Rynnäkkötykkipataljoona

Jos hiukan tarkennan. Isompikalipeerisessa tykissä voi olla tietysti isompi panos, mutta se aiheuttaa sitten merkittävästi suuremman voiman. Voima on paine*pinta-ala. Vaikka paine säilyisi samana, tarkoittaa säteen kasvu, että pesän ja putken sisäosan pinta-ala kasvavat merkittävästi ja voima samassa suhteessa (36%). Rautaa siis tarvitaan enemmän. Kun suurempaan putkeen tarvitaan muutenkin enemmän massaa, niin ei ihme, jos paino kolminkertaistui.
Jos paine säilyy samana, niin silloin putken paksuuden tarvitsee olla sama. Tuohan nimenomaan todistaa sen, että suurempikaliiperinen putki saa samalla paineella suurempienergisiä ammuksia, koska putken suurempi pinta-ala kestää suuremman voiman.
 
Suurempi läpäisy saadaan suuremmasta panoksesta. Isompikaliiperiseen putkeen saadaan isompipanoksinen ammus, jolloin lähtö- ja lentonopeus kasvavat, koska isompikaliiperinen putki kestää paremmin korkeaa painetta, jonka nuoliammukset tuottavat. Nuoliammuksen läpäisy on verrannollinen sen liike-energiaan, ja liike-energiansa se saa panoksesta.

Esimerkiksi KMW ja Rheinmetall kokeilivat 80-luvun lopulla 140-millistä vaunukanuunaa, ja tulokset puhuivat puolestaan: sillä saatiin selkeästi parempi läpäisy, mutta toisaalta testivaunu (Leopard 2) muuttui paljon kömpelömmäksi kuin 120 mm putkella, ja ammustäyttö pienemmäksi, sekä ammukset oleellisesti kalliimmiksi ja raskaammiksi (ampumavalmis ammus 40 kg, vrt. 120 mm ~20 kg - eli 140 mm ase vaatisi automaattilataajan). Myös Ruotsi suunnitteli korvaavansa Strv 103:n 140 mm kanuunalla varustetulla vaunulla, mutta kylmän sodan päättyminen vei rahat hankkeesta ja sielläkin päädyttiin Leopard 2:een. Rheinmetallin laskelmien mukaan 140 mm vaunukanuuna voisi päästä jopa 1500 mm RHA-läpäisyyn, ja 14-17 MJ:n liike-energiaan (23 MJ panoksin) volframisilla nuoliammuksilla (tavoite 80-luvun projektissa oli tosin 18 MJ, joka katsottiin vaadittavaksi NL:n suunnittelupöydällä olleiden vaunujen varmaan tuhoamiseen). Vertailun vuoksi L/44 pääsee noin 9 MJ:n liike-energiaan volframisilla nuoliammuksilla.

44-pituuskaliiperinen 140 mm vaunukanuuna painoi KMW:n ja Rheinmetallin testeissä yli 3 kertaa niin paljon kuin L/44, sekä vei oleellisesti enemmän tilaa. Saman panssaroinnin saavuttaakseen nimenomaan 140 mm vaunukanuunaa varten suunnitellun tornin paino olisi kasvanut 10-15 tonnilla, ja sitä varten uudelleensuunniteltu vaunu olisi painanut yli 20 tonnia enemmän kuin 120 mm Leopard 2.
Rheinmetallin vertailukuva havainnollistakoon 44-pituuskaliiperisen 140 mm vaunukanuunan kokoa ja sen ongelmia kääntyvätornisessa taistelupanssarivaunussa:
Katso liite: 8522
Kylmän sodan päättymisen vuoksi 140 mm vaunukanuunojen suunnittelusta luovuttiin, ja ruvettiin jatkokehittämään 120 mm vaunukanuunoita (L/55) ja niiden ammuksia, mikä oli paljon halvempaa, kuin uuden taistelupanssarivaunualustan suunnittelu, tai edes Leopard 2:n sopeuttaminen 140 mm pääaseelle.

Mietin siksi suorasuuntauslavettia, koska tällöin tornin ei tarvitsisi olla niin suuri, ja tällöin painon nousu saataisiin pidettyä kurissa. Lisäksi suorasuuntauslavetilla, jossa asetorni olisi takana, olisi vähemmän painopisteongelmia raskaammasta aseesta johtuen, kuin kääntyvätornisissa taistelupanssarivaunuissa. Matala profiili auttaisi myös painopisteeseen, ja tarkoittaisi pienempää tarvetta panssaroinnille, kun niin suurta pystypinta-alaa ei tarvitsisi panssaroida.

