NH90

Olen tyytyväinen että minigun on NH kaluston tukiase, mutta pitää muistaa että jenkit suuruuden hulluudessaan menivät liian pitkälle asentamalla 20mm konetykin heko alustaan.

1*VQ84eJrDhHIGEDowQHgHCw.jpeg

UH-1B varustettuna M139 kanuunalla. https://warisboring.com/the-u-s-arm...-the-huey-bigger-guns-637b70056886#.o6efqjku3
Ranskalaiset aseistivat helikoptereita 20mm ovikonetykillä jo Algerian sodassa 50-luvulla. Saksalainen MG 151 tykki oli tosin vähän kompaktimpi, kuin tuo jenkkien. Myös portugalilaiset, rhodesialaiset ja etelä-afrikkalaiset aseistivat helikoptereitaan 20mm ovitykeillä käytettäväksi puskasissejä vastaan Afrikassa.

Ranskalainen H-34 helikopteri, jossa 20mm MG 151 tykki ovella.
kOO2vHk.jpg


Rhodesialainen (luultavasti) Alouette III
HoidF36.jpg
 
Konetykissä on se ongelma että hekon liikkuessa sillä ei mahdollisuutta osua, kun taas minigunilla on mahdollisuus muutaman sekunnin ikkunassa ruutata paljon kuulaa ja tehdä osumia.
 
jenkit suuruuden hulluudessaan menivät liian pitkälle asentamalla 20mm konetykin heko alustaan.

Ranskalaiset aseistivat helikoptereita 20mm ovikonetykillä jo Algerian sodassa 50-luvulla. Saksalainen MG 151 tykki oli tosin vähän kompaktimpi, kuin tuo jenkkien

Jenkkien tykki oli Hispano-Suizan sodanjälkeen kehittämä 139x20 hylsyä ampuva HS820, jota tehtiin USA:ssa lisenssillä. Tarkoitettu it-aseeksi, jossa tarvittiin pidemmän patruunan suurempaa lähtönopeutta, sillä lekojen nopeudet olivat kasvaneet 50-luvulla.
Hispanon sodanjälkeiset pyssyt eivät siinäkään tehtävässä kyllä olleet erityisen suosittuja. Vertauksen vuoksi MG151/20:n patruuna oli 82x20 eli rekyyli todella huomattavasti alhaisempi.
 
Konetykissä on se ongelma että hekon liikkuessa sillä ei mahdollisuutta osua, kun taas minigunilla on mahdollisuus muutaman sekunnin ikkunassa ruutata paljon kuulaa ja tehdä osumia.
Konetykillä on ihan riittävä vaikutus kohteseen, kunhan vain taktiikat ovat kunnossa. Lueppa esim. rhodesialaisten Fireforcesta.
The helicopters were Alouette IIIs (in 1979 a few Agusta-Bell 205As 'Cheetahs' were used) of which one was equipped with a MG 151/20 20mm cannon and flown by the senior pilot. The cannons were equipped with trays, which took 200 or 400 of high explosive incendiary (HEI) rounds. This helicopter was called the 'K-Car' (K denoting Kill / Command) and had a crew of three (pilot, gunner/technician (gunner-tech), and Fireforce commander). The Fireforce Commander directed ground operations from an orbit of 800 ft (240 m), high enough over the contact area to see everything that was happening.

The numbers of enemy personnel killed by the K-Car in a scene varied from zero to ALL.

Very often the K-car occupants would see the enemy (or any perceived enemy), and then the Helicopter Gunner/Technician would attack them with his 20 mm cannon, using bursts of two to four shells (but no more than five). The accuracy of this firing was extraordinary, due to the machine flying in tight anticlockwise circles just a few hundred feet above the ground. The 20 mm cannon poked out of the port side, thus there was no "lead in", and the exploding high velocity shells would impact right next to and often on their intended targets. Very few persons caught by this fire were ever found alive by the troops.
 
Tuo olisi mielenkiintoinen projekti TAn ja modernin optiikan kanssa. Vielä paremmaksi tuon tekisi jos reaaliaikaisesti voisi ampujalle heijastaa ballistista dataa kypärän kautta. Teknologia on täällä, mutta helikopterilla leijuminen modernin taistelukentän yllä on riskialtista toimintaa. Ongelmaksi myös tulee se että metsää on ihan luvattoman paljon antamassa suojaa kohteille meidän olosuhteissa ja voi olla ihan varma että tuollainen pörriäinen kerää puikkoa puoleensa.
 
