Reserviläiset voidaan pian käskeä kertausharjoituksiin välittömästi

Jos oikein ymmärsin, mitä aikanaan eräässä rekrytilaisuudessa kerrottiin, niin tällä ehdotuksella koitetaan saada muitakin joukkoja käskettyä kertaamaan nopeutetulla aikataululla, kuin nyt perustettavat nopeanvalmiuden joukot. Idea ei välttämättä ole ihan tuore, mutta nyt on sellainen puolustusministeri joka uskaltaa viedä asiaa eteenpäin.
Esim paikallispataljoonan yksi komppania kerrallaan kertaamassa, eli "harjoittelemassa" esimerkiksi kohteensuojaamista näkyvästi pataljoonan vastuualueella. 1-2 vkon välein kun vaihtaa yksikköä, niin pataljoonan tärkeimmät yksiköt saadaan kertauskoulutettua ensimmäiseen tehtävään ja näkyvä valmius rekisteröidään varmasti maan rajojen ulkopuolellallakin ja sillä saattaa olla ehkäisevä vaikutus pienten vihreiden henkilöiden liikehdinnälle, kun naapurit rekisteröivät usemman pataljoonan verran perustettuja joukkoja ympäri Suomea ja jos päälle kaatuva uhka saadaan sillä torjuttua, kaikki voidaan myöhemmin naamioda vain valmiuden tehostamisen harjoitteluksi. Kyky saada avainyksiköt nopeasti palvelukseen on varmasti tieto naapureissa, joka vaikuttaa heidän suunnitelmiin, mutta jos sitä kykyä ei ole, niin heiltä puuttuu potentiaalinen vastustaja, jolloin pelikenttä on heidän.
Se mistä raha siihen löytyy, on vain sen ajan ongelma, saattaa jäädä joku varusmiesten pääsotaharjoitus väliin.
Nopealla puolustuskyvyn nostolla säästetään varmasti siihen verrattuna, että otetaan oikeasti mittaa vastustajasta.
 
@Johannes, minusta olit pihalla nimenomaan rahoituksen ja yhteiskunnllisten vaikutusten suhteen, rauhan ajan kh on suunniteltu ja valmisteltu koulutustapahtuma, nopeasti järjestetty kh taas valmiuden kohottaminen, jossa käytännössä noudatetaan liikekannallepanon nuotteja. Näiden joukkojen määrä ei ole ratkaiseva, vaan se että ne ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, siis ennen kuin vihollinen, vaikkapa nyt eduskuntatalon rappusilla tai Hki-Vantaan lentokentällä. Ei Krimilläkään mitään divisioonia tarvittu. Sen jälkeen kun avainkohteet on suojattu, voidaan sitten perustaa niitä muita joukkoja. Rahoitus taas toimii kuten edellä esitin, harjoituksia siirrellään perutaan ja jopa perustetaan kesken budjettikauden, esim. päällekkäisten kalusto- tai harjoitusaluevarausten takia, ilman että joka lappua kierrätetään eduskunnan kautta. Se on aivan normaalia toimintaa myös rauhan aikana.

Hallituksen koolle kutsumisen suhteen olet todennäköisesti oikeassa, mutta viestiverkon nyykähtäminen ja mediassa riehuva disinformaatio saattaa aiheuttaa sen, että tieto ei kulje ylhäältä alaspäin, jolloin joku aluetoimisto/joukko-osasto saattaa joutua yksin päättämään, mitä ihmettä tehdään sen satamaan yllättäen ilmaantuneen venäläisomisteisen rahtilaivan kanssa...

Mitään valtavia massoja tällä ei tietenkään riviin kutsuta, tärkeintä on nopeus ja aloitteen otto, sekä viestin lähettäminen, kuten JR49 mainitsikin.

Suomen asevelvollisuus- ja perustuslaki määrittelee hyvin yksiselitteisesti sen, miten joukko-osastoja kutsutaan, minkälainen määrä ja myös sen millä mandaatilla nuo joukot toimivat ja miten noiden joukkojen toiminta saadaan yhteiskunnallisella tasolla tuettua. Tuo nimike on liikekannallepano. Se voi olla valtakunnallinen, alueellinen. Se voi koskea koko reserviläisarmeijaa tai vain pientä osaa siitä. Edelleenkin, on todella mielenkiintoista nähdä, mikä tuon uuden lain sisältö tulee olemaan ja miten se suhtautuu Suomen olemassa olevaan lainsäädäntöön. Tämä ei mielestäni ole mitenkään selkeä ja sinä et ole tuonut tuohon minkäänlaista argumenttia, jotta muuttaisin omaa kantaani.

