MTV3: Suomen Hornetit muuttuvat monitoimihävittäjiksi

[Peiper]

Teutonit olivat vahvasti sitä mieltä, että suojatun saattueen kimppuun pitää laukoa monessa aallossa eri suunnista merimaaliohjuksia ja tutkaan hakeutuvia ohjuksia sekä viimeistellä tulokset pommeilla.

Tämä toimii ainakin Larry Bondin Harpoonissa kivasti, joten miksi ei oikeassa elämässäkin?

 

[3JK]

Jos te haluatte tietää miten hyökkäys ilmasta maahan onnistu niin on netissä kun Argentiina upposi ohjusExocet kanssa englantilainen HMS Shieffeild falklandinsota

Ilmasta merelle

Ja jos haluatte tietää miten ammattilaiset harjoittelivat laivanupotusta niin tutustukaa Saksan laivaston ilmavoimien nyt jo lakkautettujen Tornado-laivueiden toimintaan. Teutonit olivat vahvasti sitä mieltä, että suojatun saattueen kimppuun pitää laukoa monessa aallossa eri suunnista merimaaliohjuksia ja tutkaan hakeutuvia ohjuksia sekä viimeistellä tulokset pommeilla. Samoin tehtävän harjoittelu vaati runsaasti koulutusresursseja kun piti harjoitella matalalentoa hyökkäyspakettien kanssa täydellä kuormalla, päivittää maalitietoa, harrastaa elektronista häirintää ja vähän väistellä ohjuksia...

Eli vahvan ilmatorjunnan suojaaman vihollisen merivoimien taisteluosaston upottaminen vaatii ilmavoimilta vähän muutakin kuin merimaaliohjusten laukomista vähän sinne päin.

 

[3JK]

Varmasti oikean taktiikan löytäminen ei ole helppo asia... mutta jos/kun Suomi tuntuu luottavan vahvasti meritorjuntaohjuksiin (Sisuja + 8 ohjuslaivaa) niin ei se niin surkea ase voi olla... Huomattavasti lisää joustavuutta puolustukseen saa jos (lähes) samat ohjukset yhtäkkiä ilmestyvät ilmastakin. Esim tilanne kun Hamina on ampunut kaikki neljä ohjustaan, mutta vihollinen edelleen voimissa.... aika kätevä soittaa Ilmavoimien Turun Meritorjuntayksikköön ja 10ssä minuutissa on neljä uutta freshiä ohjusta käytössä... joita siis Hamina ohjaa kohteeseen... (tai vaikka Ruotslainen JAS joka sattumalta on lähistöllä)

Kuitenkin "harjoittelu vaati runsaasti koulutusresursseja" on vähän huolestuttavaa...

 

[baikal]

Jos te haluatte tietää miten hyökkäys ilmasta maahan onnistu niin on netissä kun Argentiina upposi ohjusExocet kanssa englantilainen HMS Shieffeild falklandinsota

Ilmasta merelle

Ja jos haluatte tietää miten ammattilaiset harjoittelivat laivanupotusta niin tutustukaa Saksan laivaston ilmavoimien nyt jo lakkautettujen Tornado-laivueiden toimintaan. Teutonit olivat vahvasti sitä mieltä, että suojatun saattueen kimppuun pitää laukoa monessa aallossa eri suunnista merimaaliohjuksia ja tutkaan hakeutuvia ohjuksia sekä viimeistellä tulokset pommeilla. Samoin tehtävän harjoittelu vaati runsaasti koulutusresursseja kun piti harjoitella matalalentoa hyökkäyspakettien kanssa täydellä kuormalla, päivittää maalitietoa, harrastaa elektronista häirintää ja vähän väistellä ohjuksia...

Eli vahvan ilmatorjunnan suojaaman vihollisen merivoimien taisteluosaston upottaminen vaatii ilmavoimilta vähän muutakin kuin merimaaliohjusten laukomista vähän sinne päin.

Tämän esityksen perusteella voisi olettaa, että 60:lle hävittäjälle lastattaisiin tehtäviä niiiiin paljon, ettei oikein mihinkään pystytä/voida/ehditä/rahat ei riitä jne. keskittymään. Valmiuksia hankitaan, lähtökohtaresurssi on vain rajallinen.

