Satakunnan lennoston Hornet-toiminnan lakkautuksen motiivit

JOKO kirjoitti:
Kone ja polttoaine kuluvat turhaan. Lisäksi nuo taitavat kaivata jonkinlaisen huoltotarkastuksen jokaisen käynnistyksen jäljiltä. Näitäkin pahempi ongelma on moottorien taipumus imeä kaikki mahdollinen roina sisäänsä. Voi mennä moottorit vaihtoon muutaman kilometrin rullauksen jälkeen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis meinasit siirtää Hornetin "muutaman kilometrin" päästä ilmasuojasta kentän laidalle? Mitä varten, jos ei olla lähdössä heti ilmaan (= ei tarvetta sammuttaa moottoreita välissä)?

Ja kaipa ne imuriautot toimivat harmaassakin vaiheessa.
 
RPG83 kirjoitti:
Siis meinasit siirtää Hornetin "muutaman kilometrin" päästä ilmasuojasta kentän laidalle? Mitä varten, jos ei olla lähdössä heti ilmaan (= ei tarvetta sammuttaa moottoreita välissä)?

Ja kaipa ne imuriautot toimivat harmaassakin vaiheessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pitäisin vain välittömässä lähtövalmiudessa olevat koneet kentän tuntumassa. Valmiudessa olevat koneet saattavat joutua harmaassa vaiheessa odottelemaan hälytystä viikkojen ajan ja taistelujenkin aikana voi mennä päiviä ilman lentoja. Todennäköisesti vain osa koneista saadaan pidettyä tällaisessa valmiudessa. Loput ovat jonkinlaisessa huollossa. Ne olisi syytä hinata useamman kilometrin päähän kentiltä.

Teitä tuskin pystytään pitämään suihkumoottorilla ajettavassa kunnossa.
 
JOKO kirjoitti:
Pitäisin vain välittömässä lähtövalmiudessa olevat koneet kentän tuntumassa. Valmiudessa olevat koneet saattavat joutua harmaassa vaiheessa odottelemaan hälytystä viikkojen ajan ja taistelujenkin aikana voi mennä päiviä ilman lentoja. Todennäköisesti vain osa koneista saadaan pidettyä tällaisessa valmiudessa. Loput ovat jonkinlaisessa huollossa. Ne olisi syytä hinata useamman kilometrin päähän kentiltä.

Teitä tuskin pystytään pitämään suihkumoottorilla ajettavassa kunnossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Uskon tässä tilanteessa pidettävän koko ajan hävittäjiä ilmassa torjuntavalmiudessa. Hieman samaan tapaan kuin strateginen ilmapäivystys ym. toimivat. Jossakin Puolustusvoimien Youtube-kanavalla olleessa videossa esiintyi termi "parvivalmius", ja kyse oli nimenomaan ilmassa olevista koneista, jotka ohjattiin torjuntatehtävälle.

Jos kentän laidalla pidetään koneita lähtövalmiina, niin toivon todella, että tutkamme havaitsevat kiertoradalleen lähtevät Iskanderit ja koneet saadaan ajoissa ilmaan.
 
Tässä mainitsemani video (6:37 ->):
 
JOKO kirjoitti:
Millä nopeudella hävittäjää voi hinata? Voiko hävittäjää vetää rekan perässä normaaleilla maantienopeuksilla?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö tuo nopeus ole loppujenlopuksi irrelevantti tieto? Ilmavoimat hinasi Hornetin erääseen paraatiin, joten me tiedämme, että hinaaminen on mahdollista tietyissä rajoissa.
 
SJ kirjoitti:
Eikö tuo nopeus ole loppujenlopuksi irrelevantti tieto? Ilmavoimat hinasi Hornetin erääseen paraatiin, joten me tiedämme, että hinaaminen on mahdollista tietyissä rajoissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan sillä merkitystä. Kävelyvauhtia liikkuva uhdistelmä tulee todennäköisesti yllätetyksi siirtymän aikana. Kaasu pohjassa päästelevä rekka ehtii viemään koneen piiloon ilmavalvonnan ilmoittaessa vihollisista.

Resurssit tuskin riittävät riittävän konemäärän pitämiseen ilmassa. Järjestelmän on pakko perustua tarvittaessa taivaalle käskettäviin koneisiin.
 
JOKO kirjoitti:
Onhan sillä merkitystä. Kävelyvauhtia liikkuva uhdistelmä tulee todennäköisesti yllätetyksi siirtymän aikana. Kaasu pohjassa päästelevä rekka ehtii viemään koneen piiloon ilmavalvonnan ilmoittaessa vihollisista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Väittäisin, että niitä hajautettuja koneita ei saada ilmaan siinä 5 minsassa minkä voisi olettaa olevan se käytettävissä oleva aika. Palolaitokset pitää nopeutenaan 1 minuutti + kilsa per minuutti hälytysajossa, joten 5 minsassa et tule saamaan niitä koneita kilometrien päästä tuotua. Joku parvi saattaa päästä ilmaan per lentotukikohta, mutta niiden on oltava valmiudessa ja kiitoradan läheisyydessä.
 
