Puolustusvoimien uudistetun taistelutavan perusteet videolla

[Iso-Mursu]

Eihän tuo uni ole mitenkään perusteeton, jotain tuollaista voidaan nähdäkin vielä joskus, se on täysin mahdollista. Mutta missään tapauksessa ne eivät ole silloin suomalaisia yhtymiä vaan jonkun muun......:angel: ja sitten miettimään, että kenen?

Todennäköisempäähän se on että tuollaiset prikaatit ovat tuontitavaraa.

Mutta mikäpä ei olisi näin globalisaation aikana.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Toki puolustaja pääsee ampumaan koko sen matkan kun kantamaa riittää mutta kuten sanoit tiedustelu rajoittaa... Siinä ei paljon muutama rangeri tiedustelussa auta... Vihollinen pyrkii nopeuteen ja yllättävyyteen.

Millä ihmeen perusteella oma partiotason tiedustelu/tulenjohto ei kykene seuraamaan mitä hyökkäyksen pääuran suunnassa tapahtuu ensimmäisen pataljoonan jo mentyä ohi? Se on yksinkertaisesti tekemätön paikka putsata urien laitoja jokaisesta silmäparista kymmenien km matkalta.

Uusi tst-tapa käyttää hyväkseen juuri sitä että hyökkääjä ei kykene/sen ei kannata yrittää putsata sieltä pääuran liepeiltä* edes komppaniatason kokoonpanoja, joukkueista puhumattakaan (koska niitä on tuossa mittaluokassa ihan liian paljon ja ihan liian suurella alueella). Hyökkääjän resurssit joukkomäärien suhteen ovat jotain ihan muuta kuin edellisessä isossa kahinassa ja nykysotien meininki on muutenkin se että pyritään mahdollisemman nopeaan ratkaisuun.

*käytin sanaa liepeiltä siksi, että omien "palluroiden" ei todellakaan tarvi/kannata kyyhöttää kiinni siinä urassa ja odottaa että niskaan sataa epäsuoraa/joku koukkaa selustaan. Idea on siinä että isketään ja väistetään jokunen km eri paikkaan/taaemmas ns. suojaan valmistautumaan uuteen iskuun.

Pointtini on kuitenkin koko ajan ollut se että ei voida lähteä siitä liikkeelle että homma toimisi nykyisellään vaan se vaatii kasvavaa rahallista panostusta että saadaan hankittua tarvittavat kilkkeet ja vehkeet että meillä ei ole niitä 230000 miestä istumassa puskassa, keskellä korpea toivoen että vihollinen sattuu valitsemaan juuri sen hyökkäys uran.

Järki ja kartta käteen kiitos!
Naapuri toimii edelleen meidän näkökulmastamme todella isoilla ja kankeilla orkestereillä, ei sellaisia ajoneuvomääriä suunnata mihinkään korpiin tai pikkuteille (tai jos suunnataan niin hyökkääjän voima pirstaloituu sinne pieniksi palasiksi) . Kyllä pääsuunnat on aika hyvin ennakoitavissa. Kuten jo moneen kertaan on todettu niin miinoitteilla sitten pyritään estämään/hidastamaan ei haluttuihin suuntiin tapahtuvia pienempien osastojen mahdollisia tiedustelu/koukkaus liikkeitä. Kevyelläkin miinoitteella saadaan helposti liike seis ja ostettua näin aikaa omille vastatoimenpiteille.

Totta hemmetissä viestivälineisiin tarvitaan panostusta, ymmärtääkseni sitä on tulossakin... Toki haasteet ovat suuria, eihän siitä mihinkään päästä!

Tarvitaa reilusti panostusta tiedusteluun, tulivoimaan sekä liikkuvuuteen. Se otto hiace ei aja sitä liikkuvuutta jota itse ajattelen koska tuossa mallissa joukot jäävät enemmän ja vähemmän vihollisen sivustoihin ja mahdollisesti jopa selustaan joten jonkinlainen itsenäinen taistelukyky täytyy olla selviö.

Miten itsenäinen tst-kyky muuttuu perustavaa laatua olevalla tavalla muuksi telojen ja siviili kumipyörien välillä esim. etelässä kun käytössä on aina joku tienpohja luokkaa 1km säteellä ja kun itse ajoneuvoa ei ole tarve saada n. 1km lähemmäksi varsinaista tst-kosketusta. Ja nythän puhutaan siis alueellisten joukkojen perusmassasta -> liikkuvammat/suuremmilta etäisyyksiltä koukkailevat osastot ovat ihan oma lukunsa.

Ottoajoneuvon suurin vaatimus lienee se että kyseinen härveli saadaan metsätiellä ympäri maaston kautta ja/tai ilmasuojaan uralta sivuun luokkaa 2x ajoneuvon oman pituuden verran...

 

[SJ]

*käytin sanaa liepeiltä siksi, että omien "palluroiden" ei todellakaan tarvi/kannata kyyhöttää kiinni siinä urassa ja odottaa että niskaan sataa epäsuoraa/joku koukkaa selustaan. Idea on siinä että isketään ja väistetään jokunen km eri paikkaan/taaemmas ns. suojaan valmistautumaan uuteen iskuun.

Tulipahan mieleen tuosta, että kuinkahan hyvin kykenisi seuraamaan vihollisen kärjen etenemistä jo pelkästään korvakuulolla? Jotakin tiedustelujoukkuetta tuskin pystyisi kilsan päästä urasta havaitsemaan ajoissa. Ellei ne aja miinaan hieman aikaisemmin ja silloinkin saattaisi olla vaikeaa tietää, että mikä räjähti. Mutta jos tarkoitus olisi mennä asemaan vasta vihollisen kärjen ohitettua, niin sen pitäisi pystyä tekemään.

Tämä on luultavasti ihan irrelevanttia mietiskelyä, mutta ison panssaroidun osaston aiheuttama melu varmasti toimisi osana "tilannekuvaa", ellei jopa auttaisi navigoinnissa.

 

[Iso-Mursu]

*käytin sanaa liepeiltä siksi, että omien "palluroiden" ei todellakaan tarvi/kannata kyyhöttää kiinni siinä urassa ja odottaa että niskaan sataa epäsuoraa/joku koukkaa selustaan. Idea on siinä että isketään ja väistetään jokunen km eri paikkaan/taaemmas ns. suojaan valmistautumaan uuteen iskuun.

Tulipahan mieleen tuosta, että kuinkahan hyvin kykenisi seuraamaan vihollisen kärjen etenemistä jo pelkästään korvakuulolla? Jotakin tiedustelujoukkuetta tuskin pystyisi kilsan päästä urasta havaitsemaan ajoissa. Ellei ne aja miinaan hieman aikaisemmin ja silloinkin saattaisi olla vaikeaa tietää, että mikä räjähti. Mutta jos tarkoitus olisi mennä asemaan vasta vihollisen kärjen ohitettua, niin sen pitäisi pystyä tekemään.

Tämä on luultavasti ihan irrelevanttia mietiskelyä, mutta ison panssaroidun osaston aiheuttama melu varmasti toimisi osana "tilannekuvaa", ellei jopa auttaisi navigoinnissa.

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=3rnHQRgmhEA

Siinä halpa tiedustelija tieuran seurantaan

 

[Tvälups]

Riistakamera mediaa lähettävän toiminnon kera. Ei maksa paljoa ja on vaikeampi havaita kokonsa vuoksi kuin perinteinen tiedustelija.