Ollaanko kierosti ajatellen menossa kohti Paperitiikeriä? Muutaman vuoden kuluttua voidaan julistaa: meitillä sitä on monitoimihävittäjiä, voidaan tehdä sitä ja tätä....todellisuudessa on kasattu valmiuksia, mutta rajallinen lähtökohtaresurssi asettaa jo lähtiessä rajoituksia. (60) konetta ja rajalliset resurssit koulutukseen jne. En tiedä.

Nämä jutut eivät välttämättä yks yhteen ole yhteismitallisia jonkin ison sotavallan kanssa. Aalto aallon perään onnistuu Usalla ja kenties jollain muullakin..,,,60:n koneen kanssa tulee vastaan tuppi ja tappi.

 

[3JK]

Nimenomaan, koska hävittäjiä ei ole paljon oli idea hyödyntää Hawkeja paremmin. Ellei niille on varattu jo tarpeeksi muita tehtäviä... tukikohtasuojelu Sidewindereillä jne...

Koulutusresurssit tosin saattavat olla suurikin ongelma... Sekä tietysti lentäjien määrä... onko tarpeeksi äijä lentämään 60+ hävittäjää ja saman verran harjoitushävittäjää? Ikivanhassa Thomas Riesin Suomen puolustusvoimia käsittelevässä kirjassa, Luja tahto (tai jotakin) muistaakseni sanottiin että Suomi siihen aikaan koulutti selvästi enemmän lentäjiä kuin oli koneita. Mutta tämä taisi olla -70, -80 luvulla. Mielenkiintoista tietää onko tilanne edelleen sama. Toisaalta, nyt liikutaan sellaisella alueella että he jotka tietävät, eivät välttämättä kerro. Mikä tietysti saattaa olla ihan oikein, ellei tätä tietoa on jo julkaistu.

 

[SJ]

Nimenomaan, koska hävittäjiä ei ole paljon oli idea hyödyntää Hawkeja paremmin. Ellei niille on varattu jo tarpeeksi muita tehtäviä... tukikohtasuojelu Sidewindereillä jne...

Koulutusresurssit tosin saattavat olla suurikin ongelma... Sekä tietysti lentäjien määrä... onko tarpeeksi äijä lentämään 60+ hävittäjää ja saman verran harjoitushävittäjää? Ikivanhassa Thomas Riesin Suomen puolustusvoimia käsittelevässä kirjassa, Luja tahto (tai jotakin) muistaakseni sanottiin että Suomi siihen aikaan koulutti selvästi enemmän lentäjiä kuin oli koneita. Mutta tämä taisi olla -70, -80 luvulla. Mielenkiintoista tietää onko tilanne edelleen sama. Toisaalta, nyt liikutaan sellaisella alueella että he jotka tietävät, eivät välttämättä kerro. Mikä tietysti saattaa olla ihan oikein, ellei tätä tietoa on jo julkaistu.

-90 luvulla lehdistössä mainittiin luku 300 lentäjää ilmavoimien vahvuudeksi. Luulisi riittävän.

 

[baikal]

Nimenomaan, koska hävittäjiä ei ole paljon oli idea hyödyntää Hawkeja paremmin. Ellei niille on varattu jo tarpeeksi muita tehtäviä... tukikohtasuojelu Sidewindereillä jne...

Koulutusresurssit tosin saattavat olla suurikin ongelma... Sekä tietysti lentäjien määrä... onko tarpeeksi äijä lentämään 60+ hävittäjää ja saman verran harjoitushävittäjää? Ikivanhassa Thomas Riesin Suomen puolustusvoimia käsittelevässä kirjassa, Luja tahto (tai jotakin) muistaakseni sanottiin että Suomi siihen aikaan koulutti selvästi enemmän lentäjiä kuin oli koneita. Mutta tämä taisi olla -70, -80 luvulla. Mielenkiintoista tietää onko tilanne edelleen sama. Toisaalta, nyt liikutaan sellaisella alueella että he jotka tietävät, eivät välttämättä kerro. Mikä tietysti saattaa olla ihan oikein, ellei tätä tietoa on jo julkaistu.

