PV:n sodanajan kokoonpano 2022?

Valtaosassa Divisioonista on kuitenkin ainakin vielä 3 prikaatia + ilmailuprikaati. Tykistöprikaatit on raketinheittimillä eli HIMARS/MLRS. Nuo Jenkkien Divisioonat on kyllä melkoisen vahvoja - esim. 1st Cavalry Division https://en.wikipedia.org/wiki/1st_Cavalry_Division_(United_States)

Itse tähän kysymykseen - nyt pohdittuani muutan oman vastaukseni kolmeen JVPR:nn. Huhdan vastaus on hyvä, mutta itsenäkisin että yksi JVPR on Pohjoisessa TEKA-kalustolla, yksi Kainuun seudulla TEKA-kalustolla ja yksi Etelässä PAJON/PSAJON-kalustolla. PORJPR:n purkamalla saisi ehkä jopa kokonaan tuon Etelän prikaatin PSAJON-kalustolle - MEKJP jäisi operatiivisiiin. Tekojen määrä lienee ihan Ok Norjan hankintojen myötä, ja kai Kainuun Jääkäriprikaatista vapautui ihan hyväkuntoisia uusimpia Nasuja?

Eiköhän ne Nasut ala olla pääosin valmista kamaa 2020-luvulle tultaessa joten käytettävissä on vain ne n. 400 hiljan hankittua Bankkua joilla varustaa varmaankin 4kpl alueellisia tst-osastoja (tai yhden prikaatin). Luulenpa että pohjoiseen ei tuon enempää voimaa löydy paitsi tietysti sissien ja paikallisjoukkojen yms. muodossa.

Etelässä olisi sitten kaksi prikaatia osin panssariajoneuvoin ja osin kuorma-autoin varustettuna.
 
Tulossa on USN:n LCS:n ja esim. RN:n MHC - eli monitoimialus jolta toimii erilaisia robotteja tai miehitettyjä apualuksia miinanraivaustehtävissä. Ratkaisu sopisi myös Suomen oloihin maamme lyhyiden etäisyyksien ansiosta.

http://www.baesystems.com/en/feature/the-maritime-mine-counter-measures-mmcm-programme

Suomen kannalta Kuhat vanhentuivat juuri väärään aikaan. Toisaalta käytettyjä raivaajia ei ilmeisesti edes katsastettu, vaikka niitä oli tuolloin saatavilla. Sinänsä Katanpää-luokan varustus on huippuluokkaa ja kunhan alukset ovat täydessä toimessa ovat ne alallaan maailman parhaita.

Royal Navyn uudet aluksethan toimivat ihan samalla ajatuksella kuin Katanpäät ja sitoutuvat tarvittaessa yhtä lailla siihen raivaustehtävään. Ei sielläkään olla varustamassa hävittäjiä tai fregatteja oto-raivaajiksi niin kuin esitit meille toimintamalliksi. Taistelualuksillekin olisi toki hyvä saada miinanetsintäkykyä omasuojatarkoitukseen ja miinoitteiden välttämiseen. Silti raivaajat/etsijät ovat ihan oma lukunsa.
 
Ei kaikkia Kuhia kai ole vielä poistettu. Raivausyksiköt taitavat vain olla niitä Merivoimien Maakkaranpaistojoukkoja
 
Ei kaikkia Kuhia kai ole vielä poistettu. Raivausyksiköt taitavat vain olla niitä Merivoimien Maakkaranpaistojoukkoja

Jostain lehtijutusta sai sellaisen käsityksen että käytössä olisi vain yksi Kuha-luokan raivaaja ja useampi Kiiski.
 
Tolkun puhetta nyt tähän(kin) keskusteluun! Vahvuus tulee olemaan 500 000- 600 000 taisteijaa ja se on aivan minimi! Kaikille on tehtävä tositilanteessa. Ei pidä paikkaansa, että 35- 50 v olisivat ilman sijoitusta, juuri he ovat tärkeimipiä sodan ajan tilanteessa. Tästä nuoremmellekin löytyy oikein hyvät pestit, mutta heillä ei ole kokemusta tärkeimpiin tehtäviin !
 
