Pistimiä, veitsiä, lähinahistelua ja kaikkea muuta brutaalia
- Viestiketjun aloittaja Tvälups
- Aloitus PVM
pstsika
Haukka
Tarkoitatko, että täällä pitäisi mehustella kaikilla niillä fantasioilla, joihin poliisikin koittaa aselupien pällitesteillä päästä käsiksi?
Meinaan siis lapiolla päähän lyömistä, rautakangella taisteluhaudan pohjalle naulaamista, kirveellä lyötyä halkaisulyöntiä, joka kohdistuu selkään sekä sylipainissa tapahtuvaa kaulaan puukottamista.
Edit. Haittaako, että sain erektion noita kirjoittaessa?
Meinaan siis lapiolla päähän lyömistä, rautakangella taisteluhaudan pohjalle naulaamista, kirveellä lyötyä halkaisulyöntiä, joka kohdistuu selkään sekä sylipainissa tapahtuvaa kaulaan puukottamista.
Edit. Haittaako, että sain erektion noita kirjoittaessa?
pstsika
Haukka
Venäläiseen rautaan? Onhan olemassa myös RK-62 lähitaisteluaseita, jotka on jäykistetty ja niihin on laitettu lisää massaa. Nuo tosin olivat kuulemma ”erään kouluttajan henkilökohtaisesta varastosta”.
Tuo kestää hakata mitenpäin tahansa ja piippuun kiinnittyy suomalainen pistin. Sotilaan käsikirjan mukaisella pistotekniikalla ei tosin läpäistä auton rengasta kulutuspinnoilta, vaan pistimellä pitää ihan oikeasti lyödä koko vartalon voimin eikä vain tökätä, jotta se uppoaa kahvaa myöten. Pistin ei myöskään irtoa kohteesta samoin kuin vetäisi kyrvän ulos naisesta, vaan pitää riuhtaista asetta taakse tai potkaista uhria rintaan tai päähän taikka painaa jalalla kohdetta maahan samalla kun pistin vedetään pois.
Viiltolyönnit ovat aika turhia. Sirpa kuitenkin suojaa kaulaa ja vihollinenkin on jonkintyyppisessä kamppailuasennossa, joten kaulaan viiltäminen on hankalaa siten, että saa aikaiseksi muutakin kuin melko vaarattoman, mutta toki kipeää tekevän ja verta vuotavan haavan. Raajojen viiltäminen aseeseen kiinnitetyllä pistimellä on myös vaikeaa jos päällä on vähänkään enemmän vaatetta. Kaulaan / kasvoihin pistäminen sen sijaan on paljon helpompaa. Samoin vartaloon tai raajoihin pistäminen.
Tuo kestää hakata mitenpäin tahansa ja piippuun kiinnittyy suomalainen pistin. Sotilaan käsikirjan mukaisella pistotekniikalla ei tosin läpäistä auton rengasta kulutuspinnoilta, vaan pistimellä pitää ihan oikeasti lyödä koko vartalon voimin eikä vain tökätä, jotta se uppoaa kahvaa myöten. Pistin ei myöskään irtoa kohteesta samoin kuin vetäisi kyrvän ulos naisesta, vaan pitää riuhtaista asetta taakse tai potkaista uhria rintaan tai päähän taikka painaa jalalla kohdetta maahan samalla kun pistin vedetään pois.
Viiltolyönnit ovat aika turhia. Sirpa kuitenkin suojaa kaulaa ja vihollinenkin on jonkintyyppisessä kamppailuasennossa, joten kaulaan viiltäminen on hankalaa siten, että saa aikaiseksi muutakin kuin melko vaarattoman, mutta toki kipeää tekevän ja verta vuotavan haavan. Raajojen viiltäminen aseeseen kiinnitetyllä pistimellä on myös vaikeaa jos päällä on vähänkään enemmän vaatetta. Kaulaan / kasvoihin pistäminen sen sijaan on paljon helpompaa. Samoin vartaloon tai raajoihin pistäminen.
kimmo.j
Respected Leader
Kun teräase keskustelu ohjattiin pois pistoli keskustelusta, laitan muutaman kommentin tähän.
Kuten Victor Cherlie totesi, teräaseiden todellinen käyttö on erittäin vähäistä, edes sissisodissa. Silti eri asevoimissa palvelevat sotilaat kantavat mukanaan isoja taisteluveitsiä. Syynä mikä lie.
