Puolustusvoimat irtisanoo 1 200

[RDF]

Onko sitten syytä pidentää palvelusaikoja sen lyhentämisen suhteen? Samoin vlv:t voidaan käyttää koulutukseen. Ketä tämä palvelusaikojen lyhentäminen oikein palvelee ja miksi kenraalit ei lyö tassua lattiaan sanoen "EI KÄY". Pv:n ex-komentaja J Valtanen lähti siitä, että minimikoulutusaika on 8kk, mutta hän olikin viimeinen sodan kokenut komentaja...

Tuskin mikään puolue on koskaan kannattanut palvelusaikojen pidennystä, pätkimiseen on sen sijaan ollut aina haluja joka puolella.

Lyhentäminen poistaa ihan oikeasti kahden viikon tyhjäkäynnin palveluksen lopusta ja siitä on varmasti oikeasti hyötyä (kunhan se tehdään fiksusti).

 

[Zero The Hero]

Pitäisipä kysyä tuota vaikkapa hallitukselta ja kansanedustajilta. Ok, eipä tuo pääesikunta tai puolustusministeriökään kovin hanakasti laittaneet kampoihin.
Taitaa olla niin että maanpuolustus ei yhteiskunnassa ole kovin kovassa huudossa, joten PV käy viivytystaistelua koko asevelvollisuuden puolesta. Siihen nämä palvelusajan lyhennykset lähinnä liittyvät.
Kertausharjoituiksia ei järjestetä kun ei ole rahaa. Rahaa ei ole kun on hassattu fyrkkaa tietojärjestelmiin ja ulkoistamisiin valtiovarainministeriön painostuksesta.

 

[Tvälups]

Vaikka sitä palvelusaikaa lyhennettäisi kahteen viikkoon niin ei se lopun tyhjäkäynti minnekään katoa, se vain siirtyy aiemmaksi.

Jopa on yhtälö: toisaalta palvelusaikaa lyhennetään "tyhjäkäynnin poistamiseksi" ja koska nykynuoret on nohevia oppimaan.
Samalla kuitenkin voivotellaan kun alati "teknistyvät ja monimutkaistuvat järjestelmät" vaatiisivat pidempää koulutusaikaa täyden suorituskyvyn saavuttamiseksi...

Humbug!

 

[rehti]

[
Eikö meillä kuitenkin ole asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus?

Ketkä näitä värkkejä pilliin vihellettäessä käyttää jollei reserviläiset? Miksi kertausharjoituksia ei järjestetä? Miksi koulutusta lyhennetään ja lyhennetään?

Sotavarusteiden hinnat nousevat suhteellisesti muita tuotteita nopeammin. Saman aikaan Eurooppa elää kohtuullista rauhantilaa, joten puolustusmäärärahat ovat pikemminkin laskussa kuin nousussa. Jostain pitää säästää. Siis säästetäänkö lyhentämällä koulutusta (ei hyvä juttu) vai ollaanko hankkimatta nykyaikaista kalustoa (vielä huonompi juttu). Nyt hankitaan edes jonkun verran uutta kalustoa. Mielestäni aika järkeenkäypä juttu. Samalla mielestäni selittyy sekin, että ammattimiehiä (lue upseeristo) tarvitaan entistä enemmän suhteessa varusmiehiin.
(Facebookin päivitys ja twiittaus ei muuten mielestäni pätevöitä varusmiehiä ihan kaikkiin vaativiin sodanajan tehtäviin)

 

[RDF]

Vaikka sitä palvelusaikaa lyhennettäisi kahteen viikkoon niin ei se lopun tyhjäkäynti minnekään katoa, se vain siirtyy aiemmaksi.

Jopa on yhtälö: toisaalta palvelusaikaa lyhennetään "tyhjäkäynnin poistamiseksi" ja koska nykynuoret on nohevia oppimaan.
Samalla kuitenkin voivotellaan kun alati "teknistyvät ja monimutkaistuvat järjestelmät" vaatiisivat pidempää koulutusaikaa täyden suorituskyvyn saavuttamiseksi...

Humbug!

On mahdollista että homma ryssitään mutta on myös mahdollista että siinä onnistutaan. Aika näyttää

 

[JOKO]

Rohkenenko muistuttaa Tvälupseerille että silloin kun "oikeasti monimutkaista asejärjestelmää" Maximia koulutettiin täysillä, veijarit palvelivat sen 24-8 kuukautta.

