Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Hyvällä ja huonolla ei ole merkitystä. Saman voinee sanoa oikeasta ja väärästä. Voimasuhteet ja halu käyttää sotilaallista voimaa ratkaisevat. Mikään ei estä tälläkään hetkellä länsimaita rynnistämästä Ukrainan avuksi. Pudapestin sopimus siihen suorastaan velvoittaisi. Uutinen keväältä:
"Yhdysvallat ja Venäjä sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajoja vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa vastineeksi siitä, että Ukraina luopui ydinaseistaan. USA:n viranomaiset pelkäävät seurauksia, jos sopimusta ei noudateta.
USA:n ulkoministeri John Kerry oli määrä tavata Budapestin sopimuksen vuonna 1994 solmineiden valtioiden osapuolia. Niitä olivat USA:n lisäksi Ukraina ja Venäjä.
Budapestin sopimuksessa Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan ja vastineeksi muut sopimusosapuolet sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajojen loukkaamattomuutta. Ukraina oli tuolloin maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta."
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/budapestin sopimus velvoittaa puolustamaan ukrainaa/201403654363
Vaan eipä näytä mitään tapahtuvan. Halu käyttää voimaa puuttuu. Avoin sota Venäjää vastaan ei yksinkertaisesti ole mielekäs juttu länsimaiden kannalta.
Eikö teitä yhtään häiritse millaisen painoarvon suurvallat laittavat omalta kannaltaan epäedullisille sopimuksille? Ainahan sopimuksista luistamiseen joku tekninen perustelu löytyy, kuten nyt Ukrainan tapauksessa sodan julistamattomuus Venäjän osalta. Tämä tulisi pitää mielessä ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia tehtäessä. Venäjän vastaiseen leiriin heittäytymällä me tulemme ajaneeksi läntisten suurvaltojen etuja, mutta vastineeksi me tuskin saamme kovinkaan kantavia turvatakuita. Viron kaltaisille sisäisesti hajanaisille rääpälemaille kauppa voi olla kannattava. Meidän osalta tilanne on todennäköisesti toinen.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...-aloitti-massiivisen-sotaharjoituksen/4341618
Itar-Tass: Venäjä aloitti massiivisen sotaharjoituksen
Kotimaa Julkaistu 19.09.2014 03:42
Tossa eiei oo mitään tramaattista, se on idässä ja sitä on suunniteltu jo kaaaauan
Meidän onneksi vanjan on varauduttava useamman rintaman sotaan. Nyt näytetään voimaa japseille.
Ja/tai Kiinalaisille... ainiin mutta nehän on tällä hetkellä Venäjälle ainoa kehen voi yrittää turvata.Meidän onneksi vanjan on varauduttava useamman rintaman sotaan. Nyt näytetään voimaa japseille.
Hyvällä ja huonolla ei ole merkitystä. Saman voinee sanoa oikeasta ja väärästä. Voimasuhteet ja halu käyttää sotilaallista voimaa ratkaisevat. Mikään ei estä tälläkään hetkellä länsimaita rynnistämästä Ukrainan avuksi. Pudapestin sopimus siihen suorastaan velvoittaisi. Uutinen keväältä:
"Yhdysvallat ja Venäjä sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajoja vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa vastineeksi siitä, että Ukraina luopui ydinaseistaan. USA:n viranomaiset pelkäävät seurauksia, jos sopimusta ei noudateta.
USA:n ulkoministeri John Kerry oli määrä tavata Budapestin sopimuksen vuonna 1994 solmineiden valtioiden osapuolia. Niitä olivat USA:n lisäksi Ukraina ja Venäjä.
Budapestin sopimuksessa Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan ja vastineeksi muut sopimusosapuolet sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajojen loukkaamattomuutta. Ukraina oli tuolloin maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta."
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/budapestin sopimus velvoittaa puolustamaan ukrainaa/201403654363
Vaan eipä näytä mitään tapahtuvan. Halu käyttää voimaa puuttuu. Avoin sota Venäjää vastaan ei yksinkertaisesti ole mielekäs juttu länsimaiden kannalta.
Eikö teitä yhtään häiritse millaisen painoarvon suurvallat laittavat omalta kannaltaan epäedullisille sopimuksille? Ainahan sopimuksista luistamiseen joku tekninen perustelu löytyy, kuten nyt Ukrainan tapauksessa sodan julistamattomuus Venäjän osalta. Tämä tulisi pitää mielessä ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia tehtäessä. Venäjän vastaiseen leiriin heittäytymällä me tulemme ajaneeksi läntisten suurvaltojen etuja, mutta vastineeksi me tuskin saamme kovinkaan kantavia turvatakuita. Viron kaltaisille sisäisesti hajanaisille rääpälemaille kauppa voi olla kannattava. Meidän osalta tilanne on todennäköisesti toinen.