Alkuperäisessä viestissäsi mainitsit, että ad-hoc kertausharjoitukset olisivat jonkinlainen oikotie siihen, että valmiutta voidaan nostaa ilman että Suomen tasavallan hallitus tai eduskunta olisi asiasta päättämässä. Suora lainaus omaa tekstiäsi:"Homman juju on siinä, että kertausharjoituksien toimeenpanosta voi puolustusvoimat päättää ILMAN poliitikkojen vatulointia." Olen tuosta täysin eri mieltä ja odotan mielenkiinnolla, miten eduskunnan ja hallituksen rooli on tuossa uudessa lain valmistelussa otettu huomioon. Myöskin jos kyseessä on pieniä määriä joukkoja, niiden kutsuminen hyvinkin lyhyellä varotusajalla onnistuu jo nykyiselläkin lainsäädännöllä. Ei tarvitse mitään uutta.

Mitä tulee kommentteihin siitä, että kertausharjoituksilla voidaan näyttää vihamieliselle taholle, että maa on yhtenäinen ja toimii on tietenkin totta. Argumentteina se on niin itsestäänselvä, että tuskin siihen kannattaa enemmän bittejä käyttää.

Syy, miksi nämä muotoseikat ovat niin tärkeitä on se, miten Venäjä teki Krimillä iskun EU:n, YK:n ja NATO:n muotoseikkoja ja Ukrainan omaa sekaannusta vastaan. Ne vihreät miehet olivat siihen ainoastaan välikappale. Jos Suomi lainsäädännössään keskittyy ainoastaan siihen miten mahdollisimman nopeasti jaetaan maastopukuja ja tussareita, peli on jo menetetty.

Suomi on sotien jälkeisen ajan sitoutunut erinäisiin kansainvälisiin sopimuksiin ilman, että Suomen omassa lainsäädännössä on mietitty, miten sitä pitäisi muuttaa, että se olisi linjassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Suoraan sanottuna se on jäänyt tekemättä, mikä on vakava puute.

Esimerkiksi Pariisin rauhansopimus 1947 on edelleen osa Suomen lainsäädäntöä ja se on edelleen virallinen sopimus USA:n, Ranskan, Saksan, UK:n ja Venäjän välillä. Presidentti Koivisto yksipuolisesti totesi, että koska Neuvostoliitto hajosi, sopimus ei meitä enää koske. Mikään voittajavaltio ei ole muuttanut omia sitovia kansainvälisiä sopimuksiaan Koiviston toteamuksen takia. Se miksi tämä esimerkki on tärkeä on se, että jos esimerkiksi Venäjä aloittaa jonkin agression Suomea vastaan, Venäjä voi samalla aiheuttaa hämäännystä ja viivytystä niiden valtioiden parlamenteissa, joiden pitäisi äänestää Suomen avustamisen puolesta. Muistuuko mieleen tämä uutinen?
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/81...inen-suomesta-rikkoo-pariisin-rauhansopimusta

Tuosta ylläolevasta ei voi syyttää Venäjää eikä siinä tilanteessa niitä hitaita parlamentteja, vaan ainoastaan Suomen sodanjälkeistä politiikkaa, missä aktiivisesti tuolle rauhansopimukselle ei ole haettu uutta ratifiointia sopijapuolten kesken.

Näitä esimerkkejä löytyy monia muitakin. Esimerkiksi Suomi on sitoutunut siihen, että sodanajan joukoissa on ainoastaan koulutettuja joukkoja. Tämä tulee YK:n ratifioiuduista sopimuksista. Missään Suomen omassa lainsäädännössä ei ole määritelty sitä, mitä tuo koulutettu joukko tarkoittaa. Tarkoittaako se esimerkiksi sillä hetkellä palveluksessa olevia varusmiehiä vaiko eikö? Jälleen kerran esimerkiksi Venäjä voi takertua muotoseikkoihin ja tehdä avustusta harkitsevien valtioiden parlamenttien päätökset hankaliksi tai ainakin viivästyttää niitä.

Jos palataan tähän ad-hoc kertausharjoitukseen, palvellakseen Suomen etua, sen pitää olla 100% linjassa jo olemassaolevan lainsäädännön ja vastuiden kanssa. Muuten niillä kuuluisilla "trolleilla" on mahdollisuus masinoida keskustelu, jossa hallitus ei tiedä, pitäisikö tehdä kertausharjoitukset vaiko liikekannallepano vaiko mitä. Pahimmassa tapauksessa, jos todellakin olisi niin, että joku rupinen aluetoimisto voi kutsua iltapäiväksi kertausharjoituksen kasaan, Venäjä voi aina väittää, että Suomen tätä aluetta pitää nyt tulla auttamaan ja sieltä on pyydetty. Terijoen hallitus kuulostaa varmaan tutulta?

