Selviytymispakkaukset

[vezuri]

Kompasseista taas haluan kysyä, mitä mieltä ollaan kompassin itsevalaisevuudesta? Onko tritium-ampullista todellista hyötyä suunnan varmistamisessa? Vai voiko lähteä siitä, että jos ei pysty näkemään pohjoiseen osoittavaa neulaa varmuudella, ei näe liikkua

Kyllähän metsässä aina näkee liikkua, vauhti vaan hidastuu.

Mutta valaistusta pohjoisnuolesta ja nollahahlosta on paljonkin hyötyä ensinnäkin ympyrän kiertämisen estämiseksi ja tietysti suunnassa pysymiseksi. Se tunne kun huomaa niin käyneen, että on kiertänyt ympyrän, on suorastaan valloittava. Nojatuolissa on niin helppo päivitellä, että gamoon miten joku voi oikeasti kävellä ympyrän, mutta kyllä niin vaan voi käydä.

 

[Huhta]

Kyllähän metsässä aina näkee liikkua, vauhti vaan hidastuu.

Tätä minäkin ajattelin. Tarvittaessa mennään kuin sokea mies orgioissa; käsikopelolla.

Mutta valaistusta pohjoisnuolesta ja nollahahlosta on paljonkin hyötyä ensinnäkin ympyrän kiertämisen estämiseksi ja tietysti suunnassa pysymiseksi. Se tunne kun huomaa niin käyneen, että on kiertänyt ympyrän, on suorastaan valloittava. Nojatuolissa on niin helppo päivitellä, että gamoon miten joku voi oikeasti kävellä ympyrän, mutta kyllä niin vaan voi käydä.

Mmm... Onko teikäläisellä suositusta (mielellään kompaktin) kompassin suhteen?

Yhdysvaltain asevoimien jako-kompassissa näyttäisi olevan tritium-ampulli, mutta varsinaiseen selviytymispakkaukseen kompassi vaikuttaa turhan suurelta/raskaalta. Samalla valmistajalla (Cammenga) näyttäisi pikaisen haun perusteella olevan myös pienempi, nappikompassia lähentelevä malli, mutta onkohan se mistään kotoisin? Noh, pitänee penkoa arvosteluja netistä paremmalla ajalla.

 

[samip]

Ilmeisesti niitä 6k jakoisia on vaan hankala saada (?). Lieneekö missä kaikkialla käytössä, ei kai sitten monessa paikassa. Oliko se tsaarin armeijasta tullut suomeen... Tuli vaan mieleen kysyä onko joku törmännyt tommoiseen ihan vaan jos joku olis ihan oikeasti niin toope, että haluais 6k jakoisen

PVn uudempi kompassi on Suunton laattakompassi 6k:n asteikolla, joten aivan varmasti niitä löytyy jostain Suunton varastosta. Joskus 2013 törmäsin jossain nettikaupassa Suunton 6k asteikolla oleviin kompasseihin, kun etsin käsisuuntakehää.

 

[VK]

Kompasseista:
Omakohtasesti ykkös kompassi on silva ranger. Peiliä on äärimmäisen harvoin tarvinnut suunnan määritykseen. Peili on ehdoton itse-hoito-tilanteissa vaikka vaelluksessa verille hinkkautuneen perseen tutkimisessa ja seuraamisessa tai selkäpuolella olevan punkin poistossa. Yleensä kuitenkin viiksien trimmaamisessa tai kasvojen auringon polttamien todentamisessa ollut käytössä.
Kakkos kompassina on ollut suunto comet (se lämpömittari malli). Se eli pitkään miljoonapussi (selviytymispakkaus) vetoketjussa. Nykyään se on ollut pysyvästi absiditeltan kulkuaukon vetoketjussa. Siitä on ollut aina aamusella hyvä tiirailla, että mikä on lämpötila tai jos on yöllä herännyt viluun niin on voinut kattoa, että miten alas se pakkanen on laskenut.

Itse olen tuon selviytymispakkausasian aina pähkäillyt niin, että turhalta tuntuu kantaa montaa kertaa samaa tavaraa. Poikkeuksena ainoastaan puukolle, kompassille ja tulentekovälineelle kannan varavälinettä. Puukon korvaaja on monitoimityökalu (sellaiset joissa sakset, niin ei tarvitse olla erilliset ea-kamoissa), kompassille edellä mainittu suunto comet, tulentekovälineitä on 3kpl: light my fire, bigin iso (jonka ympärillä maastoväristä gorillatapea) ja nato-tikkuaski isoilla sampotikuilla ja kahdella raapasupinnalla.