 

[veffeade]

Riistakamera mediaa lähettävän toiminnon kera. Ei maksa paljoa ja on vaikeampi havaita kokonsa vuoksi kuin perinteinen tiedustelija.

Tuota noin. Keltainen A2 lienee jo hyvin perillä jo nyt minkälaiseen taktiikkaan tulevaisuudessa Suomeen hyökätessä pitää varautua; ihan julkisesti on videot ja asiaan liittyvät tutkaimet ja härpäkkeet esitelty.

Itse jos olisin A2:n puikoissa, niin hankkisin tarvittavan ELSO kaluston vaikka mistä, ja pistäisin tehot täysille, jotta lähietäisyydellä olevat tilannekuvatiedustelijat putoavat uudesta MATI-verkosta.

Vaikka käytössä olisi päätelaitteiden salatut, hyppelevät jne. kanavat, niin periaatteessa riittää, kun on kertaluokkaa isommat härpäkkeet jotka hyppelevät myös ja tukkivat ao. kanavan hetkeksi. Jos laitteita on useampia, niin synkronointi eri taajuksille ja kanaville, niin saadaan kattavampi taajuusalueen peitto; ajatus on, että ainakin joku laitteista häiritsisi koko ajan käytettävissä olevia kanavia ja taajuuksia.

Tämä tietysti pohjautuu siihen, että Audi A2:lla on käytettävissä nuo vermeet. Joskun kun kyselin asiasta, postissa oli linkki melko vanhaan asiaan liittyvään Audin ohjekirjaan.

Käsittääkseni tämä ei ole mitään rakettitiedettä. Linkkejä tähän en valitettavasti löytänyt.

 

[Iso-Mursu]

Riistakamera mediaa lähettävän toiminnon kera. Ei maksa paljoa ja on vaikeampi havaita kokonsa vuoksi kuin perinteinen tiedustelija.

Pitäisi olla mobiiliverkkopystyssä.

Tuolla helikopterilla näkisi vähän myöhässä mitä tiellä on ollut

 

[SJ]

Riistakamera mediaa lähettävän toiminnon kera. Ei maksa paljoa ja on vaikeampi havaita kokonsa vuoksi kuin perinteinen tiedustelija.

Tuota noin. Keltainen A2 lienee jo hyvin perillä jo nyt minkälaiseen taktiikkaan tulevaisuudessa Suomeen hyökätessä pitää varautua; ihan julkisesti on videot ja asiaan liittyvät tutkaimet ja härpäkkeet esitelty.

Itse jos olisin A2:n puikoissa, niin hankkisin tarvittavan ELSO kaluston vaikka mistä, ja pistäisin tehot täysille, jotta lähietäisyydellä olevat tilannekuvatiedustelijat putoavat uudesta MATI-verkosta.

Vaikka käytössä olisi päätelaitteiden salatut, hyppelevät jne. kanavat, niin periaatteessa riittää, kun on kertaluokkaa isommat härpäkkeet jotka hyppelevät myös ja tukkivat ao. kanavan hetkeksi. Jos laitteita on useampia, niin synkronointi eri taajuksille ja kanaville, niin saadaan kattavampi taajuusalueen peitto; ajatus on, että ainakin joku laitteista häiritsisi koko ajan käytettävissä olevia kanavia ja taajuuksia.

Tämä tietysti pohjautuu siihen, että Audi A2:lla on käytettävissä nuo vermeet. Joskun kun kyselin asiasta, postissa oli linkki melko vanhaan asiaan liittyvään Audin ohjekirjaan.

Käsittääkseni tämä ei ole mitään rakettitiedettä. Linkkejä tähän en valitettavasti löytänyt.

No tuollaisen lähettimen paikantamisen ei pitäisi olla vaikeaa, tehoa on hieman liikaa kätkettäväksi ja ellen erehdy, niin maastonmuodot vaikuttaisivat häirinnän tehoon, joten se ei voi olla liikkuva lähetin. Lentävä lähetin voisi olla mahdollinen, mutta siinä on omat ongelmat. Mutta samalla, eikös viestimiehet edelleenkin vedä piuhoja ympäriinsä, joten jotkut yhteydet pysyy toimintakuntoisina?

 

[SJ]

Riistakamera mediaa lähettävän toiminnon kera. Ei maksa paljoa ja on vaikeampi havaita kokonsa vuoksi kuin perinteinen tiedustelija.

Itse etsisin vempainta, joka toimii vaikkapa kilsan pitkän piuhan päästä. Toisaalta, lähetäminen ei ole ongelma, jos vastaanotin osaa ottaa sen vastaan ilman, että se ilmaisee itsensä.

 

[baikal]

Nykytekniikka sallii jo jos millaisia ihmeitä. Ja johan tuo nyt olisi ihan maailman 9 ihme, jos armeija ja rvl eivät olisi noissa kartalla. Onhan yhteyksissä spektrejä, joihin hyökkääjä ei ihan hevin pääse käsiksi.

 

[KorpiSISSI]

baikal: "Nykytekniikka sallii jo jos millaisia ihmeitä. Ja johan tuo nyt olisi ihan maailman 9 ihme, jos armeija ja rvl eivät olisi noissa kartalla. Onhan yhteyksissä spektrejä, joihin hyökkääjä ei ihan hevin pääse käsiksi"

Keinot on monet eikä optiikan käyttökään ole kielletty. Optista signaalia kun on hieman heikompi estää, häiritä ja peilata. Pientä oman toiminta-alueen valmistelua ja härpäkkeiden tiputusta, niin oman alueen "cyper infra" on hanskassa.
:a-cool: Tekniikka on nykyisin jo niin edullista, ettei kustannukset luo suurempaa estettä. Tutkikaapa vaikkapa opto-kupari (LAN) sovitustekniikkaa ja maastokelpoisten kuitujen metrihintoja. Ihan kotikonstein voi nykyisin rakentaa riistakameraltakin kuituyhteydet muutaman kilometrin matkalle. Pitää tietää vaan mitä ja mistä hankkii. Kameran laatutaso määrännee enempi kustannuksia kuin yhteydet. Toki "spektriradiot" ja kunnolliset laajan taajusalueen herkät analysaattorit ovat hinnoissaan vielä. Vastaanottimia saa jo viriteltyä "kotikonstein" ihan hyllytavarana olevista muutaman kympin hintaisista palikoista. Tekniikka kehittyy tällä(kin) alueella erittäin nopeasti. Ei tahdo pysyä kehityksessä mukana, vaikka työkseen seuraa.