Turvallisuuspoliittisia asioita voi katsoa kovin erilaisin silmin riippuen siitä minkälaisista lähtökohdista niitä tarkastelee. Meillä Suomessa osa kansalaisista ymmärtää ja huomioi kovin "herkällä korvalla" venäläisten "huolen omasta turvallisuudestaan". Liekö tämä peruja niiltä ajoilta jolloin omat aateveljet hallitsivat naapurissa, siis Neuvostoliitossa.
Ajatellaanpa asiaa venäläisten kannalta:
Venäjällä on jo Napoleonin ja Aleksanteri I:en Tilsitin sopimuksen ajoista pidetty tärkeänä että Suomi kuuluu osaksi Venäjää.. Tätä Venäjän yhteisyyttä pohjustettiin myös suomalaisten toimesta (mm. Sprengporten ja muut Ruotsista eroamista kannattavat henkilöt, lähinnä upseerit kts. anjalan liitto jne.) jo muutamia vuosikymmeniä aikaisemminkin 1700-luvun loppupuolella. Eikä venäläisillä ollut tarkoituksena antaa Suomella itsenäisyyttä vuonna 1917, vaikka bolsevikit käytännössä siihen myöntyivät. Lenin ja kumppanit tiesivät itsenäistymissopimusta allekirjoittaessaan että punakaartit aloittavat kapinan jo muutaman viikon päästä ja laskivat että Suomi palaa sen myötä takaisin Venäjän yhteyteen. Punaisten suunnitelmat kuitenkin kariutuivat tunnetulla tavalla. Tämä (siis itsenäisyyden myöntäminen Suomelle ja bolsevikkien siinä yhteydessä tekemät virhearvioinnit) oli se todellinen historiallinen virhe jota myös Putin joissain yhteyksissä on referoinut.
Todellisuudessa Venäjällä tiedetään erinomaisen hyvin ettei Suomi tai Baltian maat muodosta minkäänlaista turvallisuusuhkaa Venäjälle. Tämä on ehdoton fakta.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyneet Baltian maat muodostavat ikävän ongelman venäläisille. Erityisesti sen jälkeen kun ne liittyivät NATO:n jäseniksi. Nämä muutokset Balttiassa vaikuttavat merkittävällä tavalla myös Suomen asemaan Venäjän naapurina.
- vielä NL:n aikaan Venäjällä oli koko Itämeren itäpuolinen ja eteläinen rannikko sekä käytännössä myös Suomenlahti hallinnassaan. Ajatelkaapa jos Venäjä olisi kyennyt pitämään autonomisen Suomen hallussaan tai kyennyt valloittamaan maamme talvisodassa. Silloin koko Itämeri olisi ollut suurimmalta osin venäläisten sisäinen merialue.
- Baltianmaiden, Puolan ja DDR:n irtaantuminen ja itsenäistyminen johti siihen että Venäjä suljettiin Suomenlahden pussinperälle. Lukuunottamatta Kaliningradin aluetta.
- Baltian maiden NATO-jäsenyyden myötä Kaliningrad jäi omaksi erilliseksi saarekkeekseen ilman maayhteyttä Venäjään. Venäläisten mielestä varsin ikävästi NATO-maiden saarrostamaksi. Käytännössä NATO-jäsenyys myös estää Venäjää avaamasta väkivalloin tai painostuksella maayhteyttä Kaliningradiin.
- Venäjän ainoa mahdollisuus laajentaa Itämeren "pussinpohjan" merialuettaan, ilman konfliktia NATO:n kanssa löytyy Suomen etelärannikon alueilta tai Ahvenamaalta.-
- myös Pohjanlahti muodostaa oman kiinnostuksen kohteensa Venäjälle. Kemin ja Oulun seutu ei ole kovin kaukana Murmanskin, Kuolan ja Valkoisen-meren liikenneyhteyksistä. Pidemmällä, 50-100 vuoden, perspektiivillä arktisen merialueen kasvava merkitys saattaa lisätä kiinnostusta Pohjanlahdesta tai liikennereitistä sen kautta.
Sattumaa tai ei niin viimeaikaisissa Itämeren sotaharjoituksissaan Venäjän on tulkittu harjoitelleen myös Ahvenanmaan ja Gotlandin miehittämistä. No, muutama viikko sitten NATO:n laivasto-osasto harjoitteli puolestaan Ahvenanmaan saaristoalueen puolustamista.
