Pahin skenaario - Suomi häviäisi varmasti

Kyllä ukrainan olisi pitänyt isompi meteli pitää tuosta sopimuksesta. Vaan kun suomalaispoliitikotkin tajuaisivat suurvaltojen intressien vaarallisuuden.
 
Hyvällä ja huonolla ei ole merkitystä. Saman voinee sanoa oikeasta ja väärästä. Voimasuhteet ja halu käyttää sotilaallista voimaa ratkaisevat. Mikään ei estä tälläkään hetkellä länsimaita rynnistämästä Ukrainan avuksi. Pudapestin sopimus siihen suorastaan velvoittaisi. Uutinen keväältä:


"Yhdysvallat ja Venäjä sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajoja vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa vastineeksi siitä, että Ukraina luopui ydinaseistaan. USA:n viranomaiset pelkäävät seurauksia, jos sopimusta ei noudateta.

USA:n ulkoministeri John Kerry oli määrä tavata Budapestin sopimuksen vuonna 1994 solmineiden valtioiden osapuolia. Niitä olivat USA:n lisäksi Ukraina ja Venäjä.

Budapestin sopimuksessa Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan ja vastineeksi muut sopimusosapuolet sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajojen loukkaamattomuutta. Ukraina oli tuolloin maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta."


http://www.kauppalehti.fi/etusivu/budapestin sopimus velvoittaa puolustamaan ukrainaa/201403654363


Vaan eipä näytä mitään tapahtuvan. Halu käyttää voimaa puuttuu. Avoin sota Venäjää vastaan ei yksinkertaisesti ole mielekäs juttu länsimaiden kannalta.

Eikö teitä yhtään häiritse millaisen painoarvon suurvallat laittavat omalta kannaltaan epäedullisille sopimuksille? Ainahan sopimuksista luistamiseen joku tekninen perustelu löytyy, kuten nyt Ukrainan tapauksessa sodan julistamattomuus Venäjän osalta. Tämä tulisi pitää mielessä ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia tehtäessä. Venäjän vastaiseen leiriin heittäytymällä me tulemme ajaneeksi läntisten suurvaltojen etuja, mutta vastineeksi me tuskin saamme kovinkaan kantavia turvatakuita. Viron kaltaisille sisäisesti hajanaisille rääpälemaille kauppa voi olla kannattava. Meidän osalta tilanne on todennäköisesti toinen.

Lännen leiriin liittymällä Suomi ja Ruotsi saattavat hyvinkin olla se viimeinen lukko, joka estää Venäjän sotilaallisen laajentumisen. Jos laajentuminen olisi ollut taloudellista tai jopa poliittista, olisi kysymys ollut terveestä kilpailusta. Valitettavasti Putinin viimeiset lausunnot eivät enää todista tasapainoisesta mielestä.

Amiraalin mielestä Suomen asema on tällä hetkellä suhteellisesti heikentynyt, koska maa ei kuulu Naton tarjoamien turvatakuiden piiriin. Nyt Suomi kuuluu Venäjän länsinaapureista samaan ryhmään Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa. Nato-maana Suomi olisi samassa sarjassa kuin Viro ja Norja.

Kaskeala arvioi, että Nato-jäsenyydellä on merkitystä myös kansainvälisille sijoittajille. Hänen mukaansa Venäjän länsiraja on epävarmuustekijä, ja Naton turvatakuut saattavat olla investoinnin kynnyskysymys.



http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288740018644.html

Puolustusvoimien ex-komentaja Talouselämässä: Venäjä ei reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen sotilaallisesti




http://yle.fi/uutiset/putinin_entin...suomessa__haluaa_nayttaa_kuka_on_pomo/7480089
Kotimaa 19.9.2014 klo 5:04 | päivitetty 19.9.2014 klo 5:04
Putinin entinen neuvonantaja Yle Uutisille: Venäjä informaatiosotii Suomessa – "Haluaa näyttää, kuka on pomo"
Venäjä on kuin kylärosvo, joka haluaa esitellä valtaansa, sanoo presidentti Putinin ex-avustaja Andrei Illarionov.