-90 luvulla lehdistössä mainittiin luku 300 lentäjää ilmavoimien vahvuudeksi. Luulisi riittävän.

hrrrrrrr. Riittääkö taistelulentäjän statuksen saamiseen tänä päivänä se, että lentää vinkalla kerran kuussa saadakseen lentolisän palkanlisään? Näinköhän nyky-hornetti suunnilleenkaan parhaalla mahdollisella tavalla pysyisi puikoissa? On varmasti "lentäjiä" ja lentäjiä, molemmille oma paikkansa.

 

[baikal]

Nimenomaan, koska hävittäjiä ei ole paljon oli idea hyödyntää Hawkeja paremmin. Ellei niille on varattu jo tarpeeksi muita tehtäviä... tukikohtasuojelu Sidewindereillä jne...

Koulutusresurssit tosin saattavat olla suurikin ongelma... Sekä tietysti lentäjien määrä... onko tarpeeksi äijä lentämään 60+ hävittäjää ja saman verran harjoitushävittäjää? Ikivanhassa Thomas Riesin Suomen puolustusvoimia käsittelevässä kirjassa, Luja tahto (tai jotakin) muistaakseni sanottiin että Suomi siihen aikaan koulutti selvästi enemmän lentäjiä kuin oli koneita. Mutta tämä taisi olla -70, -80 luvulla. Mielenkiintoista tietää onko tilanne edelleen sama. Toisaalta, nyt liikutaan sellaisella alueella että he jotka tietävät, eivät välttämättä kerro. Mikä tietysti saattaa olla ihan oikein, ellei tätä tietoa on jo julkaistu.

Meillä vissiin oli Mig-yhteensopivia "lentäjiä" kysta kyllin. Mahdollisessa YYA-konsultaatiossa olisimme yrittäneet saada Migit kentille ilman lentäjiä perusteena se, että kyllä meillä on iha itellä. Jos ei olisi ollut lentäjiä niin niille olisi tullut pilotit kans....tosin olisi ne saattaneet tulla sittenkin.

 

[Hejsan]

Se kirja olen lukenut, Cold will Thomas ries. Joo hän sanoo että suomella on paljon Mig-21 pilotteja ja hän luulu jos sota tulle niin NL voisi antaa Mig-21 lentokoneeita Suomelle.

 

[3JK]

Nimenomaan, koska hävittäjiä ei ole paljon oli idea hyödyntää Hawkeja paremmin. Ellei niille on varattu jo tarpeeksi muita tehtäviä... tukikohtasuojelu Sidewindereillä jne...

Koulutusresurssit tosin saattavat olla suurikin ongelma... Sekä tietysti lentäjien määrä... onko tarpeeksi äijä lentämään 60+ hävittäjää ja saman verran harjoitushävittäjää? Ikivanhassa Thomas Riesin Suomen puolustusvoimia käsittelevässä kirjassa, Luja tahto (tai jotakin) muistaakseni sanottiin että Suomi siihen aikaan koulutti selvästi enemmän lentäjiä kuin oli koneita. Mutta tämä taisi olla -70, -80 luvulla. Mielenkiintoista tietää onko tilanne edelleen sama. Toisaalta, nyt liikutaan sellaisella alueella että he jotka tietävät, eivät välttämättä kerro. Mikä tietysti saattaa olla ihan oikein, ellei tätä tietoa on jo julkaistu.

Meillä vissiin oli Mig-yhteensopivia "lentäjiä" kysta kyllin. Mahdollisessa YYA-konsultaatiossa olisimme yrittäneet saada Migit kentille ilman lentäjiä perusteena se, että kyllä meillä on iha itellä. Jos ei olisi ollut lentäjiä niin niille olisi tullut pilotit kans....tosin olisi ne saattaneet tulla sittenkin.

juuri näin taisi olla. ehkä sama idea toimii vieläkin... konetyyppi vain on vaihtunut

 

[SJ]

Nimenomaan, koska hävittäjiä ei ole paljon oli idea hyödyntää Hawkeja paremmin. Ellei niille on varattu jo tarpeeksi muita tehtäviä... tukikohtasuojelu Sidewindereillä jne...