 

[Samses]

baikal: "Nykytekniikka sallii jo jos millaisia ihmeitä. Ja johan tuo nyt olisi ihan maailman 9 ihme, jos armeija ja rvl eivät olisi noissa kartalla. Onhan yhteyksissä spektrejä, joihin hyökkääjä ei ihan hevin pääse käsiksi"

Keinot on monet eikä optiikan käyttökään ole kielletty. Optista signaalia kun on hieman heikompi estää, häiritä ja peilata. Pientä oman toiminta-alueen valmistelua ja härpäkkeiden tiputusta, niin oman alueen "cyper infra" on hanskassa.
:a-cool: Tekniikka on nykyisin jo niin edullista, ettei kustannukset luo suurempaa estettä. Tutkikaapa vaikkapa opto-kupari (LAN) sovitustekniikkaa ja maastokelpoisten kuitujen metrihintoja. Ihan kotikonstein voi nykyisin rakentaa riistakameraltakin kuituyhteydet muutaman kilometrin matkalle. Pitää tietää vaan mitä ja mistä hankkii. Kameran laatutaso määrännee enempi kustannuksia kuin yhteydet. Toki "spektriradiot" ja kunnolliset laajan taajusalueen herkät analysaattorit ovat hinnoissaan vielä. Vastaanottimia saa jo viriteltyä "kotikonstein" ihan hyllytavarana olevista muutaman kympin hintaisista palikoista. Tekniikka kehittyy tällä(kin) alueella erittäin nopeasti. Ei tahdo pysyä kehityksessä mukana, vaikka työkseen seuraa.

... ja vanha kunnon parikaapeli, niin epäseksikäs kuin onkin, on ymmärtääkseni aika vaikea häiritä ilman fyysistä piuhaan käsiksi pääsemistä. Siis hatunnosto kaikille kelaperseille, me kiväärimiehet rakastamme teitä siinä vaiheessa kun atmösfääri kihisee häirintälähettimistä. Eikös sitä parikaapelia ole edelleen liki 10 kilometriä jv-komppanian vahvuudessa?

 

[Raveni]

Millä ihmeen perusteella oma partiotason tiedustelu/tulenjohto ei kykene seuraamaan mitä hyökkäyksen pääuran suunnassa tapahtuu ensimmäisen pataljoonan jo mentyä ohi? Se on yksinkertaisesti tekemätön paikka putsata urien laitoja jokaisesta silmäparista kymmenien km matkalta.

Toivon mukaan pystyy todellisuudessa voi olla vaikeaa koska myös vihollisen tiedustelua kiinnostaa missä joukot piileskelevät. Siellä tiedustelua tapahtuu myös enevissä määrin ilmasta.

Uusi tst-tapa käyttää hyväkseen juuri sitä että hyökkääjä ei kykene/sen ei kannata yrittää putsata sieltä pääuran liepeiltä* edes komppaniatason kokoonpanoja, joukkueista puhumattakaan (koska niitä on tuossa mittaluokassa ihan liian paljon ja ihan liian suurella alueella). Hyökkääjän resurssit joukkomäärien suhteen ovat jotain ihan muuta kuin edellisessä isossa kahinassa ja nykysotien meininki on muutenkin se että pyritään mahdollisemman nopeaan ratkaisuun.

*käytin sanaa liepeiltä siksi, että omien "palluroiden" ei todellakaan tarvi/kannata kyyhöttää kiinni siinä urassa ja odottaa että niskaan sataa epäsuoraa/joku koukkaa selustaan. Idea on siinä että isketään ja väistetään jokunen km eri paikkaan/taaemmas ns. suojaan valmistautumaan uuteen iskuun.

Hohhoijaa vai jättäisi vihollinen komppanian kokoisia joukkoja sivustoille ja selustaan vapaasti tekemään kiusaa :a-grin: Kyllä niillä on kuule ihan omat porukat tihulaisia varten jotka tarpeen vaatiessa vaikka tasoittaa koko metsän jos ei muuten turpeen purijat tajua lähteä.

Olen itsekkin ymmärtänyt uuden taistelu tavan isku ja väistö tyyppiseksi mutta se ei poista sitä ongelmaa että täytyy pikkaisen tietää että mitä vastaan isketään ja millä voimalla. Eli päästään taas siihen ongelmaan eli puutteelliseen tiedusteluun.

Järki ja kartta käteen kiitos!
Naapuri toimii edelleen meidän näkökulmastamme todella isoilla ja kankeilla orkestereillä, ei sellaisia ajoneuvomääriä suunnata mihinkään korpiin tai pikkuteille (tai jos suunnataan niin hyökkääjän voima pirstaloituu sinne pieniksi palasiksi) . Kyllä pääsuunnat on aika hyvin ennakoitavissa. Kuten jo moneen kertaan on todettu niin miinoitteilla sitten pyritään estämään/hidastamaan ei haluttuihin suuntiin tapahtuvia pienempien osastojen mahdollisia tiedustelu/koukkaus liikkeitä. Kevyelläkin miinoitteella saadaan helposti liike seis ja ostettua näin aikaa omille vastatoimenpiteille.

Naapurilla on myös nopeita joukkoja joilla voidaan ottaa kohteita haltuun ja odotella vahvistuksia.

Naapurilla riittää voimia sen tilapäiseen jakamiseenkin. Jostain syystä täällä kuvitellaan 2ww karttakuvia joissa venäjältä tuli muutama paksu nuoli suomen rajojen yli :a-rolleyes: Rintaman leveys voi paikallisesti olla vaikka 20km koska meillä on omaa toimintaa kohtaa samoja rajoitteita kuin vihollisellakin vaikkakin voimme järjestää niitä viholliselle lisää. Mitä pää suuntiin tulee niin totta maar se tiedetään että etelän keskukset vihollista kiinnostavat tavoitteeseen pääsyyn voi olla vaan aika monta tietä ja kaikki ei välttämättä kulje pelkästään pääteitä pitkin. Se riittää että pää uralla etenisi raskas yksikkö ja pienemmillä vahvennettuja yksiköitä. Kyllä siinä on tarpeeksi torjuttavaa siinä vaiheessa.

Esimerkkinä vaikka sellainen että naapurilla on tykistöllä ja lento levitteisesti levitettäviä miinoja joilla voidaan suojata sivustat. Meillä tätä luksusta kiitos halosen ja silloisen eduskunnan ei enään ole. Eli vihollinen pystyy ja rajoittaa myös meidän liikettämme.

Totta hemmetissä viestivälineisiin tarvitaan panostusta, ymmärtääkseni sitä on tulossakin... Toki haasteet ovat suuria, eihän siitä mihinkään päästä!

Niimpä... Haasteita, haasteita.

Miten itsenäinen tst-kyky muuttuu perustavaa laatua olevalla tavalla muuksi telojen ja siviili kumipyörien välillä esim. etelässä kun käytössä on aina joku tienpohja luokkaa 1km säteellä ja kun itse ajoneuvoa ei ole tarve saada n. 1km lähemmäksi varsinaista tst-kosketusta. Ja nythän puhutaan siis alueellisten joukkojen perusmassasta -> liikkuvammat/suuremmilta etäisyyksiltä koukkailevat osastot ovat ihan oma lukunsa.

Muuttuu se siten että hiacen matka katkeaa vihollisen murrosteeseen kun se teka jatkaa matkaa metsän kautta. Ellei pioneereja ole sitten sitä veraa vapaan että voidaan ruveta teitä rakentamaan.

Tässä uudessa taistelu tavassa korostuu juuri liike että voidaan niitä yllätyksiä järjestää.. Siinä ei paljon auta jos porukat liikkuu jalan tai polkupyörällä tai pahimmassa tapauksessa traktorilla joka näkyy uavin lämppäriin hyvinkin kaukaa.

Ottoajoneuvon suurin vaatimus lienee se että kyseinen härveli saadaan metsätiellä ympäri maaston kautta ja/tai ilmasuojaan uralta sivuun luokkaa 2x ajoneuvon oman pituuden verran...

