Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Tämä viestikoelaitosta koskeva sitaatti kertoo äijästä kaiken olennaisen:

"yksi osa ohjelmaa olisi ollut saada tietoa Viestikoelaitoksesta.
no ehkä voisin sanoa, että tärkein syy oli ihan puhdas uteliaisuus. Vain että niistä saisi jotain uutta tai uudentyyppistä tietoa. näissä tapauksissa oli tieto, että viranomaiset joutuvat tekemään omien velvoitteidensa vuoksi säännönmukaista selvitystä omissa organisaatioissaan että mitä olivat saaneet vuoden aikana aikaan ja mitä ne suunnittelevat seuraavaksi tekevänsä ja niin poispäin. yritin vain ronkkia niitä auki."
 
Saahan sitä pyytää. Mutta ei ole lupa odottaa kaikilta myötämielisyyttä.
Ymmärrän kyllä tiettyyn pisteeseen toimittajien halun "laillisuusvalvontaan". Tavallaan ainoita, jotka voivat sitä tehdä. Poliitikot on yleensä asianosaisia, vaikka valvovat toki osin itsekin.

Se mitä tiedoilla tai tietämättömyydellä tehdään on olennaista.
Vääristely ynnä muu ei ole asianmukaista. Pitäisi varoa itse todistamasta liikaa asiasta vajavaisin tiedoin, kuten tämänpäiväinen.

Ainola on tendenssikirjoittaja. Kokoomusantipatia (liittyneekö Tiuran tippumiseen) ynnä muuta näkyy kautta linjan. Tämä nyt vain esimerkin omaisesti ettei tule putkinäköä vain inttiasioiden osalta.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:tendenssikirjallisuus
 
Viimeksi muokattu:
Saahan sitä pyydää. Mutta ei ole lupa odottaa kaikilta myötämielisyyttä.
Ymmärrän kyllä tiettyyn pisteeseen toimittajien halun "laillisuusvalvontaan". Tavallaan ainoita, jotka voivat sitä tehdä. Poliitikot on yleensä asianosaisia, vaikka valvovat toki osin itsekin.

Ronkkisi Supoa, siellä varmasti voitu rikkoakin ties mitä kansalaisoikeuksia sekä pimitetty omia ja poliitikkojen rikoksia.

Viestitiedustelusta ei kyllä tarvitse kenenkään tietää yhtään mitään, se työ tapahtuu puhtaasti kansakunnan eduksi, varsinkin poliitikot pitäisi pitää kaukana.
 
Herää toki kysymys mitä tuolla F-35 + EF yhdistelmällä sitten voitettaisiin?
Tanskalaiset alan ammattilaiset ja asiantuntijat tekivät faktoihin pohjautuvan analyysin jossa totesivat F-35:n kyvykkäämmäksi myös ilmasta ilmaan tehtävissä.
EF ei ole kai sen edullisempi ylläpitää tai hankkia kuin F-35. Itse ottaisin ennemmin Gripenin 1 ja 2 paikkaisia F-35:n kaveriksi jos 2 tyyppiin päädyttäisiin.

Voittaisimme siis saman asian, jota esim. RAF (tai USAF F-22:lla) sillä voittaa - paras torjuntakyvykkyys yhdistettynä parhaaseen iskukykyyn.

Tanskan analyysille en kauhean paljoa painoa laittaisi. Paperin tavoitteena oli perustella miksi Tanska halusi F-35:n, jonka se oli päättänyt jo JSF-ohjelmaan liittyessään ottaa.