Ei pidä paikkaansa, että 35- 50 v olisivat ilman sijoitusta, juuri he ovat tärkeimipiä sodan ajan tilanteessa.
Mitäh?! Tärkeimpiä? Me ollaan aivan pelkää heittopussia. Nykyisiä kantapeikkoja ei kiinnosta ollenkaan miten 35-50 v harjoitetaan. Reserviläinen on outsider, koska ei ole ammattilainen, joka on se ainoa guru. Hallelujaa.
Kaikki fokus on vain siinä "PV sodanajan joukoissa"......ja loput allekirjoituksestani.....
 
+100 pistetta reservilaisveli @Rauhantekijä :lle.... nyt kun on vihdoinkin saatu kaikki paasiaisen tuomat kusipaiset sukulaiset-/ muut ilmaisruokailijat potkittua nurkista vittuun ja voi keskittya rehellisesti oluen juomiseen niin taalla on yllattavan vahan miehia rivissa...

Joten ehdotan itse seuraavaa: ryyppyseuran nimissa nyt vahintaan jaakarijoukkueen koko on kastettava 45:een 'henkiloon', ja kaksi upseeria. Ja joukkueen varustukseen myos lisataan kaksi suustaladattavaa muskettipistoolia, kaytettavaksi lahinna aamunkoitteessa jos 'henkiloille' syntyy eripuraa joukon johtamisesta ja taktiikasta.
 
Itse tähän kysymykseen - nyt pohdittuani muutan oman vastaukseni kolmeen JVPR:nn. Huhdan vastaus on hyvä, mutta itsenäkisin että yksi JVPR on Pohjoisessa TEKA-kalustolla, yksi Kainuun seudulla TEKA-kalustolla ja yksi Etelässä PAJON/PSAJON-kalustolla. PORJPR:n purkamalla saisi ehkä jopa kokonaan tuon Etelän prikaatin PSAJON-kalustolle - MEKJP jäisi operatiivisiiin. Tekojen määrä lienee ihan Ok Norjan hankintojen myötä, ja kai Kainuun Jääkäriprikaatista vapautui ihan hyväkuntoisia uusimpia Nasuja?

Huomaa, että minä kirjoitin vuodesta 2030. Oma ehdotukseni vuodelle 2030 sisälsi ajatuksen, että Eteläinen Prikaati vastaisi Suomenlahdelta Lappeenrantaan, Keskinen Prikaati Lappeenrannasta Joensuun tasalle, ja Pohjoinen Prikaati sitten siitä ylöspäin Norjan rajalle asti. Ajatukseni on, että painopiste on etelässä, ja pohjoisessa Venäjänkin yritykset ovat vähäisempiä. Toki Pohjoisen Prikaatin rintamavastuu on lievästi sanottuna kattava...

Sinun ehdotuksesi neljästä JVPR:sta vuodelle 2022 on mielestäni ihan realistinen. Ei mitenkään erityisen kunnianhimoinen, ja sopii hyvin yhteen mm. 122 H 63 määrien kanssa (eikö joku laskenut, että niitä olisi 12 patteristoa?) Tällöin saataisiin esim. kolme taisteluosastoa + HAJP per prikaati.

Yksi tapa katsoa asioita on laskeskella esim. Stinger-hankintaa; eikös Suomen pitänyt hankkia 110 laukaisulaitetta, ja kaikkien alueellisten prikaatien piti saada 20 laukaisulaitteen ilmatorjuntaohjuspatteri? Voisi kuvitella, että tuosta määrästä vähintään 4 patteria olisi tarkoitettu alueellisille prikaateille, ja loput sitten ehkä sissien tms. erillisjoukkojen suojaamiseen. Tosin voi olla, että osa Stingereistä on hankittu ajatuksella "kyllä niille jotakin käyttöä aina löytyy", ja varmasti löytyykin vaikka ilmavoimien tukikohtien suojana. (Stinger-hankinnan euromääräinen koko kyllä sitten supistui suunnitellusta, mutta supistuma tapahtui ilmeisesti etupäässä ohjusten, ei laukaisulaitteiden kohdalla.)

