Kuolemanpelkoa voi toki tuottaa Suomessakin
Jos joku haluaa harjoitella kuolemanpelkoa yliturvallisissa pohjoismaissa niin olisi todella halvempaa tuoda se kuolema tänne kuin rahdata toiseen maanosaan kaikki kuolemanpelkoharjoittelijat.
Enäähän Suomessa ei tarvitse harjoitella kuolemanpelkoa enää edes poliisin tai porttivartion kanssa heidän hermojaan kokeillen. Ennen olisi voinut tulla niin 7.62 mm:n kuin 9.00 mm:n kuulaa.
Jospa Pohjois-Karjalata tehtäisiin Kuoleman maakunta, jonne ensin tuotaisiin kohdemaista aktivisteja, jotka sitten asettaisivat tienvarsipommeja ja välillä ampuisivat kevyttä häiriötulta.
Jalkaväki ja sotilaspoliisit voitaisiin viedä vaikka Tuupovaaraan tai Hattulaan kasvamaan kuolemansietoisiksi eläjiksi tuottamalle sinne ensin riittävästi insurgentteja. Efekti olisi tehokkaampi, mikäli jo alkuunsa kiellettäisiin ilmatuki ja toisessa vaiheessa tuliaseet sekä lisensiaattitasoisilta kuolemanpelon opiskelijoilta tuliaseet, joilloin toimittaisiin suomalaisen koululaitoksen tapaan aivan vain teräasepohjalta.
Jotenkin uskon, että vuoden kuolemanpelko-opiskelu toisessa maanosassa tulee maksamaan veronmaksajille yhtä paljon kuin keskinkertainen neljän vuoden siviilitutkinto.
Täytyy tunnustaa, että olen vain kerran ollut tilanteessa, jossa olisin voinut päätyä ryöstymurhatuksi puukolla. Ei murtunut kuin nenä nukutusleikkauksella oikaistavaksi eikä potkujakaan tullut kuin kuin kaksi naamaan neljän mojovan nyrkiniskun lisäksi ja lopulta puukkoa yritettiin sovittaa kurkulle.
Tätäkään harjoitusta ei tarjonnut ulko- ja puolustusministeriö, vaan kokemuksen hankkiminen tapahtui aivan vain siviilipohjalta.
Mielenkiintoista kokemuksessa oli peloton adrenaliini tilanteessa ja huolestuminen mahdollisesta aivoverenvuodosta jälkeenpäin, kun "tilanne oli ohi".
Tuloksena oli sitten riskikäyttäytymisen: hyvän pukeutumisen, välttäminen ja toisaalta aseistautuminen kaasulla puukkohippasia varten. Tosin tuokin sumutin olisi ollut Suomessa kielletty, koska eihän Suomessa voida sallia asiantuntematonta sumuttumisen käyttöä sellaisellekaan, joka on tai olisi voinut päätyä järjestyspartion johtajaksi 9.00:n sotilaspistoolilla ja kaasusumuttimella.
Suosittelen kuolemanpelkoa jokaiselle! Se tekee nimittäin elämästä kristillisempää. Tässä mielessä pitäisi sallia syyllistäminen ja pelottelu uudelelen.
Olen joskus ajatellut, että tuon kokemuksen saisi halvemmalla siten, että ammattisotilaat palkkautuisivat muiden maiden armeijoihin ja toisivat kokemuksen sitten jotain opittuaan Suomeen niin kuin kenraaliluutnantti Mannerheim tai eversti Vilho Petteri Nenonen, joka oli yleisesikuntaupseeri ja joka toi Venäjän sosialistisesta federatiivisesta tasavallasta itselleen vielä aatelisnaisenkin. Varmaan kodissa säilyi venäjänkielentaitokin hyvänä. Tosin neuvostoaikana siitä tuskin oli niin paljoa hyötyä kuin suuriruhtinaskunnan aikana.
Sodanajan sijoitusta ei nää univormusta. Jokainen majuri on samannäköinen paraatiunivormussa lippujuhlapäivänä ja yhtä kova isänmaan sankari kuin kaikki muutkin. Tämän näkee kunnallispoliitikko-kapteeneistakin.
kimmo.j kirjoitti:
Jos joku haluaa harjoitella kuolemanpelkoa yliturvallisissa pohjoismaissa niin olisi todella halvempaa tuoda se kuolema tänne kuin rahdata toiseen maanosaan kaikki kuolemanpelkoharjoittelijat.