EF:n ja F-35:n hankinta- tai käyttökustannuksista on vaikea sanoa muuta varmaa kuin että ne ovat hankintahinnaltaan todennäköisesti kummatkin HX-vertailun yläpäässä (ja näin pitäisikin olla), mutta kumpi sitten on HX-hankinnassa edullisempi jää nähtäväksi. Ylläpitokustannuksista on vino pino erilaisia villejä arvioita, mutta ehkä sen voi ainakin varmaksi sanoa, että EF:n ylläpitokustannuksista voidaan antaa suhteellisen tarkkoja arvioita 10 vuoden käytön jälkeen ja JSF:n kohdalla todelliset kustannukset tarkentuvat sitä myöten kun siitä saadaan kokemuksia. Tiedä häntä sitten kumpi olisi Suomen käytössä edullisempi.

Itse en kannattaisi Gripeniä, vaikka ajatus edullisesta koneesta Meteoreilla, uudella AESA-tutkalla ja EW-kvykkyyksillä kuulostaa kieltämättä hyvältä. Gripenin perusongelmasta on vain todella vaikea päästä ympäri. Gripen on kevythävittäjä ja kevythävittäjään ei voi laittaa saman tasoisia ase-, omasuoja-, sensori- ja EW-järjestelmiä kuin suurempiin hävittäjiin ilman että koneen suorituskyky kärsii merkittävästi. Tai hinta nouse samalla tavalla kuin isommissakin koneissa. Gripenin niskassa myös sama ohjus-, pommi- ja podilasti painaa melkein tuplasti enemmän kuin muiden kandidaattien. Samalla tavalla kuin telamiina tuntuu 50 ja 100-kiloisen kaverin kannossa hieman eri asialta. Kevythävittäjäkonsepti on uusilla järjestelmillä osoittautumassa todella ongelmalliseksi, koska Gripen E on jo nykyisessä versiossaan melkein 15 prosenttia yli tavoitepainonsa (viimeisin luku taitaa olla 8000 kg), enkä jaksa uskoa että paino-ongelmat jäävät tähän kun koneeseen integroidaan uusimpia hienouksia. Ja tyhjäpainon nousu on suoraan pois asekuormasta ja suorityskyvystä. Painohaaste kertautuu edelleen moottorin ja käyttökustannusten kanssa. Gripenin moottorissa on suhteellisen hyvin voimaa jälkipoltolla, mutta kone on yllättävän laiska ilman jälkipolttoa. Jos Gripenillä haluaisi lentää samanlaisia tehtäviä kuin muilla koneilla, niin jälkipolttoa tarvitaan paljon enemmän, joka taas tarkoittaa isompaa kulutusta ja pienempää toimintasädettä. Ongelmia voitaisiin helpottaa 414:n kehitysversiolla, mutta tuollaista ei taideta saada HX-hankintaan nyt kun Saabilla on kiire saada kone ensimmäistä kertaa ilmaan. Voi olla, että olen väärässä ja Gripenillä on ässä hihassa ja uusi moottori saadaan vielä koneeseen.
 
Hyvää pohdintaa. Sellainen huomio vain, että en ainakaan itse näe erityisiä "koekaniiniriskejä" eri ennestään käyttämättömien koneparien välillä.

Kiitoksia! Voit olla hyvinkin oikeassa että huoli on perusteeton. Mielestäni vain kuulostaa aina turvallisemmalta ottaa ratkaisu, josta on jo kokemuksia aiemmin, mutta voi tosiaan olla hyvinkin niin että tuohon kahden uuden tyypin operointiin ei liity suurempia riskejä.
 
Voi olla, että olen väärässä ja Gripenillä on ässä hihassa ja uusi moottori saadaan vielä koneeseen.
Ei mitään jakoa. Lentotestit aloittamatta alkuperäisellä ja vasta yksi kone valmistettu! Eihän nyt moottoria vaihdeta kuin puolimatkan krouvissa korkeintaan. Sittenkin voi olla hiljaista Gripenin kokonaistuotantomääriä katsoessa. Kuka sen maksaisi?