Telakuorma-autojen suhteen näen osittain saman ongelman kuin @Rannari, mutta uutisissa on valitettu, että bensiinikäyttöiset ovat liian kalliita ja joutavat Stenalle. Se antaa ymmärtää, että dieselmoottoriset Nasut olisivat jäämässä käyttöön, eikö? Sitten taas toisaalta kirjoitetaan, että kaikki kotimaiset olisivat menossa Stenan kitaan. Lisäksi sanovat, että 250 kotimaista telakuorma-autoa pitää korvata 400 Bandvagnilla(!). On myös mielenkiintoista, että uutisoinnin mukaan molemmat telakuorma-autokaupat olisi tehty Norjan kanssa, mutta silti tuli pieni määrä niitä ruotsalaisten panssari-Bankkuja. Eli mitä ihmettä on meneillään? Ota tuosta nyt selkoa!

Jos telakuorma-autoista säästyy Bandvagnit ja diesel-Nasut, ja vähintään KAIJPR on luiskattu, niin tällöin neljä alueellista prikaatia voisi olla realismia vuonna 2022. Hahmotelma 2022 noilla oletuksilla:

1 x Arktinen prikaati (2-3 x TSTOS TEKA 1 x HAJP)
1 x Pohjoinen Prikaati (3 x TSTOS TEKA, 1 x HAJP)
1 x Keskinen Prikaati (1 x TSTOS PSAJON, 2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
1 x Eteläinen Prikaati (2 x TSTOS PSAJON, 1 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
 
Telakuorma-autojen suhteen näen osittain saman ongelman kuin @Rannari, mutta uutisissa on valitettu, että bensiinikäyttöiset ovat liian kalliita ja joutavat Stenalle. Se antaa ymmärtää, että dieselmoottoriset Nasut olisivat jäämässä käyttöön, eikö? Sitten taas toisaalta kirjoitetaan, että kaikki kotimaiset olisivat menossa Stenan kitaan. Lisäksi sanovat, että 250 kotimaista telakuorma-autoa pitää korvata 400 Bandvagnilla(!). On myös mielenkiintoista, että uutisoinnin mukaan molemmat telakuorma-autokaupat olisi tehty Norjan kanssa, mutta silti tuli pieni määrä niitä ruotsalaisten panssari-Bankkuja. Eli mitä ihmettä on meneillään? Ota tuosta nyt selkoa!

Kyllä, uudet hankinnat Norjasta (ja Ruotsista) tuli ensisijaisesti korvaamaan vanhat bensanasut (NA-140). Uudemmat (NA-110/120 jne.) jäävät porskuttamaan taisteluosastoissa, mutta kuinka kauan sitä en tiedä. Eikö kaikista tuoreimmat Nasut ole jopa yllättävän uusia, vuosituhannen vaihteen läheltä?
 
Kyllä, uudet hankinnat Norjasta (ja Ruotsista) tuli ensisijaisesti korvaamaan vanhat bensanasut (NA-140). Uudemmat (NA-110/120 jne.) jäävät porskuttamaan taisteluosastoissa, mutta kuinka kauan sitä en tiedä. Eikö kaikista tuoreimmat Nasut ole jopa yllättävän uusia, vuosituhannen vaihteen läheltä?

Wikipedia kertoo, että viimeiset NA-110 olisivat vuodelta 1994. Ehkä uudempia versioita on tuotettu vielä 1995? Kuulostaa uskottavalta, kun miettii, että Hornet-hankinnat alkavat noilla paikkein ---> rahat tiukilla.
 
Royal Navyn uudet aluksethan toimivat ihan samalla ajatuksella kuin Katanpäät ja sitoutuvat tarvittaessa yhtä lailla siihen raivaustehtävään. Ei sielläkään olla varustamassa hävittäjiä tai fregatteja oto-raivaajiksi niin kuin esitit meille toimintamalliksi. Taistelualuksillekin olisi toki hyvä saada miinanetsintäkykyä omasuojatarkoitukseen ja miinoitteiden välttämiseen. Silti raivaajat/etsijät ovat ihan oma lukunsa.

