Puolustusministeriö ja viestintäministeriö riitautuivat verkkovalvonnasta

Tvälups

Ylipäällikkö
yle 27.1.2014 klo 21:52
Puolustusministeriö ja viestintäministeriö riitautuivat verkkovalvonnasta
Yle Uutisten tietojen mukaan puolustusvoimat ja poliisi haluavat oikeuden kerätä ja seuloa tietoverkoissa liikkuvaa tietoa. Lainsäädäntötyö on alkamassa. Se on jo riitauttanut puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön välit.

Kuva: Yle
Viime keväänä paljastui, että ulkoministeriötä on vakoiltu verkossa. Syksyllä hallitus ja presidentti totesivat, että viranomaisille pitää saada työkalut joilla verkkorikolliset saadaan kiinni.

Turvallisuusviranomaiset ja ministeriöiden johtajat ovat turvallisuuskomiteassa miettineet parannuksia nykytilanteeseen. Kybertrategian toimenpideohjelma on luonnosvaiheessa, siitä on pyydetty lausunto peräti 120 toimijalta.

Komitea ehdottaa lakimuutoksia. Niitä tarvittaisiin, jotta Suomen valtio voisi valvoa ja tiedustella verkoissa.

Komitea ei ole täsmentänyt, mitä "kansallinen kybervalvonta ja kybertiedustelu" tarkoittaisivat.

Yle Uutisten tietojen mukaan toiveet ovat ovat kuitenkin hahmottuneet. Turvallisuusviranomaiset haluavat seuloa Suomen verkoissa liikkuvan tiedon. Malliakin on mietitty. Puolustusvoimat voisi kerätä tiedot, joista etsittäisiin kiinnostavat ainekset. Se mitä haetaan, pitäisi määritellä laissa. Varsinaisen tutkinnan mahdollisista rikoksista tekisi poliisi.

Haglund: viranomaiset tarvitsevat työkalunsa
Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan valvonnan käytännön suunnittelussa ei olla vielä näin pitkällä.

- Mielestäni se on ihan toissijaista, onko se poliisi tai puolustushallinto. Keskeistä on, että saamme viranomaisille sellaiset työkalut, joiden nojalla voidaan estää tällaiset tapaukset kuin tapahtui Ulkoministeriössä, Haglund (r.) sanoo.

Se, mitä ja miten tietoa kerättäisiin, säädettäisiin laissa. Lakityöryhmä on pitänyt ensimmäiset kokouksensa. Puheenjohtaja on puolustusministeriöstä.

Verkkovalvontasuunnitelmat ovat kuitenkin ehtineet jo suututtaa liikenne- ja viestintäministeriön. Viime viikolla ministeriö järjesti kuulemistilaisuuden kyberstrategian toimeenpano-ohjelmasta, eikä kutsunut puolustusministeriötä paikalle. Paikalle kutsutut asiantuntijat lyttäsivät juuri alkaneen lainvalmistelun ja sen tavoitteet: työssä ei eri asiantuntijoiden mukaan ole mietitty ihmisten perusoikeuksia eikä yritysten tarpeita.

Haglund on ärsyyntynyt liikenneministeriön touhusta. Puolustusministeri vetoaa siihen, että liikenneministeriö on sitoutunut parantamaan verkon turvallisuutta.

- Kollegani Piia Viitanen oli mukana, kun hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta presidentin johdolla teki tämän päätöksen, että pannaan tällainen lainsäädäntöryhmä pystyyn. Ja hehän ovat myös tässä ryhmässä mukana.

Puolustusvoimien tiedustelusta laillista
Paitsi verkkoseulontaa, turvallisuusviranomaiset ovat miettineet puolustusvoimien signaalitiedustelun laillistamista. Puolustusvoimat on tähän asti tiedustellut langattomia signaaleja ilman virallista valtuutusta. Jatkossa puolustusvoimat saanee oikeuden tiedustella laillisesti.

- Se on aika epämääräisesti kirjattu nykyiseen lainsäädäntöön. Minun mielestäni kaikkien oikeusturvan kannalta olisi parasta, jos meillä olisi selkeämpi lainsäädäntö, Haglund toteaa.

Suojelupoliisi on niin ikään kiinnostunut verkkovalvonnasta. Sisäministeriön työryhmä miettii parhaillaan suojelupoliisin kehittämistä, jotta se voisi toimia verkoissa.
 
yle 1.4.2014 klo 15:25
Suomi torjuu kybersodan viranomaisten yhteistyöllä – erikoisyksikköä ei tarvita
Suomi on uudistamassa verkkotiedustelua koskevaa lainsäädäntöä kansallisen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Uudistusta käsittelevä työryhmä ei suunnittele voimien keskittämistä verkkotiedustelussa.

Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho (vas.), F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen (toinen vas.) ja Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari (oik.) yhteiskuvassa. Kuva: Yle
Suojelupoliisi ja Puolustusvoimat eivät innostu ajatuksesta, että verkkotiedustelu keskitettäisiin uuden lainsäädännön myötä Suomessa yhteen yksikköön.

-Suomen koko viranomaiskenttä perustuu yhteistyöhön. Tämän varaan myös järjestelmä, jos siihen eduskunnassa päädytään, pitäisi rakentaa. Meillä on jo selkeät vastuut, sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

-Kullakin viranomaisella on omat toimivaltuutensa heidän tehtäviinsä liittyen, toteaa puolestaan Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho.

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa tiistaina keskustelleet Pelttari ja Ohra-aho ovat kumpikin verkkotiedustelun lainsäädäntöuudistusta käsittelevän työryhmän kaksi pysyvää asiantuntijaa. Puolustusministeriön asettaman työryhmän pitäisi saada selvitys valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä.

Ohra-ahon mukaan uudistetun lainsäädännön pitää olla mahdollisimman vakaa.

-Sen pitää olla riittävän avoin kun sitä luetaan, ja sen pitää olla ennustettava. Tämä on se, mikä tuo elinkeinoelämän investointeja Suomeen.

Verkkotiedustelun laillisuutta valvoo eduskunta
Sekä Puolustusvoimat että Suojelupoliisi suostuvat parlamentaariseen valvontaan. Eduskunta pitää silmällä sitä, että verkkotiedustelu pysyy lain rajoissa.

-Pitää olla tekninen valvonta, hallinnollinen valvonta, mutta myös parlamentaarinen valvonta, sanoo Harri Ohra-aho Puolustusvoimista.

-Tarvitaan yksiselitteinen lainsäädäntö, selkeät ennakolliset lupamenettelyt sille mitä tehdään. Tarvitaan myös jälkikäteinen valvonta, oikeudellinen valvonta ja sitten poliittinen parlamentaarinen valvonta. Muista EU-maista löytyy toteutuksen malleja, toteaa Pelttari Suojelupoliisista.
 
Back
Top