Mitä noihin lyhytputkisiin suurikaliiperisiin aseisiin (kuten Sturmtigerissä) tulee, niin niistä saatava lähtönopeus nuoliammukselle tai ontelokranaatille on onnettoman huono. Tällöin nykyaikainen PST-käyttö jäisi haaveeksi, ja koko järjestelmän hyöty olisi kyseenalainen.

Tykin koko ei vaikuta yhtään maaliin se on vain väline antaa ammukselle alku nopeus.
Maalissa vaikuttaa vain ammus ( nuoli ) jonka kestävyydellä on rajansa.
Joten ei ole mitään hyötyä nostaa nopeutta, koska läpäisy huononee tietyn osumanopeuden jälkeen.


Kennfeld_120mm_LzuD_32.jpg

http://www.longrods.ch/givgun.php

Piipun suussa läpäisy on noin 760mm kun Vo = 1430m/s ja 715mm kun Vo =1730ms.
Lähtönopeus nousi 300m/s läpäisy putosi 45mm.
 
Jos paine säilyy samana, niin silloin putken paksuuden tarvitsee olla sama. Tuohan nimenomaan todistaa sen, että suurempikaliiperinen putki saa samalla paineella suurempienergisiä ammuksia, koska putken suurempi pinta-ala kestää suuremman voiman.

Vakiopaineella tulee paksuuden kasvaa pinta-alan myötä, jotta kestää kasvaneet voimat.
 
Jälleen en asiaa tunne, mutta 30mm konetykki ei taida tarjota ihmeellistä vaikutusta kaivautunutta jalkaväkeä vastaan? Eikä sillä tehdä kunnon reikää seinään.
En nyt tiedä miten tärkeää olisi tehdä seinään reikiä noilla.

Mitenkäs air burstit kaivautunutta vihollista vastaan? Toki ne ei ole niin halpoja kuin normaalit a-tarvikkeet. Amerikkalaisen dokumentin mukaan 30 mm airburst, SAPHEI ja MPLD on tehokkaita

http://www.dtic.mil/ndia/2005garm/tuesday/reynolds.pdf

http://www.dtic.mil/ndia/2004guns/tues/mullins.ppt


20 cm betoniseinä:
gYLCTUi.png


80 cm savitiili:
Penetration+for+80cm+Thick+Adobe+Wall.jpg


Noh AMV kelpaa aina... myos 105millinen tykki kay katolla, tottakai! MUTTA mistas rahat noihin vehkeisiin, sanopas se veli @Tetra ? Tiedan etta olet laillani Venajan pakotteita vastaan, ja jos keksit mista loydetaan hillot Suomen armeijan varustamiseen uudelleen niin olen samantien samaa mielta!!
Kysytään kertikseltä, hän valtuutti minut tekemään hankintoja 40 miljoonalla eurolla ;)
 
Vakiopaineella tulee paksuuden kasvaa pinta-alan myötä, jotta kestää kasvaneet voimat.
Väärin. Paine (voima pinta-alayksikköä kohden) nimenomaan määrittää sen, kuinka kestävä jonkin materiaalin tulee olla.
Esimerkiksi alumiinifoliokin kestää vaikkapa 1000 N voiman, jos se jakaantuu riittävän suurelle alueelle (paine on riittävän pieni). Vastaavasti paksu teräspeltikään ei kestä sitä, jos se kohdistuu pienelle alueelle (paine on riittävän suuri). Tähän perustuu myös se, että heikolla jäällä ryömiminen on kävelyä turvallisempaa: ihminen kohdistaa jäähän kummassakin tapauksessa saman voiman, mutta kävellessä jäähän kohdistuu paljon suurempi paine (ts. voima kohdistuu pienemmälle alueelle), kuin ryömiessä.
 
Vaikka rynnäkkötykin idea ei ole täysin huono, niin hintalappua miettiessä taitaa olla edelleen paras rynnäkkötykki meikäläisiin erityisolosuhteisiin karvalakkimallin 2A4, niin kauan kuin erityistä vaatimusta kevyelle alustalle ei ole. Tekee vähintään kaiken mitä 105mm ja hieman enemmänkin. Oletettavasti päivittämättömien Leojen kohdalla myös hinta olisi kohtuullisen edullinen, jos niitä saataisiin nippu lisää vaikkapa Saksan varastoista.