Pistin taas toimii hyvin joukkojen hallintaan, joku ei ehkä usko että oman maan sotilas ampuisi ja tähän on korkea kynnys, mutta pistimellä tökkääminen on paljon pienempi juttu. Eikä pistintä tarvitse tökätä pohjaan asti.
Marginaalissa pistin kuitenkin on.
Työkaluna teräase on mielestäni sotilaalle välttämätön.
Se onko työkaluterä sitten monitoimityökalu, vai perinteinen puukko on mielipide kysymys. Monitoimityökalun edut ovat selvät, sillä voi tehdä vaikka mitä, puukolla taas on vähemmän sovellus mahdollisuuksia.
Toisaalta hyvän työpuukon saa muutamalla eurolla, kun hyvä monitoimikalu maksaa yli 100 euroa. Huonolla taas kasvaa vain v-käyrä arpien määrä sormissä. Hinnallakin on toki arvonsa.
Itse en ottasia mukaan puukkoa, vaan monitoimityökalun. Jos sitten tehtävä olisi jv-painoitteinen taisteluveitsi olisi ehkä listalla, mutta todellisuudessa en ole aivan varma sen hyödyistä.
Kuten Victor Cherlie totesi, teräaseiden todellinen käyttö on erittäin vähäistä, edes sissisodissa. Silti eri asevoimissa palvelevat sotilaat kantavat mukanaan isoja taisteluveitsiä. Syynä mikä lie.
Pistin taas toimii hyvin joukkojen hallintaan, joku ei ehkä usko että oman maan sotilas ampuisi ja tähän on korkea kynnys, mutta pistimellä tökkääminen on paljon pienempi juttu. Eikä pistintä tarvitse tökätä pohjaan asti.
Marginaalissa pistin kuitenkin on.
Työkaluna teräase on mielestäni sotilaalle välttämätön.
Se onko työkaluterä sitten monitoimityökalu, vai perinteinen puukko on mielipide kysymys. Monitoimityökalun edut ovat selvät, sillä voi tehdä vaikka mitä, puukolla taas on vähemmän sovellus mahdollisuuksia.
Toisaalta hyvän työpuukon saa muutamalla eurolla, kun hyvä monitoimikalu maksaa yli 100 euroa. Huonolla taas kasvaa vain v-käyrä arpien määrä sormissä. Hinnallakin on toki arvonsa.
Itse en ottasia mukaan puukkoa, vaan monitoimityökalun. Jos sitten tehtävä olisi jv-painoitteinen taisteluveitsi olisi ehkä listalla, mutta todellisuudessa en ole aivan varma sen hyödyistä.
Vonka
Supreme Leader
Tämä on ihan mehevä aihe. Laitetaan jotain löylyä, että pääsee alkuun.
Lähitaistelu - tai käsikähmä - on varmasti verraten harvinainen. Sieppauksen kohteeksi joutuneelle sellainen on mahdollinen. Samoin sille, joka tekee sieppauksen. Puukosta olisin silti iloinen, vaikka enemmän sitä kalan perkaamiseen tai voin levittämiseen varmaan tarvitsee.
Toivon, ettei minua leimata aivan häiriköksi, mutta "jotain ehkä tietäisin, paininhan joskus minäkin".
Puukosta. Puukolla voi viiltää ja painaa. Varsinainen isku epäonistuu helposti, ellei ole jo niskan päällä siten, etä voi rauhassa asettaa lopetuksen. Kohteena kamppailussa voivat olla ovat silmät, jänteet ja imusolmukkeet. Puukolla voi altavastaaja viiltää polvitaipeisiin tai pistää kainaloon. Iso reisilihas lakkaa pelittämästä, jos lihaksen viiltää kunnolla. Nivusiin pääsee perseen puolelta vaikka olisi suojaa edessä. Jos lyö neljänkin tuuman terän aukkoon ja vähän eturauhasta rouhaisee, se tekee makiaa.
Oliko tarpeeksi pervoa?
Korvan takana olevassa pehmeässä kuopassa on kohta, josta yläviistoon painamalla ihmisen voi tappaa nuppineulalla. Puukon tai naskalin kärki menee sinne. Puukko on tietysti kömpelö, koska kraapii leukajänteitä matkalla.
Teroitetulla hammasharjan päällä voi iskeä silmään.
Oletetaan tilanne, että patruunat ovat lopussa molemmin puolin. Pamppua en käyttäisi ainakaan minun kaltaistani kaveria vastaan enkä pistintä, en mitään pitkää vehjettä. Koulutetuilla väistöotteilla ja jatkokombinaatioilla patukkamies on äkkiä turvallaan ja kädet poikki.
