Miehistön kuljetus

Tässä myönnän että olen ihan mainoslauseiden varassa LR:n ominaisuuksien kanssa, voi olla että miettimäni taktiikat sopivat vain ER ja NLOS ohjuksille.

http://defense-update.com/20140211_sharpening-spike.html
Periaatteessa tuossa ei ole mitään liioittelua, mutta mainoslauseet on kuitenkin sijoitettava Israelin maastoon.

Jos ajatellaan, että oma mekanisoitu ottaa yhteen vihollisen kanssa kohtaustaistelussa selkeän metsäisessä maastossa, ovat matkat aika paljon lyhyempiä kuin tuo 5 km. Puhutaan ehkä 200-500 metristä.
Toki jos mekanisoituja on tarkoitus käyttää ainoastaan optimaalisessa maastossa laajemmilla peltoaukeilla, Spike pesee TOW 2A:n menne tullen.

On myös muistettava Spike MR/LR:n minimiampumaetäisyys, joka on 200 metriä. Jos tarkoitus on käyttää ohjuksia vaunuja vastaan puolustautumiseen, joudutaan metsämaastossa yhtäkkiä tilanteeseen, jolloin niitä ei ehkä edes voisi käyttää. Jos vaunu rullaa esiin mutkan takaa 100 metrin päässä, luottaisin mieluummin TOW 2A:han, jonka minimiampumaetäisyys on 65 metriä.
 
Periaatteessa tuossa ei ole mitään liioittelua, mutta mainoslauseet on kuitenkin sijoitettava Israelin maastoon.

Jos ajatellaan, että oma mekanisoitu ottaa yhteen vihollisen kanssa kohtaustaistelussa selkeän metsäisessä maastossa, ovat matkat aika paljon lyhyempiä kuin tuo 5 km. Puhutaan ehkä 200-500 metristä.
Toki jos mekanisoituja on tarkoitus käyttää ainoastaan optimaalisessa maastossa laajemmilla peltoaukeilla, Spike pesee TOW 2A:n menne tullen.

On myös muistettava Spike MR/LR:n minimiampumaetäisyys, joka on 200 metriä. Jos tarkoitus on käyttää ohjuksia vaunuja vastaan puolustautumiseen, joudutaan metsämaastossa yhtäkkiä tilanteeseen, jolloin niitä ei ehkä edes voisi käyttää. Jos vaunu rullaa esiin mutkan takaa 100 metrin päässä, luottaisin mieluummin TOW 2A:han, jonka minimiampumaetäisyys on 65 metriä.

Minun taktiikkani oli hakea ampumasemia joista voisi käyttää tuota ominaisuutta siten että tiedustelijoiden osoittamalle alueelle voidaan ampua ohjuksia noille pitkille etäisyyksille, samalla sinne johdettaisiin tulta AMOS yksiköstä.


Spike-LR is equipped with a fibre-optic data link guidance system, which sends commands to the missile from the launch system and receives, into the gunner's field of view, images from the seeker. The gunner can update his aim point while the missile is in flight using the fibre-optic link. As well as update target information, the datalink allows the gunner to switch targets and also receive real-time intelligence and perform battle damage assessment. The Spike system can work in non line-of-sight (NLOS) mode allowing the gunner to operate from a covered position.

http://www.army-technology.com/projects/gill/
 
Minun taktiikkani oli hakea ampumasemia joista voisi käyttää tuota ominaisuutta siten että tiedustelijoiden osoittamalle alueelle voidaan ampua ohjuksia noille pitkille etäisyyksille, samalla sinne johdettaisiin tulta AMOS yksiköstä.

http://www.army-technology.com/projects/gill/
Sitä varten käyttäisin kyllä jotain MRAP-alustaa tai vastaavaa halvempaa alustaa (Misu?), enkä AMV:tä. AMV-joukko konetykki- ja PST-ohjustornilla olisi kelvollinen ihan mekanisoidun joukon tapaan käyttämiseen, onhan se BMP:tä paremmin suojattu ja kestää itäläiset 30 mm alikalit etusektorista - eikä mielestäni sitä olisi järkeä jättää käyttöön, jossa sen kaikkea suorituskykyä ei otettaisi irti.
 