Teknistyvällä ja monimutkaistuvalla taistelukentällä viittasin mm. a) panssariajoneuvoihin, joiden järjestelmät ja varajärjestelmät ovat sitä myöten monipuoliset että niitä ei ehditä vuodenkaan palvelville kouluttaa sillä pieteetillä että niiden käyttö oikeasti osattaisiin edes kertauskoulutuksen jälkeen; b) ilmatorjunnan järjestelmiin joihin pätee sama problematiikka; c) viesti- ja johtamisjärjestelmät c) jalkaväen hajautettu taistelutapa jossa pienemmät osastot toimivat aiempaa itsenäisemmin ja joiden johtajien on ymmärrettävä myös laajempia taktisia kokonaisuuksia joiden oppimiseen menee kaikkivoipilta kapiaisiltakin tovi sotakoulun penkillä ja harjoituksissa.

Tornin vehkeet ja niiden vaatima osaaminen voidaan pilkkoa sopiviin paloihin. Koulutetaan kuhunkin hommaan oma mies kuten tähänkin asti. Homma pelittää, kunhan porukassa on muutama kaiken hallitseva kantapeikko.

Laitteiden liialliseen mutkikkuuteen en oikein usko. Toisessa maailmansodassa tehtaan syytivät pihalle suuria sotalaivoja, pommikonelaivueita ja kaikenlaisia muita valtaisia teknisiä kokonaisuuksia. Nämä saatiin kuitenkin toimimaan siviilistä reväistyillä miehillä, jotka pikakoulutettiin tehtäviinsä. Jopa päällystö oli useasti vain vuoden tai pari palvellutta. Meillä on vuosia tai vuosikymmeniä palvellut kantahenkilökunta ja varusmiehet ovat 6-12 kuukautta koulutettuja. Tämän päälle vielä vuosien henkinen kypsyminen siviilissä sekä haluttaessa kertaukset päälle. Vaikeisiin tehtäviin voidaan myös noukkia rusinat pullasta, eli asejärjestelmästä vastaava reservin aliupseeri voi olla terävämpi, kuin kilpailevan palkka-armeijan ylin johto.

Tärkeimpien järjestelmien taktisen johtamisen tulisi aina olla kantahenkilökunnan varassa, kuten se varmaan onkin. Tässäkään ei tosin riitä pelkkä titteli ja virka-asema, vaan näitä miehiä tulisi testata ja kilpailuttaa säännöllisesti.
Esimerkiksi ilmapuolustukseen tulisi olla jonkilainen taktinen simulaattori, jonka puitteissa ilmapuolustuksesta vastaavat henkilöt harjoittelisivat. Simuloidaan ilmatilanne tietokoneilla ja johtavat saavat toimia tässä epäselvässä tilanteessa omien tietojensa ja viestiyhteyksiensä varassa. Harjoituksen päätteeksi katsotaan miten meni. Kuka laittoi tutkan päälle väärällä hetkellä ja miten sen olisi voinut välttää. Kenellä meni asemanvaihdon ajoitus pieleen ja miksi. Kuka ampui liian kaukaa, kuka liian läheltä. Jne. Kaikki varmasti oppisivat, mutta osa olisi muita parempia. Tällaiset miehet johtoon.

 

[Mosuri]

Esimerkiksi ilmapuolustukseen tulisi olla jonkilainen taktinen simulaattori, jonka puitteissa ilmapuolustuksesta vastaavat henkilöt harjoittelisivat. Simuloidaan ilmatilanne tietokoneilla ja johtavat saavat toimia tässä epäselvässä tilanteessa omien tietojensa ja viestiyhteyksiensä varassa. Harjoituksen päätteeksi katsotaan miten meni. Kuka laittoi tutkan päälle väärällä hetkellä ja miten sen olisi voinut välttää. Kenellä meni asemanvaihdon ajoitus pieleen ja miksi. Kuka ampui liian kaukaa, kuka liian läheltä. Jne. Kaikki varmasti oppisivat, mutta osa olisi muita parempia. Tällaiset miehet johtoon.

