Puolustusministeri: Suomi varautuu Ahvenanmaan miehitykseen

Joskus 50- ja 60-luvuilla suunnitelmissa oli miehittää Ahvenanmaa suunnitelmasta riippuen prikaatin tai armeijakunnan vahvuisilla joukoilla. Ennen Ro-Ro -alusten, helikopterien, pikaveneiden ja yhteysalusten aikakautta kuljetusjärjestelyt olisivat aiheuttaneet melkoisen sirkuksen Turun satamassa.
Historiasta:
"Molemmat panssarilaivat ottivat osaa operaatio Kilpapurjehdukseen, joka toteutettiin juuri ennen jatkosodan syttymistä.
Kesäkuun 22. päivä 1941 jäi sotahistoriaan: Saksa aloitti silloin operaatio Barbarossan, massiivisen hyökkäyksen Neuvostoliittoon.
Jatkosotaan valmistautunut Suomi teki samana päivän strategisen sotaliikkeen, joka on jäänyt Barbarossaa paljon vähemmän tunnetuksi. Suomalaiset miehittivät Ahvenanmaan vahvoin joukoin ja aloittivat saariston linnoittamisen. Ahvenanmaa päätettiin militarisoida, sillä sotilasjohto varautui Neuvostoliiton yritykseen ottaa saaristo haltuunsa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoi torstaina Lännen Medialle, että Suomi on kiinnittänyt liian vähän huomiota Ahvenanmaan puolustukseen Itämeren muuttuneessa sotilaspoliittisessa tilanteessa. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkisi ottamaan Ahvenanmaan ja Ruotsille kuuluvan Gotlannin hallintaansa, jos Itämerellä tai Baltiassa syttyisi aseellinen konflikti.
Juuri tähän Suomi oli varautunut, kun välirauhan aika oli käymässä vähiin kesäkuussa 1941.
Käskyt operaatio Kilpapurjehduksesta annettiin 19. kesäkuuta. Laivasto-osasto lähti Turusta liikkeelle varhain 22. päivän aamuna, ja vuorokauden kuluessa Maarianhaminaan saapui parisenkymmentä eri kokoista kuljetusalusta.
Molemmat panssarilaivat, Väinämöinen ja Ilmarinen, suojasivat saattuetta. Mukana oli myös kolme tykkivenettä.
Laivoissa oli yhteensä noin 5 000 sotilasta: muun muassa rannikkoprikaati ja kevyt kenttätykistörykmentti, jossa oli 69 tykkiä.
Neuvostoliitto oli asettanut Itämeren laivastonsa valmiustilaan edellisenä päivänä, mutta se ei ehtinyt reagoida operaatio Kilpapurjehdukseen. Neuvostolaivastolla oli jo edellisenä vuonna tehty valmis suunnitelma Ahvenanmaan miehittämiseksi noin 20 000 sotilaan voimin.
Suomalaissaattue joutui ainoastaan tehottomaksi jääneen ilmapommituksen kohteeksi Sottungan kohdalla, vaikka Suomi ja Neuvostoliitto eivät olleet sotatilassa.
Jatkosodassa Ahvenanmaa ei joutunut hyökkäysten kohteeksi. Sodan kuluessa joukkoja siirrettiin vähitellen pois saaristosta, joka demilitarisoitiin uudelleen välirauhansopimuksen tultua voimaan syyskuussa 1944. "
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1438344935655.html
 
