Falangi
Kenraali
Tätä saarnamiestä pitäis muistuttaa, että sieltä ylhäältä voi tulla muutakin kuin suojelusta, esim. pommeja, ohjuksia ja dosentteja.
Puolustuspoliittinen selonteko 2017
- Viestiketjun aloittaja JR49
- Aloitus PVM
Mun mielestä hän oli koko talon ainoa realisti! Eli vain ylhäällä on taho, joka meitä voi auttaa kun kerran emme halua liittoutuakaan...
Sarkasmi johtuu siitä, että selonteko epäonnistui tärkeimmässä tehtävässään eli varmistaa HX -hankkeen rahoitus. Sitä olisi pitäny yrittää puolueiden ykkösketjun voimin kuten aikoinaan PPK I (Parlamentaarinen Puolustuskomitea), joka hankki ekat Drake-
nit eli sen mukana hävittäjäaseen 1970 -luvun alussa. Silloinkin Vasemmistoliiton edeltäjä vastusti kynsin hampain. Nythän laivahanke purjehtii vahvassa myötätuulessa maaliin tämän hallituksen aikana mutta HX -ratkaisu tehdään hallitusneuvottelujen vii-
meisen yön lehmänkauppana. Tämä kävi hyvin ilmi vihervasemmiston puheenvuoroista.
Viimeksi muokattu:
Myrskyhiiri
Respected Leader
Kyllä se alkaa se Jumalan Sana taas kiinnostamaan kun niitä puisia ristejä jaetaan ansioituneimmille sotilaille.
JR49
Respected Leader
Puolustusselonteon lähetekeskustelu.
Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe puolustusselonteon lähetekeskustelussa eduskunnassa 8.3.2017
http://www.defmin.fi/puheet
Arvoisa puhemies
Hallitus hyväksyi nyt käsillä olevan puolustuspoliittisen selonteon yleisistunnossaan 16. helmikuuta. Syksyllä 2015 aloitettu hanke on näin ollen valmis eduskunnan ruodittavaksi.
Selonteon toimenpide-esitysten toteuttaminen mahdollistaa edelleen koko maan puolustamisen kaikissa tilanteissa. Yleinen asevelvollisuus ja koko maan alueen puolustaminen ovat yhä puolustuksemme perusfundamentit, jotka eivät ole muuttuneet mihinkään.
Sen sijaan turvallisuusympäristömme on muuttunut viime vuosina huonompaan suuntaan. Krimin miehittäminen ja sota Itä-Ukrainassa heijastuvat myös Itämeren alueelle. Sotilaallisen toiminnan kiihtyminen lähialueillamme on tosiasia, ei mielipidekysymys. Suomi reagoi tähän muutokseen ylläpitämällä ja kehittämällä puolustustaan. Uskottava kansallinen puolustus on kivijalka, joka mahdollistaa poliittisen liikkumavaran myös kriisitilanteissa.
Puolustukseemme panostaminen ei muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme linjaa millään lailla, eikä linjan muuttaminen voi edes olla puolustusselonteon tarkoitus. Selonteko nojaa kaikilta osiltaan jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tehtyihin linjauksiin. Siten Suomi jatkaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi.
Olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta Euroopan unionin jäsenenä meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta olla ulkopuolinen, jos lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus on uhattuna. Tämä perustuu Lissabonin sopimukseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että Lissabonin sopimus ei ole sotilaallinen automaatti. Avunannosta ja avun vastaanottamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti.
Arvoisa puhemies
Olemme selonteossa reagoineet turvallisuusympäristön muutokseen monella tavalla. Näistä välittömin on valmiuden kehittäminen. Kehitämme valmiuslainsäädäntöämme vastaamaan muutokseen. Meillä on mahdollisuus kohentaa puolustustamme monin keinoin muuttamalla toimintamallejamme, mutta niiden toteuttaminen edellyttää lakimuutoksia. Tämä työ on käynnissä.