Miljoonapussi on vanha filmikameran pussi, jossa matkustaa: Leatherman (ilman koteloa, koska gramman viilaus), joku tulentekovälineistä, gorillatapea (2ml lääkeruiskun sylinterin ympäri kierritettynä), telttakaaren korjausholkki, timanttikovasin, narua (paracord), coretex-paikka, thermarest paikka, filmipurkki (ompelukoneen puolalla karhunlankaa, 2xnappi, 2xhakaneula, 2xparsinneula), 3kpl aaa-litium paristoa, rinkanlantiovyön solki ja 150l jätesäkki. Talvella mukana on vielä omnifuelin korjaussarja. Eli lähinnä siis korjaus- ja huoltokamppeet ei niinkä survival kit.

 

[Deeiii]

Onko mielipiteitä Suunto M-9:stä? Ei ainakaan Varustelekan hinnoilla ole erityisen halpa, mutta olisipa helposti mukana kulkevaa mallia. Tämä siis ainakin sen perusteella mitä armeijassa roudasin sitä kompassia ranteessa.

Mulla ja tommonen ollut jokusen vuoden. Ihan etevä peli, ei ole tarvinnut normireissuilla isompaa kompanssia oikeastaan kertaakaan. Hyvä myös matkoilla, helpompi hahmottaa kaupungeissakin että mihis suuntaan sitä pitäisi olla menossa.

Ei vaan kannata pitää välttämättä samassa ranteessa metallisen rannekellon kanssa. Voi suuntimat lähteä vaeltamaan.

@Huhta: kikkakuutonen on avata vähän vesipullon korkkia ja hölskytellen huuhtoa pullon suuta ja kierteitä sen minkä pystyy. Onhan siinä ainakin teoriassa infektioriski kyllä olemassa.

Suomen oloissa veden puhdistamiseen aika etevä tapa on hankkia semmoinen n. litran rosterinen vesipullo. Sen nakkaa (ilman korkkia) nuotioon niin kas, porisee. Ainakin uskottelen ittelleni että kuumuus ja savu tappavat pöpöt myös pullon kaulasta ja kierteistä. Muistaa vaan vähintään sen viisi minuuttia antaa kunnolla kiehua. On mulla "minilääkintäpakkauksen" (joku muovinen voidepurkki isolla kierrekannella, siellä yleisintä tarvetta kuten laastaria, särkylääkettä, imodiumia, antihistamiinia jne) pohjalla noita puhdistustablettejakin viimeisenä varana kun eivät paina juuri mitään, mutta maku on niin hirmuinen että mieluummin jätän käyttämättä.

Tahtoo tosiaan olla vähän niin, että jos ei näe neulaa niin maastonkin näkeminen voi olla vähän luojassaan. Ihan hyvä se on olla olemassa, mutta en nyt hirveän isosti siitä maksaisi.

 

[Mengele_Joseph]

No tämmönen on itelläni. Aika "mäkkaiveri" kyllä saa olla, että puolillekkaan tavaroista keksii mitään käyttöä. Kortsulle ja tampoonille nyt ehkä...

 

[proileri]

kikkakuutonen on avata vähän vesipullon korkkia ja hölskytellen huuhtoa pullon suuta ja kierteitä sen minkä pystyy. Onhan siinä ainakin teoriassa infektioriski kyllä olemassa.

Suomen oloissa veden puhdistamiseen aika etevä tapa on hankkia semmoinen n. litran rosterinen vesipullo. Sen nakkaa (ilman korkkia) nuotioon niin kas, porisee. Ainakin uskottelen ittelleni että kuumuus ja savu tappavat pöpöt myös pullon kaulasta ja kierteistä. Muistaa vaan vähintään sen viisi minuuttia antaa kunnolla kiehua. On mulla "minilääkintäpakkauksen" (joku muovinen voidepurkki isolla kierrekannella, siellä yleisintä tarvetta kuten laastaria, särkylääkettä, imodiumia, antihistamiinia jne) pohjalla noita puhdistustablettejakin viimeisenä varana kun eivät paina juuri mitään, mutta maku on niin hirmuinen että mieluummin jätän käyttämättä.

Labraihmisenä, pahanmakuisia puhdistustabuja itsekin käyttäisin ekana mutta kyllä se kiehutuskin ja nuotiosta nouseva kuuma ilma pahimmat pöpöt tappaa. Pitää vaan muistaa kiehuttaa tarpeeksi pitkään, nopea kiehautus ei riitä vaan mielummin "niinkun pottuja keittäisi kattilassa" eli hyvä aika olisi 15-30 minsaa. Mitä pidempään keittää, sitä pienempi mahdollisuus saada vatsatauti, mutta 30 minsan kohdalla alkaa olla aika hyvällä mallilla jo. Ja sen veden pitää tosiaan kunnolla kiehua se 30 minsaa.