Pitkällä ja ulottuvalla astalolla voi tietysti pyrkiä pitämään useamman loitolla ja pelata aikaa. Mutta paras tapa päätä piiristä ulos ja karkuun on lyödä nopeasti yksi ja mennä sitten siitä aukosta. Piiritetty ei yritä tapella kymmentä vastaan, vaan hän tuhoaa yhden aukon, josta pääsee - jos pääsee. Häikäilemättömyys ja nopeus ovat avuksi. Koulutus auttaa, mutta oikea luonne vielä enemmän.
Aseeton tappaminen on pirusta, mutta siihen jokaisella harjaantuneella judokalla tai jujutsukalla on periaatteessa edellytykset.
Historia muuten toistaa itseään. Daito-ryu-aiki-jujutsu kehitettiin aikoinaan tekniikoiksi, jolla haarniskoituneet ja panssaroidut ratsusotilaat saatiin talttumaan. Jotta sotilas voi liikua, nivelet oli jätetty saumalle, auki. Lukot ja iskut suunnattiin ranteisiin, nilkkoihin ja polviin sekä tietysti niskaan. Japanilainen sensei opetti aikanaan meitä suomalaisia lempeästi hymyillen sanoilla: "Tapa heti." Hän tarkoitti samuraiperinnettä, ettei otetta taistelussa vedetä pelkälle kipurajalle, vaan raaja katkaistaan ja tuhoamista jatketaan. Että se on se päämäärä. Sitä varten se tekniikka on.
Kyllähän pistooli on tietysti hyvä. Pieni voi olla vaikka kintaassa piilossa kun nostaa kädet ylös. Sillä voi tehdä kuljetuksen aikana aukon nopeasti. Kinnas niskaan ja naks ja siitä pimeään parilla loikalla.
jne.
Lähitaistelu - tai käsikähmä - on varmasti verraten harvinainen. Sieppauksen kohteeksi joutuneelle sellainen on mahdollinen. Samoin sille, joka tekee sieppauksen. Puukosta olisin silti iloinen, vaikka enemmän sitä kalan perkaamiseen tai voin levittämiseen varmaan tarvitsee.
Toivon, ettei minua leimata aivan häiriköksi, mutta "jotain ehkä tietäisin, paininhan joskus minäkin".
Puukosta. Puukolla voi viiltää ja painaa. Varsinainen isku epäonistuu helposti, ellei ole jo niskan päällä siten, etä voi rauhassa asettaa lopetuksen. Kohteena kamppailussa voivat olla ovat silmät, jänteet ja imusolmukkeet. Puukolla voi altavastaaja viiltää polvitaipeisiin tai pistää kainaloon. Iso reisilihas lakkaa pelittämästä, jos lihaksen viiltää kunnolla. Nivusiin pääsee perseen puolelta vaikka olisi suojaa edessä. Jos lyö neljänkin tuuman terän aukkoon ja vähän eturauhasta rouhaisee, se tekee makiaa.
Oliko tarpeeksi pervoa?
Korvan takana olevassa pehmeässä kuopassa on kohta, josta yläviistoon painamalla ihmisen voi tappaa nuppineulalla. Puukon tai naskalin kärki menee sinne. Puukko on tietysti kömpelö, koska kraapii leukajänteitä matkalla.
Teroitetulla hammasharjan päällä voi iskeä silmään.
Oletetaan tilanne, että patruunat ovat lopussa molemmin puolin. Pamppua en käyttäisi ainakaan minun kaltaistani kaveria vastaan enkä pistintä, en mitään pitkää vehjettä. Koulutetuilla väistöotteilla ja jatkokombinaatioilla patukkamies on äkkiä turvallaan ja kädet poikki.
Pitkällä ja ulottuvalla astalolla voi tietysti pyrkiä pitämään useamman loitolla ja pelata aikaa. Mutta paras tapa päätä piiristä ulos ja karkuun on lyödä nopeasti yksi ja mennä sitten siitä aukosta. Piiritetty ei yritä tapella kymmentä vastaan, vaan hän tuhoaa yhden aukon, josta pääsee - jos pääsee. Häikäilemättömyys ja nopeus ovat avuksi. Koulutus auttaa, mutta oikea luonne vielä enemmän.
Aseeton tappaminen on pirusta, mutta siihen jokaisella harjaantuneella judokalla tai jujutsukalla on periaatteessa edellytykset.