Valmiutta kehitetään edelleen puolustusvoimien joukko-osastoissa. Kehittämisen painopiste on maavoimissa, joista oli viimeisen 15 vuoden aikana muodostunut pikemminkin koulutusorganisaatio kuin valmiusorganisaatio. Varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen on toki joukko-osastojen keskeinen tehtävä edelleen. Tämän tehtävän rinnalle on nostettu valmius. Sitä tullaan kehittämään vastaamaan niin normaaliajan vaativiin häiriötilanteisiin – esimerkkinä laaja terroristi-isku – kuin sodan uhkaa varten. Valmius koskettaa sekä puolustusvoimien henkilökuntaa että valmiusyksiköissä palvelevia varusmiehiä. Lisäksi tiettyjen reserviläisyksiköiden valmiusvaatimuksia tullaan tiukentamaan.
Toinen keskeinen turvallisuusympäristön muutokseen liittyvä reaktio on puolustusvoimien sodan ajan vahvuus, joka nostetaan 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Kriitikot ovat kuvanneet muutosta vanhanaikaiseksi. Minun on kysyttävä, mistä kristallipallosta he pystyvät ennustamaan tulevan sodan luonteen? Seuraavatko he mitä maailmalla tapahtuu, esimerkiksi sotaa Syyriassa tai Ukrainassa?
Meillä on historiassamme omaa kokemusta väärin ennustamisesta. Harva esimerkiksi kuvitteli ennen talvisotaa, että taisteluita käytäisiin koko Suomen pituudelta sodan alkuhetkistä alkaen. Niin vain kuitenkin kävi. Sota ei kehittynytkään yllätyksellisesti, vaan sitä edelsi kuukausia kestänyt poliittinen painostus. Esimerkkini ei tarkoita sitä, että mahdollinen tuleva sota olisi talvisodan kaltainen, tai edes lähelle sitä, vaan sitä että sota ei välttämättä ole sellainen, jollaiseksi sen tällä hetkellä kuvittelemme. Puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää puolustuskykyä, jolla kyetään vastaamaan monipuolisiin uhkiin. Monipuolisuus on tässä avainsana. Koko maamme tai sen osan miehittämiseen tähtäävä sota on edelleen uhkakuvissamme.
Sodan ajan joukkojen kasvattaminen 50 000 sotilaalla lisää entisestään puolustuksemme kattavuutta koko valtakunnan alueella, koska pääosa lisäjoukoista kuuluu paikallisjoukkoihin. Vai onko pitkässä maassamme jokin kolkka, jota ei tule puolustaa?
Uusia, kevyemmin varusteltuja paikallisjoukkoja on väärin kuvata paperitiikereiksi, joilla ei ole mahdollisuuksia toimia nykyaikaista vastustajaa vastaan. En ole halukas kuvamaan arvojaan, maataan ja perhettään puolustavaa suomalaista miestä tai naista paperitiikeriksi. Joukot varustetaan tehtäviensä mukaisesti.
Demokratian perusluonteeseen kuuluu se, että kansalla on mahdollisuus puolustaa itseään. Tässäkin suhteessa Suomi on kansanvallan kärkimaita Euroopassa. Niin ikään uudet lisäjoukot jo olemassaolollaan lisäävät kynnystä käyttää aseellista voimaa Suomea vastaan. Valtakunnan kattava verkosto mahdollistaa tehokkaan vastarinnan maamme jokaisessa osassa.
Arvoisa puhemies
Puolustusmenoja leikattiin viime vaalikaudella kymmenkunta prosenttia. Tämä johti siihen, että suunniteltuja materiaalihankkeita jouduttiin viivästyttämään tai peruuttamaan, jotta koulutusta ei olisi ollut pakko leikata dramaattisesti. Näin materiaalipuolelle syntyi vaje, jota pääministeri Sipilän hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan korjaamaan edustaja Kanervan johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti.
Materiaali-investointirahoitusta nostetaan asteittain Kanervan johtaman ryhmän esittämälle tasolle. Tämä rahoitus oli viime vuonna 50 miljoonaa euroa, kuluvana vuonna 80 miljoonaa, siitä nousten 150 miljoonaan euroon (ml indeksikorotukset) vuoteen 2020 mennessä. Tämä rahoitus tarvitaan uskottavan puolustuksen ylläpitämiseksi. On välttämätöntä, että saavutettu 150 miljoonan euron taso ylläpidetään vuoden 2020 jälkeenkin selonteon esittämällä tavalla.
Valmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen on reagointia turvallisuusympäristön muutokseen, kuten puheenvuoroni alussa totesin. Valmiudella on hintansa. Sen ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa. Pääosa lisämäärärahoista kuluu kaluston kunnossapitoon, valmiusharjoituksiin ja muihin valmiusjoukkojen kustannuksiin.