Enäähän Suomessa ei tarvitse harjoitella kuolemanpelkoa enää edes poliisin tai porttivartion kanssa heidän hermojaan kokeillen. Ennen olisi voinut tulla niin 7.62 mm:n kuin 9.00 mm:n kuulaa.
Jospa Pohjois-Karjalata tehtäisiin Kuoleman maakunta, jonne ensin tuotaisiin kohdemaista aktivisteja, jotka sitten asettaisivat tienvarsipommeja ja välillä ampuisivat kevyttä häiriötulta.
Jalkaväki ja sotilaspoliisit voitaisiin viedä vaikka Tuupovaaraan tai Hattulaan kasvamaan kuolemansietoisiksi eläjiksi tuottamalle sinne ensin riittävästi insurgentteja. Efekti olisi tehokkaampi, mikäli jo alkuunsa kiellettäisiin ilmatuki ja toisessa vaiheessa tuliaseet sekä lisensiaattitasoisilta kuolemanpelon opiskelijoilta tuliaseet, joilloin toimittaisiin suomalaisen koululaitoksen tapaan aivan vain teräasepohjalta.
Jotenkin uskon, että vuoden kuolemanpelko-opiskelu toisessa maanosassa tulee maksamaan veronmaksajille yhtä paljon kuin keskinkertainen neljän vuoden siviilitutkinto.
kimmo.j kirjoitti:
Täytyy tunnustaa, että olen vain kerran ollut tilanteessa, jossa olisin voinut päätyä ryöstymurhatuksi puukolla. Ei murtunut kuin nenä nukutusleikkauksella oikaistavaksi eikä potkujakaan tullut kuin kuin kaksi naamaan neljän mojovan nyrkiniskun lisäksi ja lopulta puukkoa yritettiin sovittaa kurkulle.
Tätäkään harjoitusta ei tarjonnut ulko- ja puolustusministeriö, vaan kokemuksen hankkiminen tapahtui aivan vain siviilipohjalta.
Mielenkiintoista kokemuksessa oli peloton adrenaliini tilanteessa ja huolestuminen mahdollisesta aivoverenvuodosta jälkeenpäin, kun "tilanne oli ohi".
Tuloksena oli sitten riskikäyttäytymisen: hyvän pukeutumisen, välttäminen ja toisaalta aseistautuminen kaasulla puukkohippasia varten. Tosin tuokin sumutin olisi ollut Suomessa kielletty, koska eihän Suomessa voida sallia asiantuntematonta sumuttumisen käyttöä sellaisellekaan, joka on tai olisi voinut päätyä järjestyspartion johtajaksi 9.00:n sotilaspistoolilla ja kaasusumuttimella.
Suosittelen kuolemanpelkoa jokaiselle! Se tekee nimittäin elämästä kristillisempää. Tässä mielessä pitäisi sallia syyllistäminen ja pelottelu uudelelen.
kimmo.j kirjoitti:
Olen joskus ajatellut, että tuon kokemuksen saisi halvemmalla siten, että ammattisotilaat palkkautuisivat muiden maiden armeijoihin ja toisivat kokemuksen sitten jotain opittuaan Suomeen niin kuin kenraaliluutnantti Mannerheim tai eversti Vilho Petteri Nenonen, joka oli yleisesikuntaupseeri ja joka toi Venäjän sosialistisesta federatiivisesta tasavallasta itselleen vielä aatelisnaisenkin. Varmaan kodissa säilyi venäjänkielentaitokin hyvänä. Tosin neuvostoaikana siitä tuskin oli niin paljoa hyötyä kuin suuriruhtinaskunnan aikana.
kimmo.j kirjoitti:
Sodanajan sijoitusta ei nää univormusta. Jokainen majuri on samannäköinen paraatiunivormussa lippujuhlapäivänä ja yhtä kova isänmaan sankari kuin kaikki muutkin. Tämän näkee kunnallispoliitikko-kapteeneistakin.