Historia muuten toistaa itseään. Daito-ryu-aiki-jujutsu kehitettiin aikoinaan tekniikoiksi, jolla haarniskoituneet ja panssaroidut ratsusotilaat saatiin talttumaan. Jotta sotilas voi liikua, nivelet oli jätetty saumalle, auki. Lukot ja iskut suunnattiin ranteisiin, nilkkoihin ja polviin sekä tietysti niskaan. Japanilainen sensei opetti aikanaan meitä suomalaisia lempeästi hymyillen sanoilla: "Tapa heti." Hän tarkoitti samuraiperinnettä, ettei otetta taistelussa vedetä pelkälle kipurajalle, vaan raaja katkaistaan ja tuhoamista jatketaan. Että se on se päämäärä. Sitä varten se tekniikka on.
Kyllähän pistooli on tietysti hyvä. Pieni voi olla vaikka kintaassa piilossa kun nostaa kädet ylös. Sillä voi tehdä kuljetuksen aikana aukon nopeasti. Kinnas niskaan ja naks ja siitä pimeään parilla loikalla.
jne.
Viimeksi muokattu:
Jos eteeni tulisi tilanne, jossa olisin kahden pahiksen kanssa ja molemmilla paukut loppu, niin nostaisin vasemman käteni ja tekisin sillä rauhanmerkin ja hymyilisin vienosti, taputtaisin rintataskua ja ottaisin sieltä tupakin ja tarjoaisin toisellekin. Vähin äänin omiin suuntiinsa. Ohjesäännönvastaista veljeilyä siis. Mutta niin inhimillistä. Jos taas toinen osapuoli on niin tyhmä, että lähtee kanssani hippasille niin minkäs sille sitten. 
fulcrum
Greatest Leader
Veitsen tai lapion hyödykkyyttä työkaluna nyt ei tietenkään kiistä kukaan muu kuin sellainen jolla ei ole realimaailman kosketusta asioihin. Voihan niitä lähitaisteluaseenakin käyttää (Suvorovin legendaariset lapiota heittelevät spetsnazit~!!!). Pistin on vähän hankalampi juttu, niitäkin on kuitenkin vielä ihan nykyaikanakin käytetty silloin tällöin tositilanteessa, joskus menestyksekkäästikin. Kuten todettu, pistinrynnäkön merkitys on enempi psykologinen, nykyaikaiset rynnäkkökiväärit ovat muutenkin usein aika huonoja pistimen alustoja. Mutta koska veitsi pitää kuitenkin mukana olla, niin samahan se on olla mahdollisuus myös kiinnittää se kiväärin piippuun ja näin saadaan keihäs, kaikkien aikojen yleisin sota-ase!
Mua kiinnostaisi mistä pistimistä on kyse, koska suurin osa itse näkemistäni ja kokemistani on lähes hyödyttömiä missään muussa, kuin pistinkäytössä.
AKM/AK-74 jykevä, piikkilankaleikkurilla varustettu pistin on vielä suhteellisen hyvä ja massansa takia sopii myös työkaluksi, ei tosin puukoksi. Jenkkien vehkeet menevät jo sen kokoluokan fallossymboleiksi, että alkavat olla haittaa tuova mukanaroikotettava. Useimmat Eurooppalaisista virityksistä ovat hieman kyseenalaisia.
Kotimainen Fiskarsin tekele ei toki ole mediaseksikäs, kukaan ei kysy silmät kiiluen "Mist sää ton ostit?" eikä sitä löydy SOGin, Excrement ration tai muiden kiiltokatalogeista, mutta se toimii pistimenä ja yleispuukkona suht hyvin. Lankaleikkuria siinä ei ole, mikä on miinusta.
Afghanistanissa Oikeasti sotivien liittouman joukkojen eteen tulee epäsäännöllisen säännöllisesti kuraportaassa (lue: jalkaväki) eteen tilanteita, jossa rakennuskompleksien läheisyydessä liikuttaessa homma menee lähitaisteluksi Talkkareiden kanssa. Britit ovat esimerkiksi päässeet seivästelemään useampaan otteeseen vastapuolta ja usein hyökkäysoperaatioihin lähdettäessä PTM on pistimen valmiiksi kivääriin kiinnittäminen. Bullpupissa aseen pituus ei kasva hankalaksi ja tiukan paikan tullen itsepuolustusvalmius on korkea.
Suomalaisessa kangasmetsässä tilanne on toinen, mutta rakennetun alueen taistelussa pistimellä/veitsellä on oikeasti paikkansa, kun meikäläisittäin ei useimmilla sitä pistoolia ole kannossa.