http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...-aloitti-massiivisen-sotaharjoituksen/4341618
Itar-Tass: Venäjä aloitti massiivisen sotaharjoituksen
Kotimaa Julkaistu 19.09.2014 03:42
 
Hyvällä ja huonolla ei ole merkitystä. Saman voinee sanoa oikeasta ja väärästä. Voimasuhteet ja halu käyttää sotilaallista voimaa ratkaisevat. Mikään ei estä tälläkään hetkellä länsimaita rynnistämästä Ukrainan avuksi. Pudapestin sopimus siihen suorastaan velvoittaisi. Uutinen keväältä:


"Yhdysvallat ja Venäjä sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajoja vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa vastineeksi siitä, että Ukraina luopui ydinaseistaan. USA:n viranomaiset pelkäävät seurauksia, jos sopimusta ei noudateta.

USA:n ulkoministeri John Kerry oli määrä tavata Budapestin sopimuksen vuonna 1994 solmineiden valtioiden osapuolia. Niitä olivat USA:n lisäksi Ukraina ja Venäjä.

Budapestin sopimuksessa Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan ja vastineeksi muut sopimusosapuolet sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajojen loukkaamattomuutta. Ukraina oli tuolloin maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta."


http://www.kauppalehti.fi/etusivu/budapestin sopimus velvoittaa puolustamaan ukrainaa/201403654363


Vaan eipä näytä mitään tapahtuvan. Halu käyttää voimaa puuttuu. Avoin sota Venäjää vastaan ei yksinkertaisesti ole mielekäs juttu länsimaiden kannalta.

Eikö teitä yhtään häiritse millaisen painoarvon suurvallat laittavat omalta kannaltaan epäedullisille sopimuksille? Ainahan sopimuksista luistamiseen joku tekninen perustelu löytyy, kuten nyt Ukrainan tapauksessa sodan julistamattomuus Venäjän osalta. Tämä tulisi pitää mielessä ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia tehtäessä. Venäjän vastaiseen leiriin heittäytymällä me tulemme ajaneeksi läntisten suurvaltojen etuja, mutta vastineeksi me tuskin saamme kovinkaan kantavia turvatakuita. Viron kaltaisille sisäisesti hajanaisille rääpälemaille kauppa voi olla kannattava. Meidän osalta tilanne on todennäköisesti toinen.

No ihan varmasti pitää pysyä lännen kelkassa ja pyrkiä länteen, vaikka sitten joutuisi pyllistämään itään.

Totta kai meidän pitää silti aina muistaa, että ainoa suomen puolustaja on suomen kansa.
 
Turvallisuuspoliittisia asioita voi katsoa kovin erilaisin silmin riippuen siitä minkälaisista lähtökohdista niitä tarkastelee. Meillä Suomessa osa kansalaisista ymmärtää ja huomioi kovin "herkällä korvalla" venäläisten "huolen omasta turvallisuudestaan". Liekö tämä peruja niiltä ajoilta jolloin omat aateveljet hallitsivat naapurissa, siis Neuvostoliitossa.

Ajatellaanpa asiaa venäläisten kannalta:

Venäjällä on jo Napoleonin ja Aleksanteri I:en Tilsitin sopimuksen ajoista pidetty tärkeänä että Suomi kuuluu osaksi Venäjää.. Tätä Venäjän yhteisyyttä pohjustettiin myös suomalaisten toimesta (mm. Sprengporten ja muut Ruotsista eroamista kannattavat henkilöt, lähinnä upseerit kts. anjalan liitto jne.) jo muutamia vuosikymmeniä aikaisemminkin 1700-luvun loppupuolella. Eikä venäläisillä ollut tarkoituksena antaa Suomella itsenäisyyttä vuonna 1917, vaikka bolsevikit käytännössä siihen myöntyivät. Lenin ja kumppanit tiesivät itsenäistymissopimusta allekirjoittaessaan että punakaartit aloittavat kapinan jo muutaman viikon päästä ja laskivat että Suomi palaa sen myötä takaisin Venäjän yhteyteen. Punaisten suunnitelmat kuitenkin kariutuivat tunnetulla tavalla. Tämä (siis itsenäisyyden myöntäminen Suomelle ja bolsevikkien siinä yhteydessä tekemät virhearvioinnit) oli se todellinen historiallinen virhe jota myös Putin joissain yhteyksissä on referoinut.