F-35 osalta 2020 mennessä varmasti on jo vaihdeltu joitain modulaarisia osia moottoriin parempien tehojen/pienemmän kulutuksen myötä. Pratt & Whitneylla oli jo kesällä lentonäytöksessä tarjota paperi kuinka viilaus näiden osalta etenee. Kokonaan uutta moottoria on GE pohtinut. Siellä kannattaa tuotantomäärien puolesta bisnesmielessä vaikka investoida hiukan etukenossa. Monet aselajien kehitysprojektit vaikuttavat olevan tuottamassa hyödynnettäviä innovaatioita. Esim. AETD-ohjelma. https://en.wikipedia.org/wiki/Adaptive_Versatile_Engine_Technology

Typhoonin osalta on todettu, että tehoreserviä olisi paljon. Mutta kaikki ostajat ovat olleet liiankin tyytyväisiä nykyiseen. Rafalen Snecmasta ei ole juuri tämän parempaan. Se oli painava syy miksi ranskalaiset tekivät oman koneensa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei mitään jakoa. Lentotestit aloittamatta alkuperäisellä ja vasta yksi kone valmistettu! Eihän nyt moottoria vaihdeta kuin puolimatkan krouvissa korkeintaan. Sittenkin voi olla hiljaista Gripenin kokonaistuotantomääriä katsoessa. Kuka sen maksaisi?

F-35 osalta 2020 mennessä varmasti on jo vaihdeltu joitain modulaarisia osia moottoriin parempien tehojen/pienemmän kulutuksen myötä. Pratt & Whitneylla oli jo kesällä lentonäytöksessä tarjota paperi kuinka viilaus näiden osalta etenee. Kokonaan uutta moottoria on GE pohtinut. Siellä kannattaa tuotantomäärien puolesta bisnesmielessä vaikka investoida hiukan etukenossa. Monet aselajien kehitysprojektit vaikuttavat olevan tuottamassa hyödynnettäviä innovaatioita. Esim. AETD-ohjelma. https://en.wikipedia.org/wiki/Adaptive_Versatile_Engine_Technology

Typhoonin osalta on todettu, että tehoreserviä olisi paljon. Mutta kaikki ostajat ovat olleet liiankin tyytyväisiä nykyiseen. Rafalen Snecmasta ei ole juuri tämän parempaan. Se oli painava syy miksi ranskalaiset tekivät oman koneensa.

Aivan samaa mieltä, ei taida Gripen valitettavasti saada uutta moottoria näin myöhään kehityksessä. Sinänsä todella sääli, naapurimaan koneelle toivoisi kaikkea hyvää.

F-35:n konseptissa on paljon uutta ajattelua myös kehityksen ja uusien ominaisuuksien integroinnin suhteen. Paketti vaikuttaa varsin hyvältä kyllä nykyiselläänkin, mutta ehkä suurin tarve moottoripuolella olisi yliääniominaisuuksissa ja superkruisessa. Ja ehkä pieni lisätehokin olisi hyvästä. Voimanlähdehän on kehitetty F-22:n moottorista, joka on suunniteltu korkealla/kovaa lentämiseen taloudellisesti, joten potentiaalia löytyy varmasti.

Joo, tosiaan tuo Eurofighterin moottori on ollut tavallaan liian hyvä ja nykyasiakkaat eivät ole nähneet kehitystä tai uusia versioita tarpeellisiksi. Moottorihan on rauhan aikana "kuristettu" nykytehoon käyttöiän pidentämiseksi ja siinä on "War Setting" -potikka, josta saa heti 15 prosenttia lisää tehoa ilman jälkipoltinta. Jos Suomi päätyy Eurofighteriin, niin maailmanjärjestys ja yleinen oikeustaju vaativat, että meille tulee moottorsta vielä tehokkaampi versio, että voimme ainakin lentonäytöksissä näyttää närhen jutut kaiken maailman kobrakäännöksille...