Historiasta:
"Molemmat panssarilaivat ottivat osaa operaatio Kilpapurjehdukseen, joka toteutettiin juuri ennen jatkosodan syttymistä.
Kesäkuun 22. päivä 1941 jäi sotahistoriaan: Saksa aloitti silloin operaatio Barbarossan, massiivisen hyökkäyksen Neuvostoliittoon.
Jatkosotaan valmistautunut Suomi teki samana päivän strategisen sotaliikkeen, joka on jäänyt Barbarossaa paljon vähemmän tunnetuksi. Suomalaiset miehittivät Ahvenanmaan vahvoin joukoin ja aloittivat saariston linnoittamisen. Ahvenanmaa päätettiin militarisoida, sillä sotilasjohto varautui Neuvostoliiton yritykseen ottaa saaristo haltuunsa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoi torstaina Lännen Medialle, että Suomi on kiinnittänyt liian vähän huomiota Ahvenanmaan puolustukseen Itämeren muuttuneessa sotilaspoliittisessa tilanteessa. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkisi ottamaan Ahvenanmaan ja Ruotsille kuuluvan Gotlannin hallintaansa, jos Itämerellä tai Baltiassa syttyisi aseellinen konflikti.
Juuri tähän Suomi oli varautunut, kun välirauhan aika oli käymässä vähiin kesäkuussa 1941.
Käskyt operaatio Kilpapurjehduksesta annettiin 19. kesäkuuta. Laivasto-osasto lähti Turusta liikkeelle varhain 22. päivän aamuna, ja vuorokauden kuluessa Maarianhaminaan saapui parisenkymmentä eri kokoista kuljetusalusta.
Molemmat panssarilaivat, Väinämöinen ja Ilmarinen, suojasivat saattuetta. Mukana oli myös kolme tykkivenettä.
Laivoissa oli yhteensä noin 5 000 sotilasta: muun muassa rannikkoprikaati ja kevyt kenttätykistörykmentti, jossa oli 69 tykkiä.
Neuvostoliitto oli asettanut Itämeren laivastonsa valmiustilaan edellisenä päivänä, mutta se ei ehtinyt reagoida operaatio Kilpapurjehdukseen. Neuvostolaivastolla oli jo edellisenä vuonna tehty valmis suunnitelma Ahvenanmaan miehittämiseksi noin 20 000 sotilaan voimin.
Suomalaissaattue joutui ainoastaan tehottomaksi jääneen ilmapommituksen kohteeksi Sottungan kohdalla, vaikka Suomi ja Neuvostoliitto eivät olleet sotatilassa.
Jatkosodassa Ahvenanmaa ei joutunut hyökkäysten kohteeksi. Sodan kuluessa joukkoja siirrettiin vähitellen pois saaristosta, joka demilitarisoitiin uudelleen välirauhansopimuksen tultua voimaan syyskuussa 1944. "
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1438344935655.html

Mutta Ilta-Sanomissa ei ole mitään siitä, että keväällä 1944 oli uusi miehittäminen ja että aikaisempi miehitysporukka oli tullut jo pois.
 
Hmm tuo olikin jo vähän erikoinen kommentti kyseiseltä herralta... Tästä saattaa tulla vähän isompikin juttu. Tämäkö on se polku? Jos on niin hyvä niin.

Minusta tämä onkin iso juttu. Vieraan valtion puolustusvaliokunnan puheenjohtaja lupaa, että he puuttuvat asioihin itsenäisesti suvereenin naapurivaltionsa alueella! Tämä on megaluokan skandaali mutta media on hiljempaa kuin jostain joutavasta Facebook-päivityksestä. @fulcrum ennusti oikein. Kolme toimijaa, kolmet suunnitelmat.

Pelastakaa sotamies Gunnar tulee kyllä olemaan surullinen lyhytelokuva.


11813440_888160997916518_4771306560238022989_n.jpg
 
Varusmiehiä, poliiseja, rajamiehiä, henkilökuntaa, kadetteja ja ressuja comboa voi käyttää mutta nämä ovat muualta pois. A2 saattaa tehdä myös vain harhautushyökkäyksen.
Kovin raskasta kalustoa ei muuten saada siirretyä ilmateitse ellei liisattu C-17 saada käyttöön. Mitenkäs moottorimarssi kannattaisi tuossa vaiheessa suorittaa? Vyöt kiinni ja täysi valmius vai näennäisesti normaali ajo bussit mukana taukojen kanssa ihan kuin porukka olisi menossa normi harjoitukseen vai jotain siltä väliltä?
 
Osa busseilla Ruåttin lautalla, osa lautoilla saariston kautta... sitten kiireisimmät sinivalkoisin siivin ja sokerina pohjalla Ro-Ro.
"siviileinä" ja suojaus a`la ilmavoimat plus laivasto...