AKM/AK-74 jykevä, piikkilankaleikkurilla varustettu pistin on vielä suhteellisen hyvä ja massansa takia sopii myös työkaluksi, ei tosin puukoksi. Jenkkien vehkeet menevät jo sen kokoluokan fallossymboleiksi, että alkavat olla haittaa tuova mukanaroikotettava. Useimmat Eurooppalaisista virityksistä ovat hieman kyseenalaisia.
Kotimainen Fiskarsin tekele ei toki ole mediaseksikäs, kukaan ei kysy silmät kiiluen "Mist sää ton ostit?" eikä sitä löydy SOGin, Excrement ration tai muiden kiiltokatalogeista, mutta se toimii pistimenä ja yleispuukkona suht hyvin. Lankaleikkuria siinä ei ole, mikä on miinusta.
Afghanistanissa Oikeasti sotivien liittouman joukkojen eteen tulee epäsäännöllisen säännöllisesti kuraportaassa (lue: jalkaväki) eteen tilanteita, jossa rakennuskompleksien läheisyydessä liikuttaessa homma menee lähitaisteluksi Talkkareiden kanssa. Britit ovat esimerkiksi päässeet seivästelemään useampaan otteeseen vastapuolta ja usein hyökkäysoperaatioihin lähdettäessä PTM on pistimen valmiiksi kivääriin kiinnittäminen. Bullpupissa aseen pituus ei kasva hankalaksi ja tiukan paikan tullen itsepuolustusvalmius on korkea.
Suomalaisessa kangasmetsässä tilanne on toinen, mutta rakennetun alueen taistelussa pistimellä/veitsellä on oikeasti paikkansa, kun meikäläisittäin ei useimmilla sitä pistoolia ole kannossa.
kimmo.j
Respected Leader
No kokemusta pistimistä on vain tuosta kotimaisesta, mutta ei se mielestäni sovellu kuin pistämiseen, yleispuukkona en sitä pitäisi. Toki se auttavasti toimii sellaisena.
Jenkkien M9 pistin on muuten kopioitu tuosta AKM,n pistimestä. Molemmat toimivat taisteluveitsenä, pistimenä, lankaleikkureina ja lienee niillä katkoo telttakepitkin.
Jenkkien M9 pistin on muuten kopioitu tuosta AKM,n pistimestä. Molemmat toimivat taisteluveitsenä, pistimenä, lankaleikkureina ja lienee niillä katkoo telttakepitkin.
Funktiot on toki otettu itävehkeestä
M9 vaan on aika massiivinen paketti, terä on 6H4:sta 3cm pidempi ja paketti kasvaa pituutta joka suunnassa massiivisen tupen kanssa vähintään toisen mokoman.
Neukkulaitos vaan toimii taisteluveitsenäkin paremmin fiksumpien mittasuhteidensa takia (kahva lyhyempi ja käteensopiva, rystyslanyardi ja lyhyempi terä tekee laitoksesta kätevämmän käyttää.
Suosittelen kokeilemaan muita vehkeitä. En usko heti löytyvän yhtä hyvin puukkona toimivaa, pistinkäyttöön oikeasti soveltuvaa askaretta. Mahdollista se toki on. Tietyt ulkomaiset tahot muuten pitävät 62:n pistintä yhtenä parhaista koskaan. Ei se ristipäisiä haavakanavoita tee, mutta tuo kaksikäyttöisyys katsotaan suureksi eduksi.
M9 vaan on aika massiivinen paketti, terä on 6H4:sta 3cm pidempi ja paketti kasvaa pituutta joka suunnassa massiivisen tupen kanssa vähintään toisen mokoman.
Neukkulaitos vaan toimii taisteluveitsenäkin paremmin fiksumpien mittasuhteidensa takia (kahva lyhyempi ja käteensopiva, rystyslanyardi ja lyhyempi terä tekee laitoksesta kätevämmän käyttää.
Suosittelen kokeilemaan muita vehkeitä. En usko heti löytyvän yhtä hyvin puukkona toimivaa, pistinkäyttöön oikeasti soveltuvaa askaretta. Mahdollista se toki on. Tietyt ulkomaiset tahot muuten pitävät 62:n pistintä yhtenä parhaista koskaan. Ei se ristipäisiä haavakanavoita tee, mutta tuo kaksikäyttöisyys katsotaan suureksi eduksi.