Rafalen moottorin osalta olen ollut siinä käsityksessä, että siitäkin löytyisi vielä jonkin verran kehitysvaraa (20 prosentin kasvumahdollisuus?), mutta en tiedä tarkoittaisiko tämä sitten sisuskalujen vaihtamista kokonaan vai jotain pientä virittelyä. Rafale on kyllä hyvä kone, mutta tuo moottori on ollut ehkä pieni akileen kantapää.
 
Sehän tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että havaintoja tehdään useammasta kuin yhdestä paikasta. Kantaahan ne aallot ja jostain ennen pitkää osa kimpoaa takaisin.
Näitä monesta paikasta saatuja tietoja voidaan ehkä yhdistellä, mutta voi olla että sivusta päin saatu yksittäinen havaintokin on parempi kuin suoraan edestä.

Havainnot on yksi asia. Pitäisi kyetä seuraamaan ja sitten vielä sen ohjuksen tutkan löytää maali. Eli jos jollakin UHF/VHF-virityksellä saadaankin maasta yllättäviä tietoja niin ei sellaista tutkaa siiville nosteta, saati sijoiteta ohjuksen kärkeen. Voi vaan tuumata, että siellä se menee. Esim. kädessä voi olla vain tieto suunnasta ja nopeudesta. Sillä ei vielä tee paljoa jos ei vaikka sattuisikaan kykenemään hankkimaan tietoa etäisyydestä ja korkeudesta.
Idea MIMO-monipaikkatutkasta ei ole todellakaan mikään uusi ajatus. Näin ensimmäisen hahmotelman tähän teknologiaan perustuvasta tutkajärjestelmästä SAABin ideoimana 1990-luvun alussa Sotilasaikakausi-lehden numerossa. Silloin F-117A Nighthawkit olivat kuuminta hottia Persianlahdensodan jälkeen ja tietysti vanhan ase-vasta-ase kilpajuoksun mukaisesti moni maa maailmalla pelästyi häiveteknologian antamaa etua ja alkoi miettimään miten häivettä vastaan voisi toimia.

MIMO tai muut teknologiat eivät sinällään tee häivettä täysin tehottomaksi koska häivetekniikka kehittyy yhdessä taktiikoiden, kineettisen vaikuttamisen ja elektronisten vaikuttamiskeinojen kanssa. Stealthin voidaan katsoa olevan LPI-tekniikkaa (Low Probability of Intercept) edelleenkin, varsinkin X-alueella joissa hävittäjien tutkat ja TJ-tutkat toimivat myös tulevaisuudessa.
Vastapuoli joutuu investoimaan huimasti rahaa tutkajärjestelmiin maassa ja ilmassa eikä täydellistä kattavuutta saada joka paikkaan koskaan. Häivekoneita käyttävä osapuoli taas ei voi turvautua täysin siihen ajatukseen että hänellä olisi aina täysi etu puolellaan joka paikassa eikä näin ole kaikistä harhaväitteistä ja yleistyksistä huolimatta koskaan ollutkaan.

On myös verrattava sitä kuinka paljon helpommin LO-kone havaitaan vs. VLO- koneeseen. Perinteiseen tekniikkaan turvautuva olisi tulevaisuudessa todennäköisesti yhä vaikeammassa asemassa kuin uusinta teknologiaa käyttävä ja näinhän se on aina ollut. Taktiikka miten omia koneita ja ilmapuolustusta käytetään on myös suuressa roolissa. Häivekoneita ei käytetä kuten perinteisiä hävittäjiä hyökkäyksessä tai puolustuksessa.
On muistettava että F-35 on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa konetyyppi joka yhdistää häiveen monitoimihävittässä ja kykenee itse hyökkäämään vahvasti elektronista vaikuttamista käyttäen. F-35 ei tarvitse häirintäkoneita suojakseen kuten muut konetyypit vaan kykenee stand-off häirintään X-alueen tutkia vastaan APG-81 tutkallaan. Tätä kykyä ei mikään muu konetyyppi ilmoita käyttävänsä.