Suomen tapauksessa raivauskalusto voisi tukeutua jonkinlaisiin pikku-monitoimialuksiin tai RVL:n aluksin, kuljetuslauttoihin tai vaikka Lillmalön lauttalaituriin jonne kuorma-auto on tuonut ROV:n, sukeltajien varustuksen jne. Kun ei ole tarve siirtyä Falkland-saarille ja aloittaa raivausta siellä mikä vaatii ison aluksen :) Pointtinihan siis on, että kun sodanajan tiedustelu ja raivaus tapahtuu käytännössä kokonaan robotein on oikeastaan sama minkänlaiselta alusalustalta tämä tapahtuu.

Mutta edelleen minulle on mysteeri, miksi käytetyn kaluston hankkimista ei harkittu? Esimerkiksi USA poisti samaan aikaan saman Lerici-luokan 1990-luvulla rakennettuja Osprey-luokan aluksia, Saksa Type 333 Kulmbach -luokan aluksia 1990-luvun alusta jne.

Siirretään Merivoimaketjuun?
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, uudet hankinnat Norjasta (ja Ruotsista) tuli ensisijaisesti korvaamaan vanhat bensanasut (NA-140). Uudemmat (NA-110/120 jne.) jäävät porskuttamaan taisteluosastoissa, mutta kuinka kauan sitä en tiedä. Eikö kaikista tuoreimmat Nasut ole jopa yllättävän uusia, vuosituhannen vaihteen läheltä?

Olen ymmärtänyt asian niin että D-Nasuilla on varustettu KAIJPR ja D-Bankut ovat alueellisilla joukoilla. Looginen jatkumo on se että D-Nasujen mailit tulevat täyteen vuonna X ja prikaati puretaan. Joku osa ajoneuvoista voi silti olla paremmassa kunnossa ja jatkaa uraansa. Onhan Krh-Nasua (120mm) jo Pv:n esityksissäkin työnnetty alueellisille vaikka hankintamäärä oli tasan prikaatin määrävahvuus. Sisun historiikissa oli tarkemmin valmistusvuosista joten pitää luntata ja palata asiaan.
 
Suomen tapauksessa raivauskalusto voisi tukeutua jonkinlaisiin pikku-monitoimialuksiin tai RVL:n aluksin, kuljetuslauttoihin tai vaikka Lillmalön lauttalaituriin jonne kuorma-auto on tuonut ROV:n, sukeltajien varustuksen jne. Kun ei ole tarve siirtyä Falkland-saarille ja aloittaa raivausta siellä mikä vaatii ison aluksen :) Pointtinihan siis on, että kun sodanajan tiedustelu ja raivaus tapahtuu käytännössä kokonaan robotein on oikeastaan sama minkänlaiselta alusalustalta tämä tapahtuu.

Mutta edelleen minulle on mysteeri, miksi käytetyn kaluston hankkimista ei harkittu? Esimerkiksi USA poisti samaan aikaan saman Lerici-luokan 1990-luvulla rakennettuja Osprey-luokan aluksia, Saksa Type 333 Kulmbach -luokan aluksia 1990-luvun alusta jne.

Siirretään Merivoimaketjuun?

Missä on sanottu ettei harkittu? Koska käytetyllä aluksella on lyhyt elinkaari ja se taas on Suomen systeemille todellista myrkkyä. Vanhassa aluksessa on myös vanhat laitteet. Onko värkki X sitten merkittävästi edullisempi AUV:n runkoon kuin miinantorjunta-alukseen asennettuna? Tuskin. Mikä oli itse alusten osuus siitä 250m€ kokonaisuudesta? Se ei varmaan ole edes julkista tietoa. Ainoastasn runkojen osalta olisi voitu säästää ja silti olisi pitänyt rakentaa muita aluksia järjestelmiä kantamaan. Joustavuuttahan tuollainen oto-ratkaisu toisi rutkasti lisää ja seuraavalla kierroksella se voi olla jo todellisuuttakin. Perusedellytys on tietysti merkittävä säästö jollain rivillä.
 