Luulen ma:)
 
Viimeksi muokattu:
Eikös Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen raskas kalusto ole Turun lentoasemalla? Siis kolme Super Puma -helikopteria, joihin kuhunkin mahtuu parikymmentä jamppaa varusteineen. Veikkaisin, että ensi vaiheessa ( kyse tunneista) sinne kuskataan Rajavartiolaitoksen valmiusjoukko. Sen jälkeen aletaan niillä Super Pumilla kuskaamaan non-stop lennoilla muuta porukkaa mantereelta. Taistelusukeltajia, niitä uusia sitoumusreserviläisiä yms.

Tärkeintähän ei ole määrä, vaan nopeus. Mahdollisimman nopeasti pitää saada omaa porukkaa saarille. Ja näin rauhanaikana rajavartiolaitos on ainut organisaatio, jolla on siihen normivalmiudessa lihasta.
 
Eiköhän noita Jurmo-luokan veneitä käytettäisi myös aika tiiviisti.
 
Eiköhän noita Jurmo-luokan veneitä käytettäisi myös aika tiiviisti.
Muistelen takavuosilta lukeneeni uutisen, jossa muskeliveneitä omistaneet oli kutsuttu kertauksiin, veneineen. Mieleen on jäänyt jutusta välittynyt sävy, että omistajat olivat aivan täpinöissään, kun pääsivät kuskaamaan sitä muutama ukko per vene kohti saaristoa.
Sattumoisin, oli Turussa tää homma...
 
Tärkeintähän ei ole määrä, vaan nopeus. Mahdollisimman nopeasti pitää saada omaa porukkaa saarille. Ja näin rauhanaikana rajavartiolaitos on ainut organisaatio, jolla on siihen normivalmiudessa lihasta

Olen samaa mieltä. Raja taitaa olla se ainoa oikea hybridisodankäyntiin varautunut ja soveltuva (poliisi)organisaatio...

Ja myös Finnair, tokkopa se sodan uhan aikana kuskaa lomalaisia Kanarialle. Silloin heidän koko kalustonsa on käytössä hieman militaarisempaankin käyttöön. Sitä kautta saadaan nopeutta joukkojen siirtoon. Kopterikalustolla on aivan varmasti tehtävää muualla.
 
Viimeksi muokattu:
Oletko tosissasi? :D
Falklandilla käsittääkseni argentiinalaiset laittoivat paikalliset kotiarestiin, julistivat ulkonaliikkumiskiellon ja miehet kaduille varmistamaan, että määräystä noudatetaan. Miksei samaa voitaisi soveltaa esim. Ahvenanmaalla ainakin ns. avainhenkilöstön osalta?
 
2) puolustusvoimien tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä muiden reserviläisjärjestöjen juhla-, edustus- ja kilpailutilaisuuksissa 3) kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvissä juhla-, edustus- ja kilpailutapahtumissa 4) osallistuessaan puolustusvoimien tilaamaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) mukaiseen koulutustapahtumaan sekä 5) ammattisotilaan häissä ja hautajaisissa

No, nyt kun tämä sukupuolineutraali avioliittolaki menee läpi, niin eiköhän jostain löydy pari ammattisotilasta, jotka sattumalta haluavat mennä naimisiin juuri Ahvenanmaalla ja viettää esimerkiksi 6kk mittaiset hääjuhlat, joihin kutsutaan "avoimella kutsulla" vaikkapa 10000 reserviläistä mukaan. Kakunpala.
 
Muistan joskus Porin Prikaatin harrastaneen Ro-Ro laivaristeilyä väli Turku-Rauma. Mitähän lienee pojilla ollut mielessä?? :)
Myös Uusikaupunki - Pori ja Uusikaupunki - Rauma risteilyitä on harrastettu, sekä myös Taivassalo - Uusikaupunki risteilyitä, mutta pienemmällä porukalla. Kyllä sieltä löytyy paikkoja, mistä lähteä. Reilassahan on yhtä sun toista puolustusvoimien kamaa, ei varmaan ihan sattumalta.
 