Viimeksi muokattu:
Tietenkin kun Misua vertaa AMV:n sitä edullisempana, siinä perustehtävässään, niin yhtä hyvin AMV vaunuja saa useamman taisteluvaunun tai rynnäkkövaunun hinnalla. Tällöin muutama AMV yhtä vastustajaa vastaan voi kompensoida vähäisempää panssarointia tai huononpaa maastossa liikkumisen kykyään lukumäärällä, aseistuksensa panssarintorjuntakyvyllä, jopa Nemolla sekä tietenkin kyvyllään tuoda kosketukseen myös jokusen jalkautuvan jääkärin aseineen.
 
Sitä varten käyttäisin kyllä jotain MRAP-alustaa tai vastaavaa halvempaa alustaa (Misu?), enkä AMV:tä. AMV konetykki- ja PST-ohjustornilla olisi kelvollinen ihan mekanisoidun joukon tapaan käyttämiseen, onhan se BMP:tä paremmin suojattu ja kestää itäläiset 30 mm alikalit etusektorista - eikä mielestäni sitä olisi järkeä jättää käyttöön, jossa sen kaikkea suorituskykyä ei otettaisi irti.

Kyllä mutta ideana olikin että se olisi monikäyttöinen alusta kuten kuvasin osaston eri tehtäviä joten sen pitäisi pystyä myös puolustautumaan.
Jos osasto pääsee yllättämään kuvailemallani tavalla vihollisen niin se voi toki "rynnäköidä" yllätettyä vihollista sivusta.
Muuten se taitaa kokea kovia teloilla varustettua mekanisoitua vihollista vastaan koska sen liike maastossa on heikompaa ja ne osumat tulee muualtakin kuin etusektorista.
 
Kyllä mutta ideana olikin että se olisi monikäyttöinen alusta kuten kuvasin osaston eri tehtäviä joten sen pitäisi pystyä myös puolustautumaan.
Jos osasto pääsee yllättämään kuvailemallani tavalla vihollisen niin se voi toki "rynnäköidä" yllätettyä vihollista sivusta.
Muuten se taitaa kokea kovia teloilla varustettua mekanisoitua vihollista vastaan koska sen liike maastossa on heikompaa ja ne osumat tulee muualtakin kuin etusektorista.
BMP:illä tai älleillä varustetun yhtä vahvan mekanisoidun joukon se kyllä hyvinkin voittaisi, koska edes etusektorin suoja on parempi kuin bemarin/ällin sirpalesuojapelti. USA:n Bradleyt olivat Persianlahden ja Irakin sodissa tuhonneet BMP-2:ia keskimäärin 3-8:lla 25 mm (!) konetykin laukauksella, eli yhdellä sarjalla vaunuun.
Jos/kun AMV kestää kaikki osumat etusektorista ja kyljistäkin osumat paremmalla todennäköisyydellä, on sillä merkittävä etu, mikäli BMP:t eivät osu ohjuksilla siihen. BMP-3:n 100 mm kanuuna voi tuottaa ongelmia, mutta ainakaan tähän asti niitä ei ole tuotu lähelle Suomen rajoja.
Ja onpahan bemarien taktisesta liikkuvuudestakin kuultu napinaa, telat putoavat telapyöriltä kivikossa kääntäessä jne.

PST-ohjuskikkailut voidaan kyllä tehdä jalkaväelläkin (iskuosastohyökkäys ohjusjoukkueella tiedustelupartiota käyttäen?), mielestäni tärkeintä olisi rynnäkköpanssarivaunujen ja -ajoneuvojen suojaaminen vihollisen vaunuilta ohjuksin.
Toki Spike näyttää mekanisoidussa taistelussa kykenevän siinäkin varsin hyviin suorituksiin, mutta se vaatii lukituksen optisella tähystyksellä alun alkaenkin, tai ampujan täytyy keskittyä ohjuksen ohjaamiseen käsin.

