Puolustusvoimat ostamassa lisää Leopard-panssarivaunuja

[PJ85]

Eli alun perin Pr 2005:stä piti ilmeisesti tulla vanhojen JPR90 vahvuinen, neljä pataljoonaa ja kenttätykistörykmentin käsittävä orkesteri. Mielenkiintoista.

Mitä etuja ja haittoja on muuten 3 pataljoonaa vs. 4 pataljoonaa? Kumpaa te pidätte parempana?

 

[Tvälups]

Eli alun perin Pr 2005:stä piti ilmeisesti tulla vanhojen JPR90 vahvuinen, neljä pataljoonaa ja kenttätykistörykmentin käsittävä orkesteri. Mielenkiintoista.

Mitä etuja ja haittoja on muuten 3 pataljoonaa vs. 4 pataljoonaa? Kumpaa te pidätte parempana?

Asian tiimoilta kannattaa lukea sotahistoriaa ja etenkin Suomi sodassa 1941-44 kirjallisuutta. Hyökkäysvaiheen jälkeen SA organisoitiin uudelleen ja lopputulos ei ollut millään tavoin kehuttu.

 

[Second]

Mitenkäs iso ero JPr90:n ja Pr05:sen miesvahvuuksien välillä muuten on? JPr:n yksi iso ongelma ehdottomasti oli liian pienet ryhmäkoot ja ehkä erityisesti joukkuekoot kun sinkopartio oli osa kolmatta jääkäriryhmää. Luulen että JPr tarvitsi yhden reservipataljoonan jo ihan tätä varten, joukkueet kutistuu ryhmiksi ja komppaniat joukkueiksi vähän turhan helposti. Eli onko Pr05 siinä mielessä pienempi vaikka pataljoonia vähemmän onkin?

Jatkosodan aikana systeemin muutos taisi johtua kenttäarmeijan supisutumisesta noin 200 000 - 300 000 ukkoon. Eli yhtymien miesvahvuuden tipahti ja roimasti, kun esim rykmentistä otettiin yksi pataljoona pois ja siirrettiin muualle.

 

[PJ85]

Mitenkäs iso ero JPr90:n ja Pr05:sen miesvahvuuksien välillä muuten on? JPr:n yksi iso ongelma ehdottomasti oli liian pienet ryhmäkoot ja ehkä erityisesti joukkuekoot kun sinkopartio oli osa kolmatta jääkäriryhmää. Luulen että JPr tarvitsi yhden reservipataljoonan jo ihan tätä varten, joukkueet kutistuu ryhmiksi ja komppaniat joukkueiksi vähän turhan helposti. Eli onko Pr05 siinä mielessä pienempi vaikka pataljoonia vähemmän onkin?

Jatkosodan aikana systeemin muutos taisi johtua kenttäarmeijan supisutumisesta noin 200 000 - 300 000 ukkoon. Eli yhtymien miesvahvuuden tipahti ja roimasti, kun esim rykmentistä otettiin yksi pataljoona pois ja siirrettiin muualle.

Ilman lähdeteosta saatavilla, muistelisin 90 ja 05-prikaatien vahvuuksien olevan samaa luokkaa.

Paras prikaati olisi varmaan sellainen, missä yhdistettynä molempien prikaatien parhaat puolet? Esim. kenttätykistörykmentti vanhasta prikaatista, ja jääkärikomppanioiden hyvät puolet uudesta? Suomessa on tainnut olla viime vuosikymmeninä pyrkimys nelijakoisuuteen? (JVPrikaatit, JPR90, uudet taisteluosastot)

 

[Sardaukar]

Pistetäämpä pieni "threadjack" ja kysymys panssariporukalle:

Mikä olisi paras panssarijoukkueen koko? Toisessa maailmansodassa se vaihteli 3-5, noin mututuntumalla. Organisationaalinen viisaus on, ettei tulisi olla 3 enempää alaisia, joten tulisi mieleen, että 4 vaunua joukkueessa olsi aika optimi. Pystyisivät tällön toimimaan myös pareina.