Koulutusresurssit tosin saattavat olla suurikin ongelma... Sekä tietysti lentäjien määrä... onko tarpeeksi äijä lentämään 60+ hävittäjää ja saman verran harjoitushävittäjää? Ikivanhassa Thomas Riesin Suomen puolustusvoimia käsittelevässä kirjassa, Luja tahto (tai jotakin) muistaakseni sanottiin että Suomi siihen aikaan koulutti selvästi enemmän lentäjiä kuin oli koneita. Mutta tämä taisi olla -70, -80 luvulla. Mielenkiintoista tietää onko tilanne edelleen sama. Toisaalta, nyt liikutaan sellaisella alueella että he jotka tietävät, eivät välttämättä kerro. Mikä tietysti saattaa olla ihan oikein, ellei tätä tietoa on jo julkaistu.

Meillä vissiin oli Mig-yhteensopivia "lentäjiä" kysta kyllin. Mahdollisessa YYA-konsultaatiossa olisimme yrittäneet saada Migit kentille ilman lentäjiä perusteena se, että kyllä meillä on iha itellä. Jos ei olisi ollut lentäjiä niin niille olisi tullut pilotit kans....tosin olisi ne saattaneet tulla sittenkin.

juuri näin taisi olla. ehkä sama idea toimii vieläkin... konetyyppi vain on vaihtunut

Tuosta muuten sellainen pieni seikka muistui, että kun siirryttiin käyttämään yhtä hävittäjä tyyppiä, niin saattoivat vähentää lentäjien määrää, mutta käsittääkseni se on edelleen yli 200, luultavasti 250 paikkeilla.

 

[Hejsan]

Osaako Finnair pilottit myös lentää Hornetia?

 

[3JK]

Eivät osaa! Ennen monet osasivat lentää MIG:ejä ja Drakeneita, mutta ei enää.

 

[baikal]

Joo, ei taida tämän päivän taistelukone olla mikään silloin tällöin kuhan häntä lentelen-vekotin...etenkin, jos sillä pitää vielä taistellakin ja siten, että itse selviää vielä voittajana!

 

[Pyllyvaltteri]

Joo varmaan olisi, mutta ei tämä kyllä mitenkään suuri ylläri ole. Ilmavoimat on osannut pitää lippunsa korkealla koko ajan. Itse Hornettien hankinta (sehän on aselavetti) ja viime vuosien kaukovaikutusstrategiat istuu tämän kanssa varsin hyvin.

Nyt voi jopa tulla tilanne, jossa maavoimien muun-kuin-terävimmän-kärjen kehittämiseen ei "tarvitse investoida, kun meillä on joustava, nopea ja tehokas ilmasta-maahan kyky". Tuohon hymiöitä mielen mukaan. Ja terveiset tulenjohtomontusta, jossa varustus on kovasti 1980-lukua...
[/quote]

Vaikka olekin maavoimien miehiä henkeen & vereen, niin en voi olla ihmettelemättä tätä aselajien välistä köyden vetoa.:a-cool: Ei kai telatykkejä voi verrata mitenkään pommikoneeseen. On hyötykuormat & ulottuvuus sentään aivan toista luokkaa. Nyt vihdoinkin päästään tilanteeseen, 60 vuoden tauon jälkeen, missä vastustajan täytyy ottaa huomioon tämä kolmas ulottuvuus defensiivisessä mielessä ( finskin pirut voi pommittaa ). Näin montun pohjalta katsottuna tämä ainakin minua ilahduttaa ja kuulemma tuntui myös Tali -Ihantalan suunnalla mukavalta.

 

[SJ]

Eivät osaa! Ennen monet osasivat lentää MIG:ejä ja Drakeneita, mutta ei enää.

Jaa mikseivät voisi osata? Jos siis ovat entisiä Hornet lentäjiä. Ihan sama systeemi oli noiden vanhojen koneiden aikaankin.

 

[Museo]

Ollaanko kierosti ajatellen menossa kohti Paperitiikeriä? Muutaman vuoden kuluttua voidaan julistaa: meitillä sitä on monitoimihävittäjiä, voidaan tehdä sitä ja tätä....todellisuudessa on kasattu valmiuksia, mutta rajallinen lähtökohtaresurssi asettaa jo lähtiessä rajoituksia. (60) konetta ja rajalliset resurssit koulutukseen jne. En tiedä.

