Näin EU:ssa.

Millä ihmeellä ne kaikki jesuksen kotipuutarhat vahtii? Kun kerran nykyäänkin jazztupakin viljelykin onnistuu otona vähänkin kasveihin perehtyneeltä rastatukalta, vaikka koko v***n kasvi on laiton. Siemeniä voi useimmista kasveista jemmailla omaan talteen niin paljon kuin huvittaa. Tuleeko sieltä joku MIB:n porukka ratsaamaan sun tomaatit? :eek:

Minä ainakin jatkan "rikollista" toimintaani aivan rauhallisin mielin, vaikka moinen laki voimaan pamahtaisikin.

Juu en siis kasvattele jazztupakkia.
 
Dissidenttiviljelijöistä viis, iso raha on teollisen mittakaavan toimijoiden siementen lock-inissa.

Josta tulikin mieleen, että kukanpolttajien kotikasvattelun voisi ihan hyvin laillistaa. Hedonismivaihe eli ponnistelun jälkeinen yhteiskunta on jo täällä, joten voimme maksimoida nautiskelun odotellessamme meitä terhakkaamman sivilisaation valtakauden alkua.
 
Suurin eurooppalaisia kiusannut epäkohta ja suoranainen rikos on saatu nyt selätettyä! Kolmetoistakertainen Urraa-huuto eu:lle:

yle 23.4.2014 klo 6:33
Kahvinkeitindirektiivi määrää kahvinkeittimet sammumaan itsestään
Jos neljäsosa eurooppalaisten kahvinkeittimistä naksuttaa tunnin kahvinkeiton jälkeen, sähköä kuluu saman verran kuin Loviisan ydinvoimala jauhaa sähköä vuodessa. Nyt EU pistää sumpinkeittäjät kuriin: jatkossa kahvinkeittimien pitää sammua itsestään kahvin valmistumisen jälkeen. Motiva Oy laski Yle Uutisille, kuinka monta käyttökertaa eri laitteilla saa yhdellä eurolla.

Kuva: Mikko Airikka / Yle Uutisgrafiikka
Kahvinkeiton laskukaava
Kun halutaan tietää, paljonko viidentoista minuutin kahvinketto maksaa, kaava on seuraava:

- 1,5 kW (=1 500 W) x 0,25 tuntia (15 min) = 0,375 kWh

- 0,375 kWh x 12 snt = 4,5 snt/15 min

Motivan laskelmien mukaan eurolla saa 22 kahvinkeittokertaa tai yhden saunomissession. Oheinen taulukko kertoo kuinka monta kertaa ja kuinka pitkään eurolla voi käyttää erilaisia sähkölaitteita.

Esimerkiksi Moccamasterilla voi keittää 22 kertaa kahvit ja maksaa siihen kuluvasta sähköstä euron.

Moccamasterin teho on 1 500 W (1,5 kW). Jos kahvin keittää ja pitää sen lämpimänä viisitoista minuuttia keskimääräisellä sähkönhinnalla (12 senttiä/kWh), sähköä kuluu yhteensä 4,5 sentin arvosta.

Motivan laskelmien mukaan eurolla saisi siis 22 kahvinkeittokertaa.

Eurolla saisi myös 13 pyykinpesukertaa 40 asteessa ja yhden puolentoista tunnin saunomissession. Samalla hinnalla voisi polttaa 10 watin led-valoa 830 tuntia.

Kahvinkeittimien joutokäyttö kuriin
Vaikka kahvinkeitin ei olekaan kodin suurin sähkösyöppö, EU haluaa hillitä kahvinkeittimien sähkönkulutusta.

Ensi vuoden alusta lähtien Euroopassa saa myydä vain kahvinkeittimiä, jotka sammuvat tai siirtyvät itsestään valmiustilaan kahvinkeiton jälkeen. Termoskannullisten keittimien pitää sammua viiden minuutin päästä kahvinkeitosta, kun taas tavallisten suodatinkahvinkeittimien on sammuttava 40 minuutin päästä sumpin valmistumisen jälkeen.

Aamukahvia ei tätä uutista lukiessa tarvitse kuitenkaan rykäistä väärään kurkkuun: kotona olevaa kahvinkeitintä ei tarvitse vaihtaa, vaan vanhaa keitintä saa käyttää jatkossakin.

Vain kaupassa myytävien uusien keittimien pitää olla ekosuunnitteluvaatimusten mukaisia. Kauppojen varastoissa olevat vanhat keittimet saa myös myydä loppuun.

Määräys kahvinkeittimien automaattisesta sammumisesta perustuu EU:n ekosuunnitteludirektiiviin. Myös kahvinkeittimiä koskevilla ekosuunnitteluvaatimuksilla on tarkoitus vähentää energiankulutusta eli säästää sähköä.

Tunnin kahvinkeitto vastaa 75 lampun kuluttamaa sähköä
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Seppo Nurmi laskee, että jos kahvinkeitintä pitää porisemassa tunnin, sen sähkönkulutus vastaa 75 lampun sähkönkulutusta.