Arvoisa puhemies
Suomen puolustus on 2020-luvulla poikkeuksellisessa tilanteessa, kun meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti.
Merkittävä osa merivoimien aluksista – kaikkiaan kuusi alusta – saavuttaa elinkaarensa pään vuosina 2022–2025. Näiden alusten poistojen kautta muun muassa kykymme miinoittaa tai käyttää kauaskantoista ohjustulta heikkenevät ratkaisevasti. Poistuvat alukset on tarkoitus korvata monitoimialuksilla, jotka kykenevät suorittamaan tehtävänsä kaikissa Itämeren olosuhteissa. Monipuolisuus – se on avainsana tässäkin hankkeessa, joka kulkee nimellä Laivue 2020. Siinä hyödynnetään voimakkaasti kotimaista osaamista. Hintalappu on 1,2 miljardia euroa.
Nykysodan kuvaan sisältyy voimakas ilma-aseen käyttö, tämän olemme nähneet muun muassa Syyriassa. Ilmavoimiemme Hornet-hävittäjäkaluston elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen puolivälistä alkaen. Tämä poistuva suorituskyky on korvattava täysimääräisesti, muuten puolustukseemme jää ilmatilan kokoinen aukko.
Hävittäjiemme uusiminen on pitkäkestoinen ja monimutkainen hanke. Mitä paremmin ja ennakoivammin hankinta toteutetaan, sitä kustannustehokkaampaan ratkaisuun päädymme. Edellytykset tämän HX-hankkeen toteuttamiselle luodaan kuluvan vaalikauden aikana. Tämä tarkoittaa muun muassa tarjouspyyntöjen valmistelua potentiaalisille toimittajille. Koneiden tyypistä ja määristä tehdään aikanaan erillinen päätös. Etenemme hankkeessa suorituskyky edellä. Hintahaitari on 7–10 miljardia euroa.
Arvoisa puhemies
Suomen puolustusjärjestelmä on kokonaisuus. Sitä tulee kehittää kokonaisuutena ja sitä tulee kehittää pitkäjänteisesti. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään puolustuksemme osa-aluetta selkeästi heikommaksi kuin toista, koska juuri tuota heikkoutta mahdollinen vastustaja pyrkii kriisin aikana käyttämään hyväkseen. Selonteossa tehtyjen linjausten toteuttaminen mahdollistaa kansallisen puolustuksemme tasapainoisen kehittämisen vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin.
Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe puolustusselonteon lähetekeskustelussa eduskunnassa 8.3.2017
http://www.defmin.fi/puheet
Arvoisa puhemies
Hallitus hyväksyi nyt käsillä olevan puolustuspoliittisen selonteon yleisistunnossaan 16. helmikuuta. Syksyllä 2015 aloitettu hanke on näin ollen valmis eduskunnan ruodittavaksi.
Selonteon toimenpide-esitysten toteuttaminen mahdollistaa edelleen koko maan puolustamisen kaikissa tilanteissa. Yleinen asevelvollisuus ja koko maan alueen puolustaminen ovat yhä puolustuksemme perusfundamentit, jotka eivät ole muuttuneet mihinkään.
Sen sijaan turvallisuusympäristömme on muuttunut viime vuosina huonompaan suuntaan. Krimin miehittäminen ja sota Itä-Ukrainassa heijastuvat myös Itämeren alueelle. Sotilaallisen toiminnan kiihtyminen lähialueillamme on tosiasia, ei mielipidekysymys. Suomi reagoi tähän muutokseen ylläpitämällä ja kehittämällä puolustustaan. Uskottava kansallinen puolustus on kivijalka, joka mahdollistaa poliittisen liikkumavaran myös kriisitilanteissa.
Puolustukseemme panostaminen ei muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme linjaa millään lailla, eikä linjan muuttaminen voi edes olla puolustusselonteon tarkoitus. Selonteko nojaa kaikilta osiltaan jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tehtyihin linjauksiin. Siten Suomi jatkaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi.
Olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta Euroopan unionin jäsenenä meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta olla ulkopuolinen, jos lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus on uhattuna. Tämä perustuu Lissabonin sopimukseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että Lissabonin sopimus ei ole sotilaallinen automaatti. Avunannosta ja avun vastaanottamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti.