Missä on sanottu ettei harkittu? Koska käytetyllä aluksella on lyhyt elinkaari ja se taas on Suomen systeemille todellista myrkkyä. Vanhassa aluksessa on myös vanhat laitteet. Onko värkki X sitten merkittävästi edullisempi AUV:n runkoon kuin miinantorjunta-alukseen asennettuna? Tuskin. Mikä oli itse alusten osuus siitä 250m€ kokonaisuudesta? Se ei varmaan ole edes julkista tietoa. Ainoastasn runkojen osalta olisi voitu säästää ja silti olisi pitänyt rakentaa muita aluksia järjestelmiä kantamaan. Joustavuuttahan tuollainen oto-ratkaisu toisi rutkasti lisää ja seuraavalla kierroksella se voi olla jo todellisuuttakin. Perusedellytys on tietysti merkittävä säästö jollain rivillä.

Esim. Ospreyt tulivat käyttöön 1993-1999 ja poistettiin 2006-2007, eli eiköhän niillä muutama vuosi olisi ollut käyttöikää jäljellä. Kyseessä ovat saman Lerici-luokan kehitelmät kuin Katanpäät. Varustus toki Katanpäissä on uudempaa. Kreikka maksoi kahdesta aluksestaan 27mUSD vuonna 2007.

Miinantorjunta-alukissa runko maksaa paljon enemmän kuin muissa johtuen kalliimmasta rungosta (matala heräte lasikuidulla ja balsasandwichilla) ja erilaisista rakenteista joilla minimoidaan shokkivaikutus. Tämän vuoksi esim. Katanpäät eivät voi kulkea jäissä (vaikak vihollinen voi miinoittaa myös jääkelillä joko lento- tai torpedomiinoin) ja ovat kovin hitaita.

Erillisen mito-laitteiston taas voi laittaa vaikka monitoimimurtajan kannelle jos juuri jäänmurtokyky sattuu olemaan tarpeen.
 
Viimeksi muokattu:
Esim. Ospreyt tulivat käyttöön 1993-1999 ja poistettiin 2006-2007, eli eiköhän niillä muutama vuosi olisi ollut käyttöikää jäljellä. Kyseessä ovat saman Lerici-luokan kehitelmät kuin Katanpäät. Varustus toki Katanpäissä on uudempaa.

Miinantorjunta-alukissa runko maksaa paljon enemmän kuin muissa johtuen kalliimmasta rungosta (matala heräte lasikuidulla ja balsasandwichilla) ja erilaisista rakenteista joilla minimoidaan shokkivaikutus. Tämän vuoksi esim. Katanpäät eivät voi kulkea jäissä (vaikak vihollinen voi miinoittaa myös jääkelillä joko lento- tai torpedomiinoin) ja ovat kovin hitaita.

Erillisen mito-laitteiston taas voi laittaa vaikka monitoimimurtajan kannelle jos juuri jäänmurtokyky sattuu olemaan tarpeen.

Olisi ollut puolet elinkaaresta jäljellä ja juuri kun hävittäjiä maksetaan pitäisi saada uudet alukset. Ei hyvä...

Toistan itseäni mutta mitä maksaa kolmen miinantorjunta-aluksen runko suhteessa hankkeen kokonaishintaan? Paljonko on paljon? Tuo on ihan olennainen tieto jos asiasta haluaa jotain mieltä olla. Minä en tiedä eikä taida tietää moni muukaan. Niin kauan kuin tuota tietoa ei ole voidaan vain heitellä tuulenhuuhtomia säästöideoita vaikkei edes tiedetä tulisiko säästöä ja jos tulisi niin paljonko. Muutos ei itsessään voi olla arvo vaan sillä pitää saavuttaa jotakin.
 