JOKO kirjoitti:
Millä nopeudella hävittäjää voi hinata? Voiko hävittäjää vetää rekan perässä normaaleilla maantienopeuksilla?
Klikkaa laajentaaksesi...

Melko turha kysymys, koska Hornetin leveys (siipien kärkiväli 11,43 m) estää hinaamisen tavallisella maantiellä. Tavallisen maantien asfaltin leveys on luokkaa 7 metriä ja metri lisää, niin on jo kaikenlaista liikennemerkkiä, valopylvästä ja portaalia. Toki ne voidaan harmaassa vaiheessa katkoa, mutta aika perhanan kova savotta on putsata vaikkapa 200 kilometriä maantien molemmat laidat - varsinkin kun koneet voidaan vaihtoehtoisesti lentää sinne maantietukikohtaan.

Ainakin osassa maantietukikohtien ja varsinkin lennostojen ympäristössä näkee esteettömäksi raivattuja tienpientareita. Ne on tehty lentokoneiden hinaamista varten. Esimerkiksi Rissalan lähellä näkyy olevan valtatien valopylväissä saranat. Nämä kaikki ovat niin lähellä tukikohtia, että hinausnopeudella ei taida olla juurikaan merkitystä.

Edit: Korjataan sen verran, että kyllähän hinaus on pitkilläkin matkoilla mahdollista, kun paljon isompiakin kappaleita kulkee erikoiskuljetuksina, mutta se on sitten todella hidasta hommaa. Etuautot kollaavat jokaisen esteen ja niiden kohdalla sitten sovitetaan tien toiseen laitaan jne jne. Ei todellakaan ole nopeaa matkantekoa.
 
Viimeksi muokattu:
En tarkoita koneiden hinaamista kentältä toiselle, vaan pelkästään kiitoradan välittömästä läheisyydestä kaempana olevaan suojaan. 1-10 kilometriä etäisyyttä maantietukikohdasta antanee jo riittävän suojan. Kiitoradan alueelle osunut ohjus- tai ilmaisku ei silloin kykene tuhoamaan konetta ja huoltokalustoa. Esimerkiksi Lusin varalaskupaikan pohjoispäässä on sirpalesuojat muutamalle koneelle. Ne ovat ensinnäkin liian lähellä ja toisekseen ne ovat kiinteinä rakenteina kaikkien tiedossa. Niitä ei pitäisi käyttää.

Lähtövalmiit koneet kiitoradan päähän odottamaan ja tilanteesta riippuen lentäjä ohjaamoon istumaan tai koneen lähelle palloilemaan. Näillä koneilla suoritetaan hälytyslähdöt. Tukikohdan ulkopuolelle suojaan hinatuilta koneilta se ei tietenkään onnistu, eikä ole tarkoituskaan.

Olettaisin muutaman liikennemerkin ja poikkeuksellisten liikennejärjestelyjen olevan murheiden listalla häntäpäässä, jos valmius joudutaan nostamaan hävittäjien hajasijoitusta vaativalle tasolle. Käsittääkseni Hornet mahtuu ihan sujuvasti nykyisille maanteille. Pyörät kulkevat tiellä, siivet raivatun pientareen päällä. Puita ei tarvitse kaataa.
 
JOKO kirjoitti:
En tarkoita koneiden hinaamista kentältä toiselle, vaan pelkästään kiitoradan välittömästä läheisyydestä kaempana olevaan suojaan. 1-10 kilometriä etäisyyttä maantietukikohdasta antanee jo riittävän suojan.
Klikkaa laajentaaksesi...

No näytä mihin sijoittaisit ne kaksi hävittäjäkonetta Lusin tukikohdassa?

Kuuleko Juke! Voisitko samantien tehdä piirrustukset ja laskelmat siitä kuinka paljon maksaa Silja Serenaden muuttaminen lentotukialukseksi.;)
 
RPG83 kirjoitti:
TT tarkoitti varmaankin sitä, että missä pitäisit ne "päivystyskoneet" jos et noissa sirpalesuojissa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Keskellä tietä. Hanat kaakkoon ja taivaalle hälytyksen tullessa. Liikenteelle noita ei kuitenkaan voi avata lentojen välissä tai muuten on kohtuuton riski moottoreihin päätyneistä roskista.
 
JOKO kirjoitti:
En tarkoita koneiden hinaamista kentältä toiselle, vaan pelkästään kiitoradan välittömästä läheisyydestä kaempana olevaan suojaan. 1-10 kilometriä etäisyyttä maantietukikohdasta antanee jo riittävän suojan. Kiitoradan alueelle osunut ohjus- tai ilmaisku ei silloin kykene tuhoamaan konetta ja huoltokalustoa. Esimerkiksi Lusin varalaskupaikan pohjoispäässä on sirpalesuojat muutamalle koneelle. Ne ovat ensinnäkin liian lähellä ja toisekseen ne ovat kiinteinä rakenteina kaikkien tiedossa. Niitä ei pitäisi käyttää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kummasti sinne Pirkkalaankin ilmestyivät vahvennetut lentokonesuojat vaikka ne ovatkin juuri noita ”kaikkien tiedossa olevia kiinteitä rakenteita”. Herää kysymys onko hävittäjien hinaaminen pitkin Pudasjärven raittia jemmaan johonkin aaltopeltihalliin operationaalisesti järkevää toimintaa?