Todellisuudessa Venäjällä tiedetään erinomaisen hyvin ettei Suomi tai Baltian maat muodosta minkäänlaista turvallisuusuhkaa Venäjälle. Tämä on ehdoton fakta.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyneet Baltian maat muodostavat ikävän ongelman venäläisille. Erityisesti sen jälkeen kun ne liittyivät NATO:n jäseniksi. Nämä muutokset Balttiassa vaikuttavat merkittävällä tavalla myös Suomen asemaan Venäjän naapurina.
- vielä NL:n aikaan Venäjällä oli koko Itämeren itäpuolinen ja eteläinen rannikko sekä käytännössä myös Suomenlahti hallinnassaan. Ajatelkaapa jos Venäjä olisi kyennyt pitämään autonomisen Suomen hallussaan tai kyennyt valloittamaan maamme talvisodassa. Silloin koko Itämeri olisi ollut suurimmalta osin venäläisten sisäinen merialue.
- Baltianmaiden, Puolan ja DDR:n irtaantuminen ja itsenäistyminen johti siihen että Venäjä suljettiin Suomenlahden pussinperälle. Lukuunottamatta Kaliningradin aluetta.
- Baltian maiden NATO-jäsenyyden myötä Kaliningrad jäi omaksi erilliseksi saarekkeekseen ilman maayhteyttä Venäjään. Venäläisten mielestä varsin ikävästi NATO-maiden saarrostamaksi. Käytännössä NATO-jäsenyys myös estää Venäjää avaamasta väkivalloin tai painostuksella maayhteyttä Kaliningradiin.

- Venäjän ainoa mahdollisuus laajentaa Itämeren "pussinpohjan" merialuettaan, ilman konfliktia NATO:n kanssa löytyy Suomen etelärannikon alueilta tai Ahvenamaalta.-
- myös Pohjanlahti muodostaa oman kiinnostuksen kohteensa Venäjälle. Kemin ja Oulun seutu ei ole kovin kaukana Murmanskin, Kuolan ja Valkoisen-meren liikenneyhteyksistä. Pidemmällä, 50-100 vuoden, perspektiivillä arktisen merialueen kasvava merkitys saattaa lisätä kiinnostusta Pohjanlahdesta tai liikennereitistä sen kautta.

Sattumaa tai ei niin viimeaikaisissa Itämeren sotaharjoituksissaan Venäjän on tulkittu harjoitelleen myös Ahvenanmaan ja Gotlandin miehittämistä. No, muutama viikko sitten NATO:n laivasto-osasto harjoitteli puolestaan Ahvenanmaan saaristoalueen puolustamista.

Myös Ala-Kurtissa uudelleen avattava helikopteriprikaatin tukikohta herättää jonkinlaista ihmettelyä..Mikähän sotilaallinen tarve venäläisille on syntynyt juuri Suomen itärajalle? Samoin kuin koko Venäjän Karjalan alueen varaaminen suljetuksi sotilas-/rajavyöhykealueeksi.

Näiden lisäksi on monia muitakin sinällään harmittoman oloisia venäläisiä hankkeita meneillään Suomessa. Niitä voidaan tulkita monella tavalla. Eräissä tapauksissa on kaikessa hiljaisuudessa myös tulkittu ja hankkeet lopetettu..