Käytännössä kuitenkin tuo, mitä ehdotit ajoneuvoilla tehtävän, on juuri se, jota nykyinen ohjusjoukkue tekee. On vaikea nähdä, mitä ajoneuvot toisivat siihen lisää, pikemminkin ajoneuvojen maastoliikkuvuus rajoittaisi toimintamahdollisuuksia verrattuna jalan toimimiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se varmaan olisi parempi laittaa TOW RG-32 katolle ja tiedustella niillä mopojen kaverina. Mopot selvittää vihollisen tasan, RGt ryhmittyy ohjusylläkköön, mopot jää tähystystedusteluun, RGt ylläköi ja irtautuu joko seuraavalle ylläkkötasalle tai kärkikomppanian yhteyteen. Kärkikomppanialla soisi olevan 30+min aikaa saada info vihollisesta, tehdä taistelusuunnitelma, käskeä ja ryhmittyä. Tunti olisi hyvä eli mopojen pitäisi olla n. 40km päässä kärkikomppaniasta. Siinä on pitkä väli, joten komppanian oman tiedustelun pitäisi olla vielä olla ehkä 10min kärjen edellä ettei vihollinen ryhmity siihen väliin ylläkköön. Tällä tapaa kärkikomppania kykenee kohtuu vaivattomasti torjumaan vihollisen kärkikomppanian. Tietenkin miten tiedustelu onnistuu on suuri tekijä, koska siinä on sekä silmät että tulivoima hidastaa vihollisen etenemistä ja saada tietoa kokonaisvahvuudesta. Mopojen tähystyksellä saamalla tiedolla PKOM voi päätellä missä vihollinen ryhmittyy hyökkäykseen ja voi suunnata sivustaan tai selustaan hyökkäyksen. Olisihan se aika hyvä jos kärkikomppania ohjusten tukemana puolustaa pataljoonaa vastaan ja kaksi omaa komppaniaa ohjusten tukemana motittaa pataljoonan hyökkäämällä niiden taakse. Sieltä voisi jopa löytyä prikaatin komentaja ja etukomentopaikka.

Sitten loppu oma prikaati tuhoaa motin ettei se jää ratkaisemattomaksi.
 
Viimeksi muokattu:
PST-ohjuskikkailut voidaan kyllä tehdä jalkaväelläkin (iskuosastohyökkäys ohjusjoukkueella tiedustelupartiota käyttäen?), mielestäni tärkeintä olisi rynnäkköpanssarivaunujen ja -ajoneuvojen suojaaminen vihollisen vaunuilta ohjuksin.
Toki Spike näyttää mekanisoidussa taistelussa kykenevän siinäkin varsin hyviin suorituksiin, mutta se vaatii lukituksen optisella tähystyksellä alun alkaenkin, tai ampujan täytyy keskittyä ohjuksen ohjaamiseen käsin.

Käytännössä kuitenkin tuo, mitä ehdotit ajoneuvoilla tehtävän, on juuri se, jota nykyinen ohjusjoukkue tekee. On vaikea nähdä, mitä ajoneuvot toisivat siihen lisää, pikemminkin ajoneuvojen maastoliikkuvuus rajoittaisi toimintamahdollisuuksia verrattuna jalan toimimiseen.

Tuo on käsittääkseni juuri se toimintatapa mitä AMV-ohjusjoukkueet harrastavat, eli AMV ajaa taistelijat 50m päähän ampumapaikasta pysyen suojassa, ja ohjus nostetaan käsipelillä ampumapaikkaan.

AMVin osalta keskittyisin kuitenkin siihen, mitä tulitukiroolia vaunulle voisi kantokyvyn osalta laatia. Toimintamalli on lie edelleen että miehistö jalkautetaan ja taksi jää linjan taakse odottamaan, mutta sopivasti aseistettu vehje voi myös hakea otollisia ampumapaikkoja taaempaa ja tukea jalkautuneita ukkoja. Tähän sopisi konetykki ja aika hyvin, varsinkin kun AMVn keula hivenen kestää vastapuolen tulta - mutta tietenkin taksin tykillä päätehtävä olisi kurkata otollisesta paikasta kun tilaisuus on, ja mennä takaisin suojaan jos alkaa vetämään tulta puoleensa enemmän.