Halpaa kuin saippua....
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005056488.html?ref=rss
Maavoimien uuden helikopterin lentotunnin hinta on lähes 16 000 euroa – 6 600 euroa enemmän kuin Hornetin
Suomi tilasi vuonna 2001 NH90-kuljetushelikoptereita 20 kappaletta. Niiden yhteishinta oli alun perin 350 miljoonaa euroa.
c73fef15deac46cb8858eab93940af13.jpg

NH90-helikopteri oli Rovaniemellä maaliskuussa 2015. (KUVA: ESA SYVÄKURU / HS)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 22.1. 18:48

VALTIOVARAINMINISTERIÖN laskelmien mukaan Maavoimien käyttämän uuden NH90-kuljetushelikopterin lentotunnin hinta on noussut parissa vuodessa yli kaksinkertaiseksi.

Lentotunnin hinnaksi on arvioitu tälle vuodelle 15 900 euroa. Vuonna 2015 toteutunut lentotunnin hinta oli vain 6 832 euroa.

Samaan aikaan Hornet-hävittäjän lentotunnin hinta on noussut paljon vähemmän eli viidenneksen: 7 469 eurosta 9 250 euroon.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN vertailussa Ilmavoimien hävittäjän lennättäminen on yli kolmanneksen edullisempaa kuin Maavoimien kuljetushelikopterin.

Miten helikopterien käytön kustannusten ponnahdus on selitettävissä, Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Jaro Kesänen?

”Ei voi sanoa, että kustannukset olisivat ponnahtaneet. Kaluston hankintavaihe on päättymässä, jolloin hankkeen sisältämät ylläpito-osuudet siirtyvät osaksi käyttökustannuksia”, Kesänen sanoo.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että iso osa uusien helikoptereiden ylläpidon vaatimista kustannuksista on tähän asti ollut piilossa eli osana koptereiden kauppahintaa.

Esimerkiksi helikoptereiden tukipalvelut, jotka aiemmin katettiin koptereiden ostohinnassa, muuttuivat vuosi sitten maksullisiksi.

Maavoimat on nyt vastaanottanut kaikki helikopterit, jolloin niiden ylläpitokulut ovat siirtyneet kokonaan Puolustusvoimien kontolle. Tämä näkyy suoraan helikopterien keskimääräisessä lentotunnin hinnassa.

SUOMI tilasi vuonna 2001 NH90-kuljetushelikoptereita 20 kappaletta. Niiden yhteishinta oli alun perin 350 miljoonaa euroa.

Kyseessä oli uusi kopterimalli, jonka kehittäminen osoittautui vaikeaksi. Toimitukset myöhästyivät. Vieläkin kymmenen Suomen ostamaa kopteria odottaa päivitystä lopulliseen versioon. Se tapahtuu ensi vuoden loppuun mennessä.

”On haasteellista verrata Hornetia ja NH90-helikopteria”, sanoo Kesänen.

”Luvut eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Puhumme elinkaaren eri vaiheissa olevasta suorituskyvystä. Toinen elää elinkaarensa loppupäätä ja toinen on vasta rakentumassa.”

Kesäsen mukaan Suomen kuljetushelikopterit eivät ole sen kalliimpia lentää kuin muutkaan maailmalla olevat vastaavat helikopterit.

Armeija lennättää NH90-koptereita nyt kuitenkin vähemmän kuin niitä hankittaessa suunniteltiin, koska Puolustusvoimilla on rahaa odotettua vähemmän.

Tänä vuonna NH90-lentotunteja tulee 1 650. Vertailun vuoksi 62 Hornetilla lennetään noin 8 800 tuntia.

NH90-HELIKOPTERIEN käytettävyys on ollut heikolla tasolla. Pahimmillaan suurin osa kalustosta on seissyt huollossa, korjattavana tai odottamassa varaosia.

Koptereiden korjaukset ovat kestäneet kauan ja varaosien hinnat ovat olleet korkeita.

Kesänen sanoo, että korjausten ja varaosien suhteen tilanne on parantunut. Yhtenä syynä on se, että valmistajan NH Industriesin linjoilla ei ole enää sellaista ruuhkaa kuin takavuosina. Kesäsen mukaan ongelmaan on myös puututtu määrätietoisesti Suomen puolustushallinnossa.

Käytettävyys on saatu nostettua noin 50 prosenttiin eli puolet koneista on lentokelpoisia. Käytettävyyttä ei yritetä kuitenkaan enää nostaa, koska rahat eivät riitä koneiden lennättämiseen.