Tämä nyt vaan on tällaista ajatusvirtaa..mutta kyllä Venäjällä on ihan oikeita ja varsin merkityksellisiä intressejä Suomessa tai lähialueillamme. Uskoisin että ne on meillä myös tiedossa ja huomioitu. Niin kauan kuin meillä pidetään huolta omasta, riittävän uskottavasta puolustuskyvystä ei ehkä tarvitse olla kovin huolissaan. Mutta maailma muuttuu ympärillämme koko ajan. Tilanteiden muutokset esim. Ukrainassa voivat johtaa myös Suomen kv. aseman muuttumiseen. Esimerkiksi voimme ajautua Venäjän etupiiriksi tahtomattamme, ilman omaa syytämme. Tai vaikkapa oman passiivisuutemme vuoksi.

NATO:n jäsenyydellä tai sen ulkopuolella jättäytymisellä saattaa olla Suomen kansalle erittäin suuri merkitys..Varsinkin siinä vaiheessa kun/jos Ruotsi päättää hakea jäsenyyttä.
 
Viimeksi muokattu:
Turvallisuuspoliittisia asioita voi katsoa kovin erilaisin silmin riippuen siitä minkälaisista lähtökohdista niitä tarkastelee. Meillä Suomessa osa kansalaisista ymmärtää ja huomioi kovin "herkällä korvalla" venäläisten "huolen omasta turvallisuudestaan". Liekö tämä peruja niiltä ajoilta jolloin omat aateveljet hallitsivat naapurissa, siis Neuvostoliitossa.

Ajatellaanpa asiaa venäläisten kannalta:

Venäjällä on jo Napoleonin ja Aleksanteri I:en Tilsitin sopimuksen ajoista pidetty tärkeänä että Suomi kuuluu osaksi Venäjää.. Tätä Venäjän yhteisyyttä pohjustettiin myös suomalaisten toimesta (mm. Sprengporten ja muut Ruotsista eroamista kannattavat henkilöt, lähinnä upseerit kts. anjalan liitto jne.) jo muutamia vuosikymmeniä aikaisemminkin 1700-luvun loppupuolella. Eikä venäläisillä ollut tarkoituksena antaa Suomella itsenäisyyttä vuonna 1917, vaikka bolsevikit käytännössä siihen myöntyivät. Lenin ja kumppanit tiesivät itsenäistymissopimusta allekirjoittaessaan että punakaartit aloittavat kapinan jo muutaman viikon päästä ja laskivat että Suomi palaa sen myötä takaisin Venäjän yhteyteen. Punaisten suunnitelmat kuitenkin kariutuivat tunnetulla tavalla. Tämä (siis itsenäisyyden myöntäminen Suomelle ja bolsevikkien siinä yhteydessä tekemät virhearvioinnit) oli se todellinen historiallinen virhe jota myös Putin joissain yhteyksissä on referoinut.

Todellisuudessa Venäjällä tiedetään erinomaisen hyvin ettei Suomi tai Baltian maat muodosta minkäänlaista turvallisuusuhkaa Venäjälle. Tämä on ehdoton fakta.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyneet Baltian maat muodostavat ikävän ongelman venäläisille. Erityisesti sen jälkeen kun ne liittyivät NATO:n jäseniksi. Nämä muutokset Balttiassa vaikuttavat merkittävällä tavalla myös Suomen asemaan Venäjän naapurina.
- vielä NL:n aikaan Venäjällä oli koko Itämeren itäpuolinen ja eteläinen rannikko sekä käytännössä myös Suomenlahti hallinnassaan. Ajatelkaapa jos Venäjä olisi kyennyt pitämään autonomisen Suomen hallussaan tai kyennyt valloittamaan maamme talvisodassa. Silloin koko Itämeri olisi ollut suurimmalta osin venäläisten sisäinen merialue.
- Baltianmaiden, Puolan ja DDR:n irtaantuminen ja itsenäistyminen johti siihen että Venäjä suljettiin Suomenlahden pussinperälle. Lukuunottamatta Kaliningradin aluetta.
- Baltian maiden NATO-jäsenyyden myötä Kaliningrad jäi omaksi erilliseksi saarekkeekseen ilman maayhteyttä Venäjään. Venäläisten mielestä varsin ikävästi NATO-maiden saarrostamaksi. Käytännössä NATO-jäsenyys myös estää Venäjää avaamasta väkivalloin tai painostuksella maayhteyttä Kaliningradiin.