Niin ja onhan noita vaurioituneita koneita joskus siirrelty hitaina maantiekuljetuksina satoja kilometrejä korjaukseen. Olettaisin että tuollaisen kuljettelun jälkeen sen koneen lentokuntoon saattaminen vaatii aika mittavat proseduurit.
 
taktinen taistelumajava kirjoitti:
Ota kartta koneesi ruudulle ja kerro meille mihin ne kaksi hornettia hajasijoittaisit?
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähtövalmiita koneita ei hajasijoiteta. Ne voi seisoa jonossa kiitoradan päässä. Lennolta palanneet rekan perään ja yhtä kyytiä suojaan jonnekkin useamman kilometrin päähän. Minuutti per kilometri tahdilla hinaus vie jokusen minuutin. Ei ole pelkoa yllätyksestä huoltoluukkujen ollessa levällään.
 
JOKO kirjoitti:
1-10 kilometriä etäisyyttä maantietukikohdasta antanee jo riittävän suojan. Kiitoradan alueelle osunut ohjus- tai ilmaisku ei silloin kykene tuhoamaan konetta ja huoltokalustoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Epäilen vaadittavan etäisyyden olevan lähempänä kymmentä kilometriä. Muistatko, kun todistelin yhden M270 MLRS:n pystyvän 12 rakettia ampumalla kattamaan yhden neliökilometrin tytärammuksilla nin, että keskimäärin yksi ammus laskeutuu 10x13 metriä alueelle? Iskanderin taistelukärki on n. 4-6 kertaa raskaampi (480-700 kg), eli kaksi Iskanderia ampumalla pystytään kattamaan se sama yksi neliökilometri! Eikä NAVE suojaa tytärammuksilta...

Esim. 4x4 km neliön kattamiseen ei tarvittaisi kuin 32 Iskanderia. Jos Iskander on hinnaltaan edes jotenkin verrattavissa ATACMS:n (muistaakseni n. miljoona euroa kpl) kanssa, niin kustannus jää alle 100 miljoonan euron. Jos tuolla saa pois pelistä esim. 4 Hornetia, niin onhan se viholliselle todella hyvä asia, paljon parempi kuin omien koneiden riskeeraaminen ilmataisteluissa.

Toki linnoittautumalla saadaan hyvä suoja tytärammuksilta, mutta sitten taas on ongelmana havaitseminen ilmasta käsin (satelliitit, lennokit), ja Iskander osuu sitten siihen bunkkeriin.
 
JOKO kirjoitti:
Minuutti per kilometri tahdilla hinaus vie jokusen minuutin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli rekka päästelee siellä Lusin lähistöllä keskimäärin 60 km/h keskinopeudella. Suorilla vauhdin tarvitsee olla 80 km/h jotta noihin nopeuksiin päästään. Ja hinauksessa on 17 metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä kone joka painaa vähintään 11 tonnia!

Homma tietenkin hoidetaan ilman valoja pimeässä, räntäsateessa ja varusmieskuskin hoitamana?
 
Museo kirjoitti:
Kummasti sinne Pirkkalaankin ilmestyivät vahvennetut lentokonesuojat vaikka ne ovatkin juuri noita ”kaikkien tiedossa olevia kiinteitä rakenteita”. Herää kysymys onko hävittäjien hinaaminen pitkin Pudasjärven raittia jemmaan johonkin aaltopeltihalliin operationaalisesti järkevää toimintaa?

Niin ja onhan noita vaurioituneita koneita joskus siirrelty hitaina maantiekuljetuksina satoja kilometrejä korjaukseen. Olettaisin että tuollaisen kuljettelun jälkeen sen koneen lentokuntoon saattaminen vaatii aika mittavat proseduurit.
Klikkaa laajentaaksesi...

En vieläkään ehdota koneiden hinaamista ympäri Suomea.

Riittää kunhan ei jäädä satunnaisten onnistuneiden ilmaiskujen alle. Riittävästi vahvennettu suoja on tietty hyvä juttu, mutta niitä ei riitä läheskään kaikkialle ja niiden antama suojakin on vähän kyseenalainen.

Tällainen rypälesade tekee selvän kaikesta alle jääneestä kalustosta:


Iivanalla on varaa ampua niitä ballistisilla ohjuksilla tukikohtiin. Tukikohtaa ympäröivät metsät ovat toinen juttu. Kenelläkään ei ole varaa kaataa ohjuksilla metsää kymmenien neliökilometrien alueelta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top