PAKFA

[kunnas]

Eräs tuttu ilmavoimista sanoi että PAK-FAn koelento-ohjelma on aivan liian lyhyt johtaakseen operatiiviseen valmiuteen suunnitellussa ajassa. Sanoi että Putin pisti ukaasin että kone on saatava ilmaan mahdollisimman nopeasti maksoi mitä maksoi, tiedä sitten mistä kuullut... Kaverini epäili että tuskin PAK-FAssa on juuri mitään elektroniikkaa kiinni, muutakuin mitä lentämiseen tarvitaan. SU-37:n vanhoja moottoreita käyttävät myös, eli mitään moottoreita juuri PAK-FAa varten ei ole kehitelty.

Epäillä sitä soppii mutta tankki se on. Eiku hävittäjä. Täytyy muistaa että PAK-FA:n tekniikkaa testattiin SU-47:n protolla. Venäläisten mukaan SU-47:ssa oli mm. samanlaiset pommikuilut kuin PAK-FA:ssa. Tosin SU-47:aa ei kuvattu koskaan alapuolelta jottei suuri pommikuilu salaisuus paljastuisi.

Hävittäjä voi muuttua radikaalisestikin ennen valmiiksituloaan. esim. SU-35 on kokenut muutoksia aivan viime metreillä ennen käyttöönottoa. mm. joka suuntaan kääntyvät moottorien suihkusuuttimet, uusi ohjaamo, kanard-siipien poisto, uusi tutka.

 

[Hande]

Eräs tuttu ilmavoimista sanoi että PAK-FAn koelento-ohjelma on aivan liian lyhyt johtaakseen operatiiviseen valmiuteen suunnitellussa ajassa. Sanoi että Putin pisti ukaasin että kone on saatava ilmaan mahdollisimman nopeasti maksoi mitä maksoi, tiedä sitten mistä kuullut... Kaverini epäili että tuskin PAK-FAssa on juuri mitään elektroniikkaa kiinni, muutakuin mitä lentämiseen tarvitaan. SU-37:n vanhoja moottoreita käyttävät myös, eli mitään moottoreita juuri PAK-FAa varten ei ole kehitelty.

Tuohan on itänaapurissa tuttu menettely menneiltä vuosikymmeniltä. Lennätettiinhän siellä kovalla tohinalla mm. "tuotantovalmista" avaruussukkulaa, jossa ei sitten ollutkaan minkäänlaisia miehistötiloja, vaan laite oli pelkkä kauko-ohjattu kuori. Mallikin oli kopioitu suoraan jenkeiltä. PAKFA lienee tosiaan pelkkä teknologiademonstraattori, jota seuraa tuotantomallisen hävittäjän proto joskus vuosikymmenen lopulla.

 

[SJ]

Eräs tuttu ilmavoimista sanoi että PAK-FAn koelento-ohjelma on aivan liian lyhyt johtaakseen operatiiviseen valmiuteen suunnitellussa ajassa. Sanoi että Putin pisti ukaasin että kone on saatava ilmaan mahdollisimman nopeasti maksoi mitä maksoi, tiedä sitten mistä kuullut... Kaverini epäili että tuskin PAK-FAssa on juuri mitään elektroniikkaa kiinni, muutakuin mitä lentämiseen tarvitaan. SU-37:n vanhoja moottoreita käyttävät myös, eli mitään moottoreita juuri PAK-FAa varten ei ole kehitelty.

Tuohan on itänaapurissa tuttu menettely menneiltä vuosikymmeniltä. Lennätettiinhän siellä kovalla tohinalla mm. "tuotantovalmista" avaruussukkulaa, jossa ei sitten ollutkaan minkäänlaisia miehistötiloja, vaan laite oli pelkkä kauko-ohjattu kuori. Mallikin oli kopioitu suoraan jenkeiltä. PAKFA lienee tosiaan pelkkä teknologiademonstraattori, jota seuraa tuotantomallisen hävittäjän proto joskus vuosikymmenen lopulla.