- Venäjän ainoa mahdollisuus laajentaa Itämeren "pussinpohjan" merialuettaan, ilman konfliktia NATO:n kanssa löytyy Suomen etelärannikon alueilta tai Ahvenamaalta.-
- myös Pohjanlahti muodostaa oman kiinnostuksen kohteensa Venäjälle. Kemin ja Oulun seutu ei ole kovin kaukana Murmanskin, Kuolan ja Valkoisen-meren liikenneyhteyksistä. Pidemmällä, 50-100 vuoden, perspektiivillä arktisen merialueen kasvava merkitys saattaa lisätä kiinnostusta Pohjanlahdesta tai liikennereitistä sen kautta.

Sattumaa tai ei niin viimeaikaisissa Itämeren sotaharjoituksissaan Venäjän on tulkittu harjoitelleen myös Ahvenanmaan ja Gotlandin miehittämistä. No, muutama viikko sitten NATO:n laivasto-osasto harjoitteli puolestaan Ahvenanmaan saaristoalueen puolustamista.

Myös Ala-Kurtissa uudelleen avattava helikopteriprikaatin tukikohta herättää jonkinlaista ihmettelyä..Mikähän sotilaallinen tarve venäläisille on syntynyt juuri Suomen itärajalle? Samoin kuin koko Venäjän Karjalan alueen varaaminen suljetuksi sotilas-/rajavyöhykealueeksi.

Näiden lisäksi on monia muitakin sinällään harmittoman oloisia venäläisiä hankkeita meneillään Suomessa. Niitä voidaan tulkita monella tavalla. Eräissä tapauksissa on kaikessa hiljaisuudessa myös tulkittu ja hankkeet lopetettu..

Tämä nyt vaan on tällaista ajatusvirtaa..mutta kyllä Venäjällä on ihan oikeita ja varsin merkityksellisiä intressejä Suomessa tai lähialueillamme. Uskoisin että ne on meillä myös tiedossa ja huomioitu. Niin kauan kuin meillä pidetään huolta omasta, riittävän uskottavasta puolustuskyvystä ei ehkä tarvitse olla kovin huolissaan. Mutta maailma muuttuu ympärillämme koko ajan. Tilanteiden muutokset esim. Ukrainassa voivat johtaa myös Suomen kv. aseman muuttumiseen. Esimerkiksi voimme ajautua Venäjän etupiiriksi tahtomattamme, ilman omaa syytämme. Tai vaikkapa oman passiivisuutemme vuoksi.

NATO:n jäsenyydellä tai sen ulkopuolella jättäytymisellä saattaa olla Suomen kansalle erittäin suuri merkitys..Varsinkin siinä vaiheessa kun/jos Ruotsi päättää hakea jäsenyyttä.

Tässä on se koko juttu.
 
Myös Ala-Kurtissa uudelleen avattava helikopteriprikaatin tukikohta herättää jonkinlaista ihmettelyä..Mikähän sotilaallinen tarve venäläisille on syntynyt juuri Suomen itärajalle? Samoin kuin koko Venäjän Karjalan alueen varaaminen suljetuksi sotilas-/rajavyöhykealueeksi.
Muuten olen samaa mieltä mutta eihän sitä ole kai vielä päätetty mitä sinne Alakurttiin tulee, jos ylipäätään tulee mitään.
Toiseksi ei Venäjällä Suomea vastaan ole paljoa porukkaa täydessä valmiudessa. Lähinnä ainoastaan 138. Mot. Prik.
Kaikki muut on suunnattu Natoa vastaan. Lisäksi on sitten Alakurtin reservi tukikohta, josta perustetaan prikaati (ja jos perustetaan niin varmasti (toivottavasti) valmiutta nostetaan.) Jos Alakurttiin on tulossa jotain ja varsinkin heko prikaati niin toivottavasti se herättää päättäjät sijoittamaan alueelle tarvittavan vastavoiman sillä se olisi jo aika suuri uhka sillä se tuplaisi Suomea välittömästi uhkaavat korkean valmiuden joukot.
 