Arvoisa puhemies
Olemme selonteossa reagoineet turvallisuusympäristön muutokseen monella tavalla. Näistä välittömin on valmiuden kehittäminen. Kehitämme valmiuslainsäädäntöämme vastaamaan muutokseen. Meillä on mahdollisuus kohentaa puolustustamme monin keinoin muuttamalla toimintamallejamme, mutta niiden toteuttaminen edellyttää lakimuutoksia. Tämä työ on käynnissä.
Valmiutta kehitetään edelleen puolustusvoimien joukko-osastoissa. Kehittämisen painopiste on maavoimissa, joista oli viimeisen 15 vuoden aikana muodostunut pikemminkin koulutusorganisaatio kuin valmiusorganisaatio. Varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen on toki joukko-osastojen keskeinen tehtävä edelleen. Tämän tehtävän rinnalle on nostettu valmius. Sitä tullaan kehittämään vastaamaan niin normaaliajan vaativiin häiriötilanteisiin – esimerkkinä laaja terroristi-isku – kuin sodan uhkaa varten. Valmius koskettaa sekä puolustusvoimien henkilökuntaa että valmiusyksiköissä palvelevia varusmiehiä. Lisäksi tiettyjen reserviläisyksiköiden valmiusvaatimuksia tullaan tiukentamaan.
Toinen keskeinen turvallisuusympäristön muutokseen liittyvä reaktio on puolustusvoimien sodan ajan vahvuus, joka nostetaan 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Kriitikot ovat kuvanneet muutosta vanhanaikaiseksi. Minun on kysyttävä, mistä kristallipallosta he pystyvät ennustamaan tulevan sodan luonteen? Seuraavatko he mitä maailmalla tapahtuu, esimerkiksi sotaa Syyriassa tai Ukrainassa?
Meillä on historiassamme omaa kokemusta väärin ennustamisesta. Harva esimerkiksi kuvitteli ennen talvisotaa, että taisteluita käytäisiin koko Suomen pituudelta sodan alkuhetkistä alkaen. Niin vain kuitenkin kävi. Sota ei kehittynytkään yllätyksellisesti, vaan sitä edelsi kuukausia kestänyt poliittinen painostus. Esimerkkini ei tarkoita sitä, että mahdollinen tuleva sota olisi talvisodan kaltainen, tai edes lähelle sitä, vaan sitä että sota ei välttämättä ole sellainen, jollaiseksi sen tällä hetkellä kuvittelemme. Puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää puolustuskykyä, jolla kyetään vastaamaan monipuolisiin uhkiin. Monipuolisuus on tässä avainsana. Koko maamme tai sen osan miehittämiseen tähtäävä sota on edelleen uhkakuvissamme.
Sodan ajan joukkojen kasvattaminen 50 000 sotilaalla lisää entisestään puolustuksemme kattavuutta koko valtakunnan alueella, koska pääosa lisäjoukoista kuuluu paikallisjoukkoihin. Vai onko pitkässä maassamme jokin kolkka, jota ei tule puolustaa?
Uusia, kevyemmin varusteltuja paikallisjoukkoja on väärin kuvata paperitiikereiksi, joilla ei ole mahdollisuuksia toimia nykyaikaista vastustajaa vastaan. En ole halukas kuvamaan arvojaan, maataan ja perhettään puolustavaa suomalaista miestä tai naista paperitiikeriksi. Joukot varustetaan tehtäviensä mukaisesti.
Demokratian perusluonteeseen kuuluu se, että kansalla on mahdollisuus puolustaa itseään. Tässäkin suhteessa Suomi on kansanvallan kärkimaita Euroopassa. Niin ikään uudet lisäjoukot jo olemassaolollaan lisäävät kynnystä käyttää aseellista voimaa Suomea vastaan. Valtakunnan kattava verkosto mahdollistaa tehokkaan vastarinnan maamme jokaisessa osassa.
Arvoisa puhemies
Puolustusmenoja leikattiin viime vaalikaudella kymmenkunta prosenttia. Tämä johti siihen, että suunniteltuja materiaalihankkeita jouduttiin viivästyttämään tai peruuttamaan, jotta koulutusta ei olisi ollut pakko leikata dramaattisesti. Näin materiaalipuolelle syntyi vaje, jota pääministeri Sipilän hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan korjaamaan edustaja Kanervan johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti.