 

[kimmo.j]

Olen samaa mieltä, neljä vaunua per joukkue. Kolmen vaunun ps-joukkue kestää heikosti tappioita. Neljän vaunun joukkue paremmin.

Viisi voisi olla toimiva jos vaunut olisivat erilaisia, kuten kaksi ja kolme rynnäkkövaunua. Joukkueen johtaja johtaa psjääkäreitä ja Jvarajohtaja johtaa taisteluvaunuja.

 

[PJ85]

Esitetään sama kysymys PSJK:n kohdalla. Ylivoimaisesti yleisinhän maailmanlaajuisesti lienee kolmejoukkueinen PSJK (tai vastaava), mutta Suomessa on päädytty nelijoukkueiseen PSJK:hon MEKTSTOS:ssa. Eikös tuo ole periaatteessa Suomen kaltaiseen maastoon aika hyvä juttu?

 

[Hande]

Esitetään sama kysymys PSJK:n kohdalla. Ylivoimaisesti yleisinhän maailmanlaajuisesti lienee kolmejoukkueinen PSJK (tai vastaava), mutta Suomessa on päädytty nelijoukkueiseen PSJK:hon MEKTSTOS:ssa. Eikös tuo ole periaatteessa Suomen kaltaiseen maastoon aika hyvä juttu?

Onkohan tuo ollut pakon sanelemaa? Kakkosbemarin kuljetuskyvyllä kolmivaunuinen joukkue olisi miesmäärältään hyvinkin mitätön. Toisaalta MEKTSTOS:n suunnitteluperusteena näyttää olleen kehittää organisaatio, johon saadaan sijoitettua kaikki liikenevä kalusto.

 

[Hande]

Ilman lähdeteosta saatavilla, muistelisin 90 ja 05-prikaatien vahvuuksien olevan samaa luokkaa.

Paras prikaati olisi varmaan sellainen, missä yhdistettynä molempien prikaatien parhaat puolet? Esim. kenttätykistörykmentti vanhasta prikaatista, ja jääkärikomppanioiden hyvät puolet uudesta? Suomessa on tainnut olla viime vuosikymmeninä pyrkimys nelijakoisuuteen? (JVPrikaatit, JPR90, uudet taisteluosastot)

JPR90:ssä oli kaiketi 5300 miestä ja PORJPR/KAIJPR:n kaltaiselle valmiusprikaatille on joskus annettu sama vahvuus . Ovatko kaikki kolme valmiusprikaatia edes identtiset miesvahvuudeltaan? Voisi kuvitella, että tst-vaunut laskevat hitusen KARJPR:n miesmäärää.

 

[Tvälups]

JPR90:ssä oli kaiketi 5300 miestä ja PORJPR/KAIJPR:n kaltaiselle valmiusprikaatille on joskus annettu sama vahvuus . Ovatko kaikki kolme valmiusprikaatia edes identtiset miesvahvuudeltaan? Voisi kuvitella, että tst-vaunut laskevat hitusen KARJPR:n miesmäärää.

Kaikki kolme ovat erilaisia kaikin tavoin, myös henkilöstömääränsä osalta.

 

[PJ85]

JPR90:ssä oli kaiketi 5300 miestä ja PORJPR/KAIJPR:n kaltaiselle valmiusprikaatille on joskus annettu sama vahvuus . Ovatko kaikki kolme valmiusprikaatia edes identtiset miesvahvuudeltaan? Voisi kuvitella, että tst-vaunut laskevat hitusen KARJPR:n miesmäärää.

KARJPR:n henkilöstövahvuudeksi on ilmoitettu n. 5100 henkilöä.

 

[PJ85]

Esitetään sama kysymys PSJK:n kohdalla. Ylivoimaisesti yleisinhän maailmanlaajuisesti lienee kolmejoukkueinen PSJK (tai vastaava), mutta Suomessa on päädytty nelijoukkueiseen PSJK:hon MEKTSTOS:ssa. Eikös tuo ole periaatteessa Suomen kaltaiseen maastoon aika hyvä juttu?