Muuten olen samaa mieltä mutta eihän sitä ole kai vielä päätetty mitä sinne Alakurttiin tulee, jos ylipäätään tulee mitään.
Toiseksi ei Venäjällä Suomea vastaan ole paljoa porukkaa täydessä valmiudessa. Lähinnä ainoastaan 138. Mot. Prik.
Kaikki muut on suunnattu Natoa vastaan. Lisäksi on sitten Alakurtin reservi tukikohta, josta perustetaan prikaati (ja jos perustetaan niin varmasti (toivottavasti) valmiutta nostetaan.) Jos Alakurttiin on tulossa jotain ja varsinkin heko prikaati niin toivottavasti se herättää päättäjät sijoittamaan alueelle tarvittavan vastavoiman sillä se olisi jo aika suuri uhka sillä se tuplaisi Suomea välittömästi uhkaavat korkean valmiuden joukot.

Toivottavasti meillä vastataan Alakurttiin ja muihin viritelmiin tällä kertaa erittäin poikkeuksellisella tavalla.
Nythän meille on kenraalit vakuutelleet viimeisen 15 vuotta, että vähemmän on enemmän. Eli normi vastaus venäläisjoukkojen lisäämiseen olisi, että vähennetään sodan ja rauhan ajan joukkoja muutamalla kymmenellä prosentilla. Nyt toivoisin välillä jotain muuta kokeilua. Kun mentiin alle 500 000 ukon niin luovuttiin koko kansan puolustamisesta.
 
Eikai sentään koko kansan puolustamisesta vaan ns. Kokomaan puolustamisesta. Se ei sinänsä ollut edes sillä 500k ukolla realistisesti mahdollista... mutta kuitenkin. Itse näkisin että miehiä on nyt sopiva määrä ja tarpeenvaatiessa reservistä löytyy toissijaisiin tehtäviin lisääkin... se mitä nyt tarvitaan on joukkojen varustaminen tasolle jossa niillä on oikeasti joka sään ja vuorokaudenajan toiminta kyky ja niin että niitä voidaan johtaa tehokkaasti ja ne saadaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja niiden tulivoimalla voidaan pysäyttää huomattavasti isompi vihollinen... kaikki tuo on mahdollista mutta ei nykyisellä materiaalilla eikä rahoituksella...
 
Muuten olen samaa mieltä mutta eihän sitä ole kai vielä päätetty mitä sinne Alakurttiin tulee, jos ylipäätään tulee mitään.
Toiseksi ei Venäjällä Suomea vastaan ole paljoa porukkaa täydessä valmiudessa. Lähinnä ainoastaan 138. Mot. Prik.
Kaikki muut on suunnattu Natoa vastaan. Lisäksi on sitten Alakurtin reservi tukikohta, josta perustetaan prikaati (ja jos perustetaan niin varmasti (toivottavasti) valmiutta nostetaan.) Jos Alakurttiin on tulossa jotain ja varsinkin heko prikaati niin toivottavasti se herättää päättäjät sijoittamaan alueelle tarvittavan vastavoiman sillä se olisi jo aika suuri uhka sillä se tuplaisi Suomea välittömästi uhkaavat korkean valmiuden joukot.

Tässä aika hyvä kokonaiskuva mitä on rajan takana ja lähialueilla.

kartta_zps47945ce3.jpg
 
Tarkoittaako "reservivarikko", että toinen prikaati perustetaan reservistä?
 
Tarkoittaako "reservivarikko", että toinen prikaati perustetaan reservistä?