Höh tuollaisia simulaattoreita oli käytössä ilmatorjunnassa jo 90-luvun alkupuolella. Niinkin yksinkertainen rivimiesten koulutuslaite kuin asettajan simulaattori sai aikaan huomattavaa parennusta tulen tehokkuudessa. Niin olihan ne erilaiset simuloidut tilanteet jossa johdettiin taistelua tuliasemapäätteeltä juurikin sellaista interaktiivista koulutusta jossa viestiyhteydet pätki ja ohjukset tuli parhaimmillaan 1000 metriä sekunnissa asemia kohti...

Kymmenen viikon peruskoulutuskaudesta vain ehkä 10 tuntia käytettiin miesten soveltuvuuden tutkimiseen aselajin eri tehtäviin, muuten harjoiteltiin sitten hiki hatussa jalkaväentaistelua, laulua yms. muita tarpeellisia taitoja. Olihan siinä välillä huvittavia tilanteita kun esim. yksi lääkintämiehiksi passitettavista ilmoitti pyörtyvänsä jos näkee verta. Vaati kaverilta muuten melkoista vakuuttelua ja pitkiä kuulusteluja ennen kuin miehen koulutus muutettiin ohjusmieheksi...

Puolustusvoimien käytännöt muuten muokkaavat melkoisesti valintoja. Esimerkiksi ilmatorjunnan tutkamieheksi valikoitui tietynlaisia tyyppejä koska vaatimuksena oli C-kortti (koska miesten tuli toimia myös tutka-pasin kuljettajina). Oikeastaan kaikki muut soveltumis vaatimukset ja miehiltä vaaditut ominaisuudet jouduttiin "huoraamaan" tuolle vaatimukselle ja joskus tutkamiehiksi päätyi jäätäviä idiootteja, mutta ainakin niillä oli C-kortti...

 

[baikal]

Tuossa Rehti kosketteli juuri sitä painavinta ongelmaa, tai paremminkin kehitystä: sotavarustelun hinta kasvaa koko ajan, se on pirunmoinen ongelma hallittavaksi, oikeasti. Se olisi sitä mille tahansa siviilifirmallekin. Sitten pitäisi kuitenkin pyörittää viritystä, jossa on suunnilleen kaikki palikat kohdallaan, ei helppoa.

Jos Zeron teesit ovat oikeita, silloin olemme jo oikeasti tilanteessa, jossa perinteinen asevelvollisuus ei voi tuottaa kaikkia niitä tarvittavia henkilöpalikoita, joita pitäisi.

Aiemmin Zero viittasi monimutkaistuvaan taistelukenttään ja sodan olemukseen. Tuota voisi yrittää avata jotenkin, se on kehnon hämärä juttu reserviläiselle.

 

[Iso-Mursu]

Enemmän varmaan haasteena on se että kuinka pidetään mielenkiintoisena nyky-nuorille perinteinen rastikoulutus. Kuitenkin ovat oppineet oppimaan jo pienestäpitäen paljon monipuolisemmin kuin me

Toistolla eli ihan samalla tavalla kuin suurin osa kirjoittajista on oppinut.

Asekoulutus on kuitenkin yksi mielenkiintoisimmista koulutusaiheista intissä ja ainakin jossain paikoissa jv-aseita on saanut opetella "yli pakollisen määrän" niin halutessaan. Opetusmateriaalina oli myös sellaisia aseita, mitä omalle SA-kokoonpanolle ei kuulu, mutta niitä oli kuitenkin oli asehuoneessa jostain syystä. Vaihtoehdot olivat omatoiminen liikunta tai omatoiminen aseiden opettelu sen jälkeen kun esimerkkisuoritukset tuolle vanhemmalle kalustolle oli näytetty ja pari kertaa toistettu. Jako oli suurinpiirtein näin: 1/3 jäi asekäytävään, 1/3 meni sluibaamaan ja 1/3 meni puntille.
Ei mennyt hukkaan. Aseopin käytännönkokeista ja kirjallisesta täydet 3 pistettä molemmista.

Onnea pisteistä.

Ajanmukaisella koulutuksella tarkoitin sitä, että uusia vermeitäkin pitää päästä käyttämään kunnolla.

Eikä nostaa luokan eteen tässä on pataljoonan radio 2015 modern. Vilkastaanpa mitä sillä voi tehdä ja piirtoheitin kalvolle on kirjoitettu että käytetään pataljoonan radiona. Taajuus on tämä ja tämä. Hyppelee eri taajuuksilla.