Kannattaa myös katsoa että kippoihin ei ole kertynyt lismaa seinämille joka suojaa pöpöjä, mielummin hinkkaa kaikki limaiset pinnat puhtaaksi vaikka sitten hieman likaisin sormin ja sitten keittää uudet vedet kunnolla.

Jos mukana on sideharsoa tai paperista kahvisuodatinta, ohutta kangasta, mitä vain verkkomaista mitä pistää pullon suulle, niin sillä saa estettyä isompien röpöjen menon pulloon ja laatu hieman paranee. Kannattaa myös hoksata että hyvin keitelty vesi säilyy suhteellisen juomakelpoisena pari-kolme päivää, vesi ei nimittäin ole älyttömän hyvä ympäristö pöpöille kasvaa jos siinä ei ole muuta seassa. Mielummin siis kerralla isompi satsi vettä perusteellisemmin keitettynä, jos on mahdollisuus valita.

Vesilähteen valinnan suhteen näkee parhaiten omalla silmällä, eli mitä juoksevampaa ja kirkkaampaa vettä niin sen parempi.

 

[SJ]

Kannattaa myös hoksata että hyvin keitelty vesi säilyy suhteellisen juomakelpoisena pari-kolme päivää, vesi ei nimittäin ole älyttömän hyvä ympäristö pöpöille kasvaa jos siinä ei ole muuta seassa. Mielummin siis kerralla isompi satsi vettä perusteellisemmin keitettynä, jos on mahdollisuus valita.

Tarkoittaa käytännössä sitä, että joukko järjestää vesihuollon johdetusti, mikä taas tekee nuo omat desinfioinnit tarpeettomaksi. Samalla taas kun aletaan tuota huoltoa järjestämään, niin voi olla, että on parasta vain käydä hakemassa vedet sieltä missä siviili-infra on yhä kunnossa. Eli otetaan jonkun kunnan verkosta.

Mutta jos aletaan järjestää tuota vesihuoltoa hieman paikallisemmin, niin ekana kannattaisi katsoa olisiko alueella jokin puusauna, jossa on sitten se muuripata. Muuripata on myös siksi kätevä, että siellä vesi säilyttää lämpötilansa kohtuu kauan, eli välttämättä ei ole tarvetta edes kiehautaa sitä vettä, vaan kunhan vesi on tarpeeksi kuumaa tarpeeksi kauan (aika riippuu lämpötilasta), tämä tarkoittaa sitä, että virheen mahdollisuus vähenee. Tietenkin tuolle saunalle on muitakin käyttötarkoituksia, mutta eiköhän tuossa hoidu se saunominenkin sivussa? Ja jos homma hoidetaan johdetusti, niin samalla ukoille voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kuumaa tai kylmää vettä.

Tietenkin jos se sauna on osana jotakin taloa, niin samalla voi katsoa sen keittiön. Puuhella ja pari kattilaa hoitaa myös sen veden jämmittämisen.

Niin, ja jos on taipuvainen uskomaan noihin kemikaaleihin, niin isompia eriä lienee helpompi käsitellä kemikaalein? Onko "tehokkaampia" kemikaaleja käytettävissä, jotta ei tarvitse käyttää niitä "nappi per litra" pillereitä, vaan voi käyttää jotakin hieman kätevämpää tapaa.

Vissiin syytä mainita, että ilmeisesti suljetussa pullossa oleva vesi saadaan desinfioitua tarvittaessa pelkällä auringon valolla, jos kyseessä on kirkasta muovia oleva pullo.

 

[SJ]

Tulipahan mieleen kysyä, jos en ole jo kysynytkin, että miten hyvin onkisiimat kestävät varastointia? Sen tiedän, että jos virvelin otti talven jäljiltä varastosta, niin on ihan turha lähteä onkimaan vaihtamatta siimaa ensin. Vähintäänkin pitää poistaa ensimmäiset pari metriä, jotka ovat olleet eniten valolle altistuneena, mutta uskoisin että ei haittaa vaikka koko kelan vaihtaa kerralla.

Eli onko mitään keinoja pitää siimaa jemmassa enemmän kuin pari vuotta?

Kestääkö ne sellaiset kuitusiimat enemmän säilytystä?

