Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Puolustusministeri Carl Haglundin puhe 209. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Viestiketju osiossa 'Yleinen keskustelu' , aloittaja Taitolaji, 10.03.2014.

  1. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Puheet

    10.03.2014 09:00
    Puolustusministeri Carl Haglundin puhe 209. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

    [​IMG]
    Arvoista puhemies, hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, herra Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat, bästa kursdeltagare, mina damer och herrar!

    Ukrainan tilanne ja Venäjän toimet erityisesti Krimin niemimaalla ovat viime viikkoina olleet turvallisuuspoliittisen uutisoinnin keskiössä. Tilanne on edelleen hyvin vaikea ja kukaan meistä ei tässä vaiheessa varmastikaan uskalla arvioida mihin tämä kriisi päättyy. Suomen kannalta tilanne on monessa mielessä vaikea etenkin koska yksin kriisin osapuoli on naapurimaamme Venäjä. Valtion johto on käsitellyt tilannetta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja näkemyksemme tilanteesta on selvä:

    Voimakeinoilla uhkaaminen ja niiden käyttö ovat tuomittavia ja YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden vastaisia. Venäjän sotilaalliset toimet Krimin alueella loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta eikä niitä voida millään perusteella hyväksyä. Tämän näkemyksen Suomi on myös tuonut selvästi esille.

    Venäjä on meille tärkeä kauppakuppani ja naapuri. Hyvien naapureiden kesken on kuitenkin oltava rehellinen.

    Arvoisat kuulijat, bästa åhörare,

    de uppgifter som kommer ut i offentligheten om händelserna i Ukraina är till många delar motstridiga och det har varit svårt att bilda sig en klar uppfattning om hur situationen utvecklas. Det är dock klart att de militära åtgärder som Ryssland har vidtagit på Krimhalvön strider mot FN-stadgan och internationell rätt och att de därmed är helt oacceptabla. Lyckligtvis tyder det mesta just nu på att ingen part vill lösa krisen på Krim med militära medel också om förutsättningarna för en allvarligt beväpnad konflikt tyvärr ännu ligger i luften.

    Venäjän samanaikaisesti Krimin tapahtumien kanssa toimeenpanema laaja valmiustarkastus kärjisti Ukrainan jo muutenkin tulenarkaa tilannetta ja aiheutti huolta kansalaisissa myös täällä Suomessa. Ymmärrän, että nyt valmiustarkastuksena toteutettu harjoitus ja Ukrainan tapahtumat helposti kytkeytyvät kansalaisten mielessä yhdeksi ja samaksi kokonaisuudeksi. On kuitenkin syytä muistaa, että Venäjä on toteuttanut vastaavan tyyppisiä valmiustarkastuksia myös aikaisemmin ja meillä oli tietoa tästä valmiustarkastuksesta jo pitkään ennen kuin Ukrainan kriisi eskaloitui pahemman kerran.

    Valmiustarkastukset ja –harjoitukset ovat osa normaalia sotilaallista toimintaa, eikä tästäkään harjoituksesta ole tarvetta tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Oma käsitykseni onkin, että perinteisten sotilaallisten uhkien osalta oma turvallisuustilanteemme on Ukrainan tapahtumista ja lähialueen harjoituksista huolimatta edelleen vakaa eikä lähialueellamme toteutetut harjoitukset aiheuta meille välitöntä vaaraa. Seuraamme toki tilannetta hyvin aktiivisesti.

    Viimeaikaiset tapahtumat kuitenkin osoittavat, ettei sotilaallistenkaan toimien käyttöä voida laskea pois edes Eurooppalaisten valtioiden keinovalikoimista, vaikka aika ajoin myös sellaisia argumentteja kuulee esitettävän. Siksi myös meidän on jatkossakin huolehdittava omasta riittävän uskottavasta puolustuskyvystämme. Ja hyvät ystävät tämä on onneksi mahdollista, joskin se vaatii jonkun verran enemmän resursseja kun mitä meillä on tänä päivänä käytettävissä materiaalihankintoja varten.

    Arvoisat kuulijat,

    toinen aihe, joka on viime aikoina ollut paljon julkisuudessa on kyberturvallisuus ja siihen liittyvät uhat. Enkä tarkoita tällä pelkästään sitä, että viimeviikolla uutisoitiin omien verkkosivujeni joutuneen hakkeroinnin kohteeksi.