Kuten aiemmin kirjoitin niin uusi taistelu tapa on hyvä ja kannatettava mutta jos siinä floppaa yksikin tärkeä elementti on se sitten liike, tilanne tieto tai tulivoima niin homma menee räpeltelyksi ja vihollisen kiusaamiseksi eikä sillä saavuteta muuta kuin sankari vainaita. Tuossa täytyy pystyä olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan riittävän vahvana. Tuossa täytyy tietää missä ja millainen vihollinen on ja tuossa täytyy tieto liikkua siten että se juutu minnekään ja lisäksi tuossa täytyy saada riittävä määrä tulivoimaa keskitettyä sinne missä sen tarve kulloinkin on.

 

[JOKO]

Minä olen edelleen vahvasti sitä mieltä että isolla osalla joukoista ei ole tarkoitus pysyä vihollisen kärjen liikkeiden mukana vaan niitä tappiota tuotetaan sille hyökkääjän joukolle joka omalle vastuualueelle vuorollaan etenee. Kun vihollisen kärki etenee, niin se vain siirtyy uusien "palluroiden" sekaan ja perässä tulevat joukot tulevat edellisten "palluroiden" vastuualueelle. Pääurat joille hyökkääjä todennäköisesti pakkautuu on aika hyvin tiedossa, omien joukkojen ei tarvi kuin sijoittautua sopivasti näiden urien liepeille ja puolustaa/miinoittaa pienemmät sivuille versovat tiestöt tukkoon parhaaksi katsomallaan tavalla ja näin suojata oma "syvyys".

Omalla vastuualueella iskevät osat kykenevät väistämään epäsuoraa ja liikkumaan uusiin asemiin aika pitkälti jalkaisinkin (puhutaan siis tod.näköisemmin parin km siirtymistä kuin kymmenistä km:stä), huolto/täydennykset suoritetaan varmasti jollain moottorilla mutta tällöinkin puhutaan yksittäisistä ajoneuvoista (ei todellakan mistään ajoneuvorivistöistä). Epäsuoran kantaman pitäisi riittää ihan kelvollisesti tukemaan vastuualueen joka kolkkaa ilman että asemia tarvii vaihtaa, epäsuoran hajautuksella poistetaan tarve asemien vaihtoon joka tulitehtävän välissä.

Tämä kaikki pätee erityisesti etelässä jossa tieverkkoa riittää pääurien sivustoilla. Pohjoiseen onkin ymmärtääkseni suunniteltu esim. teka-liikkuvuudella varustettuja osastoja. Toki osa joukoista myös etelässä varustetaan liikkuvammiksi.

Lyhyesti ja ytimekkäästi:
Ei siis yritetä pysyä kärkipataljoonan liikkeiden mukana vaihtamalla paikkaa sen perässä joka toinen tunti vaan ehkä enemmänkin pysytellään luokkaa divisioonan liikkeiden mukana jolloin paikkaa vaihdetaan ajoneuvokyydillä luokkaa muutaman vrk välein riippuen siitä miten suurempi tilanne kartalla kehittyy.

Entäs jos vastapuoli ei tähän suostu? Päättävätkin tulla vähintään 20 kilometriä leveänä kiilana kaikki ryteiköt kyntäen. Etenemisen tahdissa osa kärjestä kääntyy aina kiilan reunojen suojaksi ja kaivautuu. Takaa työntyy kiilaa pitkin uutta joukkoa kärkeen. Kärjelle avataan ura suruttomalla epäsuoran käytöllä ja perinteisellä rintamahyökkäyksellä.

Meillä on vastaan laittamassa ripoteltuja joukkoja ja hajasijoitettuja raskaita aseita. Jalkaväki saa vähän nirhastua päälle vyöryvää hyökkääjää ja miinat vievät oman osansa. Raskaat aseet tekevät ehkä jotakin kiusaa, mutta vastineeksi ne useimmiten menetetään vastapuolen päivittäin etenemältä matkalta.

Hyökkäyskiilan sivustoille jääneet raskaat aseet eivät juurikaan kykene tukemaan keskitetyllä tulella, koska kantama ei riitä ja huolto ei kulje. Kiilan sivustaa vasten rynnistävää komppaniaa tai pataljoonaa voidaan ehkä tukea muutaman patteriston iskulla, mutta se on niukka apu, kun vastassa on panssarien tukema kaivautunut jalkaväki. Sivustojen nirhiminen saattaakin olla meille vihollista tappiollisempaa touhua.

Vihollisen hyökkäyskiilan keskelle kantaa harva ase. Ja vaikka kantaisikin, ei siitä ole merkittävää apua ilman tulenjohtajia.

Tuo vaatisi valtavasti joukkoja, ja en usko niiden mahtuvan meidän teille. Niiden huoltokin olisi jotakin aivan ihmeellistä katsottavaa. Tuo myöskin liikkuisi erittäin hitaasti, koska jotkin osat eivät vaan pysy mukana ja niitä joutuisi odottamaan. Samalla me voisimme sijoittaa tykistömme vihollisen rintaman eteen pitkään riviin ja ampua sieltä, eikä sivustoilta, koska vihollinen ei pidä kiirettä. Ja kuten tuossa aikaisemmin mainitsin, niin huolto olisi jotakin ihmeellistä, jon niillä aseilla millä sinne yltää, niin ne tekisivät valtavaa saldoa.

Ja entä syvyys? Miten vihollinen suojaisi sivustansa vaikka sadan kilsan matkalta? En oikein usko että pystyy ollenkaan, jos ne pitää ruokkia. Tai sitten ne sivustat jäisivät hyvin heikoiksi, jolloin sissit ja paikallisjoukot pääsisivät näitä hätyyttämään jatkuvasti ja aikanaan vastahyökkäys suuntautuisi juuri tuota kautta katkaisemaan huoltoreitit.

Muutenkin pidän tuota epätodennäköisenä. Se ei vain ole ryssän tapa toimia tuossa tilanteessa, etenkään nyt kun resurssit ovat rajallisia. Enää ei ole varaa myllyttää tykistöllä kilo/neliömetri koko reitin mitalla. Eikä siihen logistiikkakaan taivu. Ja viimeaikojen konflikteissa on ollut tyypillistä, että ne koetetaan pitää lyhyinä ja ratkaisevina (pl. sisällis-sodat, joissa niissäkin ulkoinen interventio on aina tähdätty hoitamaan homman nopeasti), koska ulkoinen paine kasvaisi sietämättömäksi. Ja oletettavasti tuossa on myös taloudelliset seikat siellä seassa.

Panssareilla tuettuun sivustavarmistukseen riittää kohtuullinen vähäinen määrä joukkoja, kun vastassa on vain kevyttä jalkaväkeä. Sivustavarmistuksen kimppuun käynyt jalkaväkemme saa tuskin mitään aikaan ja toisaalta kiilan keskeltä tulee lisää väkeä sivustan avuksi tarvittaessa. Teloilla kerkeää. Meidän jalkapatikassa olevien hyökkääjien tilanne on toinen. Vaikka pääuran sivussa oleva varmistus lyötäisiin hetkessä, olisi siitä aina vähintään muutama kilometri varsinaiselle vihollisen kulkuväylälle.

Hyökkääjälle riittää rauhallisempi vauhti. 10-20 kilometriä päivässä on ihan hyvä tahti. Sen kyllä rämpivät panssarit ja jalkaväki metsässä, vaikka muutama vaunu suohon uppoaisikin. Tiellä ja aukeilla etenevät joukot syöksähtelevät eteenpäin ja odottavat välillä sivustavarmistuksen valmistumista.