Paha sanoa tosiaan. Jos kohteen koordinaatit ovat tiedossa, se ei liiku eikä liiemmin ammu takaisin niin homman pitäisi hoitua uusilla liitopommeilla ja risteilyohjuksilla varsin mallikkaasti. Turha kuitenkaan kuvitella liikaa haastavia tehtäviä Suomen ilmavoimille. Onhan se kiva että saadaan sitä iskukykyä mutta homman kustannustehokkuus hieman epäilyttää.

 

[3JK]

osaaminen on suhteellinen kasite... Ehka jokut saa Hornetin ilmaan, ehka ehjana alaskin, mutta se ei ole sama asia kuin etta on taistelulentaja. Kylla sita taitoa pitaa jatkuvasti pitaa ylla, eika todellakaan riita vaikka joskus onkin ollut Hornet kuski. Mnulla ei ole tietoa kuinka moni Finnairin (tai Blue1 tai Finncomin) miehista edes ovat entisia ilmavoimien lentajia. Osa varmasti on, mutta tuskin hirvean moni.

 

[Raveni]

Missä sitä kristinuskoa oikein levitetään sitten?

Minusta nämä rahat olisi pitänyt käyttää uuteen telatykistöön.

Ollaanko kierosti ajatellen menossa kohti Paperitiikeriä? Muutaman vuoden kuluttua voidaan julistaa: meitillä sitä on monitoimihävittäjiä, voidaan tehdä sitä ja tätä....todellisuudessa on kasattu valmiuksia, mutta rajallinen lähtökohtaresurssi asettaa jo lähtiessä rajoituksia. (60) konetta ja rajalliset resurssit koulutukseen jne. En tiedä.

Paha sanoa tosiaan. Jos kohteen koordinaatit ovat tiedossa, se ei liiku eikä liiemmin ammu takaisin niin homman pitäisi hoitua uusilla liitopommeilla ja risteilyohjuksilla varsin mallikkaasti. Turha kuitenkaan kuvitella liikaa haastavia tehtäviä Suomen ilmavoimille. Onhan se kiva että saadaan sitä iskukykyä mutta homman kustannustehokkuus hieman epäilyttää.

Kustannustehokkuus vaatisi pätevää tiedustelua eli ne mehevät kohteet täytyy löytää! Ei kaukovaikutteisilla aseilla kannata paukuttaa samaan paikkaan jonne tykistöllä tai heitimistöllä riittää kantama ja jonka joukkojen mukana oleva tulenjohtaja pystyy näkemään. Tietenkin poikkeuksena on painopisteen äkilliset siirrot jolloin tarvitaan paljon tulivoimaa. Jos noista ilmasta maahan aseita halutaan täysi hyöty irti se vaatii ihan toisen luokan panostusta tiedustelu puolelle mitä tällä hetkellä on! Siinä ei 12 rangeria ja muutama yhteyskone paljon auta eikä muutama sissi selustassa.

 

[baikal]

Mites muuten, eikös se mene niin, että rynnäkkötehtävään lähtevä kone on aseistettu myös auttavasti ilmasta - ilmaan aseillakin, eli periaatteessa kone voi suorittaa tod.näk. ensin rynnäkön ja jäädä suojaamaan toista aaltoa ilmasta-ilmaan uhkaa vastaan? Tai saada torjuntatehtävän vaikkapa 150 kilometriä kaakkoon ilmarynnäköstä?

Paljonko kiloja kantaa kohtuudella Hornet, jos sillä on neljä ohjusta ilmasta - ilmaan-kannuja? Eli paljonko kiloja kulkee järkevästi ilmarynnäkköä varten? Otaksun: alle kolme tonnia? Nuo liitopommit lienevät sitä 1000-naulaista sarjaa, joka sisältää melkoisen askin tyttäriä, jotka vaikuttavat ps-kalustoon ja jalkaväkeen?

En epäile tehoa ollenkaan, mutta hintaa on suoraan sanoen jumalattomasti. Ja tehty ratkaisu vahvistaa käsitystäni siitä, mikä on puolustusvoimien tavoitetila about vuonna 2020.