– 75 kappaletta 15 watin energiansäästölamppua kuluttaa sähköä 1,125 kilowattia tunnissa (kWh) eli saman verran kuin keskivertokahvinkeitin.

Nurmi tekee pari laskutoimitusta lisää, joiden tarkoitus on osoittaa, että kahvinkeittimen joutokäynti todella kuluttaa sähköä.

– Kotitalouskäytössä on Euroopassa varmaan lähemmäs 100 miljoonaa kahvinkeitintä, hän arvioi.

– Jos 50 miljoonaa 1 000 watin kahvinkeitintä on tunnin päällä turhaan kahvinkeiton jälkeen, niin siinä ajassa kuluu sähköä 50 000 MWh (megawattituntia). Samalla energiamäärällä voi lämmittää noin 2 800 omakotitaloa vuoden verran (18 000 kWh/vuosi).

– Jos näistä 50 miljoonasta kahvikeittimestä puolet eli 25 miljoonaa keitintä olisi joka päivä päällä ylimääräisen tunnin, sähköä kuluisi hukkaan 9,125 terawattituntia (TWh) eli hiukan enemmän kuin Loviisan ydinvoimalasta saadaan sähköä vuodessa.

Pölynimuridirektiivi iskee tehokkaimpiin imureihin syyskuussa
Muidenkin kodinkoneiden ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sähkönkulutuksen voi laskea karkeasti laitteen tehon mukaan.

– Esimerkiksi yksi 15 watin lamppu kuluttaa sähköä 15 wattia tunnissa, toteaa ylitarkastaja Nurmi.

– Matkapuhelimen lataus vie sähköä noin 5 wattia tunnissa, 40 tuuman led-tvnoin 60 wattia päällä ollessaan ja 0,5 wattia valmiustilassa. Pelikonsolilla pelaaminen tunnin kuluttaa noin 190 wattia.

– Mikroaaltouunin maksimiteho on useimmiten noin 800 wattia.

– Pölynimureiden suurin teho saa olla syyskuun alusta lähtien 1 600 wattia, eli pölynimuri saa kuluttaa sähköä korkeintaan 1 600 wattia tunnissa.

Pölynimurikauppiaat saavat siis kahvinkeitinkauppiaiden tavoin tuta kiristyvät EU-vaatimukset: syyskuun alusta lähtien pölynimurin ottoteho saa olla korkeintaan 1 600 wattia, eli pölynimureiden sähkönkulutusta rajoitetaan kahvinkeittimien tavoin kiristämälllä ekosuunnitteluvaatimuksia.
 
Tämä on niin pitkä juttu, että leikkaan sitä. Linkki on alla. En tiennyt itkeäkö vai nauraa.

Kreikkalaisen tilastobluffin paluu – nyt EU:n luvalla


Kreikan tuoreet taloustilastot osoittavat, että taito tilastojen kaunisteluun on tallella ja käytössä. Tuore bluffi "kohentaa" valtion budjettitalouden alijäämän ylijäämäksi yksinkertaisella keinolla: se jättää suuren määrä menoja laskuista pois. Temppu on tuttu kriisiä edeltäneeltä ajalta – mutta nyt EU hyväksyy sen.


Kreikan taloustilastojen luulisi olevan alituisessa tehotarkkailussa, ja niihin kohdistuvien laatuvaatimusten luulisi olevan tavallistakin kovempia. Olihan tilastojen vuosia jatkunut vääristely keskeisiä syitä, miksi eurovaltioiden velkakriisi leimahti juuri Kreikassa.

ANALYYSI

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Valtion vuotuiset budjettialijäämät ja velkamäärät olivat ennen kriisiä paljon suuremmat kuin määrätietoisesti väärennetyt tilastot väittivät. Kriisi leimahti, kun tilastobluffi paljastui.

Tilastotaiturointi ei ole kuitenkaan kadonnut vaan se näyttää päinvastoin tekevän paluuta – tällä kerralla tosin yhteisymmärryksessä Euroopan unionin (EU) kanssa.

Kreikan hallitus iloitsi jo helmikuussa valtion saavuttaneen viime vuonna ensi kertaa vuosiin lievästi positiivisen niin sanotun perusjäämän. Tahtoo sanoa, että valtion budjettitalouden tulot olivat vähän suuremmat kuin menot, kun valtion veloistaan maksamat korot jätetään pois laskuista.

Tällä viikolla Ateenan ilosanoma sai Brysselistä virallisen vahvistuksen, kun EU:n komissio ilmoitti olevansa samaa mieltä Kreikan saavutuksesta: kyllä, Kreikan perusjäämä koheni viime vuonna plussalle.

Paha vain, että valtiontalous tervehtyi pelkästään tilastoteknisin toimin mutta ei oikeasti. Todellisuudessa Kreikan budjettitalous oli – ja on yhä – railakkaasti pakkasella.