Luutnantti: Onko tämä selvä?

hiljaisuus

Luutnantti: Hyvä osaatte sodan sattuessa käyttää tätä laitetta. Seuraava laite!

Eli kalustoa pitää päästä räpläämään kunnolla. Laitteet päälle, valikot tutuiksi, jne.

Ja kunnon harjotuksia. Sormet kohmeessa hiplaamassa jotain ledinäyttöä vaikka kassun parkkipaikalla jos rahaa ei ole mennä maastoon.

 

[rehti]

Jopa on yhtälö: toisaalta palvelusaikaa lyhennetään "tyhjäkäynnin poistamiseksi" ja koska nykynuoret on nohevia oppimaan.
Samalla kuitenkin voivotellaan kun alati "teknistyvät ja monimutkaistuvat järjestelmät" vaatiisivat pidempää koulutusaikaa täyden suorituskyvyn saavuttamiseksi...

Humbug!

Kyllä teknistyvä ala tarvitsee melkein ammatti-ihmisiä ja siihen ei varusmieskoulutus mielestäni riitä. Otan esimerkkinä vaikka Word- tekstinkäsittelyjärjestelmän, joka lienee useimmille tuttu. Useimmat käyttäjät käyttävät vain murto-osaa sen piirteistä, vaikka käyttävät sitä sinänsä (omasta mielestään) suvereenisti.

Entä jos kaksi osapuolta sotisi Wordin käytöllä keskenään? Mikä olisi se koulutustaso, että käyttäjä olisi automatisoitunut ja unenpöpperössä heittäisi toisen makroja vastaan omat makronsa ja samalla pari uutta piirrettä ja vielä virheettömällä kymmensormijärjestelmällä? Luulenpa, että siihen ei 6 kk koulutus riittäisi ja kysymyksessä on siis vain tekstinkäsittelyohjelma.

Nuoriso käyttää tietokoneita suvereenisti, mutta se on huvikäyttöä. Vaativan ohjelmiston huippukäyttö ei onnistu keneltäkään ilman pitkää perehtymistä. Jos vielä vaaditaan stressinsietokykyä ja automaattista toimintaa, niin ei siinä varusveijarin aika vaan riitä.

 

[adam7]

@rehti

No nyt ei kuitenkaan sodita wordin näppäryyden osaamisella vaan erilaisilla asejärjestelmillä. Toki siellä teknisissä järjestelmissä tarvitaan ihan vakinaisiksi palkattuja sotilaita. Ei siinä ole mitään pahaa.

Toisaalta nämä kalliit vehkeet on myös tehty helpommiksi käyttää ja tarvitaan sitä boots on the ground porukkaakin. Noissa perusvehkeissä on nykyään teknistä vempulaa, jotka helpottavat tähtäämistä ja varsinkin osumista. Ihan siitä perusjääkäristä, panssarintorjunnan kautta epäreiluun tuleen. Pitää tietysti joten kuten hallita myös analogizydeemit jos elsopulssi tappaa tikitaaliset vehkeet, mutta pääasiallisesti tappaminen on nykyajan vehkeillä helpompaa.

---------

Mitä sitten tulee itse aiheeseen, kaikki on spekulaatiota ennen kuin saamme tietää miten pv suorittaa decimeerauksen. Sen jälkeen aiheeseen voi ottaa kantaa.

Täällä on jo tietty porukka valmiiksi ilmaissut "pitäkää tunkkinne", joka tietysti kertoo heidän analyysikyvyistään. Onnea vaan !

 

[pstsika]

Ajanmukaisella koulutuksella tarkoitin sitä, että uusia vermeitäkin pitää päästä käyttämään kunnolla.

Eikä nostaa luokan eteen tässä on pataljoonan radio 2015 modern. Vilkastaanpa mitä sillä voi tehdä ja piirtoheitin kalvolle on kirjoitettu että käytetään pataljoonan radiona. Taajuus on tämä ja tämä. Hyppelee eri taajuuksilla.

Luutnantti: Onko tämä selvä?

hiljaisuus

Luutnantti: Hyvä osaatte sodan sattuessa käyttää tätä laitetta. Seuraava laite!

Eli kalustoa pitää päästä räpläämään kunnolla. Laitteet päälle, valikot tutuiksi, jne.