Sen sijaan tuo 30mm+Spike -torni kuulostaa vieläkin hyvältä lisävarusteelta osalle kuljetusvälineistöstä. Vaikka tankkien panssarointi menisikin ohi varustelussa, niin ainakin sillä korkkaa kevyemmät vaunut myös tulevaisuudessa.
 
Väärin. Paine (voima pinta-alayksikköä kohden) nimenomaan määrittää sen, kuinka kestävä jonkin materiaalin tulee olla.
Esimerkiksi alumiinifoliokin kestää vaikkapa 1000 N voiman, jos se jakaantuu riittävän suurelle alueelle (paine on riittävän pieni). Vastaavasti paksu teräspeltikään ei kestä sitä, jos se kohdistuu pienelle alueelle (paine on riittävän suuri). Tähän perustuu myös se, että heikolla jäällä ryömiminen on kävelyä turvallisempaa: ihminen kohdistaa jäähän kummassakin tapauksessa saman voiman, mutta kävellessä jäähän kohdistuu paljon suurempi paine (ts. voima kohdistuu pienemmälle alueelle), kuin ryömiessä.

Tuo case menee vähän eri tavalla. Voit ajatella sitä vaikka tynnyrinä. Paine kohdistaa tynnyrin päätyihin tietyn paineen ja voiman.

Jos on ensin tynnyri, jolla on seinämävahvuus x. Sitten on tynnyri, jolla on suurempi tilavuus ja kaksinkertainen pinta-ala tynnyrin päädyissä ja pohjiin siis kohdistuu kaksinkertainen voima. Jotta nämä tynnyrin päädyt saadaan pidettyä edelleen yhdessä, tulee seinämävahvuuden tynnyrin seinissä nousta. Pohjan pinta-ala on pii*r^2, kun taas seinämä ympärysmitta (kasassa pitävä voima) on 2*pii*r.
 
Tuo case menee vähän eri tavalla. Voit ajatella sitä vaikka tynnyrinä. Paine kohdistaa tynnyrin päätyihin tietyn paineen ja voiman.

Jos on ensin tynnyri, jolla on seinämävahvuus x. Sitten on tynnyri, jolla on suurempi tilavuus ja kaksinkertainen pinta-ala tynnyrin päädyissä ja pohjiin siis kohdistuu kaksinkertainen voima. Jotta nämä tynnyrin päädyt saadaan pidettyä edelleen yhdessä, tulee seinämävahvuuden tynnyrin seinissä nousta. Pohjan pinta-ala on pii*r^2, kun taas seinämä ympärysmitta (kasassa pitävä voima) on 2*pii*r.

Mutta eihän tykinputken kohdalla ole kyse mistään kiinteästä tynnyristä. Paine kohdistuu suurimmillaan juuri tykinputken seinämiin ulospäintyöntävänä voimana (kuten mihin tahansa pintaan), eikä minään pituusvenytyksenä kuten tuossa tynnyrianalogiassasi vertaat. Ja jos kyse olisikin suljetusta putkesta, tällöinhän "pohjiin" eli lukkoon kohdistuva voima kohdistuisi nimenomaan lukon sulkuun eikä putken seinämiin. Tuossa analogiassasikin voima kohdistuu nimenomaan päiden kiinnitykseen ja laitojen venytyskestävyyteen.

Yö vie kyllä nyt voiton fysiikkapäästäni, olisi kiva saada joku lähde väitteillesi.
 
Mutta eihän tykinputken kohdalla ole kyse mistään kiinteästä tynnyristä. Paine kohdistuu suurimmillaan juuri tykinputken seinämiin ulospäintyöntävänä voimana (kuten mihin tahansa pintaan), eikä minään pituusvenytyksenä kuten tuossa tynnyrianalogiassasi vertaat. Ja jos kyse olisikin suljetusta putkesta, tällöinhän "pohjiin" eli lukkoon kohdistuva voima kohdistuisi nimenomaan lukon sulkuun eikä putken seinämiin. Tuossa analogiassasikin voima kohdistuu nimenomaan päiden kiinnitykseen ja laitojen venytyskestävyyteen.

Yö vie kyllä nyt voiton fysiikkapäästäni, olisi kiva saada joku lähde väitteillesi.