Miten minä veikkaan, että naapurissa ei ole tuo simulaattori tekniikka ja simulointi niin pitkällä, että niillä voitaisiin jättää noiden tuollaisten kalliiden protojen valmistus väliin? Tai olisiko sitten, että siellä vain ei aleta suunnittelemaan koneita alusta asti, vaan koetetaan mahdollisimman pitkälle päivittää olemassa olevia malleja.

 

[Teräsmies]

F-35 on todistanut ettei niihin simulaattoreihin kannata ihan sokeasti luottaa. Ben Rich harmitteli aikoinaan (Kirjassa Skunworks) että nykyään yhtiöt eivät enään halua rakentaa prototyyppejä...

Prototyypit taitavat olla ainoa keino saada oikeasti luotettavaa tietoa lento-ominaisuuksista yms.

 

[Juke]

Meko hyytävä ruuhi on tämä Berkut SU-47 konekin;

3 min 20 sec kohdassa kone näkyy alhaalta hyvin.

 

[BarrelNut]

F-35 on todistanut ettei niihin simulaattoreihin kannata ihan sokeasti luottaa. Ben Rich harmitteli aikoinaan (Kirjassa Skunworks) että nykyään yhtiöt eivät enään halua rakentaa prototyyppejä...

Prototyypit taitavat olla ainoa keino saada oikeasti luotettavaa tietoa lento-ominaisuuksista yms.

Kyllähän tuosta F-35 hävittäjästä oli "experimental" koekone lentoohjelmassa, eli X-35, joka lensi ensilentonsa vuonna 2000.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_X-35

X-35 koekone siis teki ensilentonsa 6 vuotta aikaisemmin kuin varsinaisen F-35 hävittäjän prototyyppi. Eikä kai F-35 ole kallistunut/viivästynyt mitenkään airframen tai lento-ominaisuuksien takia, vaan erittäin kunnianhimoisen teknologian vuoksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_F-35_Lightning_II

 

[Teräsmies]

LM kehuskeli aikoinaan ettei prototyyppejä tarvitsee paljoa lennättää (en muista enään milloin) koska tietokonemallit ovat tarpeeksi hyviä. Tuota tarkoitin lähinnä.

 

[Juke]

Tietokonemallinnukset ennen protoa tehdään jotta vältytään tältä;

AVCEN Jetpod T-100 koelento puikoissa suunnittelija itse.

 

[Bellum]

Tuohan on itänaapurissa tuttu menettely menneiltä vuosikymmeniltä. Lennätettiinhän siellä kovalla tohinalla mm. "tuotantovalmista" avaruussukkulaa, jossa ei sitten ollutkaan minkäänlaisia miehistötiloja, vaan laite oli pelkkä kauko-ohjattu kuori. Mallikin oli kopioitu suoraan jenkeiltä. PAKFA lienee tosiaan pelkkä teknologiademonstraattori, jota seuraa tuotantomallisen hävittäjän proto joskus vuosikymmenen lopulla.

Ei mallia mitään kopioitu. Sehän oli Jenkkien sukkulaan verrattuna monin tavoin huomattavasti paranneltu versio. Kaikki kuitenkin noudattavat samoja fysiikan lakeja, joten aerodynaaminen muoto samankaltaiseen toimintaan tarkoitetulle alukselle on helposti samankaltainen.

Se, ettei lentäneessä Buranissa ollut miehistön elossapitojärjestelmiä ei merkitse oikein mitään. Kyllähän noiden asentamiseen taatusti tietotaito löytyi. Aika typerää myös väheksyä Buranin automaattilaskeutumista, sehän oli vaikuttava taidonnäyte, USA kykeni samaan joskus 2000-luvulla.

 

[baikal]

Tuohan on itänaapurissa tuttu menettely menneiltä vuosikymmeniltä. Lennätettiinhän siellä kovalla tohinalla mm. "tuotantovalmista" avaruussukkulaa, jossa ei sitten ollutkaan minkäänlaisia miehistötiloja, vaan laite oli pelkkä kauko-ohjattu kuori. Mallikin oli kopioitu suoraan jenkeiltä. PAKFA lienee tosiaan pelkkä teknologiademonstraattori, jota seuraa tuotantomallisen hävittäjän proto joskus vuosikymmenen lopulla.