Onko Puolustusvoimilla siis liikaa kuljetushelikoptereita?

”Jos kysytään, onko juuri tälle päivälle liikaa koneita, kun lennämme lentokoulutusta, tuemme muita viranomaisia sekä joukkojen harjoittelua ja valmistautumista kriisiaikaan, niin vastaus voisi hyvinkin olla kyllä”, Kesänen myöntää.

”Mutta jos mietimme, mihin suunnittelemme niitä kriisiaikana käytettävän, niin en allekirjoita, että meillä olisi liikaa helikoptereita.”
 
Halpaa kuin saippua....

Jos käytössä ei oikeasti ole varaa ja tarkoitus pitää kuin puolet koptereista, niin kyllä kannattaisi vakavasti harkita vähintään viiden kopterin myymistä. Tarvitseeko kaikkia edes päivittää samanlaisiksi? Jos muutamasta saisi kevyemmän version vaikka Rajavartiolaitokselle, eivät tosin varmaan halua kopteria jonka kustannukset ovat noin mittavat.
 
Jos käytössä ei oikeasti ole varaa ja tarkoitus pitää kuin puolet koptereista, niin kyllä kannattaisi vakavasti harkita vähintään viiden kopterin myymistä. Tarvitseeko kaikkia edes päivittää samanlaisiksi? Jos muutamasta saisi kevyemmän version vaikka Rajavartiolaitokselle, eivät tosin varmaan halua kopteria jonka kustannukset ovat noin mittavat.

Kuten everstiluutnantti Kesänen tuossa artikkelissa sanoi, niin kriisiajan tarpeita ajatellen on ihan ok, että koptereita on enemmän kuin rauhan ajan käyttöön vaadittaisiin. Esimerkiksi huoltoon liittyvien ongelmien kannalta on ihan hyvä, että varastosta löytyy "uusi" kopteri, jos uutta varaosaa pitäisi odottaa tehtaalta seitsemän kuukautta. Ja tuohan ne "ylimääräiset" kopterit tappionsietokykyäkin.

Koptereiden päivittäminen FOC-versioon ei julkisten tietojen perusteella maksa Suomelle ekstraa, vaan se kuuluu alkuperäiseen sopimukseen. Koptereita päivitetään valmistajan kustannuksella, koska niitä ei aikanaan kyetty toimittamaan täysin valmiina ja Suomen kannalta oli parempi saada edes jotakin lennettävää kuin odotella vuosia ja vuosia lopullisen version valmistumista.

Vaikka osasta koptereita haluttaisiinkin luopua, niin kysymys kuuluu, kuka maksaa järkevän hinnan? Esim. Saksa on supistanut hankintamääriä ja Portugali perunut koko hankinnan, joten mahtaako kukaan varsinaisesti haluta lisää koptereita? Mielestäni lähes uusia koptereita ei voi myydä suurella alennuksella eteenpäin, vaan omat rahat pitäisi osapuilleen saada takaisin. Ehkä potentiaalinen ostaja voisi löytyä Baltiasta, mutta baltit saattavat olla liian maanpuolustus- ja kustannustietoisia ostaakseen NH90:n kaltaisia koptereita.

Yksi kysymys on myös, päätyisikö myytyjen kopterien tuotto Puolustusvoimien kirstuun vai valtion pohjattomaan kaivoon? Saattaisi mennä jälkimmäiseen...
 
Armeijan NH90 kopterin lentotunti kustantaa 15 900/h. Rajavartiolaitoksen Super Puma 4000 €/h, AB/B412 1100 €/h, Koala 500 €/h ja Dornier 1000 €/h.
Rajavartiolaitoksen luvut ei vaikuta käytännössä mahdolliselta. Etenkään joku Koalan 500e/h. En edes pysty keksimään lonkalta niin rajattua tarkastelua kustannusten osalta, että voisin päätellä mitä tuohon olisi voinut sisällyttää. Edes polttoainetta?
 
Lähteenä on valtionkonttorin tutkimus 2016, jossa lennokkeja hahmoteltiin etsintöihin, perinteisen lentotoiminnan korvaajaksi.
 
Rajavartiolaitoksen luvut ei vaikuta käytännössä mahdolliselta. Etenkään joku Koalan 500e/h. En edes pysty keksimään lonkalta niin rajattua tarkastelua kustannusten osalta, että voisin päätellä mitä tuohon olisi voinut sisällyttää. Edes polttoainetta?