Materiaali-investointirahoitusta nostetaan asteittain Kanervan johtaman ryhmän esittämälle tasolle. Tämä rahoitus oli viime vuonna 50 miljoonaa euroa, kuluvana vuonna 80 miljoonaa, siitä nousten 150 miljoonaan euroon (ml indeksikorotukset) vuoteen 2020 mennessä. Tämä rahoitus tarvitaan uskottavan puolustuksen ylläpitämiseksi. On välttämätöntä, että saavutettu 150 miljoonan euron taso ylläpidetään vuoden 2020 jälkeenkin selonteon esittämällä tavalla.
Valmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen on reagointia turvallisuusympäristön muutokseen, kuten puheenvuoroni alussa totesin. Valmiudella on hintansa. Sen ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa. Pääosa lisämäärärahoista kuluu kaluston kunnossapitoon, valmiusharjoituksiin ja muihin valmiusjoukkojen kustannuksiin.
Arvoisa puhemies
Suomen puolustus on 2020-luvulla poikkeuksellisessa tilanteessa, kun meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti.
Merkittävä osa merivoimien aluksista – kaikkiaan kuusi alusta – saavuttaa elinkaarensa pään vuosina 2022–2025. Näiden alusten poistojen kautta muun muassa kykymme miinoittaa tai käyttää kauaskantoista ohjustulta heikkenevät ratkaisevasti. Poistuvat alukset on tarkoitus korvata monitoimialuksilla, jotka kykenevät suorittamaan tehtävänsä kaikissa Itämeren olosuhteissa. Monipuolisuus – se on avainsana tässäkin hankkeessa, joka kulkee nimellä Laivue 2020. Siinä hyödynnetään voimakkaasti kotimaista osaamista. Hintalappu on 1,2 miljardia euroa.
Nykysodan kuvaan sisältyy voimakas ilma-aseen käyttö, tämän olemme nähneet muun muassa Syyriassa. Ilmavoimiemme Hornet-hävittäjäkaluston elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen puolivälistä alkaen. Tämä poistuva suorituskyky on korvattava täysimääräisesti, muuten puolustukseemme jää ilmatilan kokoinen aukko.
Hävittäjiemme uusiminen on pitkäkestoinen ja monimutkainen hanke. Mitä paremmin ja ennakoivammin hankinta toteutetaan, sitä kustannustehokkaampaan ratkaisuun päädymme. Edellytykset tämän HX-hankkeen toteuttamiselle luodaan kuluvan vaalikauden aikana. Tämä tarkoittaa muun muassa tarjouspyyntöjen valmistelua potentiaalisille toimittajille. Koneiden tyypistä ja määristä tehdään aikanaan erillinen päätös. Etenemme hankkeessa suorituskyky edellä. Hintahaitari on 7–10 miljardia euroa.
Arvoisa puhemies
Suomen puolustusjärjestelmä on kokonaisuus. Sitä tulee kehittää kokonaisuutena ja sitä tulee kehittää pitkäjänteisesti. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään puolustuksemme osa-aluetta selkeästi heikommaksi kuin toista, koska juuri tuota heikkoutta mahdollinen vastustaja pyrkii kriisin aikana käyttämään hyväkseen. Selonteossa tehtyjen linjausten toteuttaminen mahdollistaa kansallisen puolustuksemme tasapainoisen kehittämisen vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin.
Ja nyt joka ukko silmälasit päähän ja lukekaa ajatuksella tämä kappale. Aatoksella ja hartaalla mielellä.
Laamanator
Eversti
Talvisodan aikana Suomessa rukoiltiin joka päivä ehkä hartaimmin ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Niin se vain sitten suuri "talvisodan ihme" tapahtui ja Kollaa kesti, vaikka sotilaallisesta näkökulmasta katsottuna odotusarvot olivatkin vähän toisensuuntaiset. Ei tullut paraatimarssia Helsinkiin, vaan Stalinin rosvojoukot jäivät raatoina Karjalan metsiin, kauas tiettömien taipaleiden taakse tavoitteistaan.