Joukkojen huolto jopa puoltaa leveätä hyökkäyskaistaa, jotta yksittäisiä kulkuväyliä voidaan käyttää yhdensuuntaiseen liikenteeseen.

Meidän kannalta tällainen hyökkäys olisi ihanteellinen pienellä jossittelulla. Eli onnistunut puolustus vaatisi suurta määrää jalkaväkeä, joka kykenisi nopeasti linnoittamaan, miinoittamaan ja murrostamaan laajoja alueita, sekä miehittämään nämä alueet. Toinen vaatimus on suuri määrä tykistöä, jonka maastoliikkuvuus on riittävä nopeaan liikkeeseen vihollisen edessä. Liikkeiden on oltava nopeita, jotta ampumaankin keretään. Kolmas vaatimus on kyky huollon toteuttamiseen. Varsinkin tykistön ammushuolto vaatii paljon kuljetuksia. Ongelma on vaan siinä, ettei mikään näistä osa-alueista vaikuta vahvistuvan, vaan ne pikemminkin heikkenevät. Miehet vähenevät, tykit vähenevät ja täsmä-, sekä siroteaseiden myötä kuljetuskyky heikkenee.

Eli melkein kuvittelisin vihollisen taktisen vastauksen olevan hyvinkin vanhahtavan näköinen. Mitä järkeä heidän olisi rynnätä kapeina kiiloina meidän joukkojen silputtavaksi?

 

[veffeade]

Riistakamera mediaa lähettävän toiminnon kera. Ei maksa paljoa ja on vaikeampi havaita kokonsa vuoksi kuin perinteinen tiedustelija.

Tuota noin. Keltainen A2 lienee jo hyvin perillä jo nyt minkälaiseen taktiikkaan tulevaisuudessa Suomeen hyökätessä pitää varautua; ihan julkisesti on videot ja asiaan liittyvät tutkaimet ja härpäkkeet esitelty.

Itse jos olisin A2:n puikoissa, niin hankkisin tarvittavan ELSO kaluston vaikka mistä, ja pistäisin tehot täysille, jotta lähietäisyydellä olevat tilannekuvatiedustelijat putoavat uudesta MATI-verkosta.

Vaikka käytössä olisi päätelaitteiden salatut, hyppelevät jne. kanavat, niin periaatteessa riittää, kun on kertaluokkaa isommat härpäkkeet jotka hyppelevät myös ja tukkivat ao. kanavan hetkeksi. Jos laitteita on useampia, niin synkronointi eri taajuksille ja kanaville, niin saadaan kattavampi taajuusalueen peitto; ajatus on, että ainakin joku laitteista häiritsisi koko ajan käytettävissä olevia kanavia ja taajuuksia.

Tämä tietysti pohjautuu siihen, että Audi A2:lla on käytettävissä nuo vermeet. Joskun kun kyselin asiasta, postissa oli linkki melko vanhaan asiaan liittyvään Audin ohjekirjaan.

Käsittääkseni tämä ei ole mitään rakettitiedettä. Linkkejä tähän en valitettavasti löytänyt.

No tuollaisen lähettimen paikantamisen ei pitäisi olla vaikeaa, tehoa on hieman liikaa kätkettäväksi ja ellen erehdy, niin maastonmuodot vaikuttaisivat häirinnän tehoon, joten se ei voi olla liikkuva lähetin. Lentävä lähetin voisi olla mahdollinen, mutta siinä on omat ongelmat. Mutta samalla, eikös viestimiehet edelleenkin vedä piuhoja ympäriinsä, joten jotkut yhteydet pysyy toimintakuntoisina?

Kyllähän kelamiehet; niille ainakin opetetaan miten parikaapelilla ja kuidullakin saadaan yhteydet aikaan, jos aikaa on ja etäisyys ei kasva liian pitkäksi.

Väitän, tosin mutu tuntumalta, että nykypäivänä ei ole sinällään temppu eikä mikään laittaa ELSO:n teholähettimiä a) maastoajoneuvoon, tarvittaessa APU:lla peräkärriin b) häirintäkoneeseen, ala Beriev A-50 versioon, joka vaan tukkii keilallaan hyökkäyssuunnan langatonta lähetystä c) fregattiin tms kelluvalle alustalle

Tästä pallomeren askartelusta vaan seuraa viestin osalta, jotta viestin kiinteät kaapelit eivät perässä pysy; ei ehdi rakentaa ja ei yletä komentoportaaseen, tarttee siis olla langatonta. Huhuillaanko jatkossa hirvitorvilla kun kanavat on tukossa?... :angel:.

 

[veffeade]

Minä olen edelleen vahvasti sitä mieltä että isolla osalla joukoista ei ole tarkoitus pysyä vihollisen kärjen liikkeiden mukana vaan niitä tappiota tuotetaan sille hyökkääjän joukolle joka omalle vastuualueelle vuorollaan etenee. Kun vihollisen kärki etenee, niin se vain siirtyy uusien "palluroiden" sekaan ja perässä tulevat joukot tulevat edellisten "palluroiden" vastuualueelle. Pääurat joille hyökkääjä todennäköisesti pakkautuu on aika hyvin tiedossa, omien joukkojen ei tarvi kuin sijoittautua sopivasti näiden urien liepeille ja puolustaa/miinoittaa pienemmät sivuille versovat tiestöt tukkoon parhaaksi katsomallaan tavalla ja näin suojata oma "syvyys".

Omalla vastuualueella iskevät osat kykenevät väistämään epäsuoraa ja liikkumaan uusiin asemiin aika pitkälti jalkaisinkin (puhutaan siis tod.näköisemmin parin km siirtymistä kuin kymmenistä km:stä), huolto/täydennykset suoritetaan varmasti jollain moottorilla mutta tällöinkin puhutaan yksittäisistä ajoneuvoista (ei todellakan mistään ajoneuvorivistöistä). Epäsuoran kantaman pitäisi riittää ihan kelvollisesti tukemaan vastuualueen joka kolkkaa ilman että asemia tarvii vaihtaa, epäsuoran hajautuksella poistetaan tarve asemien vaihtoon joka tulitehtävän välissä.

Tämä kaikki pätee erityisesti etelässä jossa tieverkkoa riittää pääurien sivustoilla. Pohjoiseen onkin ymmärtääkseni suunniteltu esim. teka-liikkuvuudella varustettuja osastoja. Toki osa joukoista myös etelässä varustetaan liikkuvammiksi.

Lyhyesti ja ytimekkäästi:
Ei siis yritetä pysyä kärkipataljoonan liikkeiden mukana vaihtamalla paikkaa sen perässä joka toinen tunti vaan ehkä enemmänkin pysytellään luokkaa divisioonan liikkeiden mukana jolloin paikkaa vaihdetaan ajoneuvokyydillä luokkaa muutaman vrk välein riippuen siitä miten suurempi tilanne kartalla kehittyy.

Entäs jos vastapuoli ei tähän suostu? Päättävätkin tulla vähintään 20 kilometriä leveänä kiilana kaikki ryteiköt kyntäen. Etenemisen tahdissa osa kärjestä kääntyy aina kiilan reunojen suojaksi ja kaivautuu. Takaa työntyy kiilaa pitkin uutta joukkoa kärkeen. Kärjelle avataan ura suruttomalla epäsuoran käytöllä ja perinteisellä rintamahyökkäyksellä.