Hirmuinen alijäämä
muuttuu ylijäämäksi


Kreikan tilastoviranomainen Elstat ja EU:n tilastoviranomainenEurostat ovat juuri julkaisseet lopulliset tilastolukunsa EU-maiden julkisen talouden tilasta viime vuoden loppuun mennessä.

Elstatin ja Eurostatin tilastot ovat yhtä mieltä siitä, että Kreikan valtio oli viime vuoden lopussa ylivoimaisesti velkaisin eurovaltio, ja että sen budjettitalous oli viime vuonna vanhojen eurovaltioiden ylivoimaisesti raskaimmin alijäämäinen.

Kun kaikki tulot ja menot otetaan huomioon, kertyi Kreikan valtiolle 23 miljardia euroa alijäämää – ja auttamatta myös saman verran uutta velkaa vanhan päälle. Alijäämä oli 12,7 prosenttia suhteessa maan 182 miljardin euron kokonaistuotannon arvoon.

Elstat ja Eurostat ovat yhtä mieltä myös siitä, että Kreikan valtion korkomenot olivat viime vuonna vähän yli seitsemän miljardia euroa ja nelisen prosenttia suhteessa vuoden bruttokansantuotteen (bkt) arvoon.

Yksimielisesti tilastoviranomaiset toteavat myös sen, että jos 12,7 prosentin alijäämästä jätetään neljän prosenttiyksikön verran korkomenoja huomiotta, saadaan perusjäämäksi -8,7 prosenttia. Tämä on todenmukainen luku, kun perusjäämä lasketaan niin kuin kansantalouden tilinpidossa on tapana.

Kreikan hallitus ja EU:n komissio ovat kuitenkin panneet paremmaksi. Ne ovat laskeneet Kreikalle omanlaisensa muunnelman perusjäämästä.

Se ei näytä 12,7 prosentin alijäämää eikä se näytä 8,7 prosentin alijäämää, vaan se näyttää 0,8 ylijäämää!

---

Kreikan hallitus sekä "Berliini, Frankfurt ja Bryssel" valmistautuvat vääristelyn avulla EU:n parlamentin ensi kuussa pidettäviin vaaleihin.

Kaunistelulla Ateena haluaa kertoa kansalle, että kriisitoimet ovat tuottaneet toivottua tulosta eikä lisää kovia vyönkiristyksiä tarvita. Näin hallitus haluaa rohkaista äänestäjiä antamaan tukensa hallituspuolueille.

Berliini, Frankfurt ja Bryssel haluavat nekin kertoa kriisitoimien onnistumisesta ja näin hillitä protestiäänestäjiä äänestämästä liikaa "eurokriittisiä voimia" parlamenttiin.

Harjoitettua talouspolitiikkaa ja toteen pantuja kriisitoimia on helpompi puolustaa onnistumisen merkeillä kuin kertomalla äänestäjille esimerkiksi siitä, että Kreikalle jo valmistellaan uusia hätäluottojen huojennuksia.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hur...astobluffin-paluu-nyt-eun-luvalla/20145875/12
 
Valhe, emävalhe, tilasto....

Olihan jo entisellä Neuvostoliitolla ihan oma virasto tilastojen vääristelyyn. EU:lla tuntuu kanssa olevan omansa.. :D
 
Saa nähdä, miten tuon Kreikan kanssa vielä käy? Ongelmat ovat valtavia, eikä niihin ole nähtävissä mitään ratkaisua, siis oikeasti. Voi auta armelias, jos tulee joku takapotku vielä taloudessa....
 
Niin Kreikan ongelmat eivät katoa mihinkää, aivan kuten meidänkään ongelmat.
Tuossa kahvinkeitin direktiivissä on myös sellainen hyöty, että tällä vähennetään tulipalovaaraa hiukan. Huonosti sijoitettu kahvinkeitin voi aiheuttaa tulipalon kun pääsee paahtamaan syttyvää materiaalia tarpeeksi kauan. Mikä on tarpeeksi riippuu tietysti materiaalista, yleensä kuitenki tunteja.
 
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...-yhteista-perussuomalaisten-kanssa?ui=desktop
Julkaistu: 28.04.2014 08:04 | Päivitetty: 28.04.2014 08:27
Suomessa vieraileva brittikonservatiivi: Meillä on eniten yhteistä Perussuomalaisten kanssa
Karjalainen

Eurovaalikampanjaansa parhaillaan käynnistävä Perussuomalaiset on saanut ensimmäisiin tilaisuuksiinsa kovatasoista vetoapua. Mukana on ollut Britannian hallitsevaa konservatiivipuoluetta edustavat euroedustaja Daniel Hannan.

Puolueiden koko saattaa näyttää epäsuhtaiselta, mutta yhdistävä tekijä löytyy halusta muuttaa EU:ta suppeampaan suuntaan.