Ylläolevasta tässä on kysymys, eikä kumisaappaiden jaon nopeudesta. Valtiossa ja valtioiden välillä asioita ei vaan miehissä sovita silleen ja tälleen miten mieli menee. Kaikki perustuu parlamenttien hyväksymiin lakeihin ja niitä toteuttaviin elimiin.

Johannes
 
Oletettavasti tuleva lainsäädännön tarkennus vie nykysysteemiä eteenpäin, mikä sisältö sitten tuleekaan olemaan.

Sitä odotellessa voisi spekuloida kysymyksellä, minkälainen varusmiesjoukko täyttäisi tuon @Johannes mainitseman koulutetun joukon määritelmän. Itsellä on vain omiin kokemuksiin perustuva kompetenssi ottaa kantaan, mutta Haminan upseerioppilaskurssi nyt ainakin voisi mahtua kriteereihin. Sehän on kokonaisuudessaan nohevaa porukkaa, mistä kasaisi yhden pataljoonan nopeasti.
Siinä vaiheessa on kyllin monta kuukautta koulutusta takana, että miehistö- ja rj-tehtävät sujuisivat hyvin. Kantiksia olisi sitten joukkueenjohtajatasolta alkaen ylöspäin. Onhan joka koulutusjoukkueella oma kokelaansakin, ja voisihan heitäkin siihen harkita.
 
Edelleen, Johannes:

Kertausharjoituksien toimeenpanosta päättää puolustusvoimat, jokaista harjoituksentynkää ei nytkään kierrätetä eduskunnan kautta. Se on se homman juju. Ja kyllä aluetoimisto voi nytkin tuupata VAPAAEHTOISEN harjoituksen vaikka ensi viikonloppuun, jos se niin haluaa. Jostain syystä Venäjä ei kuitenkaan ole aluetta tullut turvaamaan, vaikka näin on tehtykin. Myöskään ylimääräisiä hallituksia ei ole näkynyt. Venäjä toki voi "provosoitua" ts käyttää tekosyynään mitä tahansa harjoitusta, oli se sitten ennalta suunniteltu tai ei. Ja aivan varmasti, mikäli kh joudutaan kasaamaan pyytämättä ja yllättäen, pv informoi päättäjiä normaalia virkatietä pitkin. Minun mielestäni tällainen nopea valmiuden kohottaminen nimenomaan antaa päättäjille aikaa tehdä rauhassa päätöksiä, kun alussa puolustuksen kannalta välttämättömät toimenpiteet on jo tehty.

Se, miten uusi lainsäädäntö ajetaan linjaan nykyisen kanssa, jää nähtäväksi. Aivan varmasti eduskunnalla tai vähintään tärkeimmillä ministereillä tulee olla asiassa jonkinlaista päätäntävaltaa. Pointti on siinä, että valmiuden kohottamiseen nimenomaan maavoimien kohdalla saadaan jonkinlainen työkalu. Ilma- ja merivoimien valmiutta on voitu tähänkin asti joustavasti kohottaa palkatun henkilöstön turvin, mutta reserviläisistä koostuvien maavoimien ei.

Kertausharjoituksien rahoituksesta olikin jo aiemmin puhetta, pv voi siirrellä rahojaan budjettinsa sisällä kohtuullisen vapaasti.
 
Kertausharjoituksilla suoritettava valmiuden tehostaminen olisi käsittääkseni poliisille annettavaa virka-apua, eli poliisin antamalla mandaatilla tehtyä kohteiden suojaamista ja mahdollisten ulkovaltojen taistelijoiksi tunnistamattomien "vihreiden henkilöiden" kiinniottoja.

PV:n sotilaspoliisi rekryvideo antaa asiasta jotain viitteitä niille joille aihe ei ole ihan tuttu.
 
Kertausharjoituksien toimeenpanosta päättää puolustusvoimat, jokaista harjoituksentynkää ei nytkään kierrätetä eduskunnan kautta. Se on se homman juju. Ja kyllä aluetoimisto voi nytkin tuupata VAPAAEHTOISEN harjoituksen vaikka ensi viikonloppuun, jos se niin haluaa.

Minä olen aluetoimistoon ilmoittanut että saa kutsua koska tahansa, kuinka lyhyellä varoitusajalla tahansa ja että tästä numerosta saa kiinni 24/7
 
Kyllä näin ex-kapiaisen kannalta Victor Charlie on lähempänä totuutta.

Ei kertausharjoituksen käyttäminen nopeaan valmiuden kohottamiseen ole mikään uusi ajatus, vaan vakiintunutta PV:n käytäntöä jo vuosikymmeniä. Tällä varmistetaan se, että vaikka poliittinen päätöksenteko takkuaisi, niin valmiutta pystytään kohottamaan tiettyyn rajaan saakka ilman poliitista päätöstä liikekannallepanosta. Rahasta sitten puhuttaisiin jälkeenpäin ja se ei sotatilan uhatessa ole koskaan ollut ongelma.
 
Kyllä näin ex-kapiaisen kannalta Victor Charlie on lähempänä totuutta.

Ei kertausharjoituksen käyttäminen nopeaan valmiuden kohottamiseen ole mikään uusi ajatus, vaan vakiintunutta PV:n käytäntöä jo vuosikymmeniä. Tällä varmistetaan se, että vaikka poliittinen päätöksenteko takkuaisi, niin valmiutta pystytään kohottamaan tiettyyn rajaan saakka ilman poliitista päätöstä liikekannallepanosta. Rahasta sitten puhuttaisiin jälkeenpäin ja se ei sotatilan uhatessa ole koskaan ollut ongelma.

Komppaan sekä Sardaukuria ja VC:tä asiassa. PV voi rahoituksensa puitteissa järjestää kertausharjoituksia niin paljon kuin haluaa. Puolustusministeriö asettaa vuosittain minimitavoitteen kertautettavien ja vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettavien määrälle, sen yli voidaan mennä. Haasteena on tietenkin nykyinen tarvittava kolmen kuukauden ilmoitusaika, joka estää tällaisten harjoitusten nopean järjestämisen vasten reserviläisen tahtoa. Vapaaehtoisen sitoumuksen antaneita voidaan toki käyttää. Poistamalla tämä kolmen kuukauden aika laista saadaan huomattavasti joustavuutta nopeisiin valmiudenkohottamiseen. Tällöin PV voi nopeastikkin suojata keskeisiä kohteita tai pitää iskukykyisimpiä joukkoja valmiudessa joustavasti ilman poliittista päätöstä. Lainmuutos on parhaillaan työn alla.

Toinen valmiuden kohottamista helpottava asia on valmistelussa oleva lainmuutos, joka mahdollistaa varusmiesten käytön heidän koulutusvaiheensa mukaisesti valmiuden kohottamiseen suojaamiseen, perustamisvalmisteluihin ja perustettavien joukkojen täydentämiseen ym. Itseasiassa kyseessä on vain paluu vanhaan kylmänsodan aikaiseen järjestelyyn, ei mitään uutta.

Tasavallan presidentti voi määrätä sotilaskäskynä reserviläisiä välittömästi ylimääräiseen palvelukseen maksimissaan kuuden kuukauden ajaksi. Käytännössä, jos suurempi määrä reserviläisiä määrätään palvelukseen, tämä edellyttää aika nopeasti lisärahoitusta PV:lle reserviläisten ylläpidon ja etuuksien maksamiseen. Tämä edellyttää puolestaan hallituksen päätöstä ja eduskunnan hyväksyntää.
 
Esimerkiksi Pariisin rauhansopimus 1947 on edelleen osa Suomen lainsäädäntöä ja se on edelleen virallinen sopimus USA:n, Ranskan, Saksan, UK:n ja Venäjän välillä. Presidentti Koivisto yksipuolisesti totesi, että koska Neuvostoliitto hajosi, sopimus ei meitä enää koske. Mikään voittajavaltio ei ole muuttanut omia sitovia kansainvälisiä sopimuksiaan Koiviston toteamuksen takia. Se miksi tämä esimerkki on tärkeä on se, että jos esimerkiksi Venäjä aloittaa jonkin agression Suomea vastaan, Venäjä voi samalla aiheuttaa hämäännystä ja viivytystä niiden valtioiden parlamenteissa, joiden pitäisi äänestää Suomen avustamisen puolesta. Muistuuko mieleen tämä uutinen?
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/81...inen-suomesta-rikkoo-pariisin-rauhansopimusta
Mielenkiintoinen tulkinta Venäjältä tuosta, sillä (Suomen kanssa tehtyjen sopimuspykälien) sopimusosapuolet, Britannia ja Venäjä/NL hyväksyivät tuon sotilaallisten rajoitusten irtisanomisen aikanaan.
USA ja Ranska eivät edes ole Suomen kanssa tehtyjen pykälien sitomia, koska emme olleet sodassa heidän kanssaan.

Varsinainen liikekannallepano (oli sitten yleinen tai osittainen), tulkittaisiin varmasti vihamielisenä toimenpiteenä, joten ylimääräiset kertausharjoitukset on hyvä keino olla herättämättä huomiota. Toisaalta niistäkin täytyy antaa ETYJ:n sopimusten takia ilmoitus, jos tietty kalusto- tai miesmäärä ylittyy.
 
Toinen valmiuden kohottamista helpottava asia on valmistelussa oleva lainmuutos, joka mahdollistaa varusmiesten käytön heidän koulutusvaiheensa mukaisesti valmiuden kohottamiseen suojaamiseen, perustamisvalmisteluihin ja perustettavien joukkojen täydentämiseen ym. Itseasiassa kyseessä on vain paluu vanhaan kylmänsodan aikaiseen järjestelyyn, ei mitään uutta.
Milloin tuosta mallista luovuttiin? Vuonna -93 annettiin vahvasti ymmärtää, kun hälytyksiä kasarmilla treenattiin, että vain alokkaat jäävät kasarmille, ja muilla olisi "muita" tehtäviä. Ilmeisesti joskus myöhemmin 90-luvulla?
Ja isänii kertoi 60-luvulta, että rakuunat saavuttivat silloin jonkinlaisen epävirallisen ennätyksen toiminnan nopeudessa, kun keskellä yötä tulee hälytys. Siis kamat syliin, runkkupuvussa ja saappaat jalassa metsään, pukeutuminen ja kohti kokoontumispaikkaa. Itään kuulemma piti sitten hyökätä. No, Lappeenrannan tasa, onhan siinä kiire :)
 
Puolustusvoimissa on toimintoja, jotka aktivoituvat hyvinkin varhaisessa vaiheessa. ( en yksilöi tämän paremmin mikä/ mitkä) Siis ei pelkästään kriisin aikana, vaan vielä paljon, paljon aikaisemminkin. Jos olet nimesi moiseen propuskaan kirjannut, voipi tulla yllätyksiä ja kertauksia riittää. Ei tästä asiasta tämän enempää.

Aiheeseen liittyen, tiedän myöskin erään yrityksen kieltäneen henkilön liittymisen Maakuntakomppaniaan, johtuen ym. syistä. Isänmaallisuus ja maanpuolustus ei ole välttämättä kovin kovassa huudossa yritysmaailmassa. Toki positiivisiakin poikkeuksiakin on!
Laiton puuttuminen henkilön yksityiselämään. Urakehitys voi tietenkin heikentyä, mutta siihenkin on olemassa syrjinnän kielto. Eri asia on tietenkin tällaisen näyttäminen toteeen.

Jos liittymisestä kiellon jälkeen saa fudut, on sitten korvauksien paikka ;)
 
Suomen asevelvollisuus- ja perustuslaki määrittelee



Esimerkiksi Pariisin rauhansopimus 1947 on edelleen osa Suomen lainsäädäntöä ja se on edelleen virallinen sopimus USA:n, Ranskan, Saksan, UK:n ja Venäjän välillä. Presidentti Koivisto yksipuolisesti totesi, että koska Neuvostoliitto hajosi, sopimus ei meitä enää koske.

1) Kerro nyt mikä on asevelvollisuuslaki
2) Kerro nyt missä kohtaa perustuslaki määrää joukko-osastoista ja niiden mandaateista

3) Ei Koivisto todennut Pariisin rauhansopimuksen olevan mitätön, vaan sen sotilasartiklojen olevan vanhentuneita. Tästä ilmoituksesta oli ilmoitettu sekä Iso-Britannialle ja Venäjälle etukäteeen, eivätkä he tähän reagoineet. Yhdysvallat ja Ranska ei liity asiaan, koska Suomi ei ollut sotatilassa näiden kanssa, eikä siten solminut rauhansopimusta näiden kanssa. Suomen rauhansopimuksessa ei myöskään solmittu rauhaa Länsi-Saksan kanssa, vaan muistaakseni rauha todettiin paljon myöhemmin diplomaattisella nootilla, ts. todettiin ettei enää olla sodassa.

Kansainvälisessä oikeudessa teot luovat oikeutta, ja Koiviston menettely + se että siihen ei reagoitu loivat tilan jossa sotilaalliset artiklat eivät enää sitoneet Suomea.

Tuon koko sopimuksen toteamisen sitomattomaksi olet saanut venäjän propagandakanavien narratiivista. Myöskin väitteet että Suomi rikkoisi sopimusta ovat täysin keksittyjä eikä kukaan joka tuntee kansainvälistä oikeutta sellaista ole esittänyt. Venäjän propaganda on sellaista esittänyt ja Venäjän lakeijat myös.

Joihinkin sellainen osuu ja uppoaa.
 
Venäjä voi tulkita vanhoja sopimuksia aivan kuten haluaa ja niin se myös propangandatasolla tekee.

Yksi tärkeimmistä ellei tärkein valtiosopimus on Suomen ja Venäjän välinen sellainen. Muistinvirkistämisen vuoksi joku hanakka ja foorumin urakehityksestään :rolleyes:kiinnostunut jäsen voisi postata taas kerran tuon sopimuksen framille. Se on SE soppari, jonka pohjalle Suomi ja Venäjä rakentavat suhteensa de facto ja itse sopimus on de jure.

Sipilällä on taatusti hauskaa Venäjän matkallaan.
 
1) Kerro nyt mikä on asevelvollisuuslaki
2) Kerro nyt missä kohtaa perustuslaki määrää joukko-osastoista ja niiden mandaateista
Missä kohtaa sanoin, että perustuslaki määrittelee joukko-osastoista yhtään mitään? Lue kirjoitukseni ja ymmärrä ne. Suomen tasavallan perustuslaki määrittelee millä oikeudella
3) Ei Koivisto todennut Pariisin rauhansopimuksen olevan mitätön, vaan sen sotilasartiklojen olevan vanhentuneita. Tästä ilmoituksesta oli ilmoitettu sekä Iso-Britannialle ja Venäjälle etukäteeen, eivätkä he tähän reagoineet. Yhdysvallat ja Ranska ei liity asiaan, koska Suomi ei ollut sotatilassa näiden kanssa, eikä siten solminut rauhansopimusta näiden kanssa. Suomen rauhansopimuksessa ei myöskään solmittu rauhaa Länsi-Saksan kanssa, vaan muistaakseni rauha todettiin paljon myöhemmin diplomaattisella nootilla, ts. todettiin ettei enää olla sodassa.


Kansainvälisessä oikeudessa teot luovat oikeutta, ja Koiviston menettely + se että siihen ei reagoitu loivat tilan jossa sotilaalliset artiklat eivät enää sitoneet Suomea.

Tuon koko sopimuksen toteamisen sitomattomaksi olet saanut venäjän propagandakanavien narratiivista. Myöskin väitteet että Suomi rikkoisi sopimusta ovat täysin keksittyjä eikä kukaan joka tuntee kansainvälistä oikeutta sellaista ole esittänyt. Venäjän propaganda on sellaista esittänyt ja Venäjän lakeijat myös.

Joihinkin sellainen osuu ja uppoaa.

Mikä on asevelvollisuuslaki??????????????

Täällä meillä Suomessa on eduskunta, joka on kansan valitsema lainsäädäntöelin. Täällä Suomessa eduskunta säätää lakeja koskien myös asevelvollisuutta ja kansalaisten velvollisuutta puolustaa maataan. Linkin asevelvollisuuslakiin löydät täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

Myös Wikipediasta saattaa olla apua:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suomessa


Ole ystävällinen ja tutustu siihen ensin, niin tiedät Suomen kansalaisten velvollisuudet ja oikeudet. Ehkä myös sinun. Palataan muihin kysymyksiisi sen jälkeen.

Johannes

PS. Huomaat varmaan, miten idiootiksi keskustelu menee, jos heti ensimmäiseksi rivien välistä etsitään oletuksia keskustelijan "syvemmistä" motiiveista. Vai huomaatko? Osuiko ja upposiko??
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on asevelvollisuuslaki??????????????

Täällä meillä Suomessa on eduskunta, joka on kansan valitsema lainsäädäntöelin. Täällä Suomessa eduskunta säätää lakeja koskien myös asevelvollisuutta ja kansalaisten velvollisuutta puolustaa maataan. Linkin asevelvollisuuslakiin löydät täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

Myös Wikipediasta saattaa olla apua:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suomessa


Ole ystävällinen ja tutustu siihen ensin, niin tiedät Suomen kansalaisten velvollisuudet ja oikeudet. Ehkä myös sinun. Palataan muihin kysymyksiisi sen jälkeen.

Johannes

PS. Huomaat varmaan, miten idiootiksi keskustelu menee, jos heti ensimmäiseksi rivien välistä etsitään oletuksia keskustelijan "syvemmistä" motiiveista. Vai huomaatko? Osuiko ja upposiko??
Joo, löysit asevelvollisuuslain, mutta kerro mitä se määrää joukko-osastoista ja niiden mandaateista.

Osuiko ja upposiko?

Mitä löysit perustuslaista joukko-osastoista ja niiden mandaateista?
Osuiko ja upposiko?

Eikä sinulla ollut huomauttamista faktoihini Pariisin rauhansopimuksesta.
Osuiko ja upposiko?
 
Joo, löysit asevelvollisuuslain, mutta kerro mitä se määrää joukko-osastoista ja niiden mandaateista.

Osuiko ja upposiko?

Mitä löysit perustuslaista joukko-osastoista ja niiden mandaateista?
Osuiko ja upposiko?

Eikä sinulla ollut huomauttamista faktoihini Pariisin rauhansopimuksesta.
Osuiko ja upposiko?


Ilmeisesti mielessäsi vinhaa vauhtia pyörii kaksi ensimmäistä lausetta aikaisemmasta vastauksestani:"Suomen asevelvollisuus- ja perustuslaki määrittelee hyvin yksiselitteisesti sen, miten joukko-osastoja kutsutaan, minkälainen määrä ja myös sen millä mandaatilla nuo joukot toimivat ja miten noiden joukkojen toiminta saadaan yhteiskunnallisella tasolla tuettua. Tuo nimike on liikekannallepano."

Jos näin, voit varmaankin aivan itse lukea prosessin, miten liikekannallepanosta Suomen lain mukaan päätetään. Siihen viittasin. Määritelmä ei ole kovinkaan pitkä eikä siinä ole yksityiskohtaisesti joukko-osastoja kuvattu, jos sitä olet tavaamassa. Lain tarkoituksena on määritellä vastuut ja prosessi.

Liikekannallepanosta ei onneksi ole kovinkaan montaa käytännön esimerkkiä Suomessa. Voidaan olettaa, että puolustusvoimain komentaja, joka hallitukselle liikekannallepanoa esittää määrittelee myös ne joukot, joita se koskee ja jotka perustetaan. Hallitus esittää Suomen tasavallan presidentille päätöstä liikekannallepanosta ja on oletettavaa, että tuossa esityksessä on määritelty perustettavien joukko-osastojen mandaatti toimia joko alueellisesti tai koko valtakunnan alueella. Puolustusministeri esittelee asian kokoonkutsutulle eduskunnalle ja samalla todennäköisesti esittää joukon uusia lakeja ja säädöksiä, joilla perustettujen joukkojen toiminta saadaan muiden ministeriöiden vastuu-alueilla saadaan turvattua. Uppoaako vai pitääkö palastella?

Mitä tulee sinun kommentteihisi Pariisin rauhansopimuksesta, se on joukko väittämiä ja joukko oletuksia siitä, mitä mieltä minä sinun rivinvälitulkintasi mukaan olen asiasta. Jos olet kyvykäs keskustelemaan asiasta objektiivisesti ja myös ilmaisemaan sen objektiivisesti, se kyllä käy minulle.


Johannes
 
Liikekannallepanossa on se otettava huomioon, että silloin PV:n toimintavaltuudet myös siviiliyhteiskunnassa kasvavat. Yleisessä liikekannallepanossa PV saa jopa päättää yksittäisten kansalaisten liikkumisesta kunnasta toiseen.

Kertausharjoituksiin kutsuminen on siitä erittäin kätevä tapa mobilisoida salainen määrä joukkoja, että sitä ei tarvitse tehdä poliittisella päätöksenteolla, kuten tässä aiemmin onkin mainittu. Lisäksi se ei ole yhtä aggressiivinen signaali, kuin liikekannallepano, joka taas käytännössä tarkoittaa, että sota uhkaa oikeasti konkretisoitua päivien tai korkeintaan viikkojen sisällä.
Kertausharjoituksia ei ole kielletty mitenkään joukkojen palvelukseenkutsumisen keinona.
 
Ilmeisesti mielessäsi vinhaa vauhtia pyörii kaksi ensimmäistä lausetta aikaisemmasta vastauksestani:"Suomen asevelvollisuus- ja perustuslaki määrittelee hyvin yksiselitteisesti sen, miten joukko-osastoja kutsutaan, minkälainen määrä ja myös sen millä mandaatilla nuo joukot toimivat ja miten noiden joukkojen toiminta saadaan yhteiskunnallisella tasolla tuettua. Tuo nimike on liikekannallepano."