Meillä on vastaan laittamassa ripoteltuja joukkoja ja hajasijoitettuja raskaita aseita. Jalkaväki saa vähän nirhastua päälle vyöryvää hyökkääjää ja miinat vievät oman osansa. Raskaat aseet tekevät ehkä jotakin kiusaa, mutta vastineeksi ne useimmiten menetetään vastapuolen päivittäin etenemältä matkalta.

Hyökkäyskiilan sivustoille jääneet raskaat aseet eivät juurikaan kykene tukemaan keskitetyllä tulella, koska kantama ei riitä ja huolto ei kulje. Kiilan sivustaa vasten rynnistävää komppaniaa tai pataljoonaa voidaan ehkä tukea muutaman patteriston iskulla, mutta se on niukka apu, kun vastassa on panssarien tukema kaivautunut jalkaväki. Sivustojen nirhiminen saattaakin olla meille vihollista tappiollisempaa touhua.

Vihollisen hyökkäyskiilan keskelle kantaa harva ase. Ja vaikka kantaisikin, ei siitä ole merkittävää apua ilman tulenjohtajia.

Tuo vaatisi valtavasti joukkoja, ja en usko niiden mahtuvan meidän teille. Niiden huoltokin olisi jotakin aivan ihmeellistä katsottavaa. Tuo myöskin liikkuisi erittäin hitaasti, koska jotkin osat eivät vaan pysy mukana ja niitä joutuisi odottamaan. Samalla me voisimme sijoittaa tykistömme vihollisen rintaman eteen pitkään riviin ja ampua sieltä, eikä sivustoilta, koska vihollinen ei pidä kiirettä. Ja kuten tuossa aikaisemmin mainitsin, niin huolto olisi jotakin ihmeellistä, jon niillä aseilla millä sinne yltää, niin ne tekisivät valtavaa saldoa.

Ja entä syvyys? Miten vihollinen suojaisi sivustansa vaikka sadan kilsan matkalta? En oikein usko että pystyy ollenkaan, jos ne pitää ruokkia. Tai sitten ne sivustat jäisivät hyvin heikoiksi, jolloin sissit ja paikallisjoukot pääsisivät näitä hätyyttämään jatkuvasti ja aikanaan vastahyökkäys suuntautuisi juuri tuota kautta katkaisemaan huoltoreitit.

Muutenkin pidän tuota epätodennäköisenä. Se ei vain ole ryssän tapa toimia tuossa tilanteessa, etenkään nyt kun resurssit ovat rajallisia. Enää ei ole varaa myllyttää tykistöllä kilo/neliömetri koko reitin mitalla. Eikä siihen logistiikkakaan taivu. Ja viimeaikojen konflikteissa on ollut tyypillistä, että ne koetetaan pitää lyhyinä ja ratkaisevina (pl. sisällis-sodat, joissa niissäkin ulkoinen interventio on aina tähdätty hoitamaan homman nopeasti), koska ulkoinen paine kasvaisi sietämättömäksi. Ja oletettavasti tuossa on myös taloudelliset seikat siellä seassa.

Panssareilla tuettuun sivustavarmistukseen riittää kohtuullinen vähäinen määrä joukkoja, kun vastassa on vain kevyttä jalkaväkeä. Sivustavarmistuksen kimppuun käynyt jalkaväkemme saa tuskin mitään aikaan ja toisaalta kiilan keskeltä tulee lisää väkeä sivustan avuksi tarvittaessa. Teloilla kerkeää. Meidän jalkapatikassa olevien hyökkääjien tilanne on toinen. Vaikka pääuran sivussa oleva varmistus lyötäisiin hetkessä, olisi siitä aina vähintään muutama kilometri varsinaiselle vihollisen kulkuväylälle.

Hyökkääjälle riittää rauhallisempi vauhti. 10-20 kilometriä päivässä on ihan hyvä tahti. Sen kyllä rämpivät panssarit ja jalkaväki metsässä, vaikka muutama vaunu suohon uppoaisikin. Tiellä ja aukeilla etenevät joukot syöksähtelevät eteenpäin ja odottavat välillä sivustavarmistuksen valmistumista.

Joukkojen huolto jopa puoltaa leveätä hyökkäyskaistaa, jotta yksittäisiä kulkuväyliä voidaan käyttää yhdensuuntaiseen liikenteeseen.

Meidän kannalta tällainen hyökkäys olisi ihanteellinen pienellä jossittelulla. Eli onnistunut puolustus vaatisi suurta määrää jalkaväkeä, joka kykenisi nopeasti linnoittamaan, miinoittamaan ja murrostamaan laajoja alueita, sekä miehittämään nämä alueet. Toinen vaatimus on suuri määrä tykistöä, jonka maastoliikkuvuus on riittävä nopeaan liikkeeseen vihollisen edessä. Liikkeiden on oltava nopeita, jotta ampumaankin keretään. Kolmas vaatimus on kyky huollon toteuttamiseen. Varsinkin tykistön ammushuolto vaatii paljon kuljetuksia. Ongelma on vaan siinä, ettei mikään näistä osa-alueista vaikuta vahvistuvan, vaan ne pikemminkin heikkenevät. Miehet vähenevät, tykit vähenevät ja täsmä-, sekä siroteaseiden myötä kuljetuskyky heikkenee.

Eli melkein kuvittelisin vihollisen taktisen vastauksen olevan hyvinkin vanhahtavan näköinen. Mitä järkeä heidän olisi rynnätä kapeina kiiloina meidän joukkojen silputtavaksi?

Vahvensin vähän :blush:. Mitä tarkoitat tällä; meinaatko jotta etenemisurilla etenee panssarirykmentti ja sivustavarmistuksessa pitkin mettiä esim. vaunukomppania?.

Oletettavasti et, koska tst-vaunut eivät moiseen temppuun kykene. Metikössä saattaa painella kärrypolkuja pitkin BMP3:ia tai vastaavia jos hyvin käy, mutta kyllä tulevaisuudessa sivustavarmistuksen hoitaa UCAV+mönkijä+crossipyörillä liikkuvat porukat. Kunhan Audi miehet saisivat vain nuo UCAV:t toimimaan...

 

[veffeade]

Minä olen edelleen vahvasti sitä mieltä että isolla osalla joukoista ei ole tarkoitus pysyä vihollisen kärjen liikkeiden mukana vaan niitä tappiota tuotetaan sille hyökkääjän joukolle joka omalle vastuualueelle vuorollaan etenee. Kun vihollisen kärki etenee, niin se vain siirtyy uusien "palluroiden" sekaan ja perässä tulevat joukot tulevat edellisten "palluroiden" vastuualueelle. Pääurat joille hyökkääjä todennäköisesti pakkautuu on aika hyvin tiedossa, omien joukkojen ei tarvi kuin sijoittautua sopivasti näiden urien liepeille ja puolustaa/miinoittaa pienemmät sivuille versovat tiestöt tukkoon parhaaksi katsomallaan tavalla ja näin suojata oma "syvyys".

