Fremen
Greatest Leader
Jaha.. nyt tunnistankin ton, olin Cantores Minoreksen kuoroleirillä Imatralla kun ensimmäistä kertaa näin kirjasarjan keskitysleireistä otetut Kodakin värikuvat. Olin 8-vuotias.
לעולם לא עוד. Never again.
Mikä sinusta teki kiinnostuneen sotimisesta?
- Viestiketjun aloittaja Sardaukar
- Aloitus PVM
לעולם לא עוד. Never again.
Noin mielenkiinnosta.
Itse piirtelin jo sotaukkoja paperille ihan vaahtosammuttimen kokoisena.
Itselle kolahti pikkupoikana Leon Urisin kirjat Mila 18 ja Taisteluhuuto. Sen jälkeen ei ollut paluuta.Ja kun en edes ole juutalainen
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_Cry_(Uris_novel)
https://en.wikipedia.org/wiki/Mila_18
Sen lisäksi kun isoisät olivat aika kovasti kunniamerkkejä saaneita niin se oli siinä.
Jaakko Ilkan ja Martti Laurilan sukua myös.
Hah, olet itsekin nuo lukenut jo varhaisessa iässä, meillä on yhteisiä sukulaisiakin.
Oma siionismini jalostui eri teoksilla kuuden päivän sodasta ja jom kippur sodasta joiden ilma- ja maaoperaatiot ovat todellisia thrillereitä.
Yleensäkin olen vain aina ollut kiinnostunut historiasta ja sotahistoriasta, sota on liittynyt kaikkiin suurin muutosvaiheisiin ihmiskunnan historiassa ja niillä todella muutetaan historian kulkua.
Itse en sotaa toivo koska olen lukenut riittävästi tietääkseni siihen liittyvät tuhot ja riskit mutta siihen en ikinä usko että koskaan ei kannattaisi sotia.
Historiaa tutkimalla voi tulla vain päätelmään että vahva puolustus on paras tapa estää sotia.
Lone Soldier
Kapteeni
Minä vaan aina tiesin. Meillä on suku täynnä sotilaita, muutamaa hullua (upseeri 
) lukuunottamatta kaikki ovat aliupseereita. Sotilasmestareita on useampia.
Itsekin halusin ammatilaiseksi, en byrokraatiksi. Suomessa minulle ei annettu mahdollisuutta joten Israel oli luonnollinen valinta.
Olen sotilas, nyt huomenna, ja haudassakin. Se on osalla meistä verissä, ja sitä veikkaanpa on monenkin täällä vaikea selittää miksi.
Toki, osa menee kadikseen saadakseen piNppiä
) lukuunottamatta kaikki ovat aliupseereita. Sotilasmestareita on useampia.Itsekin halusin ammatilaiseksi, en byrokraatiksi. Suomessa minulle ei annettu mahdollisuutta joten Israel oli luonnollinen valinta.
Olen sotilas, nyt huomenna, ja haudassakin. Se on osalla meistä verissä, ja sitä veikkaanpa on monenkin täällä vaikea selittää miksi.
Toki, osa menee kadikseen saadakseen piNppiä
Patu
Kenraali
Meillä sekä isovanhemmat että omat vanhempani tekivät lapsensa nuorina. Jos oikein laskin, on isoisäni syntynyt hieman ennen talvisotaa ja aloitellut koulu-uraansa sodan lopulla.
Tämä siis äidin puolelta. Isän puolen sukua en niin hyvin tunne, pitääpä kysellä joskus.
Kiitos. Täytyy katsoa jos tuollaisen saisi pukinkonttiin hankittua.
Hah, olet itsekin nuo lukenut jo varhaisessa iässä, meillä on yhteisiä sukulaisiakin.
Oma siionismini jalostui eri teoksilla kuuden päivän sodasta ja jom kippur sodasta joiden ilma- ja maaoperaatiot ovat todellisia thrillereitä.
Yleensäkin olen vain aina ollut kiinnostunut historiasta ja sotahistoriasta, sota on liittynyt kaikkiin suurin muutosvaiheisiin ihmiskunnan historiassa ja niillä todella muutetaan historian kulkua.
Itse en sotaa toivo koska olen lukenut riittävästi tietääkseni siihen liittyvät tuhot ja riskit mutta siihen en ikinä usko että koskaan ei kannattaisi sotia.
Historiaa tutkimalla voi tulla vain päätelmään että vahva puolustus on paras tapa estää sotia.
Historia kertoo aika paljon.
Kukaan ei koskaan ole pärjännyt naapuriaan nuoleskelemalla ja muulla jeesusmaisella toisen posken käännöllä.
"Speak softly, but carry a big stick" - Theodore Roosevelt
Minä vaan aina tiesin. Meillä on suku täynnä sotilaita, muutamaa hullua (upseeri
Itsekin halusin ammatilaiseksi, en byrokraatiksi. Suomessa minulle ei annettu mahdollisuutta joten Israel oli luonnollinen valinta.
Olen sotilas, nyt huomenna, ja haudassakin. Se on osalla meistä verissä, ja sitä veikkaanpa on monenkin täällä vaikea selittää miksi.
Toki, osa menee kadikseen saadakseen piNppiä
/vittuilu on/ Eli sukulaisesi olivat liian tyhmiä upseeriksi?
