Pantsir-S1
- Viestiketjun aloittaja Hösseli
- Aloitus PVM
Sanokaapa tutkaspesialistit, että kuinka paljon maalin koko vaikuttaa tutkan kantamaan? Eli Pantsirin tutkan kantama tiedetään kahden neliömetrin maaliin, mutta entäs maaliin joka on 10 tuumaa halkaisijaltaan (HARM muistaakseni oli juuri tuon)?
Rupesin nimittäin laskemaan, että pantsirin ilmoitettu reaktio aika on 4-6 sekunttia (eli ilmeisesti se aika mikä menee havainnosta ohjuksen laukaisuun?) . Ohjusten kiihdytysvaihe on 2s (minimi etäisyys 1200m).
Vastaavasti HARM:n ilmoitettu nopeus on 2mach+, joskin tiedetään, että ohjus on kerennyt tuhoamaan tulenosoitus tutkan vielä senkin jälkeen kun SAM patteri on ampunut konetta kohti, eli nopeus on huomattavasti suurempi. Ja koska tiedetään, että HARM ottaa laukaisun jälkeen korkeutta ja sitten syöksyy kohteeseen, niin voitanee turvallisesti olettaa, että ohjus lentää n. kilsan sekunnissa.
Eli kysymys kuuluu, että kykeneekö tuo havaitsemaan HARM:n niin kaukaa, että se kerkeää ampumaan sen alas, vai kerkeääkö ohjus tuon 6-8s aikana alle 1200 metrin päähän?
Rupesin nimittäin laskemaan, että pantsirin ilmoitettu reaktio aika on 4-6 sekunttia (eli ilmeisesti se aika mikä menee havainnosta ohjuksen laukaisuun?) . Ohjusten kiihdytysvaihe on 2s (minimi etäisyys 1200m).
Vastaavasti HARM:n ilmoitettu nopeus on 2mach+, joskin tiedetään, että ohjus on kerennyt tuhoamaan tulenosoitus tutkan vielä senkin jälkeen kun SAM patteri on ampunut konetta kohti, eli nopeus on huomattavasti suurempi. Ja koska tiedetään, että HARM ottaa laukaisun jälkeen korkeutta ja sitten syöksyy kohteeseen, niin voitanee turvallisesti olettaa, että ohjus lentää n. kilsan sekunnissa.
Eli kysymys kuuluu, että kykeneekö tuo havaitsemaan HARM:n niin kaukaa, että se kerkeää ampumaan sen alas, vai kerkeääkö ohjus tuon 6-8s aikana alle 1200 metrin päähän?
Uudet tutkat ovat ns. kuiskaavia tutkia joihin ei ohjukset pysty lukkittumaan kuin vasta läheltä. Esim ITO-2005:n HARD tutkaan pystyy ohjus(ARM) lukittumaan muistaakseni vasta 3 km:n päästä. (tutkan kantama 20 km).SJ kirjoitti:
Kysymykseen vastatakseni niin Pantsirin tutka havaitsee pienet kohteet 10 km:n päästä jolloin 8 sekunnin aikana HARM-ohjus lentää 5,12 km:ä. eli ehtii hyvin torjua.
kunnas kirjoitti:
Lähinnä nyt puhuin Pantsirin tutkasta. Valmistaja ei ainakaan hehkuta sitä sellaisena (kuiskaavana), vaikka kaikkea muuta hehkuttaakin.
Ja tuossa vissiin oletit että HARM:n nopeus on se 2 machia, joka vaikka onkin se "virallinen" tieto, niin sen kuitenkin tiedetään olevan huomattavasti nopeampi, koska se kerran kerkeää kolhasemaan tutkan pimeäksi vaikka se olisi laukaistu kohti ammutun IT-ohjuksen jälkeen. Ja ajattele että, jos AMRAAM, AIM-7 ja PHOENIX lentää kaikki yli 4 mach, niin mikä estää HARM:ia lentämästä samoilla nopeuksilla? Ja kun ohjus ammutaan ilmasta maahan, niin kantaman pitentäminenkään ei tuota selitä.
Mutta miten laskit tuon havaintomatkan? Onko siihen hyviä kaavoja, jotka eivät vaadi taajuuksien ja ohjuksen muodon tms. tietämistä?
Hejsan kirjoitti:
Nämä eivät ole sellaisia. Crotale ja Pantsir kumpikin käyttävät ohjuksia, jotka ovat periaatteessa radio-ohjattuja, mikä tekee niistä halvahkoja, mutta tuovat mukanaan tiettyjä rajoitteita. F&F ohjuksia on IP-ohjukset ja tutkaohjatut, kuten AMRAAM, mutta nämä on aika kalliita.