Juuri noin. Miten paljon se on sitten käytännössä, niin siihen varmaan tarvittaisiin tykki-insinööri vastaamaan :) Tai asiaa käsittelevä diplomityö tai vastaava.

Sen verran jos vielä palaan aikaisempaan, niin rihlattu tykki ei olisi tosiaan tankintuhoajakäytössä ideaali.
 
En nyt tiedä miten tärkeää olisi tehdä seinään reikiä noilla.

Mitenkäs air burstit kaivautunutta vihollista vastaan? Toki ne ei ole niin halpoja kuin normaalit a-tarvikkeet. Amerikkalaisen dokumentin mukaan 30 mm airburst, SAPHEI ja MPLD on tehokkaita

http://www.dtic.mil/ndia/2005garm/tuesday/reynolds.pdf

http://www.dtic.mil/ndia/2004guns/tues/mullins.ppt

Meillä on jo 30mm konetykit.

Kertakenttään siis lähti hakemaan jalkaväen taistelua tukevaa massiivista suora-ammunta-tulivoimaa. Rynnäkkötykin muodossa.

Yksi keskeisiä etuja, mitä rynnäkkötykki voisi tuoda olisi juuri rakennetussa ympäristössä. Reikien ampuminen seiniin, jotta jalkaväki pääsee rynnäköimään sisään, tai pienempien rakennusten tuhoaminen kokonaan.

30mm Airburst olisi sinänsä ihan kiva, mutta mahtaako olla missään laajemmassa käytössä? Hinta on varmasti korkea.

Ruotsihan valitsi CV:hen 40 mm lipas/laatikkosyöttöisen Boforsin. Siinä voi aika joustavasti käyttää useampaa eri ammusta.
 
No jatketaanpa tätä rynnäkkötykkiajatusta vielä yhdellä villillä idealla, eli laitetaan rynnäkkötykiksi, tai oikeastaan yleiseksi tulitukiajoneuvoksi tähän pohjautuva järjestelmä:

draco_l3.jpg


http://www.military-today.com/artillery/draco.htm

Ampuu 76mm kranaattia parhaimmillaan 80ls minuuttivauhtia. 76mm kranaattiin on tarjolla mitä erilaisimpia ampumatarvikkeita. Samalla tykillä hoituu suora-ammunta, ilmatorjunta ja epäsuora tuli jopa 40km päähän käyttämällä VULCANO-täsmäammusta. Tyhmällä kranulla max. 16km. Olisi todellista monikäyttöisyyttä eri uhkatilanteisiin. Todennäköisesti pitäisi laitta Leo2:n alustalle maastoliikkuvuden varmistamiseksi eli olisi kallis. Ei käytössä muualla, tosin meriversio lienee tämän hetken yleisin alusase.

Hinnassa voisi säästää merkittävästi jättämällä tulenjohtotutkan pois ja tyytymällä lämpökamerapohjaiseen järjestelmään mikä heikentäisi, mutta ei poistaisi, ilmatorjuntakäyttöä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos paine säilyy samana, niin silloin putken paksuuden tarvitsee olla sama. Tuohan nimenomaan todistaa sen, että suurempikaliiperinen putki saa samalla paineella suurempienergisiä ammuksia, koska putken suurempi pinta-ala kestää suuremman voiman.

Hei ihan totta, ei kaasu/neste tiedä onko se tynnyrissä, putkessa tai tykissä. Sen paine jakaantuu tasaisesti koko pinta alalle, kaikkiin suuntiin.
Joten sitä voidaan käsitellä tynnyrinä matemaattisessa tarkastelussa.
Ja jos kerran ammukseen kohdistuu voima (paine) joka antaa sille nopeuden.
Kohdistuu saman suuntainen voima myös lukkoon.
Putkea rasittavat paineen aiheuttamat muunkin suuntaiset voimat kuin säteen suuntainen joka pyrkii lisäämän putken halkaisijaa.

Kannattaa tutustua fysiikan perus kaavoihin. F=A*P a=F/m jne.
Suuntaa antavien tuloksi saa näilläkin mutta lujuus laskenta/suunnittelu on aivan eri juttu, mutta sekin noudattaa fysiikan,mekaniikan,lämpöopin, lujuusopin, matematiikan jne. perus asioita.