Hannan näkisi mielellään unionin, joka tekisi yhteistyötä avoimen eurooppalaisen markkina-alueen puitteissa ja selvästi hallitusten välistä yhteistyötä vaativissa asioissa, mutta ei sen enempää.

Markkina-alue puolestaan voisi olla avoin kaikille mukaan haluaville Euroopan maille Turkki mukaan lukien.

Supistettu EU on syy siihen, miksi brittikonservatiivi on mukana Perussuomalaisten vaalitilaisuuksissa.

Konservatiivipuolue on ajamassa EU:n perussopimusten uudistamista. Jos hanke ei onnistu, puolueen puheenjohtaja David Cameron on luvannut kansanäänestyksen EU:ssa pysymisestä vuodelle 2017.

Vivahde-ero on tärkeä: Konservatiivit haluavat ensin uudistuslinjaa, kun taas radikaalimpi Ukip-puolue ajaa välitöntä eroa unionista.

Tässä Britannian valtapuolueen ja Perussuomalaisten näkemykset yhtyvät. Perussuomalaisten vaaliohjelma puhuu myös reformista, ei exitistä, niin kuin EU-jargon kuuluu.

-  Meillä on Perussuomalaisten kanssa enemmän yhteistä kuin minkään muun suomalaisen puolueen, Hannan sanoo.

-  Kun kaikki halusivat tiiviimpää unionia ja rahaliittoa, Timo Soini oli ainoa poikkeus.

Jos EU:sta järjestettäisiin nyt kansanäänestys, suurin osa ihmisistä niin useissa Euroopan maissa kuin Britanniassakin olisi EU:sta lähtemisen puolesta, Hannan uskoo.


http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ukip_ykkosena-19619
Euroskeptinen puolue ykkönen Britanniassa
ILKKA AHTOKIVI
50 minuuttia sitten
Tuoreet mielipidemittaukset näyttäisivät eurovaalivoittoa Britannian itsenäisyyspuolueelle.

  • a1298d3882b6ecea84460692594aa93babb64bb19a77e2c2d64fedaf2620a9b0

    Nigel Farage.

    (AFP/Lehtikuva)
The Sunday Timesin sunnuntaina julkaisemamittaus antoi Nigel Faragen johtamalle UKIP-puolueelle 31 prosentin kannatuksen. UKIP:n on euroskeptinen puolue, jonka tavoitteena on erottaa Britannia Euroopan unionista.

YouGovin tekemä mittaus näytti työväenpuolueelle 28 prosentin ja päähallituspuolue konservatiiveille vain 19 prosentin kannatusta. Hallituksen kakkospuolue liberaalidemokraatit saivat tyytyä 9 prosentin kannatukseen.

Puolueiden järjestys on sama kuin ComResin tutkimus viime kuussa. Sunday Mirrorin ja Independent on Sundayn julkaiseman gallupin mukaan UKIP:n kannatus oli 30 prosenttia, työväenpuolueen 28 prosenttia ja konservatiivien 21 prosenttia.

The Telegraph-sanomalehden 19. huhtikuuta julkaisemassa gallupissa järjestys oli hieman toinen, mutta näytti silti samaa trendiä. ICM-tutkimuslaitoksen mittauksessa työväenpuolueen kannatus oli 30 prosenttia, UKIP:n 27 prosenttia ja konservatiivien 22 prosenttia. Liberaalidemokraattien kannatus oli vain 8 prosenttia.
 
Niin Kreikan ongelmat eivät katoa mihinkää, aivan kuten meidänkään ongelmat.
Tuossa kahvinkeitin direktiivissä on myös sellainen hyöty, että tällä vähennetään tulipalovaaraa hiukan. Huonosti sijoitettu kahvinkeitin voi aiheuttaa tulipalon kun pääsee paahtamaan syttyvää materiaalia tarpeeksi kauan. Mikä on tarpeeksi riippuu tietysti materiaalista, yleensä kuitenki tunteja.

Eikä tarvitse vahingossa hörpätä 4+ tuntia pannussa seissyttä pikivettä... Tämä kahvinkeitinhomma on niitä harvoja oikeasti järkeviä säännöksiä, mistä ei luulisi olevan haittaa kenellekkään.

Paitsi tietysti, jos keittimen hinta uudistuksien myötä triplaantuu ja käyttöikä puolittuu...
 

TVsta tuttuja nama meidan pyrkyri poliitikot. Italialainen merikapteeni Francesco Schettino jatti Costa Concordian ensimmaisten joukosta huutaen "pelastautukoon ken voi". Etela-korealainen, Lee Joon-Seok jatti lauttansa ensimmaisten joukossa huutaen" pysykaa lautalla, sukeltajien on siten helpompi loytaa ruumiinne". Nigel Farage yllyttaa englantilaisia jattamaan EUn... anna minun nauraa... samaa hoilausta itsensa imaameiksi nimittaneet kolhot jauhavat nuorille pojille saadakseen heidat taistelemaan pyhaan. Samaa paskaa eri paketissa.

No, pakkohan noita aania on jollain lailla kalastettava!
 