Henkinen ulottuvuus on aina ollut sodankäynnissä väkevästi läsnä ja niin se tulee olemaan seuraavassakin koitoksessa. Se antaa sotilaalle henkistä ja eettistä toimintakykyä, voimaa ja kestävyyttä sekä lohtua siitä, ettei kaikki ehkä olekaan niin lopullista. Viisaammat, eli oikean sodan kokeneet veteraanit kertoivat aikanaan, ettei tykistökeskityksen maalina ollut koskaan yhtään ateistia.
Itse kanssa olisin taipuvainen uskomaan että kirkon ovi kävisi ehkä enempikin toiseensuuntaan kuin nykyisin jos niitä parempia taistelijoita aletaan palkitsemaan puuristeillä ja iskander merkitsisi jotain muutakin kuin kebabia..
Laamanator
Eversti
Puolustusministerin saatepuhe on hyvä ja aiheellinenkin, sillä rahantarve on todellinen. Mahdollisuus tarpeen toteutumisesta on myös hyvin hauras, koska valtiontalouden ennustettavassa lähitulevaisuuden tilanteessa käytännössä mikä tahansa poliittinen keskustelu tai retorinen vastakkainasettelu peruspalveluiden sekä sosiaali- ja terveysmenojen kanssa voi vielä kaataa koko rahoituksen.
Jos kansan syviltä riveiltä kysytään, että leikataanko peruspalveluiden tasosta, koulutuksesta ja luukulta vastikkeetta jaettavasta rahasta, että voidaan ostaa uusia aseita, ei vastausta tarvinne kovin kauan arvuutella.
Rahoituksen toteutuminen tulee ratkaisemaan seuraavien materiaalihankintojen kohtalon ja siten myös koko sotilaallisen maanpuolustuksen toimintakyvyn tason seuraavan kahden vuosikymmenen ajaksi. Olemme nyt tässäkin asiassa jännän äärellä ja mitään uutta kaiken pelastavaa DDR-kauppaa ei ole näköpiirissä.
Jos kansan syviltä riveiltä kysytään, että leikataanko peruspalveluiden tasosta, koulutuksesta ja luukulta vastikkeetta jaettavasta rahasta, että voidaan ostaa uusia aseita, ei vastausta tarvinne kovin kauan arvuutella.
Rahoituksen toteutuminen tulee ratkaisemaan seuraavien materiaalihankintojen kohtalon ja siten myös koko sotilaallisen maanpuolustuksen toimintakyvyn tason seuraavan kahden vuosikymmenen ajaksi. Olemme nyt tässäkin asiassa jännän äärellä ja mitään uutta kaiken pelastavaa DDR-kauppaa ei ole näköpiirissä.
Luulen että myös syvästi uskonnollisessa Puolassa rukoiltiin niin maan perkeleesti vuonna -39. Saattaapa olla että juutalaisetkin rukoilivat kurkku suorana kuuden vuoden ajan mutta silti niskalaukaus tai kaasukammio korjasi. Veikkaanpa että saksalaisetkin ristivät kouransa Itä-Preussissa alkuvuonna -45, mutta niin vain iivana tuli ja raiskasi. Jospa fokusoiduttaisiin tässä ketjussa tämän maailman asioihin ja jätetään ufot, jeesukset ja joulupukit niihin kuuluviin säikeisiin?
Ei nyt pidä heittäytyä nihilistiksi! Yhteiskunnan vähäosaisillakin on äänensä annettavana vaaleissa ensi kuussa. Silloin jokainen politiikko muistaa heidät mainita puheissaan. Muutahan asialle ei tarvi tehdä. Laivahanke on jo taputeltu, kuten ilmenee tämän-
kin forumin kirjoituksista ja HX -tapaus palaa asialistalle seuraavan kerran hallitusneuvotteluissa.
Toisinkin olisi voitu toimia. Selonteon siirtymisestä vaalien jälkeen myöhään kevääseen ehdittiin jo ilmoittaa. Sitten ilmeisesti uudet gallupit pelästytti ja unohdettiin neuvottelut opposition kanssa rahoituksesta. Myönteinen julkisuus puolueelle on tietenkin
paljon tärkeämpää, kun yrittää vielä yhteisymmärrystä suurhankkeiden rahoituksessa. Ehkä se olisikin ollu turhaa.
Puolustuspoliittinen selonteko on varsin taitavasti ja hyvin tehty. Siksi sitä on nyt rummutettu ja myös siksi, että tekijöillä on ollut poikkeuksellisesti hieman intohimoa mukana. He myös käyttivät poliittisen momentuminsa.