Omalla vastuualueella iskevät osat kykenevät väistämään epäsuoraa ja liikkumaan uusiin asemiin aika pitkälti jalkaisinkin (puhutaan siis tod.näköisemmin parin km siirtymistä kuin kymmenistä km:stä), huolto/täydennykset suoritetaan varmasti jollain moottorilla mutta tällöinkin puhutaan yksittäisistä ajoneuvoista (ei todellakan mistään ajoneuvorivistöistä). Epäsuoran kantaman pitäisi riittää ihan kelvollisesti tukemaan vastuualueen joka kolkkaa ilman että asemia tarvii vaihtaa, epäsuoran hajautuksella poistetaan tarve asemien vaihtoon joka tulitehtävän välissä.

Tämä kaikki pätee erityisesti etelässä jossa tieverkkoa riittää pääurien sivustoilla. Pohjoiseen onkin ymmärtääkseni suunniteltu esim. teka-liikkuvuudella varustettuja osastoja. Toki osa joukoista myös etelässä varustetaan liikkuvammiksi.

Lyhyesti ja ytimekkäästi:
Ei siis yritetä pysyä kärkipataljoonan liikkeiden mukana vaihtamalla paikkaa sen perässä joka toinen tunti vaan ehkä enemmänkin pysytellään luokkaa divisioonan liikkeiden mukana jolloin paikkaa vaihdetaan ajoneuvokyydillä luokkaa muutaman vrk välein riippuen siitä miten suurempi tilanne kartalla kehittyy.

Entäs jos vastapuoli ei tähän suostu? Päättävätkin tulla vähintään 20 kilometriä leveänä kiilana kaikki ryteiköt kyntäen. Etenemisen tahdissa osa kärjestä kääntyy aina kiilan reunojen suojaksi ja kaivautuu. Takaa työntyy kiilaa pitkin uutta joukkoa kärkeen. Kärjelle avataan ura suruttomalla epäsuoran käytöllä ja perinteisellä rintamahyökkäyksellä.

Meillä on vastaan laittamassa ripoteltuja joukkoja ja hajasijoitettuja raskaita aseita. Jalkaväki saa vähän nirhastua päälle vyöryvää hyökkääjää ja miinat vievät oman osansa. Raskaat aseet tekevät ehkä jotakin kiusaa, mutta vastineeksi ne useimmiten menetetään vastapuolen päivittäin etenemältä matkalta.

Hyökkäyskiilan sivustoille jääneet raskaat aseet eivät juurikaan kykene tukemaan keskitetyllä tulella, koska kantama ei riitä ja huolto ei kulje. Kiilan sivustaa vasten rynnistävää komppaniaa tai pataljoonaa voidaan ehkä tukea muutaman patteriston iskulla, mutta se on niukka apu, kun vastassa on panssarien tukema kaivautunut jalkaväki. Sivustojen nirhiminen saattaakin olla meille vihollista tappiollisempaa touhua.

Vihollisen hyökkäyskiilan keskelle kantaa harva ase. Ja vaikka kantaisikin, ei siitä ole merkittävää apua ilman tulenjohtajia.

Tuo vaatisi valtavasti joukkoja, ja en usko niiden mahtuvan meidän teille. Niiden huoltokin olisi jotakin aivan ihmeellistä katsottavaa. Tuo myöskin liikkuisi erittäin hitaasti, koska jotkin osat eivät vaan pysy mukana ja niitä joutuisi odottamaan. Samalla me voisimme sijoittaa tykistömme vihollisen rintaman eteen pitkään riviin ja ampua sieltä, eikä sivustoilta, koska vihollinen ei pidä kiirettä. Ja kuten tuossa aikaisemmin mainitsin, niin huolto olisi jotakin ihmeellistä, jon niillä aseilla millä sinne yltää, niin ne tekisivät valtavaa saldoa.

Ja entä syvyys? Miten vihollinen suojaisi sivustansa vaikka sadan kilsan matkalta? En oikein usko että pystyy ollenkaan, jos ne pitää ruokkia. Tai sitten ne sivustat jäisivät hyvin heikoiksi, jolloin sissit ja paikallisjoukot pääsisivät näitä hätyyttämään jatkuvasti ja aikanaan vastahyökkäys suuntautuisi juuri tuota kautta katkaisemaan huoltoreitit.

Muutenkin pidän tuota epätodennäköisenä. Se ei vain ole ryssän tapa toimia tuossa tilanteessa, etenkään nyt kun resurssit ovat rajallisia. Enää ei ole varaa myllyttää tykistöllä kilo/neliömetri koko reitin mitalla. Eikä siihen logistiikkakaan taivu. Ja viimeaikojen konflikteissa on ollut tyypillistä, että ne koetetaan pitää lyhyinä ja ratkaisevina (pl. sisällis-sodat, joissa niissäkin ulkoinen interventio on aina tähdätty hoitamaan homman nopeasti), koska ulkoinen paine kasvaisi sietämättömäksi. Ja oletettavasti tuossa on myös taloudelliset seikat siellä seassa.

Panssareilla tuettuun sivustavarmistukseen riittää kohtuullinen vähäinen määrä joukkoja, kun vastassa on vain kevyttä jalkaväkeä. Sivustavarmistuksen kimppuun käynyt jalkaväkemme saa tuskin mitään aikaan ja toisaalta kiilan keskeltä tulee lisää väkeä sivustan avuksi tarvittaessa. Teloilla kerkeää. Meidän jalkapatikassa olevien hyökkääjien tilanne on toinen. Vaikka pääuran sivussa oleva varmistus lyötäisiin hetkessä, olisi siitä aina vähintään muutama kilometri varsinaiselle vihollisen kulkuväylälle.

Hyökkääjälle riittää rauhallisempi vauhti. 10-20 kilometriä päivässä on ihan hyvä tahti. Sen kyllä rämpivät panssarit ja jalkaväki metsässä, vaikka muutama vaunu suohon uppoaisikin. Tiellä ja aukeilla etenevät joukot syöksähtelevät eteenpäin ja odottavat välillä sivustavarmistuksen valmistumista.

Joukkojen huolto jopa puoltaa leveätä hyökkäyskaistaa, jotta yksittäisiä kulkuväyliä voidaan käyttää yhdensuuntaiseen liikenteeseen.

Meidän kannalta tällainen hyökkäys olisi ihanteellinen pienellä jossittelulla. Eli onnistunut puolustus vaatisi suurta määrää jalkaväkeä, joka kykenisi nopeasti linnoittamaan, miinoittamaan ja murrostamaan laajoja alueita, sekä miehittämään nämä alueet. Toinen vaatimus on suuri määrä tykistöä, jonka maastoliikkuvuus on riittävä nopeaan liikkeeseen vihollisen edessä. Liikkeiden on oltava nopeita, jotta ampumaankin keretään. Kolmas vaatimus on kyky huollon toteuttamiseen. Varsinkin tykistön ammushuolto vaatii paljon kuljetuksia. Ongelma on vaan siinä, ettei mikään näistä osa-alueista vaikuta vahvistuvan, vaan ne pikemminkin heikkenevät. Miehet vähenevät, tykit vähenevät ja täsmä-, sekä siroteaseiden myötä kuljetuskyky heikkenee.

Eli melkein kuvittelisin vihollisen taktisen vastauksen olevan hyvinkin vanhahtavan näköinen. Mitä järkeä heidän olisi rynnätä kapeina kiiloina meidän joukkojen silputtavaksi?