EU-vaalit edessä ja ohjelma hyllylle hetkeksi huilaamaan.


Dokumentissa on kohtaus, jossa vaalirahoittaja Merisalo katselee vankilassa televisiosta Linnan juhlia ja kommentoi, miten paljon hän on rahoittanut kutakin tulijaa.



"Tuolle annoin viisi tonnia" - oliko tämä hämmentävä tv-kohtaus liikaa Ylelle?

Arto Merisalo Jokelan vankilassa.
Kaisa Rautaheimo
Julkaistu: 28.4.2014 13:16, päivitetty: 28.4.2014 15:23

Dokumentissa on kohtaus, jossa vaalirahoittaja Merisalo katselee vankilassa televisiosta Linnan juhlia ja kommentoi, miten paljon hän on rahoittanut kutakin tulijaa.

Ennakkotiedoista poiketen Yleisradion TV1 ei esitä tänä iltana Vaalirahoittaja-dokumenttia. Toimittaja Arvo Tuomisen dokumentti siirtyy esitettäväksi elokuuksi.

Arvo Tuominen uskoo, että ohjelma on hyllytetty EU-vaalien takia. Dokumentti kertoo vaalirahoittaja Arto Merisalosta, joka istui vankilassa liki kaksi vuotta ja vapautui joulukuussa 2013.

Tuomisen mukaan dokumentin hämmentävin kohtaus on, kun Merisalo katselee Jokelan vankilassa vuoden 2012 Linnan juhlia. Kättelyriviä seuraava Merisalo kertoo, miten hän on rahoittanut eri kansanedustajia.

– Kontrasti, joka syntyy, oli ilmeisesti liikaa ja hermostutti Ylen johtajat, Tuominen sanoo.

Kohtauksessa Merisalo selostaa presidentin käteltäväksi tulevia samalla tavalla kuin tv-selostajat.

– Hän kertoo, tuolle annoin viisi tonnia, tuolle viisitoista tonnia. Tuo on kuin ei tuntisi minua ollenkaan. Tuo taas tulee moikkaamaan ja ollaan kuin kavereita.

Tuominen ennustaa, että kun linnanjuhla-kohtaus aikoinaan esitetään, siitä tulee instant-klassikko.

– Yle-pomot pyrkivät äänestäjiä ilmeisesti näin EU-vaalien alla suojelemaan, ettei ihmisten mieleen tule ajatus, kukahan tuonkin kampanjan on rahoittanut.

Vanhoissa ohjelmatiedoissa oli mainostettu, että dokumentti tulee tänä iltana. Tuominen kuuli noin kuukausi sitten, että ohjelman esitetään vasta 25. elokuuta.

Yle: Viilaukset vievät aikaa

Ylen ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet selvittää, että dokumentin siirtyminen johtuu tuotantoaikataulusta. Jälkitöitä ei olisi saatu ajoissa tehtyä Ylen koneistossa.

– Kerronnallisia ja teknisiä asioita pitää vielä viilata, Välilahdet perustelee.

Hänen mukaansa Ylen tuotantokoneisto on sen verran iso ja raskas, että jos tulee jälkitöitä, kaikkia aikoja ei saa heti käyttöön.

– Todettiin, ettei ohjelman esittämisessä ole sellaista ajankohtaista materiaalia, että pitäisi ulkoa ostaa palveluita, jotta saataisiin ohjelma juuri nyt esitettyä. Siirrettiin elokuulle, jotta saadaan kaikessa rauhassa lopputyöt tehtyä.

Välilahdet sanoo, ettei ohjelman lykkääminen johdu dokumentin sisällöstä.

Vaalikaranteenista ei myöskään hänen mukaansa ole kyse. Ylellä ei ole varsinaista vaalikaranteenia.

– Pyrimme tasapuoliseen ehdokkaiden julkiseen esittämiseen. Jos me nostamme joitakin ihmisiä agendalle, olemme sellaisessa tilanteessa, että kaikki puolueita ja ehdokkaita pitää kohdella samanarvoisesti.

Hänen mielestään dokumentissa ei leimata mitään puoluetta toista enempää. Ohjelma antaa käsityksen, että Merisalo on vaikuttanut taustalla kaikkiin pääpuolueisiin vaalirahoittajana.

Juttua päivitetty klo 15:22: Merisalo istui vankilassa miltei kaksi vuotta ja vapautui viime joulukuussa.