Suurempi kaliberi ei takaa suurta lähtönopeutta.
On paljon aseita, joissa putken kaliberi on suuri mutta lähtö nopeus on pieni.
Ammuksen koko, materiaali,muoto, tykin kaliberi, putkenpituus jne muodostavat kokonaisuuden jolla on tarkoitus päästä läpäisyyn.
Yhteen asiaan tuijottaminen ei kuvaa mitenkään todellista tilannetta.
 
Hei ihan totta, ei kaasu/neste tiedä onko se tynnyrissä, putkessa tai tykissä. Sen paine jakaantuu tasaisesti koko pinta alalle, kaikkiin suuntiin
Itse asiassa ei jakaudu. Esimerkiksi tynnyrissä oleva neste kohdistaa maan vetovoiman vuoksi suurimman paineen tynnyrin pohjaan. Tynnyrin kylkiin kohdistuu hydrostaattisen paineen mukainen paine (joka on siis riippuvainen siitä, kuinka syvällä nesteen pinnasta kyseinen kohta on), ja (jos tynnyri ei ole ylipaineinen) kanteen ei kohdistu enää painetta tynnyrin sisältä (tai siis siihen kohdistuu sama ilmanpaine kuin ulkopuoleltakin).
Vain pallon muotoisessa astiassa, johon ei vaikuta minkään kappaleen vetovoima (mikä on täysin kuvitteellinen tilanne), neste tai kaasu kohdistaa samanlaisen voiman (ja sitä kautta paineen) kaikkialle astian reunoihin.

Jo esimerkiksi tykinputkessa putken alaosaan kohdistuu hivenen suurempi paine (vaikkakin maan vetovoiman vaikutus on tuossa suuruusluokassa minimaalinen).
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on jo 30mm konetykit.
Kyllä minä sen tiedän, varsinkin kun aijemmassa viestissäni sanoin että jos AMV varustetaan konetykillä kannattaisi ehkä valita 30 mm joka voisi käyttää samaa a-tarviketta kuin CV. http://maanpuolustus.net/threads/rynnäkkötykkipataljoona.4971/page-2#post-330535

Kertakenttään siis lähti hakemaan jalkaväen taistelua tukevaa massiivista suora-ammunta-tulivoimaa. Rynnäkkötykin muodossa.

Yksi keskeisiä etuja, mitä rynnäkkötykki voisi tuoda olisi juuri rakennetussa ympäristössä. Reikien ampuminen seiniin, jotta jalkaväki pääsee rynnäköimään sisään, tai pienempien rakennusten tuhoaminen kokonaan.
Tiedän, mutta kyseenalaistan sen massiivisen suora-ammunan edun verrattuna konetykkiin. Nämä joukot jotka varustettaisiin rynnäkkötykillä, niin kuinka suuri on niiden tarve tuhota seiniä? Lisäksi kuten laittamistani kuvista havaitsee ei 30 mm ole täysin turha seiniäkään vastaan. Joukoille joilla on suurempi tarve tuhota seiniä ehdotan massamaisia 66 KES 12 RAK hankintoja.

En myöskään väheksyisi konetykin kykyä ampua ilmamaaleja, vaikka IT-PSV:t eivät olekaan muodissa ;)


30mm Airburst olisi sinänsä ihan kiva, mutta mahtaako olla missään laajemmassa käytössä? Hinta on varmasti korkea.

Ruotsihan valitsi CV:hen 40 mm lipas/laatikkosyöttöisen Boforsin. Siinä voi aika joustavasti käyttää useampaa eri ammusta.
Tietääkseni ainakin saksalaisessa Pumassa käytetään.

Jos aletaan itse rakentelemaan, kuten ilmeisesti MT-LB rynnäkkötykin tapauksessa, niin sitten voimme myös harkita 35 mm tai 40 mm konetykkiä. Ukrainasta vaan saisi suoraan MT-LB:hen päivityksen jossa mm. 30 mm konetykki, joten ehdotin sitä siksi. Mutta, en vastusta 35 mm tai 40 mm, kuten en vastusta myöskään AMV:n tapauksessa (vaikka 30 mm saisi sen edun että voisi käyttää samaa a-tarviketta kuin CV).
 
Olet täysin väärässä koska tynnyri sattuu olemaan kyljelään.:p:p:p
Tällöinkin putkessa ja sen sisällä vaikuttaa maan vetovoima, jolloin putken alapintaan kohdistuu suurin paine, ja samaten lukon alareunaan suurempi, kuin yläreunaan.