Vahvensin vähän :blush:. Mitä tarkoitat tällä; meinaatko jotta etenemisurilla etenee panssarirykmentti ja sivustavarmistuksessa pitkin mettiä esim. vaunukomppania?.

Oletettavasti et, koska tst-vaunut eivät moiseen temppuun kykene. Metikössä saattaa painella kärrypolkuja pitkin BMP3:ia tai vastaavia jos hyvin käy, mutta kyllä tulevaisuudessa sivustavarmistuksen hoitaa UCAV+mönkijä+crossipyörillä liikkuvat porukat. Kunhan Audi miehet saisivat vain nuo UCAV:t toimimaan...

Niin siis on tossa ajatuksessa perääkin: Pannaan parasta kalustoa parhaimmalle hyökkäysväylälle ja paljon, ja sitten samaan suuntaan meneville väylille ns. sivustavarmistus. Mönkkärit ja prätkät sitten varmistamaan, jotta sininen A1 ei pääse yllättämään...

Tuosta pallomeren ja A2:n kärjen vahtaamisesta: Osa tiedusteluporukasta pysyy hyökkäykärjen vauhdissa tai sitten ei; tämähän ei ole täysin välttämätöntä, kun A2:n ELSO laivuteita ei näy, joten koko ajan pystytään heittämään ja päivittämään tilannekuvaa puolustavan divisioonan päällikölle :angel:.

Tuo pallomeren yksittäisen pallon liikkuminen maastossa ei minustakaan onnistu ilman telekaluston apuja. Jalkapatikassa jää jälkeen, ja jos Nasuissa, tai vastaavissa "lievemmän ballistisen suojan omaavissa kulkuneuvoissa", matkustaa, voipi saada perseeseensä sirpaleen tai toisen, kun naapuri kuitenkin ampuu pitkin mettiä ääntä kuullessaan.

Jotenkin tässä uudessa taisteludoktriinissa paistaa vanha Raatteen tien filosofia: Annetaan kärjen tulla, koukitaan, pistetään kylkeen ja potkitaan munille koko ajan, pätkitään porukka siis, kidutetaan, ja lopulta mestataan koko sakki.

 

[JOKO]

Panssareilla tuettuun sivustavarmistukseen riittää kohtuullinen vähäinen määrä joukkoja, kun vastassa on vain kevyttä jalkaväkeä. Sivustavarmistuksen kimppuun käynyt jalkaväkemme saa tuskin mitään aikaan ja toisaalta kiilan keskeltä tulee lisää väkeä sivustan avuksi tarvittaessa. Teloilla kerkeää. Meidän jalkapatikassa olevien hyökkääjien tilanne on toinen. Vaikka pääuran sivussa oleva varmistus lyötäisiin hetkessä, olisi siitä aina vähintään muutama kilometri varsinaiselle vihollisen kulkuväylälle.

Hyökkääjälle riittää rauhallisempi vauhti. 10-20 kilometriä päivässä on ihan hyvä tahti. Sen kyllä rämpivät panssarit ja jalkaväki metsässä, vaikka muutama vaunu suohon uppoaisikin. Tiellä ja aukeilla etenevät joukot syöksähtelevät eteenpäin ja odottavat välillä sivustavarmistuksen valmistumista.

Joukkojen huolto jopa puoltaa leveätä hyökkäyskaistaa, jotta yksittäisiä kulkuväyliä voidaan käyttää yhdensuuntaiseen liikenteeseen.

Meidän kannalta tällainen hyökkäys olisi ihanteellinen pienellä jossittelulla. Eli onnistunut puolustus vaatisi suurta määrää jalkaväkeä, joka kykenisi nopeasti linnoittamaan, miinoittamaan ja murrostamaan laajoja alueita, sekä miehittämään nämä alueet. Toinen vaatimus on suuri määrä tykistöä, jonka maastoliikkuvuus on riittävä nopeaan liikkeeseen vihollisen edessä. Liikkeiden on oltava nopeita, jotta ampumaankin keretään. Kolmas vaatimus on kyky huollon toteuttamiseen. Varsinkin tykistön ammushuolto vaatii paljon kuljetuksia. Ongelma on vaan siinä, ettei mikään näistä osa-alueista vaikuta vahvistuvan, vaan ne pikemminkin heikkenevät. Miehet vähenevät, tykit vähenevät ja täsmä-, sekä siroteaseiden myötä kuljetuskyky heikkenee.

Eli melkein kuvittelisin vihollisen taktisen vastauksen olevan hyvinkin vanhahtavan näköinen. Mitä järkeä heidän olisi rynnätä kapeina kiiloina meidän joukkojen silputtavaksi?

Vahvensin vähän :blush:. Mitä tarkoitat tällä; meinaatko jotta etenemisurilla etenee panssarirykmentti ja sivustavarmistuksessa pitkin mettiä esim. vaunukomppania?.

Oletettavasti et, koska tst-vaunut eivät moiseen temppuun kykene. Metikössä saattaa painella kärrypolkuja pitkin BMP3:ia tai vastaavia jos hyvin käy, mutta kyllä tulevaisuudessa sivustavarmistuksen hoitaa UCAV+mönkijä+crossipyörillä liikkuvat porukat. Kunhan Audi miehet saisivat vain nuo UCAV:t toimimaan...

Tarkoitan sillä niitä kärjessä hyökänneen osaston rippeitä, jotka perästä tullut uusi yksikkö ohittaa. Kärkiyksikkö tuupataan pääuralta sivuun varmistukseksi, kun tietty siivu latua on avattu. Toki heidän pitää tapella sinne sivulle se muutama kilometri jotain kylätietä, mutta sen edettyään levittäytyvät ja ottavat puolustusasemat parhaansa mukaan. Oletettavasti tässä vaiheessa heillä on jäljellä osa miehistä ja kalustosta. Kilometrille puolustusasemienketjua ei tarvita montaakaan miestä ja vaunua, jotta siitä tulee hankala asema ilman tykistöä hyökkäävälle jalkaväelle. Näiden sivustaa varmistavien ei nimittäin tarvitse luoda yhtenäistä linjaa, vaan 500-1000 metrin välein olevat ryhmän tukikohdat riittävät. Teoriassa niiden väleistä pääsisivät meidän yksiköt, mutta käytännössä ne työntyisivät muutaman neliökilometrin pussiin, joten haluja siihen tuskin löytyy.

 

[baikal]

Toistan: pusikoihin ja suonlaitoihin ahdettu mekanisoitu voima oikein odottaa kevyen jalkaväen sinkomiehiä. Jos ripotatte noita komppanioita kyläteille puolen kilsan välein niin se on oikea onnenpotku puolustajan kannalta. Ei tapahtu. Ei tapahu.

Tulivoiman käyttö, vauhti ja häikäilemätön puskeminen tavoitteisiin, se on SE juttu. Ei siinä ripotella vaan Kaisaniemen suihkulähde siintää mielessä just sillä hetkellä, kun Vaalimaan Kriha-puomi rusentuu möyryävän rautatoosan alle....matkaa ei ole saateri kuin päivän veto ja siihen saa pitää työehtosopimuksen mukaiset tauotkin ja vauhdiksi riittää kolonnavauhti.

 

[Tvälups]

Soveltakaa Case Georgian kesäolympiaadit 2008 Suomen maastoon Vaalimaalta alkaen kun pohditte pallomeren sielunelämää...