Ei mallia mitään kopioitu. Sehän oli Jenkkien sukkulaan verrattuna monin tavoin huomattavasti paranneltu versio. Kaikki kuitenkin noudattavat samoja fysiikan lakeja, joten aerodynaaminen muoto samankaltaiseen toimintaan tarkoitetulle alukselle on helposti samankaltainen.

Se, ettei lentäneessä Buranissa ollut miehistön elossapitojärjestelmiä ei merkitse oikein mitään. Kyllähän noiden asentamiseen taatusti tietotaito löytyi. Aika typerää myös väheksyä Buranin automaattilaskeutumista, sehän oli vaikuttava taidonnäyte, USA kykeni samaan joskus 2000-luvulla.

Varsin tunnustettua on venäläisten avaruus-, satelliitti- ja ohjusosaaminen, noin kansainvälisesti. SE, ettei sitä tunnusteta maanpuolustus.netin asia tun tioiden piirissä tuskin vaikuttaa isompaan kuvaan vai mitä arvelette?

 

[BarrelNut]

Ei mallia mitään kopioitu. Sehän oli Jenkkien sukkulaan verrattuna monin tavoin huomattavasti paranneltu versio. Kaikki kuitenkin noudattavat samoja fysiikan lakeja, joten aerodynaaminen muoto samankaltaiseen toimintaan tarkoitetulle alukselle on helposti samankaltainen.

Se, ettei lentäneessä Buranissa ollut miehistön elossapitojärjestelmiä ei merkitse oikein mitään. Kyllähän noiden asentamiseen taatusti tietotaito löytyi. Aika typerää myös väheksyä Buranin automaattilaskeutumista, sehän oli vaikuttava taidonnäyte, USA kykeni samaan joskus 2000-luvulla.

Häh? Buranhan oli ihan täysi kopio Jenkkien avaruussukkulasta. Kyllähän sen nyt näkee ihan vaikka perssilmälläänkin.

Ihmettelen myös tuota automaattilaskeutumisen hehkutusta, sehän on ihan peruskauraa lentokoneissa. Avaruussukkulassakin tuo automaattilaskeutuminen on tarkoitettu vaan ihan poikkeustilanteisiin, normaalisti laskeutuminen tehdään hyvissä sääolosuhteissa päivällä ja loppulaskeutuminen tehdään pilotin toimesta. Tällainen poikkeustilanne jossa se olisi käytössä olisi esimerkiksi sellainen jossa sukkula on vaurioitunut niin että miehistö jää ISS avaruusasemalle turvaan ja sukkula yritetään saada ehjänä maahan ilman miehistöä.

Saman konseptin erilaisesta toteutuksesta käy esimerkiksi vaikkapa USAF:n 50-luvun lopun Boeing X-20 Dyna-Soar:
http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_X-20_Dyna-Soar

Tai USAF:n uusi miehittämätön Boeing X-37B:
http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_X-37

STS ja Buran sen sijaan ovat kuin kaksi marjaa.

 

[Hande]

Varsin tunnustettua on venäläisten avaruus-, satelliitti- ja ohjusosaaminen, noin kansainvälisesti. SE, ettei sitä tunnusteta maanpuolustus.netin asia tun tioiden piirissä tuskin vaikuttaa isompaan kuvaan vai mitä arvelette?

On kuitenkin ihan turha esittää, että tuo Neukkulalainen osaaminen olisi ulottunut avaruusteknologian kaikille osa-alueille. Kuurakettiprojekti oli aikanaan lähinnä katastrofi ja sukkula pelkkä poliittisin perustein tuotettu säälittävä raakile. Tämähän ei vie kunniaa niiltä osioilta, joissa siellä on loistettu, kuten luotettava taludellinen perustekniikka, alkuaikojen planeettaluotaimet ja myöhempien aikojen avaruusasemat. Ei idässäkään silti kaikkea hallittu saati hallita.