Heidi Vaalisto


http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288682422854.html?pos=ok-nln
 
Kumitonttu
maanantai 28. huhtikuuta 2014
Vale, emävale ja tilasto

90-luvun lamassa silloisen työnantajani palvelukseen haki vironvenäläinen kirjanpitäjä. Neuvostoliiton romahduksen taustalla oli pitkään jatkunut välinpitämättömyys markkinahinnoista. Kun ideologisesti oli järkevää kuljettaa raaka-aineita pitkin poikin mannerta, energian hinta pidettiin todellista edullisempana. Näin taloudellinen tehokkuus vähitellen repsahti Yhdysvaltoihin verrattuna, ja maan tuotantokoneisto ajautui konkurssiin. Periaatteessa maa oli voinut jatkaa suljettuna taloutena - kuten Pohjois-Korea - välittämättä kansainvälisistä hinnoista ja siis vaihtoehtoiskustannuksista. Käytännössä se ei kuitenkaan onnistunut, koska teknologinen kehitys vääjäämättä paljasti yhä suuremmalle osalle Itä-Euroopan maiden asukkaille, mikä elintaso ja ilmapiiri lännessä oli.

Kysyin tuolta kirjanpitäjättäreltä, joka oli minua 20 vuotta vanhempi, että miten ihmeessä te oikein teitte siellä sitä kirjanpitoa, että saitte toiminnan näyttämään kannattavalta. Edelleen muistan, kun hän suuntasi tulisen katseensa minuun ja tuhahti "ette te Suomessa ole kirjanpitoa keksineet". Eihän me olla ei, mutta senpä takia tarvitsimme EU:n. Jan Hurri kirjoittaa uudessa kolumnissaan: Kun kaikki tulot ja menot otetaan huomioon, kertyi Kreikan valtiolle 23 miljardia euroa alijäämää – ja auttamatta myös saman verran uutta velkaa vanhan päälle. Alijäämä oli 12,7 prosenttia suhteessa maan 182 miljardin euron kokonaistuotannon arvoon.

Kreikan hallitus ja EU:n komissio ovat kuitenkin panneet paremmaksi. Ne ovat laskeneet Kreikalle omanlaisensa muunnelman perusjäämästä. Se ei näytä 12,7 prosentin alijäämää eikä se näytä 8,7 prosentin alijäämää, vaan se näyttää 0,8 prosentin ylijäämää. Alun perin 12,7 prosentin alijäämä muuttuu tilastoteknisin toimin 0,8 prosentin ylijäämäksi, kunhan runsaan seitsemän miljardin euron korkomenojen lisäksi jätetään laskuista pois vähän yli 17 miljardin euron verran muita menoja.

Valtion tulot näyttävät toisin sanoen riittäneen menoihin ja vähän näyttää jääneen ylikin – mutta vain sillä ehdolla, että yhteensä noin 25 miljardin euron menot jätetään pois laskuista. Toki tuokin summa on todellista menoa, mutta moinen sivuseikka ei ole estänyt tilastotaiturointia.

Kaikki eivät suhtaudu Kreikan valtion taloustilastoihin yhtä suurpiirteisesti eivätkä yhtä tarkoitushakuisesti kuin Kreikan hallitus ja EU:n komissio. Omat jyrkät vastalauseensa tilastotempusta ovat julkaisseet esimerkiksi saksalaisen Ifo-instituutin johtaja Hans-Werner Sinn ja Ateenan yliopiston talousprofessori Yanis Varoufakis. Kreikan tilastobluffi ja "pahin on nyt takana" -lausunnot antavat Varoufakisin mukaan tyystin valheellisen kuvan Kreikan julkisen talouden ja kansantalouden jamasta.

Kreikan hallitus sekä "Berliini, Frankfurt ja Bryssel" valmistautuvat vääristelyn avulla EU:n parlamentin ensi kuussa pidettäviin vaaleihin.

Kaunistelulla Ateena haluaa kertoa kansalle, että kriisitoimet ovat tuottaneet toivottua tulosta eikä lisää kovia vyönkiristyksiä tarvita. Näin hallitus haluaa rohkaista äänestäjiä antamaan tukensa hallituspuolueille.
Olemme siis vajonneet Neuvostoliiton tasolle. Minun täytyy vilpittömästi kysyä lukijoiltani, että miksi jatkamme tässä irvokkaassa näytelmässä? Miksemme ilmoita, että Suomi ei osallistu tällaiseen leikkiin, jossa Bryssel manipuloi ääniä itselleen? Jos tähän mennessä olen vastustanut lähinnä euroa, niin tällaiset avointa kansalaisyhteiskuntaa halveksuvat toimet saavat minusta täysin EU-vastaisen. Minulle sopii, että erotaan EU:sta ja liitytään Sveitsin ja Norjan seuraan.

 
EU-vaalit edessä ja ohjelma hyllylle hetkeksi huilaamaan.


Dokumentissa on kohtaus, jossa vaalirahoittaja Merisalo katselee vankilassa televisiosta Linnan juhlia ja kommentoi, miten paljon hän on rahoittanut kutakin tulijaa.



"Tuolle annoin viisi tonnia" - oliko tämä hämmentävä tv-kohtaus liikaa Ylelle?

Arto Merisalo Jokelan vankilassa.
Kaisa Rautaheimo
Julkaistu: 28.4.2014 13:16, päivitetty: 28.4.2014 15:23

Dokumentissa on kohtaus, jossa vaalirahoittaja Merisalo katselee vankilassa televisiosta Linnan juhlia ja kommentoi, miten paljon hän on rahoittanut kutakin tulijaa.