Ja tästä päästään taas siihen että miksi ihmeessä kukaan ottaisi puukkoa, jota ei voi kiinnittää aseeseensa, pistää vihulaista ilman pelkoa sormien lipeämisestä, vääntää väkivalloin auki laatikoita tai leikata piikkilankaa. Onko tosiaan niin että näille suomalaisille tietäjille se puukon vuolemisominaisuus tehdessä syttöjä ja falloksia on niin tärkeä että voidaan uhrata kaikki sotilasveitsen ominaisuudet sille. Ilmeisesti...
fulcrum
Greatest Leader
Sellaista veistä joka toimisi hyvin joka tehtävässä ei valitettavasti ole keksitty...puukko on työkalu, ja ase vasta hätätilanteessa - pistin/taisteluveitsi toisinpäin. Koska jalkaväkimiehellä luultavasti on kuitenkin pistin joka toimii samalla tst-veitsenä, niin erillistä taisteluveistä ei tarvitse. Sitten jää jäljelle vain päätös, haluaako työkaluksi mukaan vielä lisäksi puukkoa. Se nyt on sitten taas oma päätös, itse ottaisin koska kyse ei ole kuitenkaan merkittävästä painonlisästä. Omistan muutaman pistimen ja kun niitä käpistelee niin ei ne kovin hyviä työkaluja ole. Kahva on huono (ja talvella kylmä!), terä soveltuu lähinnä pistämiseen (ja on yleensä täysin tylsä, joten ne pitää terottaa kun ne jaetaan). Uudemmat ovat parempia, vanhanaikaiset 2-teräiset miekkapistimet ovat komeita mutteivat yleisveitsenä käyttökelpoisia.
Vähänkään pitempään kun on kentällä (yli 3 päivää) tulee väistämättä eteen että joku leiriytymisessä tai toiminnassa tarpeellinen kapistus hajoaa, sitten pitää tilapäismateriaaleista improvisoida sille korvike. Tai sitten pitää rakentaa joku tilapäinen rakennelma. Tässä vaiheessa jos mukana ei ole kelvollisia työkaluja, voi ruveta hiukan hatuttamaan, ja tärkein työkalu on terävä, kestävä veitsi.
Vähänkään pitempään kun on kentällä (yli 3 päivää) tulee väistämättä eteen että joku leiriytymisessä tai toiminnassa tarpeellinen kapistus hajoaa, sitten pitää tilapäismateriaaleista improvisoida sille korvike. Tai sitten pitää rakentaa joku tilapäinen rakennelma. Tässä vaiheessa jos mukana ei ole kelvollisia työkaluja, voi ruveta hiukan hatuttamaan, ja tärkein työkalu on terävä, kestävä veitsi.
No mitä ne työt ovat joita ei AKM:n tai M16:n pistimellä tehdä työkalumaisesti verrattuna tähän "työkaluun" nimeltä puukko? Mitä töitä sotilas tekee muka joihin moderni pistin ei sovi verrattuna puukkoon?! En tiedä missä maailmassa sinä elät mutta olen aika varma ettei "tärkeimmällä työkalulla" eli puukolla hajonnutta ajoneuvoa korjata. Suomalaisella puukolla voi veistää hiukan puuta ja sitä voi tehdä myös pistimellä/taisteluveitsellä sen verran mihin tarkkuuteen tarvitsee päästää telttakeppien, paarien ym. rakentelussa ja polttopuiden teossa sekä ampumasektorin raivaamisessa tms. Tarkoitus ei ole mitään miehen munan täydellistä kopiota veistellä ja jos on niin kannattaa ottaa myös hiekkapaperia joukkoon ettei tule tikkuja... Luonnollisesti reserviläinen vastaa itse pistimen kuin siihen sopivan aseen hankkimisesta sekä sen käyttämisen harjoittelusta niin motorisilta, teknisiltä ja fyysisiltä osilta, koska PV ei tätä tee kenenkään puolesta.
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
En usko. Liian monta kategoriaa menee sekaisin, jos valitaan vain yhtä välinettä metsurintöihin, autonkorjaamiseen, pistinhyökkäykseen, kassakaapin murtoon ja sylipainiin.
Jotkut kiihottuvat yhdenmukaisesta varustuksesta ja tällaisesta "commandohengestä". Monille taas heidän pistinhyökkäyksensä Leatherman takataskussa ovat silkkaa Tom of Finland -fantasiaa.
Sekaisin menvät myös tehtäväkategoriat. Lähitaistelu jv-yksiköllä korpimaastossa, kaupungissa vai mahdolisesti sissipartio erillistehtävässä - silloinkin alue vaihtelee.
Viimeksi muokattu: