Rannikkotykistöstä kysymystä ja pohdittavaa

[kimmo.j]

Uskaltaisiko heittää, että se torni kestää ainakin yhtä hyvin kuin tankki kestää? Telakoneistoa ei vahingoittumassa tietenkään, mutta ne tornin osat mitkä voivat saada vahinkoa sirpaleista, ovat alttiina. Eli olisiko sellaiset 10-15 metriä minkä sisällä alkaa tulla vahinkoa kohtuu varmasti? Tuhoamiseen pitää olla sitten melkeimpä täysosuma.

Torni kestää mitä kestää, mutta mitä kestävät maanalaiset tilat?
Jos katsoo sateliittikuvia noista tykeistä vaikuttasi niiden ympärillä olevan iso betonilaatta. Oletan niiden alla olevan tykin miehistö-, laite- ja ammustilat. Katon paksuus lienee salaisuus, mutta toivoa sopii, ettei sitä millään pikkupommilla läpäistä.

 

[kimmo.j]

Ei kuullosta ihan mahdottomalta näin maalaisjärjellä ajateltuna tuo jammerien ensivaiheen tuho. GPS kun toimii ennalta tiedetyllä taajuudella, signaalin ollessa vielä suhteellisen heikko teholtaan. Tällöin sitä häiritään lähettämällä "puppua" samalla taajuusalueella siten että puppu peittää satelliittien lähettämät signaalit. Rautalangasta väännettynä gps kuiskaa ja jammer huutaa sen yli ettei kuiskaus kuulu. No tällainen huutaja ollut helppo paikantaa koska lähettää aktiivisesti sellaisella taajuudella jota maassa normaalisti vain kuunnellaan eikä lähetetä. Menisi ainakin minun järkeeni ihan ok. Lisättäköön edelliseen että gps jammerit ja muut sofistikoituneemmat menetelmät kuin savutuksen + vesisumun tekemisen lisäksi mielestäni taloudellisesti utopiaa koska linnakkeen arvo tulevaisuudessa pienempi täsmäaseen hinnan halventuessa seuraavina vuosikymmeninä jos nykytrendi jatkuu. JDAM on ainakin itselle ollut esimerkkinä koulutuksessa jo 10 vuotta sitten miten halvalla on tehty täsmäase. Tuo 10-15m lienee aika realistinen matka mistä tuhoa alkaisi tulla, tornikanuuna kun on aina kallion sisässä poislukien torni. Ehkä joku bunkkerintuhoaja jolla parempi penetraatio kuin mainittu 3,4m betonia pistää hiljaiseksi kauempaakin mutta edellä esitetyillä spekseillä luulisin 15m olevan jo liian kaukana.

Olen siinä käsityksessä, että MK84 tunkeutuu 3,4 meriä betoniin ennen räjäjähdystään. Räjähdys sitten tekee omat tuhonsa, kuinka pitkälle se vaikuttaa, en tiedä ja mikä on kiinteän graniitin antama suoja.

 

[SJ]

Olen siinä käsityksessä, että MK84 tunkeutuu 3,4 meriä betoniin ennen räjäjähdystään. Räjähdys sitten tekee omat tuhonsa, kuinka pitkälle se vaikuttaa, en tiedä ja mikä on kiinteän graniitin antama suoja.

Juttu on vain siinä, että tarkoitus on saada se pommi räjähtämään siellä rakenteen sisällä, eikä vain ravistella betonia sinne sisälle. Tuon tornikanuunan tapauksessa ero ei välttämättä ole relevantti, mutta isommissa kohteissa ero on melkoinen.

 

[MeriTJ]

Torni kestää mitä kestää, mutta mitä kestävät maanalaiset tilat?
Jos katsoo sateliittikuvia noista tykeistä vaikuttasi niiden ympärillä olevan iso betonilaatta. Oletan niiden alla olevan tykin miehistö-, laite- ja ammustilat. Katon paksuus lienee salaisuus, mutta toivoa sopii, ettei sitä millään pikkupommilla läpäistä.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/130_TK

Tuosta linkistä näkyvä kuva sekä wikin lähteissä olevasta Rannikonpuolustaja 1995/1 selviää betonilaattaisuus (tai paremminkin se että ovat kalliossa eikä betonissa). Henk koht pommien tehon arviointi ei ole vahvuus, enkä omaa moisesta koulutusta/kokemusta ihmeemmin. Laskeskelin kirjoitaessa mielessäni että jos lentopommi tunkeutuu 3,4m betoniin ennen räjähdystään, ei se mene kallioon yhtä syvälle. Koska paine koittaa levitä pienimmän vastuksen suuntaan, suurin suunta on tällöin ylös vaikka tätä on varmasti koitettu muotoilulla muuntaa hyödyntäen esim Munroen efektiä (aiheesta löytyy lontooksi mm wikipedia/shaped charges) . Tästä päättelin että syntynyt kraateri lienee pari metriä syvä ja halkaisijaltaan about 10m. Tuossa käytetty vain ja ainoastaan perstuntumaa eikä siinä ole asiantuntevuutta tai kokemusta tueksi ollenkaan. Täällä varmaan joku sellainenkin kuka osaa sanoa että metsään meni jos näin kävi.

 

[peelo]

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/130_TK

Tuosta linkistä näkyvä kuva sekä wikin lähteissä olevasta Rannikonpuolustaja 1995/1 selviää betonilaattaisuus (tai paremminkin se että ovat kalliossa eikä betonissa). Henk koht pommien tehon arviointi ei ole vahvuus, enkä omaa moisesta koulutusta/kokemusta ihmeemmin. Laskeskelin kirjoitaessa mielessäni että jos lentopommi tunkeutuu 3,4m betoniin ennen räjähdystään, ei se mene kallioon yhtä syvälle. Koska paine koittaa levitä pienimmän vastuksen suuntaan, suurin suunta on tällöin ylös vaikka tätä on varmasti koitettu muotoilulla muuntaa hyödyntäen esim Munroen efektiä (aiheesta löytyy lontooksi mm wikipedia/shaped charges) . Tästä päättelin että syntynyt kraateri lienee pari metriä syvä ja halkaisijaltaan about 10m. Tuossa käytetty vain ja ainoastaan perstuntumaa eikä siinä ole asiantuntevuutta tai kokemusta tueksi ollenkaan. Täällä varmaan joku sellainenkin kuka osaa sanoa että metsään meni jos näin kävi.

Tilat ovat raudoitettua betonia upotettuna kallioon. Joissain tykkiasemissa voi olla joitain tiloja kalliokatollakin. Ja niinkuin ilmakuvistakin näkyy niin asemat ovat kokoluokkaa 10x15-30x40m. Melko isoja eroja siis.

 

[MeriTJ]

Juu, siltähän nuo näyttää ja tämä tarkkuus riittänee asiasta kun ei voida enää pysyä julkisissa lähteissä eikä yleisellä tasolla kun näin nettipalstalla asiasta keskustellaan.

 

[peelo]

Vallisaaressa näittäisi olevan 100 TKt myös paikallaan (25.8.2013). PVn vuokrasopimus päättyi ilmeisesti 2012.

 

[hessukessu]

Betonilaattapohjaisiin tykkeihin voi siis täsmäaseen tarkkuus riittää. Se on toki paska uutinen.

Sivukysymys: Miksi noihin on menty tekemään kaameat betonilaatat? Eikö olisi järkevämpää alunperinkin tehdä kaikki kallion sisään ja vain pienenpieni aukko siitä ylös tornia varten ja suojaisesta paikasta suojattu ulos/sisäänkäynti sitten maan alle? Mitä järkeä on ensin louhia hirveät määrät kalliota pois, sitten alkaa väsäämään siihen teräsbetonista jotain suojaa jne.? Toki tuolloin ei ole täsmäaseista vielä tiedetty mitään, mutta silti ihmetyttää tuo touhu. Kyllä graniitti kestää HUOMATTAVASTI paremmin kuin teräsbetoni ja väittäisin, että bunkerbusterit eivät graniittia läpäise kuin korkeintaan ehkä metrin verran, se on kuitenkin niin pirun kovaa teräsbetoniin verrattuna. Optimitilanteessahan olisi kallioon louhittu tila jousien jne. varassa olevalle teräsbetonitilalle, joka siis on kaikilta sivuiltaan irti kalliosta tärinävaikutuksen minimoimiseksi. Eihän tuollaista tuhoaisi sitten millään, paitsi aivan täysosumalla siihen tykkitorniin. Viereen osunutkin toki pistäisi tykkitornin pois pelistä, mutta ei tiloja eikä miehistöäkään (ehkä).

 

[SJ]

Betonilaattapohjaisiin tykkeihin voi siis täsmäaseen tarkkuus riittää. Se on toki paska uutinen.

Sivukysymys: Miksi noihin on menty tekemään kaameat betonilaatat? Eikö olisi järkevämpää alunperinkin tehdä kaikki kallion sisään ja vain pienenpieni aukko siitä ylös tornia varten ja suojaisesta paikasta suojattu ulos/sisäänkäynti sitten maan alle? Mitä järkeä on ensin louhia hirveät määrät kalliota pois, sitten alkaa väsäämään siihen teräsbetonista jotain suojaa jne.? Toki tuolloin ei ole täsmäaseista vielä tiedetty mitään, mutta silti ihmetyttää tuo touhu. Kyllä graniitti kestää HUOMATTAVASTI paremmin kuin teräsbetoni ja väittäisin, että bunkerbusterit eivät graniittia läpäise kuin korkeintaan ehkä metrin verran, se on kuitenkin niin pirun kovaa teräsbetoniin verrattuna. Optimitilanteessahan olisi kallioon louhittu tila jousien jne. varassa olevalle teräsbetonitilalle, joka siis on kaikilta sivuiltaan irti kalliosta tärinävaikutuksen minimoimiseksi. Eihän tuollaista tuhoaisi sitten millään, paitsi aivan täysosumalla siihen tykkitorniin. Viereen osunutkin toki pistäisi tykkitornin pois pelistä, mutta ei tiloja eikä miehistöäkään (ehkä).

Ehkä ne on halunnut tehdä tasaisen pinnan siihen tornin ympärille, että voi kätevästi vaikkapa kolata se tornin ympärystön lumesta? Se voi olla tehty kallion sisään, mutta siihen on kallion päälle tehty tuo betoni ihan vain muotoilun vuoksi? Se kallio kun ei ole erityisen tasaista parhaimmillaankaan. Ehkä joku oli oikeasti kaukaaviisas ja ajatteli sen betonin peittävän mahdolliset kallion muodot ja esim. halkeamat, joihin joku vihollinen voisi keksiä tähdätä heikon kohdan toivossa?

En sitten ole ollenkaan varma näistä, arvailen vain.

 

[peelo]

Raha. Jos sitä olisi ollut niin olisi varmasti tehty ruotsalaisten ERSTAn kaltaisia tykkiasemia. Kalliota pitää olla aika paksulti jotta se kestää vaikka tilojen leveys ei olisi montaa metriä enempää. Siellä on aina halkeamia. Sitten kun sitä on riittävästi se on vahvaa. Teräsbetonilla voidaan tehdä kattoa muutamista cm aina metrien paksuuksiin.

Landsortin ERSTA patteri
http://www.skymningslage.se/batteri-landsort/
Nämähän oli täysin itsenäisiä kokonaisuuksia. Sieltä löytyy voimakoneet, keittiöt, suihkut yms.