Taitavaksi sen tekee mm seikka, että siitä jatkossa päättävät, hallituksessa seuraavana istuvat ja toimenpiteitä toteuttavat puolueet eivät pysty selontekoa kovin kritisoimaan mutta joutuvat mahdollisesti päättämään rahoituksesta ja siitä mistä se raha on poissa.
Nyt nämä kolme hallitusvastuussa olevat ja esityksen tehneet puolueet saivat jo melkoisen paineen sosdemeille jotta näillä askelmerkeillä mennään seuraavassakin hallituksessa. Vihreistä vaikea sanoa, mutta heidän lienee pakko mennä jo hallitukseen eivätkä ole siellä yksin. Jokin kolmesta nyt selonteon tehneestä puolueesta on myös seuraavassa hallituksessa joten tässä tuskin takkia käännetään.
Sosdemit epäonnistuivat pahoin koska nielivät esityksen sellaisenaan eivätkä silti nostaneet lainkaa puolueensa profiilia asiassa. Nykyinen puolueen johtaja on tossale tässäkin ja toisaalta kavereina on näitä venäjää sympatiseeraavia dinosauruksia haitaksi asti. Uudet nuoret kyvyt loistavat poissaolollaan.
Laivaston hanke mennee näillä suunnitelmilla seuraavan hallituksen aikana. Hx-hanke etenee sekin mutta viimeisiä silauksia jää sitä seuraavalle hallitukselle eli nyt hallitusvastuussa oleville puolueelle/puolueille ja tässä välissä oppositiossa korkoa kasvaville. Reservin lisäyksen J Niinistö ehtii potkia eteenpäin jotta sitä ei voi enää perua. Samoin lienee tilanne uuden miinajärjestelmän suhteen.
Taitavaksi sen tekee mm seikka, että siitä jatkossa päättävät, hallituksessa seuraavana istuvat ja toimenpiteitä toteuttavat puolueet eivät pysty selontekoa kovin kritisoimaan mutta joutuvat mahdollisesti päättämään rahoituksesta ja siitä mistä se raha on poissa.
Nyt nämä kolme hallitusvastuussa olevat ja esityksen tehneet puolueet saivat jo melkoisen paineen sosdemeille jotta näillä askelmerkeillä mennään seuraavassakin hallituksessa. Vihreistä vaikea sanoa, mutta heidän lienee pakko mennä jo hallitukseen eivätkä ole siellä yksin. Jokin kolmesta nyt selonteon tehneestä puolueesta on myös seuraavassa hallituksessa joten tässä tuskin takkia käännetään.
Sosdemit epäonnistuivat pahoin koska nielivät esityksen sellaisenaan eivätkä silti nostaneet lainkaa puolueensa profiilia asiassa. Nykyinen puolueen johtaja on tossale tässäkin ja toisaalta kavereina on näitä venäjää sympatiseeraavia dinosauruksia haitaksi asti. Uudet nuoret kyvyt loistavat poissaolollaan.
Laivaston hanke mennee näillä suunnitelmilla seuraavan hallituksen aikana. Hx-hanke etenee sekin mutta viimeisiä silauksia jää sitä seuraavalle hallitukselle eli nyt hallitusvastuussa oleville puolueelle/puolueille ja tässä välissä oppositiossa korkoa kasvaville. Reservin lisäyksen J Niinistö ehtii potkia eteenpäin jotta sitä ei voi enää perua. Samoin lienee tilanne uuden miinajärjestelmän suhteen.
Viimeksi muokattu:
En lainkaan vähättele henkisen ja psykologisen kestävyyden merkitystä, mutta olisikohan esimerkiksi lasten suhteellisessa kasteprosentissa jotain muutosta noiden aikojen ja nykypäivän välillä.
Toinen, mikä on syytä muistaa: Miksi täkäläinen rukoilu olisi ok, mutta "allahakghbar" on naurettavaa?
Soldierblue
Ylipäällikkö
Laitan sen tänne, info Aurora 17 harjoituksesta
http://cornucopia.cornubot.se/2017/08/mop-mandag-detaljerna-om.html
http://cornucopia.cornubot.se/2017/08/mop-mandag-detaljerna-om.html
Kuten olen aiemmin toitottanut, henkilöstömenojen korjaamiseksi pitää PV:n vähentää nuppilukua, pienentää palkkoja tai sitte tehdä molemmat. Vuoden 2015 silmänkääntötemppu jossa PV:n tehtävät ostetaan alihankintana ei muuttanut tilannetta.