    Suomen menestys ja hyvinvointi perustuvat korkeaan osaamiseen. Tämän osaamisen taustalla on valtava määrä tietoa, jota siirretään erilaisissa tietoverkoissa ja joka on tallennettuna eri puolilla maata oleville palvelimille ja tietokoneille sekä ulkoisille tallennusvälineille.

    Turvallisuus ja turvallinen yhteiskunta tarkoittavatkin nykyään myös sitä, että meille arvokkaat ja elintärkeät tiedot, tietoverkot sekä tiedonsiirto- ja tietojärjestelmät on kyettävä suojaamaan myös vakavilta kyberhyökkäyksiltä. Sellaisilta hyökkäyksiltä, jotka vahingoittavat maamme elintärkeitä toimintoja, elinkeinoelämän kilpailukykyä tai loukkaavat kansallista suvereniteettia.

    Tällaiset hyökkäykset voivat kohdistua yhteiskunnan mille tahansa osa-alueelle. Esimerkiksi viime viikolla julkisuudessa kerrottiin kantaverkkoyhtiö Fingridin järjestelmään asennetusta haittaohjelmasta. Tässä tapauksessa ei onneksi kuitenkaan ollut kriittisen tietovuodon uhkaa.

    Hyvät kuulijat

    Viime vuoden tammikuussa valtioneuvosto hyväksyi Suomen kyberturvallisuusstrategian, joka on auttanut meitä luomaan yhteisen ymmärryksen kyberturvallisuudesta ja siitä, miksi kybermaailmaan liittyvät uhat on syytä ottaa vakavasti.

    Nyt kyberympäristöön liittyvät uudet turvallisuushaasteet on tunnistettu ja on aika ryhtyä toimenpiteisiin. Keskeinen toimija työn käynnistämisessä on turvallisuuskomitea, joka parhaillaan viimeistelee laatimaansa kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmaa – Itse turvallisuuskomiteaan ja sen työskentelyyn tulette kurssinne aikana perehtymään tarkemmin.

    Vastuu tarvittavista toimenpiteistä jakautuu useiden eri toimijoiden kesken kolmelle eri tasolle.

    Ensimmäisen tason muodostavat yritykset, yhteisöt ja yksilöt, joiden velvollisuus on huolehtia omien tietojärjestelmiensä tietoturvasta ja -turvallisuudesta.

    Toisen tason muodostaa viranomaisten, esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimivan kyberturvallisuuskeskuksen kohdesuojaukseen antama tuki, erityisesti yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisissä kohteissa.

    Näillä kahdella ensin mainitulla tasolla Suomessa ollaan jo varsin pitkällä, mistä voimme kiittää sekä valveutuneita kansalaisia, vastuullisia yrityksiä että suomalaisen tietoturvaosaamisen korkeaa tasoa. Suomea voidaankin monessa suhteessa pitää tietoturvan mallimaana ja tästä meidän on syytä pitää kiinni myös jatkossa.

    Tasojen yksi ja kaksi toimenpiteet eivät yksin kuitenkaan aina riitä turvallisuuden takaamiseksi kyberympäristössä. Näin ollen syntyy tarve kolmannelle tasolle, joka koostuu toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä kansakunnan turvallisuuden takaamiseksi. Tällä tarkoitan turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien ja kykyjen kehittämistä siten, että Suomeen kohdistuvat ulkoiset uhat, mukaan lukien erittäin vakavat verkkohyökkäykset, kyetään tulevaisuudessa paljastamaan ja torjumaan.

    Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehtyjen linjausten perusteella olen asettanut laajapohjaisen, eri hallinnonaloja käsittävän työryhmän selvittämään tietoverkkojen kautta Suomeen kohdistuvia uhkia sekä kartoittamaan lainsäädännön nykytilaa ja kehittämistarpeita. Työryhmä tarkastelee myös eräiden muiden maiden lainsäädäntöä ja arvioi esille tulevien kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia.