 

[baikal]

Varsin tunnustettua on venäläisten avaruus-, satelliitti- ja ohjusosaaminen, noin kansainvälisesti. SE, ettei sitä tunnusteta maanpuolustus.netin asia tun tioiden piirissä tuskin vaikuttaa isompaan kuvaan vai mitä arvelette?

On kuitenkin ihan turha esittää, että tuo Neukkulalainen osaaminen olisi ulottunut avaruusteknologian kaikille osa-alueille. Kuurakettiprojekti oli aikanaan lähinnä katastrofi ja sukkula pelkkä poliittisin perustein tuotettu säälittävä raakile. Tämähän ei vie kunniaa niiltä osioilta, joissa siellä on loistettu, kuten luotettava taludellinen perustekniikka, alkuaikojen planeettaluotaimet ja myöhempien aikojen avaruusasemat. Ei idässäkään silti kaikkea hallittu saati hallita.

Totta tuokin.

 

[Juke]

Entäs tämä...ei ole vielä venäjäläisillä vaihtoehtoa; http://gizmodo.com/#!5753766/x+47b-unmanned-stealth-bomber-completes-first-test-flight

Lentänyt myös lentotukialukselta.

Luin juuri että 1955 150 neuvostoliittolaista teknikkoa kuoli avaruusraketin laukaisualustalla. Se syö varmaan kapasiteettia.

 

[fulcrum]

Häh? Buranhan oli ihan täysi kopio Jenkkien avaruussukkulasta. Kyllähän sen nyt näkee ihan vaikka perssilmälläänkin.

Ihmettelen myös tuota automaattilaskeutumisen hehkutusta, sehän on ihan peruskauraa lentokoneissa. Avaruussukkulassakin tuo automaattilaskeutuminen on tarkoitettu vaan ihan poikkeustilanteisiin, normaalisti laskeutuminen tehdään hyvissä sääolosuhteissa päivällä ja loppulaskeutuminen tehdään pilotin toimesta. Tällainen poikkeustilanne jossa se olisi käytössä olisi esimerkiksi sellainen jossa sukkula on vaurioitunut niin että miehistö jää ISS avaruusasemalle turvaan ja sukkula yritetään saada ehjänä maahan ilman miehistöä.

Saman konseptin erilaisesta toteutuksesta käy esimerkiksi vaikkapa USAF:n 50-luvun lopun Boeing X-20 Dyna-Soar:
http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_X-20_Dyna-Soar

Tai USAF:n uusi miehittämätön Boeing X-37B:
http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_X-37

STS ja Buran sen sijaan ovat kuin kaksi marjaa.

Näiden välinen erohan oli siinä että Buran kulki kokonaan kantoraketilla, siinä missä jenkkien sukkulassa oli omat moottorit. Venäläinen ratkaisu oli fiksumpi, joskin aika merkityksetöntä koska pohjimmiltaan kummassakaan sukkulassa ei ollut mitään järkeä.

Buranin etu oli mahdollisuus suorittaa koko lento ilman miehistöä. Tämä olisi ollut jenkki-sukkulassa hyvin hyödyllinen ominaisuus, se olisi mahdollistanut sukkulan modernisoinnin ja modifikaation helpommin. Nyt jos haluttiin esimerkiksi polttoainesäiliö vaihtaa kevyempään niin piti testata ja simuloida maan päällä tolkuttomat määrät että varmistuttiin uuden härpäkkeen turvallisuudesta, ja sitten ensimmäistä lentoa seurattiin sydän sykkyrällä.

 

[BarrelNut]

Buranin etu oli mahdollisuus suorittaa koko lento ilman miehistöä. Tämä olisi ollut jenkki-sukkulassa hyvin hyödyllinen ominaisuus, se olisi mahdollistanut sukkulan modernisoinnin ja modifikaation helpommin. Nyt jos haluttiin esimerkiksi polttoainesäiliö vaihtaa kevyempään niin piti testata ja simuloida maan päällä tolkuttomat määrät että varmistuttiin uuden härpäkkeen turvallisuudesta, ja sitten ensimmäistä lentoa seurattiin sydän sykkyrällä.