Ja allekirjoittaneella meni työviikon päätteeksi joukkueet ja vaunut sekaisin (edellinen kysymys PSVK osalta), hienoa! Mutta joukkueista piti tosiaan puhua. Olisiko Suomalaisissa olosuhteissa jopa 2 PSVK+ 3 PSJK toimiva ratkaisu? Viitaten, että jääkäreitä olisi hyvä olla enemmän kuin taisteluvaunuja?

 

[RPG83]

Ja allekirjoittaneella meni työviikon päätteeksi joukkueet ja vaunut sekaisin (edellinen kysymys PSVK osalta), hienoa! Mutta joukkueista piti tosiaan puhua. Olisiko Suomalaisissa olosuhteissa jopa 2 PSVK+ 3 PSJK toimiva ratkaisu? Viitaten, että jääkäreitä olisi hyvä olla enemmän kuin taisteluvaunuja?

Äkkiseltään tuntuu aika raskaalta kokoonpanolta etenkin huollon kannalta. Mutta miksei, kun Karjalan prikaatikin koostuu niistä 1+2 pataljoonista.

 

[Iso-Mursu]

Eihän tuohon tarvita kuin pieni pinnaltaan liettynyt pelto ja Pasin liike on siinä. Paljonko se jää jälkeen riippuu tietenkin siitä miten pitkälle muu porukka sen jälkeen ajaa, sata metriä tai sata kilometriä.

Tämän toki tajuan.

Mutta aikooko Karjalan Prikaati koukata Etelä-Suomesa 100km pitkin peltoja siten että esikunta ja huolto-osien pitää oikeasti pystyä ajamaan perässä.

 

[Iso-Mursu]

Alunperin ei pitänyt tulla taisteluvaunuja Karjalan Jääkäriprikaatiin ja toisaalta taas jossakin vaiheessa piti tulla CV-kalustoa Kainuun Prikaatiinkin, mikäli yhtään muistan oikein. Porin Prikaatiinkin kait piti tulla AMV-kalustoa enemmän kuin sitä nykyään on ja ainakin osa piti olla konetykillä varustettuja. Tästä koko valmiusprikaatiprojektista on jäänyt jotenkin äärimmäisen sekava ja epämääräinen ja keskentekoinen vaikutelma. Osansa sopassa on varmasti mediallakin, jolla on tapana uutisoida asioita puutteellisten tietojen ja omien osin virheellisten tulkintojen pohjalta. Valmiusprikaati on jo käsitteenä merkillinen koska se antaa vaikutelman jostakin erityisestä valmiudesta jota ei sitten käytännössä kuitenkaan ole. Kyseessä lienee tyypillinen suomalaiskansallinen nimien kanssa kikkailu,kuulostaa hienolta ja silleen.

Niin tai näin, sekakalusto mekanisoidun joukon iskuportaassa on vähintäänkin outo ratkaisu,mutta se nyt valitettavasti on toistaiseksi vallitseva asiaintila. Mielenkiintoista tässä mekanisoitujen/panssarijoukkojen koulutuksen hajauttamisessa on tuo kustannuspuoli. Liekö Vekaranjärvelle jouduttu rakentamaan miten paljon uutta infraa silloin aikanaan.

Jossain olen lukenut uutisen jonka mukaan CV-kalustoa olisi pitänyt tulla Suomeen yli 200 kpl

 

[Hande]

Tämän toki tajuan.

Mutta aikooko Karjalan Prikaati koukata Etelä-Suomesa 100km pitkin peltoja siten että esikunta ja huolto-osien pitää oikeasti pystyä ajamaan perässä.

Olet varmasti oikeassa siltä osin, että prikaatin liikkeen kokonaisuutena on pakko tukeutua tiestöön. Prikaatihan on valtava pumppu, pelkästään kunkin pataljoonan huolto-osilla on käytössään n. 80 vähintään kuorma-auton kokoista ajoneuvoa, ei noilla missään näreikössä rymytä. Tela-alustoilla liikkuva kärki ei kuitenkaan voi olla samalla tavalla tiessä kiinni. Jos joukkue hajoaa jokaisen koukkauksen tai levityksen yhteydessä, niin jotain on vialla.