Sanoisin että melko iso osa AMV:n kantokyvystä lopulta menee hukkaan, jos siihen ei pultata konetykkiä katolle. Kuitenkin kysyntää itkoa järeämmälle pyssylle tuntuu olevan vähän joka paikassa, päätellen siitä miten innolla maailmalla pultataan jopa Sergeitä Hiluxin lavalle.

Ohjukselle puolestaan ampumapaikat ovat enemmän kiven alla. Vähän joka puolella kun on puita haitolla, jolloin voi olla hieman hankala ajoneuvolla hakea sopiva ampumarako. Tähän voi kannettu ohjus sopia paremmin, sen kun saa käsin nostettua hankalampaankin ampuma-asemaan. Ei se kiinteä ohjus täysin turha vehje siltikään ole, jos päästään parin kilometrin päästä sihtaamaan, mutta käyttö rajoitetumpaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kommenttina, että IDF ei aseista miehistönkuljetukseen tarkoitettuja vaunuja kovin raskaasti. Syynä on se, että miehistön ei haluta joutuvan kiusaukseen leikkiä taistelupanssarivaunua (ns. "tankism" joka on ollut joskus jenkkien Bradley-vaunujen miehistöjen ongelma).
 
Kommenttina, että IDF ei aseista miehistönkuljetukseen tarkoitettuja vaunuja kovin raskaasti. Syynä on se, että miehistön ei haluta joutuvan kiusaukseen leikkiä taistelupanssarivaunua (ns. "tankism" joka on ollut joskus jenkkien Bradley-vaunujen miehistöjen ongelma).

Legendan mukaan jotkut jenkki komentajat riisuvat tiedustelu Bradleystä kaikki muut ammukset pl. kk:n ihan sen takia, että tiedustelijat oppivat muistamaan tehtävänsä.
 
Periaatteessa tuossa ei ole mitään liioittelua, mutta mainoslauseet on kuitenkin sijoitettava Israelin maastoon.

Jos ajatellaan, että oma mekanisoitu ottaa yhteen vihollisen kanssa kohtaustaistelussa selkeän metsäisessä maastossa, ovat matkat aika paljon lyhyempiä kuin tuo 5 km. Puhutaan ehkä 200-500 metristä.
Toki jos mekanisoituja on tarkoitus käyttää ainoastaan optimaalisessa maastossa laajemmilla peltoaukeilla, Spike pesee TOW 2A:n menne tullen.

On myös muistettava Spike MR/LR:n minimiampumaetäisyys, joka on 200 metriä. Jos tarkoitus on käyttää ohjuksia vaunuja vastaan puolustautumiseen, joudutaan metsämaastossa yhtäkkiä tilanteeseen, jolloin niitä ei ehkä edes voisi käyttää. Jos vaunu rullaa esiin mutkan takaa 100 metrin päässä, luottaisin mieluummin TOW 2A:han, jonka minimiampumaetäisyys on 65 metriä.

Onko panssarintorjuntaohjusten ryhmittäminen noin ahtaisiin paikkoihin (/lyhyille ampumaetäisyyksille) edes järkevää? Eikö noissa olosuhteissa saavuteta riittävä vaikututusta esim. 102 Raskas lähipanssarintorjuntaohjus NLAW:lla?

BMP:illä tai älleillä varustetun yhtä vahvan mekanisoidun joukon se kyllä hyvinkin voittaisi, koska edes etusektorin suoja on parempi kuin bemarin/ällin sirpalesuojapelti. USA:n Bradleyt olivat Persianlahden ja Irakin sodissa tuhonneet BMP-2:ia keskimäärin 3-8:lla 25 mm (!) konetykin laukauksella, eli yhdellä sarjalla vaunuun.
Jos/kun AMV kestää kaikki osumat etusektorista ja kyljistäkin osumat paremmalla todennäköisyydellä, on sillä merkittävä etu, mikäli BMP:t eivät osu ohjuksilla siihen. BMP-3:n 100 mm kanuuna voi tuottaa ongelmia, mutta ainakaan tähän asti niitä ei ole tuotu lähelle Suomen rajoja.
Ja onpahan bemarien taktisesta liikkuvuudestakin kuultu napinaa, telat putoavat telapyöriltä kivikossa kääntäessä jne.