Ja kunnon harjotuksia. Sormet kohmeessa hiplaamassa jotain ledinäyttöä vaikka kassun parkkipaikalla jos rahaa ei ole mennä maastoon.

Näin jimmynä olen varma siitä, että mitään uutta ja monimutkaista kalustoa kiväärijalkaväelle ei hankita niinkauan kuin meillä on ”yleinen” asevelvollisuus.
Yksinkertaisiin asioihin eli suurimpaan osaan siitä, minkä kanssa itse olin tekemisissä riittää toisto. Toisto. Toisto. Toisto. Toisto.

Viestivälineidenkin osalta kaikki perustui toistoon ja käytännön harjoituksiin, jotka suoritettiin maastossa. Ne ovat vieläkin kirkkaina mielessä pääosin, mutta Sanlan kanssa pitää tehdä pieni kertaus näppäimien osalta, jotta se menee luonnostaan ja joku uudempi radio on samassa tilanteessa.
Oiskohan ollut LV-641 tai LV-665. En enää muista mallia. Kutosella se kuitenkin alkoi. Joku erikoisradio kai, koska meillä toiminta nojasi vahvasti ”venttiseiskoihin” ja LV-103? lähiradioihin.
LV-141 nähtiin sitten Vekaran poikien varustuksessa jossain yhteydessä…

Radiosuunnistus oli ainakin ihan kivaa ja opettavaa, kun taajuudet vaihtelivat kellonaikojen ja rastien perusteella. Miehistökin tykkäsi kun suunnistamiseen tuli lisämomentti.

Ei mulla ainakaan tullut sellaisia juttuja vastaan, jotka olisi vain kuitattu sanomalla laitteen nimi ja ”kysyttävää”. Olen kyllä paljon kuullut siitä, että noin tapahtuu tai pikemminkin tapahtui jossain, mutta itselläni se on tosiaan vain kuulopuhe.
Tuo ”nyt se on teille opetettu ja sen osaamista tullaan teiltä vaatimaan”- loru oli alokaskoulutuksen juttu ja liittyi lähinnä asennon tekoon, rk:n purkamiseen ja arvomerkkien opetteluun. Kaikki vähänkään monimutkaisempi opetettiin. Haluaisin uskoa, että muuallakin asiat opetetaan eikä ”opeteta”.
Tietysti joidenkin teknisimpien laitteiden (tutkat, monimutkaiset tietokonejutut yms.) opettelu on hitaampaa ja sensellaista, mutta niistä minä en tiedä sen enempää.

Eiku olihan niitä ”esittely ja kysyttävää”-juttuja perinnehuoneessa, mutta koska tunsin jo entuudestaan Suomi-konepistoolin, Parabellumin ja Ukko-Mauserin niin eipä se ollut ongelma. Niitäkin sai ja piti käpistellä. Peltiheikki isolla rumpulippaalla oli kaikkien mielestä sopiva vaunun torniin sijoitettavaksi lähipuolustusaseeksi. :a-grin:

Edit. Tuo lähiradio saattoi olla myös LV-190, mutta en ole varma. Kahta eri mallia käytettiin, mutta mallit menevät sekaisin. Toinen oli sellainen iso ja huono harkko ja toinen oli joskus -80 luvulla hankittu pst-ohjusjoukkueiden käyttöön. Tuo pst-miesten käyttöön hankittu oli ihan ok, mutta kyllähän se vähän aiheutti kateutta, kun näki mitä muilla on.

 

[Iso-Mursu]

Näin jimmynä olen varma siitä, että mitään uutta ja monimutkaista kalustoa kiväärijalkaväelle ei hankita niinkauan kuin meillä on ”yleinen” asevelvollisuus.
Yksinkertaisiin asioihin eli suurimpaan osaan siitä, minkä kanssa itse olin tekemisissä riittää toisto. Toisto. Toisto. Toisto. Toisto.