Ennakkotiedoista poiketen Yleisradion TV1 ei esitä tänä iltana Vaalirahoittaja-dokumenttia. Toimittaja Arvo Tuomisen dokumentti siirtyy esitettäväksi elokuuksi.

Arvo Tuominen uskoo, että ohjelma on hyllytetty EU-vaalien takia. Dokumentti kertoo vaalirahoittaja Arto Merisalosta, joka istui vankilassa liki kaksi vuotta ja vapautui joulukuussa 2013.

Tuomisen mukaan dokumentin hämmentävin kohtaus on, kun Merisalo katselee Jokelan vankilassa vuoden 2012 Linnan juhlia. Kättelyriviä seuraava Merisalo kertoo, miten hän on rahoittanut eri kansanedustajia.

– Kontrasti, joka syntyy, oli ilmeisesti liikaa ja hermostutti Ylen johtajat, Tuominen sanoo.

Kohtauksessa Merisalo selostaa presidentin käteltäväksi tulevia samalla tavalla kuin tv-selostajat.

– Hän kertoo, tuolle annoin viisi tonnia, tuolle viisitoista tonnia. Tuo on kuin ei tuntisi minua ollenkaan. Tuo taas tulee moikkaamaan ja ollaan kuin kavereita.

Tuominen ennustaa, että kun linnanjuhla-kohtaus aikoinaan esitetään, siitä tulee instant-klassikko.

– Yle-pomot pyrkivät äänestäjiä ilmeisesti näin EU-vaalien alla suojelemaan, ettei ihmisten mieleen tule ajatus, kukahan tuonkin kampanjan on rahoittanut.

Vanhoissa ohjelmatiedoissa oli mainostettu, että dokumentti tulee tänä iltana. Tuominen kuuli noin kuukausi sitten, että ohjelman esitetään vasta 25. elokuuta.

Yle: Viilaukset vievät aikaa

Ylen ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet selvittää, että dokumentin siirtyminen johtuu tuotantoaikataulusta. Jälkitöitä ei olisi saatu ajoissa tehtyä Ylen koneistossa.

– Kerronnallisia ja teknisiä asioita pitää vielä viilata, Välilahdet perustelee.

Hänen mukaansa Ylen tuotantokoneisto on sen verran iso ja raskas, että jos tulee jälkitöitä, kaikkia aikoja ei saa heti käyttöön.

– Todettiin, ettei ohjelman esittämisessä ole sellaista ajankohtaista materiaalia, että pitäisi ulkoa ostaa palveluita, jotta saataisiin ohjelma juuri nyt esitettyä. Siirrettiin elokuulle, jotta saadaan kaikessa rauhassa lopputyöt tehtyä.

Välilahdet sanoo, ettei ohjelman lykkääminen johdu dokumentin sisällöstä.

Vaalikaranteenista ei myöskään hänen mukaansa ole kyse. Ylellä ei ole varsinaista vaalikaranteenia.

– Pyrimme tasapuoliseen ehdokkaiden julkiseen esittämiseen. Jos me nostamme joitakin ihmisiä agendalle, olemme sellaisessa tilanteessa, että kaikki puolueita ja ehdokkaita pitää kohdella samanarvoisesti.

Hänen mielestään dokumentissa ei leimata mitään puoluetta toista enempää. Ohjelma antaa käsityksen, että Merisalo on vaikuttanut taustalla kaikkiin pääpuolueisiin vaalirahoittajana.

Juttua päivitetty klo 15:22: Merisalo istui vankilassa miltei kaksi vuotta ja vapautui viime joulukuussa.

Heidi Vaalisto


http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288682422854.html?pos=ok-nln


No, ohjelma on ohjelma. Asioita seuranneet tietävät:

Oman ilmoituksensa tai lehtitietojen mukaan ainakin seuraavat ehdokkaat saivat vaalirahoitusavustusta Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistykseltä:

  1. Keskusta: Hannu Hoskonen 2 000 €, Liisa Hyssälä 5 000 €, Timo Kalli 10 000 €, Anne Kalmari 5 000 €, Oiva Kaltiokumpu 5 000 €, Juha Korkeaoja 5 000 €, Seppo Kääriäinen 5 000 €, Mika Lintilä 10 000 €, Paula Lehtomäki 15 000 €, Hannes Manninen 5 000 €, Juha Mieto 5 000 €, Lauri Oinonen 5 000 €, Markku Pakkanen 2 000 €, Mauri Pekkarinen 10 000 €,[13] Antti Rantakangas 5 000 €, Eero Reijonen 5 000 €, Paula Sihto 5 000 €, Markku Uusipaavalniemi 5 000 €, Matti Vanhanen 10 000 €, Anu Vehviläinen 10 000 €, Paavo Väyrynen 10 000 €
  2. Kokoomus: Merikukka Forsius 5 000 €,[14] Juha Hakola 5 000 €, Jyri Häkämies 10 000 €, Ilkka Kanerva 10 000 €,Jyrki Katainen 10 000 €, Sampsa Kataja 5 000 €, Jari Koskinen 5 000 €, Suvi Linden 5 000 €, Sauli Niinistö 10 000 €,Pekka Ravi 10 000 €, Paula Risikko 5 000 €, Petri Salo 10 000 €, Marja Tiura 20 000 €, Henna Virkkunen 5 000 €
  3. Sdp: Matti Ahde 10 000 €,[15] Eero Heinäluoma 10 000 €, Lauri Kähkönen 2 000 €, Päivi Lipponen 5 000 €
  4. RKP: Stefan Wallin 10 000 €
 