Siis Buranhan lensi yhden (1) lennon joka kesti huimat kolme (3) tuntia. Koko lento oli todennäköisesti ennalta ohjelmoitu. Miehistölle ei edes ollut paikkoja koko laitteessa.

Tyypillisessä jenkkien avaruussukkulan lennossahan (toisin kuin Buranin lennossa) tavoite ei ole pelkkä lento, vaan lennon tarkoituksena on suorittaa myös erilaisia tehtäviä. En usko että edes ylivertaisella itätekniikalla olisi voitu suorittaa esim. avaruusteleskooppi Hubblen korjaus-, modifiointi- ja huoltolennot ilman miehistöä.

http://en.wikipedia.org/wiki/STS-61
http://en.wikipedia.org/wiki/STS-82
http://en.wikipedia.org/wiki/STS-103
http://en.wikipedia.org/wiki/STS-109
http://en.wikipedia.org/wiki/STS-125

 

[fulcrum]

Buranin etu oli mahdollisuus suorittaa koko lento ilman miehistöä. Tämä olisi ollut jenkki-sukkulassa hyvin hyödyllinen ominaisuus, se olisi mahdollistanut sukkulan modernisoinnin ja modifikaation helpommin. Nyt jos haluttiin esimerkiksi polttoainesäiliö vaihtaa kevyempään niin piti testata ja simuloida maan päällä tolkuttomat määrät että varmistuttiin uuden härpäkkeen turvallisuudesta, ja sitten ensimmäistä lentoa seurattiin sydän sykkyrällä.

Siis Buranhan lensi yhden (1) lennon joka kesti huimat kolme (3) tuntia. Koko lento oli todennäköisesti ennalta ohjelmoitu. Miehistölle ei edes ollut paikkoja koko laitteessa.

Tyypillisessä jenkkien avaruussukkulan lennossahan (toisin kuin Buranin lennossa) tavoite ei ole pelkkä lento, vaan lennon tarkoituksena on suorittaa myös erilaisia tehtäviä. En usko että edes ylivertaisella itätekniikalla olisi voitu suorittaa esim. avaruusteleskooppi Hubblen korjaus-, modifiointi- ja huoltolennot ilman miehistöä.

Niin, se ensimmäinen (ja ainoa) Buranin lento oli testilento. Jenkkienkin olisi ehdottomasti kannattanut tehdä sukkulasta tarvittaessa itselentävä niin testaus olisi ollut helpompaa. Ensimmäiset sukkulalennot olivat hirvittävän riskaabeleja - ensimmäisen lennon miehistö on kertonut myöhemmin että jos he olisivat tienneet miten pahasti sukkula vaurioitui lähdössä, he olisivat hypänneet sukkulasta nousun aikana (Orbiterissa oli tuolloin vielä heittoistuimet). Challengerin ja Columbian jälkeiset lennot ovat olleet samanlaista jännittämistä. Sukkulan uusi ja paranneltu rakettibuusterikin olisi ehkä uskallettu ottaa käyttöön jos sitä oltaisi päästy kokeilemaan miehittämättömillä testilennoilla.

 

[Teräsmies]

Hyvä analyysi viime vuodelta.
http://forum.keypublishing.com/showpost.php?p=1554368&postcount=37

Uusien huhujen mukaanhan T-50:nen runko vaatii suuria muutoksia.

 

[baikal]

Hyvä analyysi viime vuodelta.
http://forum.keypublishing.com/showpost.php?p=1554368&postcount=37

Uusien huhujen mukaanhan T-50:nen runko vaatii suuria muutoksia.

Ja eikös jossain alan lehdessä vasta ollut juttua kuinka moottori ei ole ollenkaan valmis vielä? Kehno kun en muista, mutta eikös tuo runko-ongelman ratkaisun epäillä nostavan koneen painoa edelleen ja seuraako siitä taas jotain?

 

[Teräsmies]

Jos T-50 pysyy tuollaisena niin voiko sitä kutsua häivekoneeksi?