/vittuilu off/On muuten aivan sama juttu, vaikka olen ollut ainoastaan osan elämää sotilaana, niin identifioin itseni aina sotilaaksi.
Hassusti kolleegat sanoivat. että "tuo pitää pistää lasikaappiin jossa lukee *sodan sattuessa riko lasi*"
Lone Soldier
Kapteeni
Juu, ei, olisivatkin. Aliupseerihan on armeijan selkäranka, kouluttaja, opettaja ja joukkojen isä. Upseeri ura, ja toiminta on erillaista jo alusta asti. Sodassa ja rauhassa.Aikanaan minulle sanottiin, että suomalaiset on hulluja, ne hymyilee kun soditaan ja nauraa kun niitä ammutaan...
AKE-ukki
Respected Leader
Ostin pitkästä aikaa sarjakuvia. STURMIÄSSÄ on sarjiksen nimi. Kiitos Jone Nikulan aktiivisen mainonnan. Wanhan ajan korkkarien hengessä... Nimim. mainonnan uhri.
Minä vaan aina tiesin. Meillä on suku täynnä sotilaita, muutamaa hullua (upseeri
Itsekin halusin ammatilaiseksi, en byrokraatiksi. Suomessa minulle ei annettu mahdollisuutta joten Israel oli luonnollinen valinta.
Olen sotilas, nyt huomenna, ja haudassakin. Se on osalla meistä verissä, ja sitä veikkaanpa on monenkin täällä vaikea selittää miksi.
Toki, osa menee kadikseen saadakseen piNppiä
Mikäs tämä on ettei Suomessa annettu mahdollisuutta? Varmaan käyty joskus läpi mutta minulta mennyt tarina ohi.
Suhtautuvat kaksoiskansalaisuuteen PV:ssä aika nihkeästi.
Laamanator
Eversti
Minä vaan aina tiesin. Meillä on suku täynnä sotilaita, muutamaa hullua (upseeri
Itsekin halusin ammatilaiseksi, en byrokraatiksi. Suomessa minulle ei annettu mahdollisuutta joten Israel oli luonnollinen valinta.
Olen sotilas, nyt huomenna, ja haudassakin. Se on osalla meistä verissä, ja sitä veikkaanpa on monenkin täällä vaikea selittää miksi.
Toki, osa menee kadikseen saadakseen piNppiä
Vaikka Suomi on hyljeksinyt, syrjinyt ja sylkenyt päälle, niin sitä on turha murehtia, koska todennäköisesti palvelus Israelin asevoimissa on antanut aivan erilaisen nettohyödyn ja mahdollisuuksien kirjon kuin, mihin sotilasvirkaura rauhanajan puolustusvoimissa Suomessa tulee koskaan yltämään. Siihen nähden et ole menettänyt mitään, vaan päinvastoin olet ohjautunut niin sanotusti jännän äärelle ja saanut ehkä sitä, mitä olet lähtenyt hakemaankin.
Israelissa on sentään luontaisetuna hyvät mahdollisuudet päästä tositoimiin, kun taas Suomessa voi lähinnä päästä kopypastella byrogratiaviidakon kenraaliksi. Oikeaksi paukkupatruunasodan suurvisiiriksi ja kalifiksi kalifin paikalle. Vielä vähän rauhanajan aselajiansiomitalia ja muuta keräilymerkkiä rintaan ja vot, kyllä taas kelpaa olla oikea sotilaiden sotilas, ettei omaan poteroonsakaan mahdu.
Israelin valtioon tai sen asevoimien toimintaan itsessään en ota tässä yhteydessä kantaa.
Aika tavanomaista. Esim. Hackworth kertoi arvostavansa satumaisesta määrästä prenikoitaan eniten Combat Infantryman -lätkää.On muuten aivan sama juttu, vaikka olen ollut ainoastaan osan elämää sotilaana, niin identifioin itseni aina sotilaaksi.
Hassusti kolleegat sanoivat. että "tuo pitää pistää lasikaappiin jossa lukee *sodan sattuessa riko lasi*"
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Hackworth http://www.hackworth.com/ (tuolta proudest)
VLF
Kapteeni
Ai mikä sotimisessa kiinnostaa? No eipä oikeastaan yhtään mikään. Se on kamalaa. Tämä täytyy aina muistaa. No sotakoneet ehkä hiukan kiinnostaa, mutta vain hiukan.
Mutta se syy miksi olen täälä foorumilla on se, että vielä sotimista enemmän vihaan vihollistani sodassa jonka joku pässi kuitenkin joskus aloittaa. Näin se historia varmasti itseään taas toistaa. Silloin täytyy olla valmiina puolustamaan kotiaan, perhettään ja maataan.
En ole fanaatikko, pidän itseäni hyvin maltillisena ja realistina. Toisinaan soisin näkeväni sitä enemmänkin ympärilläni. Maailmaan mahtuu kaikenlaista.
Mutta se syy miksi olen täälä foorumilla on se, että vielä sotimista enemmän vihaan vihollistani sodassa jonka joku pässi kuitenkin joskus aloittaa. Näin se historia varmasti itseään taas toistaa. Silloin täytyy olla valmiina puolustamaan kotiaan, perhettään ja maataan.
En ole fanaatikko, pidän itseäni hyvin maltillisena ja realistina. Toisinaan soisin näkeväni sitä enemmänkin ympärilläni. Maailmaan mahtuu kaikenlaista.