Myös Ala-Kurtissa uudelleen avattava helikopteriprikaatin tukikohta herättää jonkinlaista ihmettelyä..Mikähän sotilaallinen tarve venäläisille on syntynyt juuri Suomen itärajalle? Samoin kuin koko Venäjän Karjalan alueen varaaminen suljetuksi sotilas-/rajavyöhykealueeksi.
Näiden lisäksi on monia muitakin sinällään harmittoman oloisia venäläisiä hankkeita meneillään Suomessa. Niitä voidaan tulkita monella tavalla. Eräissä tapauksissa on kaikessa hiljaisuudessa myös tulkittu ja hankkeet lopetettu..
Tämä nyt vaan on tällaista ajatusvirtaa..mutta kyllä Venäjällä on ihan oikeita ja varsin merkityksellisiä intressejä Suomessa tai lähialueillamme. Uskoisin että ne on meillä myös tiedossa ja huomioitu. Niin kauan kuin meillä pidetään huolta omasta, riittävän uskottavasta puolustuskyvystä ei ehkä tarvitse olla kovin huolissaan. Mutta maailma muuttuu ympärillämme koko ajan. Tilanteiden muutokset esim. Ukrainassa voivat johtaa myös Suomen kv. aseman muuttumiseen. Esimerkiksi voimme ajautua Venäjän etupiiriksi tahtomattamme, ilman omaa syytämme. Tai vaikkapa oman passiivisuutemme vuoksi.
NATO:n jäsenyydellä tai sen ulkopuolella jättäytymisellä saattaa olla Suomen kansalle erittäin suuri merkitys..Varsinkin siinä vaiheessa kun/jos Ruotsi päättää hakea jäsenyyttä.
Muuten olen samaa mieltä mutta eihän sitä ole kai vielä päätetty mitä sinne Alakurttiin tulee, jos ylipäätään tulee mitään.Myös Ala-Kurtissa uudelleen avattava helikopteriprikaatin tukikohta herättää jonkinlaista ihmettelyä..Mikähän sotilaallinen tarve venäläisille on syntynyt juuri Suomen itärajalle? Samoin kuin koko Venäjän Karjalan alueen varaaminen suljetuksi sotilas-/rajavyöhykealueeksi.
Muuten olen samaa mieltä mutta eihän sitä ole kai vielä päätetty mitä sinne Alakurttiin tulee, jos ylipäätään tulee mitään.
Toiseksi ei Venäjällä Suomea vastaan ole paljoa porukkaa täydessä valmiudessa. Lähinnä ainoastaan 138. Mot. Prik.
Kaikki muut on suunnattu Natoa vastaan. Lisäksi on sitten Alakurtin reservi tukikohta, josta perustetaan prikaati (ja jos perustetaan niin varmasti (toivottavasti) valmiutta nostetaan.) Jos Alakurttiin on tulossa jotain ja varsinkin heko prikaati niin toivottavasti se herättää päättäjät sijoittamaan alueelle tarvittavan vastavoiman sillä se olisi jo aika suuri uhka sillä se tuplaisi Suomea välittömästi uhkaavat korkean valmiuden joukot.
Muuten olen samaa mieltä mutta eihän sitä ole kai vielä päätetty mitä sinne Alakurttiin tulee, jos ylipäätään tulee mitään.
Toiseksi ei Venäjällä Suomea vastaan ole paljoa porukkaa täydessä valmiudessa. Lähinnä ainoastaan 138. Mot. Prik.
Kaikki muut on suunnattu Natoa vastaan. Lisäksi on sitten Alakurtin reservi tukikohta, josta perustetaan prikaati (ja jos perustetaan niin varmasti (toivottavasti) valmiutta nostetaan.) Jos Alakurttiin on tulossa jotain ja varsinkin heko prikaati niin toivottavasti se herättää päättäjät sijoittamaan alueelle tarvittavan vastavoiman sillä se olisi jo aika suuri uhka sillä se tuplaisi Suomea välittömästi uhkaavat korkean valmiuden joukot.
Tarkoittaako "reservivarikko", että toinen prikaati perustetaan reservistä?
Tarkoittaako "reservivarikko", että toinen prikaati perustetaan reservistä?
Venäjällä on varikoita, jotka on korvamerkitty tiettyä reservistä perustettavaa joukkoa varten. Ne varastoivat kyseisen joukon kaluston ja muun sotavarustuksen sekä hoitavat sen perustamiseen liittyvät järjestelyt.
Käytännössä sellaisella varikolla voi olla esimerkiksi mtjvpr:n varustus odottamassa perustamiskäskyä ja reservistä paikalle ilmestyviä käyttäjiään.
Niinpä... toivottavastiEli jos meidän tiedustelu saa vihiä, että tuolla varikkoalueella alkaa tapahtua, niin...