Viestivälineidenkin osalta kaikki perustui toistoon ja käytännön harjoituksiin, jotka suoritettiin maastossa. Ne ovat vieläkin kirkkaina mielessä pääosin, mutta Sanlan kanssa pitää tehdä pieni kertaus näppäimien osalta, jotta se menee luonnostaan ja joku uudempi radio on samassa tilanteessa.
Oiskohan ollut LV-641 tai LV-665. En enää muista mallia. Kutosella se kuitenkin alkoi. Joku erikoisradio kai, koska meillä toiminta nojasi vahvasti ”venttiseiskoihin” ja LV-103? lähiradioihin.
LV-141 nähtiin sitten Vekaran poikien varustuksessa jossain yhteydessä…

Radiosuunnistus oli ainakin ihan kivaa ja opettavaa, kun taajuudet vaihtelivat kellonaikojen ja rastien perusteella. Miehistökin tykkäsi kun suunnistamiseen tuli lisämomentti.

Ei mulla ainakaan tullut sellaisia juttuja vastaan, jotka olisi vain kuitattu sanomalla laitteen nimi ja ”kysyttävää”. Olen kyllä paljon kuullut siitä, että noin tapahtuu tai pikemminkin tapahtui jossain, mutta itselläni se on tosiaan vain kuulopuhe.
Tuo ”nyt se on teille opetettu ja sen osaamista tullaan teiltä vaatimaan”- loru oli alokaskoulutuksen juttu ja liittyi lähinnä asennon tekoon, rk:n purkamiseen ja arvomerkkien opetteluun. Kaikki vähänkään monimutkaisempi opetettiin[/i]. Haluaisin uskoa, että muuallakin asiat opetetaan eikä ”opeteta”.
Tietysti joidenkin teknisimpien laitteiden (tutkat, monimutkaiset tietokonejutut yms.) opettelu on hitaampaa ja sensellaista, mutta niistä minä en tiedä sen enempää.

Eiku olihan niitä ”esittely ja kysyttävää”-juttuja perinnehuoneessa, mutta koska tunsin jo entuudestaan Suomi-konepistoolin, Parabellumin ja Ukko-Mauserin niin eipä se ollut ongelma. Niitäkin sai ja piti käpistellä. Peltiheikki isolla rumpulippaalla oli kaikkien mielestä sopiva vaunun torniin sijoitettavaksi lähipuolustusaseeksi. :a-grin:

Olen samaa mieltä että toisto on keino oppia. Mutta hyvin suunniteltu harjoitus opettaa enemmän kuin pelkkä luokassa suoritettu toisto.

Meille jäi kyllä vanhat radiopuhelimet=lähiradiot?? yhden rastikoulutuksen varaan. 217M kalustosta näytettiin kuva ja sanottiin sen erovan 217:n

Mutta onneksi omalla varsinaisella tontilla sitten toistettiin hommia ja kukaan ei pahastunut vaikka kysyikin uudestan ja uudestaan tyhmiä

 

[skärdis]

Meille jäi kyllä vanhat radiopuhelimet=lähiradiot?? yhden rastikoulutuksen varaan. 217M kalustosta näytettiin kuva ja sanottiin sen erovan 217:n

Niin oli meilläkin ja minä vielä missasin senkin rastikoulutuksen. En sluibannut, mutta aakkosten loppupäästä nakitettiin neljä miestä joulukuusipartioon eli käsky kävi traktorin lavalle ja noutamaan iso kasa joulukuusia varuskunnan Jaamankankaan metsistä.

En toki protestoi, onhan asiat laitettava tärkeysjärjestykseen. Myöhemmin talvella tuosta seurasi melkoinen kiroilu ja huuto, kun en osannut Sotinpurolla moista laitetta käyttää sitten alkuunkaan.. :a-lipsrsealed:

 

[baikal]

skärdis voisi inttikokemuksistaan kirjoittaa kirjan. Loistavia tilanteita ja kokemuksia.

 

[Iso-Mursu]

Meille jäi kyllä vanhat radiopuhelimet=lähiradiot?? yhden rastikoulutuksen varaan. 217M kalustosta näytettiin kuva ja sanottiin sen erovan 217:n

Niin oli meilläkin ja minä vielä missasin senkin rastikoulutuksen. En sluibannut, mutta aakkosten loppupäästä nakitettiin neljä miestä joulukuusipartioon eli käsky kävi traktorin lavalle ja noutamaan iso kasa joulukuusia varuskunnan Jaamankankaan metsistä.