Venäjällä on varikoita, jotka on korvamerkitty tiettyä reservistä perustettavaa joukkoa varten. Ne varastoivat kyseisen joukon kaluston ja muun sotavarustuksen sekä hoitavat sen perustamiseen liittyvät järjestelyt.

Käytännössä sellaisella varikolla voi olla esimerkiksi mtjvpr:n varustus odottamassa perustamiskäskyä ja reservistä paikalle ilmestyviä käyttäjiään.
 
Venäjällä on varikoita, jotka on korvamerkitty tiettyä reservistä perustettavaa joukkoa varten. Ne varastoivat kyseisen joukon kaluston ja muun sotavarustuksen sekä hoitavat sen perustamiseen liittyvät järjestelyt.

Käytännössä sellaisella varikolla voi olla esimerkiksi mtjvpr:n varustus odottamassa perustamiskäskyä ja reservistä paikalle ilmestyviä käyttäjiään.

Eli jos meidän tiedustelu saa vihiä, että tuolla varikkoalueella alkaa tapahtua, niin...
 
Niinkuin tuosta ylläolevasta kartasta näkyy, korkean valmiuden joukkoja on vaan 2-3 ja Petsamon joukot on ensisijaisesti Norjaa ja Natoa vastaan eli ainoa joka Suomea suoraan uhkaa on 138. Prik. ja sieltäkin on varmaan sopimus-sotilaat Ukrainassa.
Kyllä se niin on että jos Venäjä aikoisi Suomea vastaan hyökätä niin joutuisi se reservejä kutsumaan niin paljon että täälläkin ehdittäisiin nostaa valmiutta.

Reservi tukikohdat on tosiaan semmoisia että siellä on varusteet (yleensä) prikaatille. Niitä oli vuonna 2009 60 ja ne muodostivat Venäjän asevoimien pääreservin. Suomen lähialueilla niitä on kai 3. Alakurtissa, Petroskoissa ja arkangelissa. 85. Heko rykmentistä ei oo mitään tietoa. Muutenkin on vähän noi lehtien kartat sensaation hakuisia kun on paljon kaikkee, mutta kun tarkemmin katsoo niin siellä on just jotain esikuntaa ja pioneeri rykmenttiä tai ilmatorjuntaa. Ja todelliset korkean valmiuden joukot on vähissä.

Näin yle uutisoi 17.3 2014:

The website Barents Observer reports that Russia is intending to re-establish the Alakurtti military base from September this year. The base currently only houses a border guard unit after it was shut down in 2009, but Russian military sources say a garrison of 3,000 radioelectronics experts will be stationed there from late 2014.

The new deployment at the base, which is 60 kilometres from the Finnish border, has raised concerns among locals in Lapland. However, military experts insist the move poses no threat to Finland.

“This has nothing to do with Finland or Finnish security. Alakurtti is primarily a training and support base for operations in the north,” Lieutenant Colonel Pentti Forsström, from Finland’s National Defence University, said.

Forsström said that Russia’s move appears to be linked to an announcement two years ago that they would form new special arctic brigades, in order to strengthen their presence in the Arctic, an area rich in natural resources, oil and gas. The sea passage north of Murmansk is expected to become an increasingly important shipping link between the Atlantic and Pacific oceans.

“This is a sign from Russia that they are looking after their interests in the north, and that they are monitoring the area,” Forsström said.

The Russian military is also currently undergoing a structural reform, which has led to changes in the positioning of some bases.

Ps. Nyt on syyskuu jo lopuillaan eikä ole enempää uutisia kuulunut ko. tukikohdasta. Venäjälläkin harrastetaan paikallispolitiikkaa ja annetaan ymmärtää että tulee lisää työpaikkoja kun luvataan avata jo suljettuja tukikohtia joihin ei sitten olekaan rahaa. On kuulemma lupailtu jo ennenkin ertä sinne tulee jotain, eikä sitten tullukkaan.
 
Jussi Niinistö (ps.), Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, vahvisti äsken Ajankohtaisessa kakkosessa, että Alakurttia ollaan rakentamassa.
 
Back
Top