--

Lyhyen aikavälin tarkasteluna varmasti päteviä havaintoja. Mutta entä pidemmällä aikavälillä? Bemarien (BMP-1 ja BMP-2) ja ällien viimeinen käyttöpäivä lähestyy, pitivät venäläiset siitä eli eivät. BMP-3 varmasti pyörii kuvioissa vielä vuosikymmeniä, mutta muutoin luettelemasi vaunut alkavat käymään iäkkäiksi.

Venäjän kiinnostus APC/IFV-tyyppisissä ajoneuvoissa näyttäisi kohdistuvan raskaammin panssaroituun kalustoon, kuten T-15 Armata, Kurganets-25, Bumerang ja BTR-T. Tämä asettaa haasteensa myös meille: Bumerang ja Kurganets-25 nyt eivät ole mitään linnoituksia panssarointinsa puolesta, mutta entä T-15 Armata? Miten Venäjä edes painottaa vaunuhankintojansa, mikä on tuleva pääasiallinen IFV Venäjällä, Kurganets-25 vai T-15? Missä suhteessa vaunuja hankitaan?

Edellisestä päästäänkin pohdintaan, onko suomalaisella taistelukentällä jatkossa tilaa IFV:llä kulkevalle joukolle, jolla ei ole taistelupanssarivaunuja? Hintaero taistelutaksin ja IFV:n välillähän on useita miljoonia euroja: Misusta on puhuttu puolen miljoonan euron hintaisena, mutta konetykillinen AMV maksaa varovaisestikin arvioiden kolme miljoonaa (tykkitorni ~miljoonan ja ajoneuvo vähintään 2 miljoonaa). Pitäisikö jako vetää tiukasti niin, että on panssarijoukot (IFV + MBT) ja taistelutaksijoukot, ilman mitään välimalleja?

Edelliset siis koskien uushankintoja. Nykyiset AMV:t kannattaisi varmaan aseistaa kunnolla. Etenkin konetykillisinä ne sopisivat korvaamaan KARJPR:n panssarijääkärijoukkueiden Pasit, olettaen siis, että PORJPR puretaan alueellisiksi taisteluosastoiksi. Rauhanturvaamisen kannalta tuollainen liike saattaisi olla ongelmallinen, mutta eipä AMV käynyt koskaan Afgoissakaan Suomen väreissä.
 
Legendan mukaan jotkut jenkki komentajat riisuvat tiedustelu Bradleystä kaikki muut ammukset pl. kk:n ihan sen takia, että tiedustelijat oppivat muistamaan tehtävänsä.
Eli ongelma häviää muuttamalla Porin Jääkäriprikaati -> Porin Tiedusteluprikaatiksi. Tiedustleprikaatin muutoksen yhteydessä voitaisiin kaikki raskaampi sotakalusto ottaa pois ja antaa ne muille joukoille (AMOS, 155k98 ja pst-ohjukset). Tiedusteluprikaatin voisi sitten laittaa johonkin KV-operaatioon pysyväksi.
 
Miehistönkuljetusajoneuvolla rynnäkkö-/taistelupanssarivaunun leikkiminen on hengelle hupaa. Johan se nyt ajoneuvon nimestä selviää, mikä sen tehtävä on ja mistä sen taisteluvoima tulee.
 
Venäjän kiinnostus APC/IFV-tyyppisissä ajoneuvoissa näyttäisi kohdistuvan raskaammin panssaroituun kalustoon, kuten T-15 Armata, Kurganets-25, Bumerang ja BTR-T. Tämä asettaa haasteensa myös meille: Bumerang ja Kurganets-25 nyt eivät ole mitään linnoituksia panssarointinsa puolesta, mutta entä T-15 Armata? Miten Venäjä edes painottaa vaunuhankintojansa, mikä on tuleva pääasiallinen IFV Venäjällä, Kurganets-25 vai T-15? Missä suhteessa vaunuja hankitaan?
Venäjällä ei tule olemaan resursseja pitkään aikaan päivittää perusyhtymiään uudella kalustolla.
 
Back
Top