Jos näin, voit varmaankin aivan itse lukea prosessin, miten liikekannallepanosta Suomen lain mukaan päätetään. Siihen viittasin. Määritelmä ei ole kovinkaan pitkä eikä siinä ole yksityiskohtaisesti joukko-osastoja kuvattu, jos sitä olet tavaamassa. Lain tarkoituksena on määritellä vastuut ja prosessi.

Liikekannallepanosta ei onneksi ole kovinkaan montaa käytännön esimerkkiä Suomessa. Voidaan olettaa, että puolustusvoimain komentaja, joka hallitukselle liikekannallepanoa esittää määrittelee myös ne joukot, joita se koskee ja jotka perustetaan. Hallitus esittää Suomen tasavallan presidentille päätöstä liikekannallepanosta ja on oletettavaa, että tuossa esityksessä on määritelty perustettavien joukko-osastojen mandaatti toimia joko alueellisesti tai koko valtakunnan alueella. Puolustusministeri esittelee asian kokoonkutsutulle eduskunnalle ja samalla todennäköisesti esittää joukon uusia lakeja ja säädöksiä, joilla perustettujen joukkojen toiminta saadaan muiden ministeriöiden vastuu-alueilla saadaan turvattua. Uppoaako vai pitääkö palastella?

Mitä tulee sinun kommentteihisi Pariisin rauhansopimuksesta, se on joukko väittämiä ja joukko oletuksia siitä, mitä mieltä minä sinun rivinvälitulkintasi mukaan olen asiasta. Jos olet kyvykäs keskustelemaan asiasta objektiivisesti ja myös ilmaisemaan sen objektiivisesti, se kyllä käy minulle.


Johannes
Koita sinä vaan pohtia mitä "päässäni pyörii". Jos jatkat kirjoittamista ihan mutupohjalta etkä ota vastuuta faktavirheistäsi, niin arvostuksesi vaan nousee

Koita nyt hyvä ystävä ymmärtää, että valmiuden kohottamisessa on eri askeleita, ja vaikka nykyisen puolustusministerin osalta minulla olisi jonkin verran sanottavaa, niin tässä reserviläisten 3 kk:n varoajan poistamisessa, hän on oikeassa. Tämä muutos tuo vain takaisin työkaluja, joita naiivilla lainsäädännöllä menetettiin.

Ei sun tarvitse vääntää tälle yleisölle liikekannallepanon mekaniikkaa.

.......

Olen toistanut faktat menettelystä Pariisin rauhansopimuksen suhteen, sekä vakintuneen kansanvälisen oikeuden kannan siihen. Mitään tulkintaa ei tarvita.
 
Väitän (uskon), että näitä välittömiä käskyjä käytettäisiin vain tositilanteessa. Siis sellaisessa, ettei paljoa jotkin yt:t tuntuisi, jos ylipäätään olisi enää työpaikkaa johon palata, jos tilanne eskaloituisi vielä pitemmälle.

Headcountin vähentämiseksi monellakin työpaikalla saattaisi olla tarjolla jo ihan ilmaisia konsutteja idästä. "Putinin metodilla vähennät väkeä inhimillisesti, mutta päättäväisesti."

Ymmärrän toki työnantajan nihkeyden, jos on työssä vaikkapa Teboilin jossakin avaintehtävässä. Samaan aikaan kh-käskyn kanssa on tullut Kremlistä käsky, että pitää varautua suureen polttoaineenkysyntään. :)

Kuutostien Teboilit varaa 10-kertaisen määrän polttoaineita, sekä kuivamuonaa ym. divisioonan tarpeen verran...paljon matkailijoita odotettavissa :D
 
Kuutostien Teboilit varaa 10-kertaisen määrän polttoaineita, sekä kuivamuonaa ym. divisioonan tarpeen verran...paljon matkailijoita odotettavissa :D

Vain epäisänmaallinen tankkaa ja tunnustaa rakkauttaan Teboililla. Itse erosin ammattiliitosta ja liityin YTK:n jäseneksi, koska liiton jäsenkortilla sai alennusta Teboililta.
Ihmeen negatiivinen asenne osalla tuohon asevelvollisuuslain muuttamiseen. Ketään ei varmasti kutsuta huvikseen kertaamaan lyhyellä varoitusajalla, vaan se on työkalu valmiuden tehostamiseen jota käytetään vaan todellisen uhan aikana.
 
Back
Top