En toki protestoi, onhan asiat laitettava tärkeysjärjestykseen. Myöhemmin talvella tuosta seurasi melkoinen kiroilu ja huuto, kun en osannut Sotinpurolla moista laitetta käyttää sitten alkuunkaan.. :a-lipsrsealed:

Kyllähän se oli mukavaa saada varotehtäviin venttiseiskan modernimpi versio kun sen oli aikaisemmin nähnyt jopa kuvassa. Vähän aikaa meni miettiessä että kuinka sen sai oikealle taajuudelle.

 

[pstsika]

Niin oli meilläkin ja minä vielä missasin senkin rastikoulutuksen. En sluibannut, mutta aakkosten loppupäästä nakitettiin neljä miestä joulukuusipartioon eli käsky kävi traktorin lavalle ja noutamaan iso kasa joulukuusia varuskunnan Jaamankankaan metsistä.

En toki protestoi, onhan asiat laitettava tärkeysjärjestykseen. Myöhemmin talvella tuosta seurasi melkoinen kiroilu ja huuto, kun en osannut Sotinpurolla moista laitetta käyttää sitten alkuunkaan.. :a-lipsrsealed:

Tuota vartenhan on se ryhmänjohtaja, jolta voi kysyä ja jonka tehtävä on opettaa asiat parhaansa mukaan ryhmälleen. Jos joku ei ole saanut koulutusta jollekkin asialle niin koulutus suoritetaan rästinä tai annetaan sopivassa paikassa pikakoulutus ja sen jälkeen mahdollisuus kysyä jos ei vielä tunne osaavansa. Kysymyksen voi esittää vielä kuukaudenkin päästä jos tulee ongelmia, jotka eivät ominpäin ratkea...

Vai onko skärdiksen aikana asia ollut niin, että vielä joukkokoulutuskaudella alikersantit ja kersantit ovat eristäytyneet rj-tupaan ja ainoa tapa kommunikoida oman ryhmän kanssa on huutaminen ja juoksuttaminen?
Varsin esimerkillistä toimintaa ryhmyreiltä. Ei se syväjohtaminen ja tai ainakin sen käsitteistön ymmärtäminen ja pyrkimys omaksua jotain niistä olekaan ehkä ihan niin hanurista kuin tuli joskus kuviteltua...

Minä tiedän useita "kollegoja", jotka ovat antaneet esim. lääkintämiehelle opetusta joissain jutuissa ja siinä suurin syy oli se, että lämärit olivat kuukauden verran omalla kurssillaan SotaK:n alussa ja moni perusasia jäi heille vieraaksi. Henkilökuntaa asia ei kai vaivannut, koska kyseessä ei ollut varsinaista tappotyötä opetteleva varusmies. Siinä sitten jossain sopivassa paikkaa esim. leirillä opeteltiin konekivääriä yms. Sama juttu niiden kanssa, jotka olivat vaikkapa lomalla, kun opetettiin uusi asia.

Jos rj ei opeta niin asia jää oppimatta. Kuka siinä häviää eniten? Minä ainakin haluaisin, että oma ryhmä osaa tietyt perusasiat riittävän hyvin, jottei tarvitse arpoa mitä kenellekkin delegoi.
Möttöstä ei voi laittaa siihen hommaan, koska se ei osaa käyttää radiota. Virtanen taas ei osaa käyttää konekivääriä ja Tötterströmillä ei ole voimaa heittää käsikranaattia.
Minä itse häviän kaikkein eniten jos en saa alaisille opetettua noita juttuja. On toki mahdollista laittaa asioita osaamaton tekemään jotain ja saada paskaryöppy niskaansa kun se mokaa tai sitten voi tehdä kaiken itse, koska ei luota alaisiin.

Taisteluhaudan vyöryttäminen yksin onkin ihan helppoa, kun alter egoni tukee konekiväärillä ja muutan fyysisen olemukseni sellaiseksi, että voin heitellä itseni takaa käsikranaatteja ja puhdistan aina mutkan jälkeiset pätkät. Samaan aikaan siirrän konekiväärin tulta radion ja valopistoolin avulla.
Radiokeskustelu on joskus on mielenkiintoista "sen toisen minän" kanssa.


"Bravo kolme - Bravo kolme."
"Bravo kolme."
"Siirrä konekiväärin tulta 2 sormenleveyttä koivikosta vasemmalle. Mikä on patruunatilanne, onko tappioita?"
"Punainen. Kaksi karhua. Bravo nollakolme kettu."
"Ilmoita kympille. Valmistaudu siirtymään haudan alkuun."
"Bravo kolme."

