Nämä puolustuslinjat?

[Second]

Muistaako kukaan, miten tuolta Karttapaikasta sai ladattua omalle koneelle niitä karttoja nipullisen? Jollain foorumilla oli juttua asiasta, mutta eihän sitä tähän hätään löydy...

Olikos tuo periaatteessa laitonta? Tarkoittaako tuo "ei kopiontilupaa" maininta sitä että omalle kovalevylle niitä ei saa tallentaa? Vai kieltääkö se vain tulosteiden käytön esim yleisötapahtumissa?

Ainakin aiemmin siellä oli sitten oma sivusto ammattilaisille (kenties maksullinen palvelu) jotka käsitääkseni saavat noita karttoja käyttää hieman laajemminkin.

 

[jokiranta]

"Mannerheim-linja" oli pääasema.

Mitään Mannerheim-linjaa ei koskaan rakennettu, vaan pääasema. Yhdysvaltalainen lehtimies keksi, että on myyvempää nimittää sitä Mannerheim-linjaksi.

 

[Kymijokilinja]

Okidoki.

Tämä kymenlaaksolinja onko se vain huhuja?

Kyllä Kymijoen rannassa on linnoituksia mutta pääasiassa 1790-luvulta. Venäläiset linnoittivat vuonna 1743 rauhanteossa saamaansa Kymenlaaksoa ns. Kustaan sodan 1788-90 jälkeen kenraali Suvorovin johdolla ja ruotsalaiset tekivät samaa joen länsipuolella. Pyhtäällä ja Kouvolassa on näitä venäläisten redutteja ja valleja vielä löydettävissä, ja Loviisan ja Svartholman ruotsalaiset linnoitukset jonkin verran Kymijoen länsipuolella ovat myös samalta ajalta. Tuon ajan jälkeenhän Kymijoki ei ole ollut rajajoki joten ei sinne ole mitään ihmeellistä linnoitusketujua senkään takia rakennettu.

Kesällä 1944 Kymijoen silloilla oli lähinnä varusmiesikäisiä asevelvollisia vartiossa, isoisäni oli siellä (Korialla) pysäyttämässä karkureita. Jos venäläinen olisi murtautunut ensin VKT-linjasta, sitten Salpalinjasta ja sitten vielä edennyt nopeasti Kymenlaakson läpi olisi sota varmasti menetetty, riippumatta mistään linnoitusketjusta Kymijoella. Armeijan pääosa oli Karjalassa eikä se olisi sieltä päässyt miehittämään tuollaista linjaa, vaikka sellainen olisi ollut.

Kymijokilinjasta eli K-linjasta löytyy tietoa kyllä netistäkin jos etsii. Vuonna -40 K-linjalla oli parhaimmillaan töissä 15000 miestä.


"Jatkosodan alkaessa itärajan linnoituksella oli jo etelässä pääaseman takana syvyyttäkin edellä viitatun Hamina-Taavetti -tukilinjan (HT-linja) ja Kymijoki-linjan ansiosta. Nekin olivat vahvasti keskeneräisiä, mutta jotakin apua niistäkin jo olisi ollut.

Kymijoki-linjaa aloitettiin rakentamaan jo heti talvisodan loputtua maalis-huhtikuussa 1940, isommalla joukolla tosin vain noin kuukauden ajan. Rakentajina olivat työjoukot Luumäen linjalta (L-linja, sittemmin osa Salpalinjaa), ruotsalaiset vapaaehtoiset sekä päämajan reservissä ollut 23.D.

Työt Kymijoki-linjalla Myllykosken ja Utin välillä päättyivät loppukesästä -40. Linnoittamisen painopiste oli siirtynyt Salpalinjalle.

Kymijoki-linjalle oli toukokuuhun 1940 mennessä valmistunut 20 kilometriä taistelu- ja yhteyshautaa, betonisia kk-korsuja 5 kpl, 1-2 ryhmän majoituskorsuja 64 kpl ja betonisia majoituskorsuja 5 kpl. "Kalliokorsuja" (luolia) syntyi seitsemän kappaletta ja kiviestettä (1-4 -rivistä) 1,8 kilometriä."

Lainaus http://salpalinjansalat.blogspot.com/

Esimerkiksi Anjalassa on maastossa vieläkin nähtävissä jälkiä K-linjasta.