No, nyt kun tämä sukupuolineutraali avioliittolaki menee läpi, niin eiköhän jostain löydy pari ammattisotilasta, jotka sattumalta haluavat mennä naimisiin juuri Ahvenanmaalla ja viettää esimerkiksi 6kk mittaiset hääjuhlat, joihin kutsutaan "avoimella kutsulla" vaikkapa 10000 reserviläistä mukaan. Kakunpala.
Jaa että sukupuolineutraali sotasuunnitelma? Aletaan olla ihan tälläisten pohjoismaisten arvojen ytimessä. :)
 
tuolla on entiset suunnitelmat ja ohjeet kuinka kuljetukset sekä joukkojen sijoitukset olisi toteutettu :)

http://ojs.tsv.fi/index.php/ta/article/download/47895/13769
Lopussa hyvä pätkä
"Kuten yleisesikuntakapteeni L.J Sauramo juuri ennen Talvisotaa ilmestyneessä Ahvenanmaata käsittelevässä kirjassa toteaa: "Koko Suomen puolustuksen elinehtoja on ulkomaisten yhteyksien ylläpito sodan aikana".102 llman kauppamerenkulkua ei ole kauppaa.llman kauppaa ei ole elinolosuhteita. llman elinolosuhteita ei ole vastarintaa. Suunnitelmien keskeisin sisältö säilyi samankaltaisena. Ahvenan mantereen eteläosa olisi vihollisen todennäköisin maihinnousualue. Näin ollen maihinnousun torjunnan painopiste oli kaikissa suunnitelmissa Maarianhaminassa ja sen länsipuolella. Sodan kuvan muutokset ja Neuvostoliiton sotilaallisen valmiuden kehittyminen johtivat siihen, että tarve miehittää Ahvenanmaa nopeasti ja riittävän voimakkain joukoin kasvoi. Edullisinta operaatio olisi toteuttaa lähinnä olevin joukoin. Tässä suhteessa suunnittelussa palattiin lähtöruutuun, kun täydennys- ja suojajoukkotehtävä määrättiin Porin Prikaatille 1960-luvun alussa."
 
Falklandilla käsittääkseni argentiinalaiset laittoivat paikalliset kotiarestiin, julistivat ulkonaliikkumiskiellon ja miehet kaduille varmistamaan, että määräystä noudatetaan. Miksei samaa voitaisi soveltaa esim. Ahvenanmaalla ainakin ns. avainhenkilöstön osalta?

Yleensä ainakin idän ihmeet ovat niistäneet hengen heiltä. Poistuu samalla uhka ja toimii todella tehokkaana varoituksena muille. + Falklandin ja ahvenanmaan asukasluku on niin erillainen ellei falkkien lampaita lasketa mukaan. Myöskin apu mantereelta on huomattavasti lähempänä mitä oli mainitsemassasi sodassa. Se taas voisi hyvin antaa pontta paikallisille alkaa retostelemaan miehittäjää vastaan... Paitsi tietysti Sven ja Göran :)
 
Ehkä toinen sitten liikkuu pakko-otetuilla vesibusseilla tms.

Sieluni korvin haistan tilanteen, jossa komppania hampaisiin asti aseistettuja rannareita siirretään Ahvenanmaalle..."Suomenlinna II" lautalla. Joka sitten kolaroi silakan kanssa ja uppoaa ilman viholliskontaktia. :rolleyes:

Saadaan muistomerkki ja sankarivainajia vaikka ryssän valloitusretki jää lopulta pelkäksi kuumaksi mahorkan ja pierunhajuiseksi ilmaksi jonkun silovikkirosvoloordin mahtailevassa pömpöösissä höpöpuheessa.
 
Ottiatuota, mitkähän ois käytännön seuraamukset jos marssittaisiin yksipuolisesti Affenanmaalle kuin Aatu Ruhrin alueelle muinoon.
 
Ottiatuota, mitkähän ois käytännön seuraamukset jos marssittaisiin yksipuolisesti Affenanmaalle kuin Aatu Ruhrin alueelle muinoon.

Parasta olisikin tehdä ennen kuin ruotsalainen ehtii, on minun mielipiteeni.

Jos Venäjän duuman jäsen tai puolustusvirkamies olisi sanonut, että me teemme itsenäiset ratkaisut, jos siltä näyttää, täällä olisi kova meteli. Mietittäisiin, että kehittivät raportin ja saivat oolanterit huolestumaan ja petasivat jo ennalta "rauhanturvaajien lähettämistä"...

Ruotsalaisilla ei ole mitään asiaa saarille, jos ei pyydetä. Meillä ei ole mitään puolustusliittoa, ainakaan vielä.
 
Back
Top