Eiku.

 

[skärdis]

Niin oli meilläkin ja minä vielä missasin senkin rastikoulutuksen. En sluibannut, mutta aakkosten loppupäästä nakitettiin neljä miestä joulukuusipartioon eli käsky kävi traktorin lavalle ja noutamaan iso kasa joulukuusia varuskunnan Jaamankankaan metsistä.

En toki protestoi, onhan asiat laitettava tärkeysjärjestykseen. Myöhemmin talvella tuosta seurasi melkoinen kiroilu ja huuto, kun en osannut Sotinpurolla moista laitetta käyttää sitten alkuunkaan.. :a-lipsrsealed:

Tuota vartenhan on se ryhmänjohtaja, jolta voi kysyä ja jonka tehtävä on opettaa asiat parhaansa mukaan ryhmälleen. Jos joku ei ole saanut koulutusta jollekkin asialle niin koulutus suoritetaan rästinä tai annetaan sopivassa paikassa pikakoulutus ja sen jälkeen mahdollisuus kysyä jos ei vielä tunne osaavansa. Kysymyksen voi esittää vielä kuukaudenkin päästä jos tulee ongelmia, jotka eivät ominpäin ratkea...

Vai onko skärdiksen aikana asia ollut niin, että vielä joukkokoulutuskaudella alikersantit ja kersantit ovat eristäytyneet rj-tupaan ja ainoa tapa kommunikoida oman ryhmän kanssa on huutaminen ja juoksuttaminen?

Ei meillä alikeisarit enää joulukuusien hakuaikaan huutaneet, kas kun olivat juuri vaihtuneet saman saapumiserän tutuiksi miehiksi. Ei ole kerrassaan pahaa sanottavaa heistä.

 

[RDF]

Tuota vartenhan on se ryhmänjohtaja, jolta voi kysyä ja jonka tehtävä on opettaa asiat parhaansa mukaan ryhmälleen. Jos joku ei ole saanut koulutusta jollekkin asialle niin koulutus suoritetaan rästinä tai annetaan sopivassa paikassa pikakoulutus ja sen jälkeen mahdollisuus kysyä jos ei vielä tunne osaavansa. Kysymyksen voi esittää vielä kuukaudenkin päästä jos tulee ongelmia, jotka eivät ominpäin ratkea...

No kun se ei mene läheskään noin. Käytännössä kaikki virallisen ohjelman ulkopuolinen koulutus on kielletty ja esaa ja pekkaa on luvassa sille johtajalle joka sitä menee omin päin järjestämään. Lupa pitää asialle hakea yksikön päälliköltä joka sitten tekee tai jättää tekemättä muutoksen ohjelmaan. Monesti mukaan vaaditaan vieläpä kantahenkilökuntaa kun pitää kuitata sitä ja tätä...eli monesti jää tällainen rästikoulutus toteutumatta, kumma ja ihme kyllä.

 

[pstsika]

Onko se rästimistä jos alainen leirillä pyytää kertaavaa koulutusta tai opastusta konekiväärille esimerkiksi silloin, kun rj valvoo omaa tulivartiovuoroansa?
Yksityistä konekiväärikoulutusta ti-ke yönä kello 00.00-02.00 teltan ulkopuolella. Missähän helvetin välissä meidänkään lääkintämies olisi saanut konekiväärille edes purkamis- ja kasauskoulutusta jossei tuollatavoin. Kouluttaja oli 5 metrin päässä nukkumassa ja hänen mielestään oli pelkästään hyvä asia, että se koulutus järjestyi edes tuollatavoin. Lääkintämies sitten loppusodassa hoiti konekiväärimiehen ja sinkomiehen hommiakin, kun ne oli hänelle tuolla kaavalle pikkuhiljaa opetettu. Tietenkään osaaminen ei ollut samanlaista kuin varsinaisilla kk ja sinkoampujilla, mutta hyvin näytti homma silti menevän.

Ja olihan virallisia rästejä ihan viikonloppuisin ja iltaisinkin. Movettaminen tai ihan oikeasta syystä palveluksesta poissaolo tarkoitti varsinkin alokkaille helposti ekstra ginestä, jotta koulutus voidaan antaa.