Mutta kuitenkin: putken kestävyyteen vaikuttaa nimenomaan se voima pinta-alayksikköä kohden, joka siihen kohdistuu (ts. paine). Lukkoon vaikuttava voima taas vaikuttaa nimenomaan sulkuun: tällöin suurempikaliiperinen putki voi kyllä olla yhtä ohut kuin pienempikaliiperinen, vaikka panoksen synnyttämä voima olisikin suurempi (kunhan paine pysyy samana). Kuitenkin sulun vahvuus täytyy mitoittaa nimenomaan lukkoon kohdistuvan kokonaisvoiman mukaan. Tätä @Mustaruuti varmaankin tarkoitti.
 
Tällöinkin putkessa ja sen sisällä vaikuttaa maan vetovoima, jolloin putken alapintaan kohdistuu suurin paine, ja samaten lukon alareunaan suurempi, kuin yläreunaan.

Mutta kuitenkin: putken kestävyyteen vaikuttaa nimenomaan se voima pinta-alayksikköä kohden, joka siihen kohdistuu (ts. paine). Lukkoon vaikuttava voima taas vaikuttaa nimenomaan sulkuun: tällöin suurempikaliiperinen putki voi kyllä olla yhtä ohut kuin pienempikaliiperinen, vaikka panoksen synnyttämä voima olisikin suurempi (kunhan paine pysyy samana). Kuitenkin sulun vahvuus täytyy mitoittaa nimenomaan lukkoon kohdistuvan kokonaisvoiman mukaan. Tätä @Mustaruuti varmaankin tarkoitti.

Jep

Sellainen kommentti vielä, että saa olla aika tarkka ilmanpainemittari, joka erottaa putken alaosassa olevan suuremman paineen. Erityisesti, kun räjähdyksen paine on megapascaleita? :D
 
Pitää kuitenkin muistaa kaasun ja nesteen aiheuttamien paineiden ero. Neste ei laajene samalla tapaa kuin kaasu. Laajeneva kaasu pyrkii purkautumaan sieltä mistä ympäristö ekana antaa periksi. Teräskartussi ja putki sekä lukko kestävät, mutta periksi antaa kranaatti eli se lähtee liikkeelle laajenevien kaasujen vaikutuksesta. Suurin paine tulee kun räjähdysrintama saavuttaa kranaatin. Tämän jälkeen paine laskee tasaisesti kasvavan tilavuuden suhteen. Fysiikan lakien mukaan paine on sama kaikkialla vallitsevassa suljetussa systeemissä, kun systeemi laajenee, mutta kaasujen määrä om vakio.
 
. Suurin paine tulee kun räjähdysrintama saavuttaa kranaatin. Tämän jälkeen paine laskee tasaisesti kasvavan tilavuuden suhteen. Fysiikan lakien mukaan paine on sama kaikkialla vallitsevassa suljetussa systeemissä, kun systeemi laajenee, mutta kaasujen määrä om vakio.


pressure.gif
IMG00002.GIF


”Painekäyrän kulkuun vaikuttavat näet kaksi päinvastaista tekijää jotka ovat kaasutusnopeus ja ammuksen nopeus.
Hetkellä jolloin nämä kaksi tekijää saavuttava tasapainon, esiintyy maksimipaine.” Aseoppi Rikama-Gröning s49 (Otava 1928)

Maksimi paine saavutetaan ammuksen ollessa tietyssä kohdassa piippua.
Joka taasen on monien tekijöiden summa (ruudin laatu, ammuksen paino, haluttu lähtönopeus, jne)


IMG00007.GIF


Jopa ruudin ”laatu” (nopea ruuti N120 hidas ruuti N140) antavat maksimipaine eri paikassa piippua.
 
30mm Airburst olisi sinänsä ihan kiva, mutta mahtaako olla missään laajemmassa käytössä? Hinta on varmasti korkea.

Airburst-tyylisen älykranaatin kanssa olisi sama mennä 120mm NEMOon, jolloin samalle kalliille kranaatille saataisiin huomattavasti enemmän tehoa per laukaus. NEMO tekisi myös suunnilleen samat kuin konetykki, jos vielä ilma-ammuntaan olisi jonkinlainen airburst-ratkaisu. Toisaalta taas, 30 mm konetykkitorni taitaa tulla huomattavasti NEMOa halvemmaksi, eli sinänsä kannattaa pitää NEMOt tukiaseena ja etulinjaan pistää niitä halpoja 30mm tyhmillä ammuksilla.
 
Back
Top