Puolustusministeriön sivulta (HX-hanke: tutkimukset) löytyvä julkinen MIMO-tutkimusartikkeli kertoo yleistäen sen mitä tässä keskusteluissa on tuotukin jo esiin. Monipaikkatutka on uhka häivekoneille mutta niin se on monille muillekin koneille.

PV:n tutkimuksessa korostetaan että MIMOn tehokkuus häivekoneeseen nähden perustuu laskennallisiin malleihin (mikä on ollut PV:n käyttämä mallinnus?) eikä täysin vastaa todellisuutta. Syynä on se että suomi-poika ei tunne kaikilta osin US-häivetekniikkaa(koska emme valmista hävittäjiä tai ilma-aluksia joissa käytetään sitä) siinä määrin että voisimme sanoa miten F-35 ja F-22 imevät ja hajauttavat tutkasäteilyä tarkalleen. Tutkimus myös korosti sitä että havaintoetäisyydet riippuvat paljon siitä miten häivekonetta käytetään (horisontaalinen ja vertikaalinen asento suhteessa tutkiin, lentorata, lentokorkeus ja muodostelmat).

On perin huvittavaa että lehdet lööpeillään juhlivat F-35:n kuolemaa sillä että pieni pohjoinen maa on pienillä resursseillaan "riisunut häiveteknologian aseista". Ikäänkuin missään muussa maailman maassa ei tehtäisi tutkimusta tai että valmistaja olisi jättänyt n. 30 vuotta vanhan tutkatekniikan täysin pois laskuista kehitellessään järjestelmää?!:rolleyes: Mikään muu maa maailmassa ei varmaankaan ole halunnut tai kyennyt tekemään tutkimusta tästä aiheesta ja on täysin tietämätön koko MIMOsta ja häiveestä?

Kyse ns. 5-sukupolven koneiden tarpeesta on se että moderni taistelukone ei kykene US-analyysien mukaan enää selviämään tulevaisuudessa sodassa luottaen vain ELSO:n tehoon. Yhdistämällä häive ja ELSO, saadaan parempi suoja kuin ilman toista niistä.
USA:n oma päätelmä oli 1980-luvulla se että myös 3-maailman maat kykenisivät ampumaan alas kaikki länsimaiset taistelukoneet 2000-luvulla mikäli taistelukoneet eivät kehity vaikeammin havaittaviksi/torjuttaviksi. Tämä oletus perustui lukuisiin sotiin joita USA ja myös Israel oli käynyt aina Vietnamin sodasta saakka sekä teknologiseen kehitykseen maailmassa. Myös USSR:n ilmatorjuntajärjestelmien yleistyminen 3-maissa oli yhä kasvava uhka.

Häiveteknologian väittäminen turhaksi on sama asia kuin väittää että kaikki sotatekninen evoluutio on turhaa. Johtiko harhautussoihujen kehittäminen aikanaan IP-ohjusten(AIM-9 Korean sodassa) tuhoksi? Entä johtiko metallisilpun käyttäminen (Window)ilmavalvontatutkien ja tutkatekniikan kuolemaan? Miksi häivettä vastaan taistelevat maat(Kiina, Venäjä) kehittävät itse häivekoneita? Miksi ne länsimaat (mm. Ruotsi) kehittelevät häivetekniikkaa UAS:n, laivoihin ja maajärjestelmiin jos se on turhaa ja hyödytöntä?

Voittaisimme siis saman asian, jota esim. RAF (tai USAF F-22:lla) sillä voittaa - paras torjuntakyvykkyys yhdistettynä parhaaseen iskukykyyn.

Kannattaa huomata että US NAVYlla ei ole F-22A koneita vaan pelkästään F-35C koneita. Toki USAlla on lentotukikohtia maailmassa joista F-22 voi toimia mutta ei NAVY voi olla pelkästään Raptorien varassa avomerillä seilatessaan. Tämä "combo" johon viittaat ei siis toimi joka paikassa.