HARM painaa 355 kg ja kantama on 105 km. HARM ohjuksessa on selvästi suurempi taistelulataus kuin AA-ohjuksissa siltävaralta että tutka suljetaaan. Ilmanvastus nousee toisessa potenssissa joten AA-ohjuksilla on nelinkertainen ilmanvastus HARM-ohjukseen verrattuna. Jos katsoo vaikka Venäläisiä merimaaliohjuksia niin ylisooninen nopeus kasvattaa ohjusten painoa radikaalisesti verrattuna alle äänen nopeuden lentäviin ohjuksiin nähden. HARM-ohjusten tehoa vähentää se että Pantsirissä on kaksi tutkaa toinen maalinosoitus tutka ja toinen tulenjohto tutka. Maalinosoitustutka havaitsee maalit ja sitä käytetään vain ajoittain. Tulenjohtotutka seuraa maaleja kapeakeilaisella signaalilla jolloin HARM ei pysty havaitsemaan tutka signaalia ellei se lennä ihan tutkan ja maalin välissäSJ kirjoitti:
En laskenut HARM- ohjuksen havaintoetäisyyttä vaan otin kuvasta.
http://milparade.udm.ru/security/32/014x.htm
Hejsan kirjoitti:
NASAMS ei liene missään oloissa liikkeestä ampuva systeemi, mutta toisaalta se ei myöskään vaadi, että maalia seurataan koko ajan. Tarvitaan vain tieto mistä ohjus alkaa etsimään maalia ja ohjus voidaan ampua. Tämän jälkeen voidaan lähettää ohjukselle päivityksiä maalin sijaintiin liittyen, mutta se ei ole välttämätöntä. Varmasti AMRAAM:lle voisi kehittää alusta jolta se voidaan ampua liikkeessäkin, mutta ilmeisesti tätä ei olla katsottu tarpeelliseksi.
Toisaalta: http://www.kbptula.ru/eng/zencom/panz.htm Ei se liikkeestä ampuminen ole niin helppoa Pantsirillekaan. (siis vilkaisee sen taulukon toiseksi viimeisintä kohtaa.)
kunnas kirjoitti:
Eikös uusimmissa HARM:eissa ole sekä GPS paikannus, että datalinkki? Siis, että kunhan saavat ristisuuntiman kohteeseen, niin ohjus voidaan ampua ja ohjus tietää mistä etsiä maalia sillä millimetriaaltotutkalla vaikka tutka olisi kiinni. Samalla se datalinkki varmistaa, että tietoa menee ohjukselle myös sen koneen kautta, jota valaistaan tutkalla. Ja tietenkin jos ohjus itse on maali, niin mitään ongelmaa ei pitäisi olla.
kunnas kirjoitti:
Nyt pitää esittää tyhmä kysymys. Jos Pantsir voi kerran väistää HARMin tuosta vain lavettia siirtämällä, niin mitä järkeä on tieten tahtoen valaista lavettia lähestyvää tutkaan hakeutuvaa ohjusta tutkalla? Paljon tuon idioottimaisempaa riskinottoa on vaikea kuvitella. Antaa pukin uskoa suuriin sarviinsa, pannaan tutka kiinni ja siirretään lavetti, niin kalliit ammukset säästyvät ja tuohoutumisriski on nolla, eikö?
Jälleen kerran tulee mieleen myös susiykkösessä muinoin käyty keskustelu ohjuksen ja tykin sijoittamisesta samalle lavetille. Ilmeisesti olemme jälleen jollakin arolla, jos ohjuslavetti pyyhkii menemään pitkin valtatietä ja nykii samalla tuubit kuumina napakymppejä eri suunttiin. Suomen tieverkosta soveltuisi tuollaiseen toimintaan ehkä promillen verran...
Kaikkein mielenkiintoisin detalji on se, että Pantsir-lavetit on näkemissäni valokuvissa (Crotalen tavoin) passattu tuliasemassa paikalleen neljällä hydraulisella tukijalalla. Ilmeisesti The Kertakaikkisen Ylivertainen Itäteknologia (TM) mahdollistaa niidenkin käytön liikkeessä?
kunnas kirjoitti:
Silloin olikin käytössä vanhempi malli, jossa ei ollut noita ominaisuuksia. Mutta muuten varmaan totta.
Mutta mahtaakohan tuo liike auttaa jos ohjuksessa on oma millimetriaaltotutka? Etenkin jos hävittäjäpommittaja käyttää omaa tutkaansa seuraamaan kohdetta (liike näkyy vissiin erityisen hyvin).
Niin, ja se liikkeestä ampuminen onnistuu valmistajan mukaan vain tela-alustaisella ajoneuvolla. Siis ampuminen ohjuksilla ja tykeillä.
Hösseli kirjoitti:
No, tuossa laitoin aikaisemmin linkin valmistajan sivuille, siellä sanotaan, että molemmilla aseilla voi ampua liikkeessä, jos se asennetaan tela-alustalle. Olisikohan, että torni kohottaa painopistettä sen verran, että kaatumisvaara kasvaa liikuttaessa, eli ampuminen voi tapahtua vain pienistä nopeuksista ja tasaisella alustalla, ellei kyseessä ole tela-alusta. Tykeillä ampuminen saattaa sitten olla kokonaan poissa laskuista.
Hösseli kirjoitti:
No, siis -S1 mallit yleensäkään ole vielä käytössä kuin Venäjällä ja tiettävästi vain 10 kpl. Lisää on saattanut tulla käyttöön viimeisen 6kk:n sisällä, mutta ei nuo erityisen yleisiä vielä ole.
-S malleja on myyty joillekin arabi maille, jotta saadaan koko projekti loppuun ja lopullinen tuote myytiin.