 

[Iso-Mursu]

Olet varmasti oikeassa siltä osin, että prikaatin liikkeen kokonaisuutena on pakko tukeutua tiestöön. Prikaatihan on valtava pumppu, pelkästään kunkin pataljoonan huolto-osilla on käytössään n. 80 vähintään kuorma-auton kokoista ajoneuvoa, ei noilla missään näreikössä rymytä. Tela-alustoilla liikkuva kärki ei kuitenkaan voi olla samalla tavalla tiessä kiinni. Jos joukkue hajoaa jokaisen koukkauksen tai levityksen yhteydessä, niin jotain on vialla.

Tätä juuri tarkoitan.

Etelä-Suomen tiestöllä kuitenkin voi olla jopa nopeampaa siirtää 80 km/h liikkuvaa kuorma-autoa teitä pitkin kuin ajella rikkonaisessa maastossa 20km/h teloilla.

Tosin sirpaleiden kestävyys jne..

Toki edelleen märkänä unena Pasien uusi malli ja 300 kpl. tilaus.

 

[Hande]

Tätä juuri tarkoitan.

Etelä-Suomen tiestöllä kuitenkin voi olla jopa nopeampaa siirtää 80 km/h liikkuvaa kuorma-autoa teitä pitkin kuin ajella rikkonaisessa maastossa 20km/h teloilla.

Tosin sirpaleiden kestävyys jne..

Toki edelleen märkänä unena Pasien uusi malli ja 300 kpl. tilaus.

Kärki vain kohtaa suhteellisen usein tien, joka on poikki. Kun se saadaan haltuun, voidaan se jälleen avata. Osa joukkueista ei voi jäädä odottamaan tienpitäjää. Pyörillä ja teloilla saadaan ajoneuvoille erilaiset vahvuudet, sekakokoonpanossa käyttöön tulee molempien huonot ominaisuudet.

 

[Iso-Mursu]

Kärki vain kohtaa suhteellisen usein tien, joka on poikki. Kun se saadaan haltuun, voidaan se jälleen avata. Osa joukkueista ei voi jäädä odottamaan tienpitäjää. Pyörillä ja teloilla saadaan ajoneuvoille erilaiset vahvuudet, sekakokoonpanossa käyttöön tulee molempien huonot ominaisuudet.

Aivan. Mutta toivon mukaan vain harvoin kärki etenee Sisun maastokuorma-auto vetoisena.

Ymmärrän että sekakokoonpano rajoittaa liikkumista ja luo ylimääräisiä ongelmia liikettä miettiessä. Mutta kuinka usein siellä kärjän takana olevat huollon portaat Etelä-Suomessa joutuvat varautumaan pitkin peltoja ja pientareita pitkin tapahtuviin pitkiin koukkauksiin?

Toki esimerkiksi tilanne on toinen esimerkiksi pioneereilla

 

[Iso-Mursu]

Kärki vain kohtaa suhteellisen usein tien, joka on poikki. Kun se saadaan haltuun, voidaan se jälleen avata. Osa joukkueista ei voi jäädä odottamaan tienpitäjää. Pyörillä ja teloilla saadaan ajoneuvoille erilaiset vahvuudet, sekakokoonpanossa käyttöön tulee molempien huonot ominaisuudet.

Aivan. Mutta toivon mukaan vain harvoin kärki etenee Sisun maastokuorma-auto vetoisena.

Ymmärrän että sekakokoonpano rajoittaa liikkumista ja luo ylimääräisiä ongelmia liikettä miettiessä. Mutta kuinka usein siellä kärjän takana olevat huollon portaat Etelä-Suomessa joutuvat varautumaan pitkin peltoja ja pientareita pitkin tapahtuviin pitkiin koukkauksiin?

Toki esimerkiksi tilanne on toinen esimerkiksi pioneereilla.

Ja sitten se että kuinka jonkun viesti-Pasin tulee olla lähellä taistelevaa pataljoonaa?