F-35 on täysi monitoimikone vaikka siitä väitetään muuta. Eivät maat jotka hankkivat Lightning II koneita perusta ilmavoimiaan vain ilmasta-maahan toimintaan tai oleta että jokin muu maa tulee apuun paremmin ilmasotaan perustuvilla koneillaan.
 
Ensimmäinen vaihe käynnissä. Ilmavoimat ei sinänsä ole lobbareille alttiina, mutta poliitikot, jotka päättävät hankinnasta, ovat. Puolustuslaitoksen tehtävä on vain antaa asiasta päättäville riippumatonta tietoa. Aivan kuin yliopistolaitos Sipilälle ("kaiken maailman dosentit")... :D
¨
Saa nähdä, saako Ilmavoimat koneen, jonka haluaa.
 
Ensimmäinen vaihe käynnissä. Ilmavoimat ei sinänsä ole lobbareille alttiina, mutta poliitikot, jotka päättävät hankinnasta, ovat. Puolustuslaitoksen tehtävä on vain antaa asiasta päättäville riippumatonta tietoa. Aivan kuin yliopistolaitos Sipilälle ("kaiken maailman dosentit")... :D
¨
Saa nähdä, saako Ilmavoimat koneen, jonka haluaa.

Voi olla että eivät uskalla olla kuuntelematta, paitsi jos hallituksessa on SDP, Vihr, Vas ja RKP niin voin luvata pinkkejä Gripeneitä jotka lentävät Gay Priden yllä.
 
F/A-18E/F Super Hornet

Siitä syytä koska NATO ja yhteensopivuus jo NATO-standardeissa olevan kaluston kanssa. Onhan tuota toki muitakin vaihtoehtoja jotka voisivat mennä, mutta ei järkeä ostaa jälkeen jäänyttä teknologiaa, enemmänkin sitä jota on mahdollista päivittää ajantasalle erilaiset tilanteet huomioonottaen.
 
Omassa mielessä pyörivät nämä vaihtoehdot joita pidän todennäköisinä (jonkinlaisessa tod.näk. järjestyksessä) :

48x F-35
18x F-35, 48x Gripen E/F
64x Gripen E/F
18x F-35, 48x Super Hornet
64x Super Hornet
64x Rafale
18x F-35, 48x Rafale

Typhoonille en anna mahdollisuuksia tässä kisassa. Ja kahta 4.5Gen+ konetyyppiä ei taatusti osteta, koska sillä ei saavuteta mitään etua.

Lisään vielä, että JOS päädytään kahden koneen vaihtoehtoon, niin F-35/Gripen-combo olisi turvallisuuspoliittisesti paras, koska tällöin vältettäisiin kusemasta niin jenkkien kuin eurooppalaisten kintuille (paitti ranskalaisten).
Itsekkin jäin pähkäilemään noita julkisuudessa esitettyjä kone määriä, ehkä kuitenkin ajatellen niin päin, että jos päädytään kahden koneen ratkaisuun, niin se on poliittisista syistä. (eli käytännössä toinen kone tulee ameriikasta)

Konemäärä taisi olla 18-72, josta erikseen mainittiin 18. konetta olevan mahdollinen vain kahden tyypin skenaariossa. Onko siis minimi määrä 18+18 eli 36 konetta? Pienistä määristä puhuttaessa arvatenkin konetyypit olisivat tarjokkaiden kalleimmasta päästä. (siivet lehden 3/2016 numerossa taidettiin spekuloida tarvittavaksi konemääräksi 34 (F35) konetta, kun spekulaation lähteenä käytettiin täälläkin ruodittua tanskan mallia. Oli kone mikä tahansa, niin itse koen pelottavana ajatuksena että suomea puolustettaisiin alle neljälläkymmenellä koneella.)