Ehkä ne on laskettu Janes'in menetelmillä? :rolleyes:
 
Armeijan NH90 kopterin lentotunti kustantaa 15 900/h. Rajavartiolaitoksen Super Puma 4000 €/h, AB/B412 1100 €/h, Koala 500 €/h ja Dornier 1000 €/h.

Jos tämä pitää paikkansa, niin huhhuh. Vain valtiolla ja sittenkin vain sotavaltiolla voi olla varaa tuollaiseen toimintaan. :cool: Tuollainen hintaero on mielestäni täysin tolkuton, eikä sitä voi perustella enää yhtään millään verukkeella.

Yhteiseurooppalaisessa leluhankkeessa mukana oleminen maksaa näköjään jotain.
 
Kyllä se pitää paikkansa, valitettavasti. Tuntihinta on karkeasti noussut 7000-13000-16000. Osin sopimusteknisiä syitä, mutta ihanan kallista.
 
Jos tämä pitää paikkansa, niin huhhuh. Vain valtiolla ja sittenkin vain sotavaltiolla voi olla varaa tuollaiseen toimintaan. :cool: Tuollainen hintaero on mielestäni täysin tolkuton, eikä sitä voi perustella enää yhtään millään verukkeella.

Lähteenä on valtionkonttorin tutkimus 2016, jossa lennokkeja hahmoteltiin etsintöihin, perinteisen lentotoiminnan korvaajaksi.

Lentotunnin hinta riippu siitä mitä kuluja mukaan otetaan. Viime vuonna forumilla keskusteltiin antaumuksella Gripenin muihin kilpailijoihin verrattuna edullisista lentotuntihinnoista. Kun eivät sisällyttäneet niihin kuin polttoainekulut. Mitä tulee hekokuluihin
niin mikäli edellä annetut luvut ovat oikeita olisi Rajan huoltokustannus neljä kerta halvempi kuin Maavoimien lasku NH90:stä. Mitään linkkiähän ei ollut eikä tutkimuksen tekijäksi väitetystä Valtiokonttorista ainakaan ilmailuasiantuntemusta löydy. Sehän ai-
noastaan huolehtii Valtion kassavaroista.
 
Liitteenä lähde. Valtionkonttori saa tietonsa budjettivastuullisesta ministeriöstä.
 

Liitteet

  • Liite5_Taustamuistio_Lentorobotiikan hyödyntäminen.pdf
    0 bytes · Luettu: 10
Liitteenä lähde. Valtionkonttori saa tietonsa budjettivastuullisesta ministeriöstä.

Sieltähän asia selvisi; kiitos! Kyseessä on siis koko valtionhallinnon kattava digitalisointihanke, jossa saadaan kaikenlaisa hyötyjä mm kun virastot ei laskuttele toisiaan eikä ihmiset soittele vääriin paikkoihin...

Poliisi haluaa itselleen miehittämättömät hekot ja koska rahat aina on tiukassa, yrittävät nyt mukaan tähän digiloikkaan semantiikan keinoin kutsumalla lennokin lennättämistä lentorobottiikaksi. NH90:n tuntihinta on valtion budjetista mutta Rajan kopterien
kustannustiedoista ei kerrota, mistä hatusta nämä luvut on peräisin. Poliisille annettavan virka-avun suhteen yhteen tavoitteeseen on tosin päästy jo nyt, sillä ainakin mun käsityksen mukaan lakisääteinen virka-apu on sen tilaajalle ilmaista.
 
Kohta poliisi haluaa miehittämättömät poliisit...


En nyt sitten malttanut olla laittamatta :)
 
Lentotunnin hinta riippu siitä mitä kuluja mukaan otetaan. Viime vuonna forumilla keskusteltiin antaumuksella Gripenin muihin kilpailijoihin verrattuna edullisista lentotuntihinnoista. Kun eivät sisällyttäneet niihin kuin polttoainekulut. Mitä tulee hekokuluihin
niin mikäli edellä annetut luvut ovat oikeita olisi Rajan huoltokustannus neljä kerta halvempi kuin Maavoimien lasku NH90:stä. Mitään linkkiähän ei ollut eikä tutkimuksen tekijäksi väitetystä Valtiokonttorista ainakaan ilmailuasiantuntemusta löydy. Sehän ai-
noastaan huolehtii Valtion kassavaroista.

Voiko käyttöhinnassa olla kirjanpidollisia jyvityksiä ja kopterien kuolletuksia jne?
 
Back
Top