PV:n henkilöstöpäällikko kirjoittaa Ammattisotilas-lehdessä:
https://www.ammattisotilas.fi/asl/lehdet/4_2017/maaraa_osaamista_ja_riittavasti_rahaa
Eli 2000 virkaa lähtee luiskaan ja eläköityvät opistoupseerit korvataan aliupseereilla. Elon laskuoppi kertoo että:
1) MPKK:n sisäänottolukuja joudutaan leikkaamaan rajusti
2) Upseeriston virkakierto hidastuu
Vaihtoehtoisesti siirrytään jenkkityyliseen up-or-out kiertoon,valitettavasti sotatieteen kandin tutkinnon käytettävyys työmarkkinoilla on rajallinen. Tulevien vuosien Kylkirauta-lehden pääkirjoitukset tulevat olemaan mielenkiintoista luetavaa.
PV:n henkilöstöpäällikko kirjoittaa Ammattisotilas-lehdessä:
https://www.ammattisotilas.fi/asl/lehdet/4_2017/maaraa_osaamista_ja_riittavasti_rahaa
Eli 2000 virkaa lähtee luiskaan ja eläköityvät opistoupseerit korvataan aliupseereilla. Elon laskuoppi kertoo että:
1) MPKK:n sisäänottolukuja joudutaan leikkaamaan rajusti
2) Upseeriston virkakierto hidastuu
Vaihtoehtoisesti siirrytään jenkkityyliseen up-or-out kiertoon,valitettavasti sotatieteen kandin tutkinnon käytettävyys työmarkkinoilla on rajallinen. Tulevien vuosien Kylkirauta-lehden pääkirjoitukset tulevat olemaan mielenkiintoista luetavaa.
Museo
Kenraali
Eli kenttäkelpoiset ammattiupseerit massavanhenevat käsiin. Rahaa ei henkilöstöpäällikön mukaan kuulemma valtiolla ole lisävirkoihin paitsi määräaikaisten asiantuntijoiden palkkaamiseen hankerahoilla. Mitäs vaihtoehtoja tässä jää? Heikennetään nuorempien ammattiupseerien työehtoja ja tehdään viroista uran alkuvaiheessa määräaikaisia? Leikataan sodan ajan joukkojen määrää vastaamaan kenttäkelpoisten ammattiupseerien määrää ja siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen? Uudistetaan reservin johtajakoulutus? Laitetaan ammattialiupseerit tekemään upseerien työt?
Niin, saahan nähdä, miten ketterästi Yritys pv hoitaa syntyvän tilanteen? Hoiti miten hoiti, niin kuulemme kyllä tasan varmasti sen, että nyt vasta onkin hyvä....väistämätön muuttuu vahvuudeksi ja juna menee vielä lujempaa.
Sotavoiman mieskohtainen pääluku on se mikä on, ilmoitella voidaan mitä halutaan, kukin voi pähkäillä tykönään, mikä mahtaa olla operatiivisten joukkojen pääluku ahtaasti tulkiten. Toki operatiivisiin voidaan -tarvittaessa- lisätä vaikka hepep-pataljoonat ja paikallisjoukkojen spollet.
On lapsellista kuvitella, etteikö suurhankintakausi tule vaikuttamaan toimintoihin. Tasapainoiseksi mainostettu paketti voi muuttaa muotoaan ja todennäköisesti muuttaa myös.
Peruskoulun kuutosluokkalainenkin saattaa arvata, että syntyvä kouluttajavaje vaikuttaa johonkin. Mitteepä lottootte, mihin tuo mahtaisi vaikuttaa?
Älä creidiki unta näe. En tiedä mikä tapahtuma olisi niin järisyttävä, että upseerivirkaa muutettaisiin tuolla tai millään muullakaan tavalla. Siihen on eräs selkeä syy, jonka tajusin haloskan aikana ja se on nähdäkseni de facto.
Museo
Kenraali
Ei tässä lotota tarvitse, syntyvä kouluttajavaje vaikuttaa tietenkin kertausharjoitusvuorokausiin ja varusmiesten maastovuorokausiin.