Noh entä 72 konetta? Voiko määrä korvata laadun? Ja vielä samaan aikaan kun kaikki muut ilmavoimat vähentävät konemääriään. Totta kai luku sisältänee kaksipaikkaisia ”koulutuskoneita” mutta aika rohkea luku silti, kun ottaa huomioon, että edulliseksi mielletty F16 ei tunnu olevan tarjokkaiden joukossa. Mielestäni se tarkoittaa sitä ettei F35+F16 yhdistelmäkään ole mielekäs myyjälle, ja se hinnoitellaan niin, ettei sitä ole järkeä tänne hankkia. (vielä utopistisemmasta F18+F15 combosta puhumattakaan)

Oma lukunsa on sitten vielä tämä hävittäjä rahoitus velka rahalla, missä käytännössä toivotaan että EU katsoisi läpi sormiensa suomen velkaantumista...

*edit typoja
**Edit sieltähän puuttui kokonainen alitus kappale... Kännykät :(
 
Viimeksi muokattu:
Laaja konemäärähaitari lienee myös ihan siksi että nähdään millainen on kustannusrakenteen nousu konemäärän funktiona. Eli halpenevatko koneet suhteessa kuinka paljon jos niitä ostaa enemmän, vai halpeneeko ollenkaan?
 
Laaja konemäärähaitari lienee myös ihan siksi että nähdään millainen on kustannusrakenteen nousu konemäärän funktiona. Eli halpenevatko koneet suhteessa kuinka paljon jos niitä ostaa enemmän, vai halpeneeko ollenkaan?

Tärkeä juttu kun punnitaan kahden konetyypin mallia.
 
Kohtuu asiallinen ja melko pitkä artikkeli, näytteinä pätkät ja koko juttu linkistä:

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/177948/802073b3bc

Purasen mukaan tämän vuoksi F-35 -hankkeella on paras läpinäkyvyys. Mikään muu maa tai valmistaja ei hänen mukaansa ole joutunut kertomaan ongelmistaan julkisesti vastaavalla tavalla.

Puranen muistuttaa, että koneiden kehitystyössä on aina ongelmia, jotka kyllä kovassa paineessa jossakin vaiheessa yleensä ratkaistaan.

– Tämäkään ei ole nyt puolustuspuhe kenenkään puolesta, vaan oikeastaan kuvaus siitä, että ei meitä nyt huolestuta se, että jossakin on ongelmia. Meitä huolestuttaa, jos jossain ei ongelmia tunnusteta eikä ole ryhdytty niitä ratkomaan.
Puranen muistuttaa, että yksittäiset ominaisuudet eivät ole enää niin ratkaisevia. Kyse on paljolti siitä, kuinka vaikkapa neljän koneen osasto linkittyy maahan ja pystyy jakamaan maalitietoa keskenään toinen toistaan vahvistaen.

Ja edelleen vaan kahden konetyypin mallia pyöritellään (ehkä kuitenkn toimittajan kysymänä):
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/jussi niinisto havittajat-58140
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan on mahdollista, että Suomen Hornet-hävittäjien korvaava hankinta tehdään kahdesta eri maasta.
 
Viimeksi muokattu:
Se on karvasta nieltävää valtion velkaantumisesta huolehtiville. Mikään muu sektori yhteiskunnassa ei voi edes uneksia vastaavasta rahoituksesta.
Otan tuohon sen verran kiinni, että tämä on se juttu johon varsinkin ensi hallituskaudella ja seuraava eduskunta tulee ottamaan kiinni. Vihervasemmisto TULEE ainakin yrittämään vastakkainasettelua sosiaali- ja terveyspuolen sekä puolustusvoimien tarpeiden välillä.