    Tavoitteena on, että Suomen kansallinen lainsäädäntö muodostaa valtion turvallisuudesta vastaaville viranomaisille riittävän vahvan perustan kyberuhkatilanteiden kokonaisvaltaiseksi ennakoimiseksi, havaitsemiseksi ja torjumiseksi sekä mahdollisiin uhkatilanteisiin reagoimiseksi.

    Julkisessa keskustelussa kyberympäristöön liittyviä lainsäädännön kehittämispyrkimyksiä ei ole nähty pelkästään positiivisina. Niin yksittäiset kansalaiset kuin yrityksetkin ovat olleet huolestuneita omasta asemastaan suhteessa viranomaisten tavoittelemiin uusiin toimivaltuuksiin. Nämä mainitut reaktiot ovat ymmärrettäviä.

    Siksi mielestäni on syytä selventää, että kyberympäristöön liittyvä lainsäädännön kehittäminen tähtää kansalaisten turvallisuuden ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, ei murentamiseen.

    Työryhmä kuulee työnsä aikana laajasti myös yritysmaailman edustajia, jotta elinkeinoelämän tarpeet ja huolet saadaan asianmukaisesti huomioitua kun määritetään miten lainsäädäntöä on tarve kehittää.

    Julkisuudessa monet ovat jo pyrkineet ennakoimaan, minkälaisia toimivaltuuksia työryhmä tulee esittämään ja miten lainsäädäntöä tullaan kehittämään. Mielestäni tämä on ennenaikaista, enkä itsekkään vielä tiedä, mihin tuloksiin työryhmä lopulta päätyy. Yksi johtopäätös, jonka kuitenkin olen jo kyennyt tekemään, on se, että kyber-ympäristö muuttaa ja on jo muuttanut perinteisiä mahdollisuuksiamme kerätä tietoa meihin kohdistuvista uhkista. Ennakkovaroituksen saamiseksi tarvittavat tiedot, jotka aiemmin on kyetty keräämään muilla menetelmillä, ovat nyt siirtyneet tietoverkkoihin ja siksi meidänkin on sopeutettava oma toimintamme tämän uuden ympäristön huomioivaksi.

    Tässä työssä olemme jääneet jälkeen useista muista maista, jotka ovat jo vuosia toimineet aktiivisesti myös tietoverkoissa – Ruotsi, Viro, Saksa, Hollanti, Iso-Britannia ja USA vain muutamia mainitakseni. Siksi on hyvä, että nyt toimeen on tartuttu myös meillä Suomessa. On myös hyvä, että kyber-ympäristöön sopeutuminen tehdään perusteellisen selvitystyön perusteella ja suomalaisen oikeuskäytännön mukaisesti siten, että viranomaisten oikeudet ja vastuut tulevat selkeästi määritetyiksi.

    Jos lopputuloksena sitten päädytään ratkaisuun, jossa viranomaisten toimivaltuuksia lisätään, on itsestään selvää, että taustalle on luotava läpinäkyvä valvontamekanismi, jolla taataan toiminnan eettisyys ja lainmukaisuus.

    On myös syytä muistaa, että pelkkä turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien lisääminen ei sinällään muodosta uhkaa lainkuuliaisille yrityksille ja kansalaisille. Meillä Suomessa turvallisuusviranomaiset nauttivat suurta luottamusta ja myös käyttävät heille jo nyt kyberympäristön ulkopuolella käyttöön suotuja toimivaltuuksia vastuullisesti.

    Bästa åhörare,

    när utvecklingen inom cyberomgivningen går i en allt mera krävande riktning ökar samtidigt säkerhetsmyndigheternas ansvar för statens cybersäkerhet . Tryggandet av nationen förutsätter att både befogenheter och kapaciteter utvecklas. Detta måste man dock kunna genomföra på ett sätt som beaktar även näringslivets och medborgarnas intressen.

    Hyvät kurssilaiset, bästa kursdeltagare,

    Ni har några intressanta veckor framför er. Kurserna är mycket ansedda och det beror faktiskt på att kursen är så högklassig. Kurssinne aikana saatte varmasti perehtyä niin kyberhaasteisiin kuin perinteisempiinkin uhkiin ja siihen, miten yhteiskuntamme kykenee vastaamaan niihin.

    Jag vill önska er en givande försvarskurs.

    Haluan toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.

    Tack ska ni ha, kiitos huomiostanne!
     

Jaa tämä sivu