Ehkä enemmänkin kolme armeijakuntaa kuin prikaatia. Loppuvahvuutena n. 100000 +/- 10%. AK Etelä, Itä ja Pohjoinen

Etelä: 1 JVPR ( 3 TSTOS PUOL, 2 KAJP, 2 TSTOS HYÖK, 1 HAJP, ITPSTO), RAJAPR, 3 RSPSTO, 2 KV ja RSRAKHPTRI, 3 PSTK (PSTOHJ2000), 4 Lennokkijaos, ITPSTO LOGR, PIONR
Itä: 1 JVPR ( 2 TSTOS PUOL, 2 TSTOS TEKA, 2 HAJP, ITPSTO), RAJAPR, PAIKP, 3 RSPSTO, 1 RSRAKHPTRI, ITPSTO, 4 PSTK ( 3 PSTOHJ ja 1 Musti), 3 Lennokijaos, 2 TJPTRI, LOGR, PIONR
Pohjoinen: 1 JVPR ( 1 TSTOS PUOL, 3 TSTOS TEKA, 2 HAJP, ITPSTO), RAJAPR, 2 KVRAKHPTRI, 3 RSPSTO, ITPSTO, 2 PAIKP, 3 PSTK (2 Musti ja 1 PSTHJ2000), 2 Lennokkijaos, 3 TJPTRI, ITPSTO, LOGR, PIONR

Selustassa tusinan verran PAIKP hoitamassa LKPn ja YLJOPOn reservinä KARJPR, MEKTSTOS ja PORJPR (-).
 
Wikipedia kertoo, että viimeiset NA-110 olisivat vuodelta 1994. Ehkä uudempia versioita on tuotettu vielä 1995? Kuulostaa uskottavalta, kun miettii, että Hornet-hankinnat alkavat noilla paikkein ---> rahat tiukilla.
NA-120 GT:ä tehty vielä ainakin 1997, ehkä myöhemminkin, löytyykö kenelläkään lisäinfoa? Cargo-variantti ollut tuotannossa 2001-2002.

Olen ymmärtänyt asian niin että D-Nasuilla on varustettu KAIJPR ja D-Bankut ovat alueellisilla joukoilla. Looginen jatkumo on se että D-Nasujen mailit tulevat täyteen vuonna X ja prikaati puretaan. Joku osa ajoneuvoista voi silti olla paremmassa kunnossa ja jatkaa uraansa. Onhan Krh-Nasua (120mm) jo Pv:n esityksissäkin työnnetty alueellisille vaikka hankintamäärä oli tasan prikaatin määrävahvuus. Sisun historiikissa oli tarkemmin valmistusvuosista joten pitää luntata ja palata asiaan.
Samassa käsityksessä minäkin olen. Paitti nyt tilanne taitaa olla se, että KAIJPR:a ei enää ole olemassa, jossain presentaatiossa se sanottiin suoraan - sitten kun vielä muistaisi missä. Kaikissa muissa epäsuoraan.
 
Olisi ollut puolet elinkaaresta jäljellä ja juuri kun hävittäjiä maksetaan pitäisi saada uudet alukset. Ei hyvä...

Toistan itseäni mutta mitä maksaa kolmen miinantorjunta-aluksen runko suhteessa hankkeen kokonaishintaan? Paljonko on paljon? Tuo on ihan olennainen tieto jos asiasta haluaa jotain mieltä olla. Minä en tiedä eikä taida tietää moni muukaan. Niin kauan kuin tuota tietoa ei ole voidaan vain heitellä tuulenhuuhtomia säästöideoita vaikkei edes tiedetä tulisiko säästöä ja jos tulisi niin paljonko. Muutos ei itsessään voi olla arvo vaan sillä pitää saavuttaa jotakin.

Jos lähdetään siviilimaailmasta liikkeelle niin pari vuotta vanha käytetty 50 metrin lasikuitualus lähtisi 30 miljoonan euron hinnalla. Ja vaikka sisällä on tiikkiä, rungossa ei ole niitä oikeasti kalliita juttuja kuten shokkivaimennusta ym. Lasikuitu maksaa aika pirusti kun siitä aletaan isoa runkoa vääntämään.

Mitä taas tulee hintaan muuten, niin eiköhän PV:llä olisi ollut käyttöä ylimääräiselle 200mE:lle jos olisikin hankittu kolme käytettyä Ospreytä ja niille päivitykset. Merivoimat toki sai nyt huippuluokan miinantorjunta-alukset.
 
Back
Top