Harva kuitenkaan miettii sitä, että tämä Suomalainen hyvinvoiti, osaaminen, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut. Toisinsanoen kaikki on vähinkäänkin kahteen kertaan hankittu sotimalla. Sitä on mahdotonta sanoa kuinka monta kertaa uskottava puolustus on ennalta ehkäissyt sodan jossa olisimme voineet menettää kaiken tämän edellä mainitun. Puolustusvoimien ensisijainen tehtävä on osaamisellaan ja uskottavalla puolustuksella siis varustuksella ennaltaehkäistä kriisin puhkeaminen. Diplomatia kun tarvitsee aina sotilaallista voimaa taakseen. Tyhjän puhujia ei kukaan kuuntele. Tuossa mielessä puolustusvoimiin kannattaa panostaa koska ne ovat se vapauden ja itsenäisyyden tae. Viimeinen puolustuslinja kun diplomatia ja kauniit puheet ovat epäonnistuneet.
 
Otan tuohon sen verran kiinni, että tämä on se juttu johon varsinkin ensi hallituskaudella ja seuraava eduskunta tulee ottamaan kiinni. Vihervasemmisto TULEE ainakin yrittämään vastakkainasettelua sosiaali- ja terveyspuolen sekä puolustusvoimien tarpeiden välillä.

Harva kuitenkaan miettii sitä, että tämä Suomalainen hyvinvoiti, osaaminen, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut. Toisinsanoen kaikki on vähinkäänkin kahteen kertaan hankittu sotimalla. Sitä on mahdotonta sanoa kuinka monta kertaa uskottava puolustus on ennalta ehkäissyt sodan jossa olisimme voineet menettää kaiken tämän edellä mainitun. Puolustusvoimien ensisijainen tehtävä on osaamisellaan ja uskottavalla puolustuksella siis varustuksella ennaltaehkäistä kriisin puhkeaminen. Diplomatia kun tarvitsee aina sotilaallista voimaa taakseen. Tyhjän puhujia ei kukaan kuuntele. Tuossa mielessä puolustusvoimiin kannattaa panostaa koska ne ovat se vapauden ja itsenäisyyden tae. Viimeinen puolustuslinja kun diplomatia ja kauniit puheet ovat epäonnistuneet.

Huomasin saman vastemielisen vastakkainasettelun. Toivottavasti näiden piipertäjien suut kuitenkin osataan tukkia selittämällä, että puolustusmenoista säästyvä osuus ei ole siirrettävissä sosiaalimenoihin. Kyse on koko maan vakuutuksesta jonka suuruus tulee mitoittaa uhan mukaan. Sitä kattavampi vakuutus mitä suurempi on uhka ja mitä enemmän on menetettävää. Samaten kalustomme tulee mitoittaa itänaapurin mukaan.

Vaa'an toiselle puolelle voisi laittaa vaikka 50 000 miehen tappiot oheisvaikutuksineen ja aluemenetyksiä. Hinnoitella nämä ja ottaa mukaan vaikka ne saamarin sosiaalimenotkin. Toki eläkerahoja silloin säästyy ja hautauskulutkin putoaa isossa sarjassa.
 
Viimeksi muokattu:
Huomasin saman vastemielisen vastakkainasettelun. Toivottavasti näiden piipertäjien suut kuitenkin osataan tukkia selittämällä, että puolustusmenoista säästyvä osuus ei ole siirrettävissä sosiaalimenoihin. Kyse on koko maan vakuutuksesta jonka suuruus tulee mitoittaa uhan mukaan. Sitä kattavampi vakuutus mitä suurempi on uhkä ja mitä enemmän on menetettävää. Samaten kalustomme tulee mitoittaa itänaapurin mukaan.

Vaa'an toiselle puolelle voisi laittaa vaikka 50 000 miehen tappiot oheisvaikutuksineen ja aluemenetyksiä. Hinnoitella nämä ja ottaa mukaan vaikka ne saamarin sosiaalimenotkin. Toki eläkerahoja silloin säästyy ja hautauskulut on pitkälle sarjatuotannossa ja tehostettuja.
kyllä ja samoin niitä sosiaali ja terveysmenoja joita ei Venällä mitenkään mairittelevasti löydy.
 
Back
Top