Suomi pulitti ennätyspotin EU:lle – ”Salattiin”
bp8h0232.png

Linda Pelkonen
Luotu:
27.8.2012 14:02
  • Kuva: Flickr / comzeradd
    bryssel_0.jpg

    Suomi on EU:n nettomaksaja, eli Suomesta valuu Brysseliin enemmän rahaa kuin tulee takaisin.
Kotimaa
Faktakulma
Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Suomi on unionin budjetissa nettomaksaja eli valtion talousarviosta maksetaan unionin kassaan enemmän kuin sieltä saadaan.

Suomen EU:lle maksama nettomaksu oli viime vuonna 231 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Suomen osuus unionin budjetista kasvoi 285 miljoonalla eurolla, mutta valtion EU:lta saamat tulot nousivat vain 69 miljoonalla eurolla.

Suomen nettomaksu oli vuonna 2011 yhteensä 610 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Suomen nettojäsenmaksu oli 379 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin 578 miljoonaa euroa.

Suomen valtio on entistä selkeämpi nettomaksaja EU:ssa. Uuden Suomen valtion tilinpäätöksen pohjalta tekemän laskelman mukaan Suomen EU:lle maksamat nettomaksut olivat viime vuonna 610 miljoonaa euroa.

Ero Suomen EU:lle maksaman rahan ja takaisin saamien EU-tukien välillä ei ole koskaan tähän mennessä ollut näin suuri. Viimeksi vuonna 2009 erotus oli lähellä nykytasoa: 578 miljoonaa euroa.

Havainnosta kertoi ensimmäisenä konkaripoliitikko Esko Seppänen (vas.) Puheenvuoron blogissaan. Hänen laskelmansa poikkeaa hieman suoraan tilinpäätöksen pohjalta tehdystä.


–Tällaiset asiat suomalainen media salaa, vaikenee ja pimittää, eivätkä suomalaiset ole osanneet onnitella Jyrki Kataista tai Jutta Urpilaista ennätyksen johdosta. Vaatimattomuuttaan he myös itse salasivat asian, Seppänen kirjoittaa.

”Suomi kerää EU:n puolesta tullituloja ja saa niistä 25 prosenttia itselleen”
– Asia on kiusallinen, Seppänen arvioi salaamisen syitä Uudelle Suomelle puhelimitse.

Seppäsen omien laskelmien mukaan nettojäsenmaksu on 803 miljoonaa euroa. Se on hänen mukaansa 50 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009, jolloin tehtiin edellinen ”ennätys”.

Seppänen päätyi hieman erilaisiin tuloksiin laskelmissaan, koska hän ottaa huomioon nettosummassa myös Euroopan kehitysrahastoon maksetun 46 miljoonaa sekä Suomen EU:lle tulouttamat tullimaksut 144 miljoonaa euroa, joita valtion talousarviossa ei huomioida.

– Suomi kerää EU:n puolesta tullituloja ja saa niistä 25 prosenttia itselleen. Menetetyt tullitulot pitää ottaa huomioon, koska muuten lukema vääristyy, Seppänen sanoo.
 
Miksi salata fantsuja käytänteitä, ei kai niissä ole mitään hävettävää? Miksi salata?
 
Miksi salata fantsuja käytänteitä, ei kai niissä ole mitään hävettävää? Miksi salata?

Koska maan tapa ja käsi ylös kaikki jotka uskovat ettei Suomi-neitoa viedä myös nato-liitossa ihan samalla tavalla?

Alustavat naimapuheet ovat jo tutun kuulloisia: "eikä maksa kuin XX-miljoonaa vuosittain"
 
Koska maan tapa ja käsi ylös kaikki jotka uskovat ettei Suomi-neitoa viedä myös nato-liitossa ihan samalla tavalla?

Alustavat naimapuheet ovat jo tutun kuulloisia: "eikä maksa kuin XX-miljoonaa vuosittain"

Juu, ja kansallisesta puolustuksesta ei tingitä, päinvastoin. Se vain mietityttää, että olishan tässä ollut 70 vuotta aikaa olla tinkimättäkin...rautalahkeet ovat tuontitavaraa, amerikoista. Uskoo ken tahtoo.
 
Back
Top