Ja tarkoitus tällä kysymyksellä on pitkälti se, että voiko vaikkapa onkilaitteita (ehkä myös pilkkionki -setin) jemmata "kotivaraan"? Ja onhan sillä siimalla muitakin käyttökohteita.

 

[jompez]

Labraihmisenä, pahanmakuisia puhdistustabuja itsekin käyttäisin ekana mutta kyllä se kiehutuskin ja nuotiosta nouseva kuuma ilma pahimmat pöpöt tappaa. Pitää vaan muistaa kiehuttaa tarpeeksi pitkään, nopea kiehautus ei riitä vaan mielummin "niinkun pottuja keittäisi kattilassa" eli hyvä aika olisi 15-30 minsaa.

Tietyissä piireissä tästä on käyty aika paljonkin keskustelua, että kauanko vettä pitää keittää että se on juomakelpoista. Olisiko sinulla, labraihmisenä, linkittää jotain tieteellistä lähdettä kertomaan sen kiehumisajan?

Itse luotan Sawyer Miniin silloin kun haluan puhdistaa (pieniä määriä) vettä, mukavan pieni ja kevyt. Ei se ehkä selviytymisrasiaan mahdu, mutta repussa kulkee huomaamatta. Kiinnittyy tavallisiin pulloihin.

 

[Beerfect]

Tulipahan mieleen kysyä, jos en ole jo kysynytkin, että miten hyvin onkisiimat kestävät varastointia? Sen tiedän, että jos virvelin otti talven jäljiltä varastosta, niin on ihan turha lähteä onkimaan vaihtamatta siimaa ensin. Vähintäänkin pitää poistaa ensimmäiset pari metriä, jotka ovat olleet eniten valolle altistuneena, mutta uskoisin että ei haittaa vaikka koko kelan vaihtaa kerralla.

Eli onko mitään keinoja pitää siimaa jemmassa enemmän kuin pari vuotta?

Kestääkö ne sellaiset kuitusiimat enemmän säilytystä?

Ja tarkoitus tällä kysymyksellä on pitkälti se, että voiko vaikkapa onkilaitteita (ehkä myös pilkkionki -setin) jemmata "kotivaraan"? Ja onhan sillä siimalla muitakin käyttökohteita.

Valoko sen siiman pilaa? Säilytä pimeässä.
Vai talven kylmyyskö sen pilaa? Säilytä kotona kaapissa.

Kaikki riippuu siitä mistä materiaalista siima on tarkalleen ottaen tehty, jonka jälkeen voidaan lähteä tutkimaan miten sen kyseisen materiaalin saa pilalle tai miten sitä pitää säilyttää.

https://en.wikipedia.org/wiki/Fishing_line
Ks. kappale "modern lines"

 

[proileri]

Tietyissä piireissä tästä on käyty aika paljonkin keskustelua, että kauanko vettä pitää keittää että se on juomakelpoista. Olisiko sinulla, labraihmisenä, linkittää jotain tieteellistä lähdettä kertomaan sen kiehumisajan?

Hmm. Paljastuu että tämä onkin melko hyvä kysymys, ja että olen itsekin näemmä jotain vääriä käppyröitä epähuomiossa katsellut

Erityisen hyviä lähteitä en osaa tähän antaa, mutta nyt kun nopeasti vilkaisin muutamia eri suosituksia ja vastaavia niin periaate on suunnilleen tämmöinen: lähes kaikki elävät pöpöt ja virukset kuolevat, jos vesi käy kiehuvana, koska suurin osa pöpöistä alkaa tuhoutua 60-70 asteessa. Esim. maito pasteuroidaan näissä lukemissa, eli väite on sinänsä looginen. Tämä ei kuitenkaan vielä tuhoa pöpöjen lepoitiöitä, joita saisi keitellä 3-4 tunnin ajan tai enemmänkin. Käytännössä siis voinee sanoa että riittää jos veden kiehauttaa, silloin vedessä ei juuri mitään aktiivista ole, eikä pienellä lisäkiehuttelulla voita kauheana mitään.

Jos haluaisi olla täysin varma että vesi on sterilliä ja haluaisi päästä alle tunnin operaatiolla, pitäisi olla painekattila käytössä. Labra/sairaalakäytössä on sterilointistandardi 1,0 bar = 121 astetta ja 15 minuuttia.

 

[Rannari]

Hmm. Paljastuu että tämä onkin melko hyvä kysymys, ja että olen itsekin näemmä jotain vääriä käppyröitä epähuomiossa katsellut

Erityisen hyviä lähteitä en osaa tähän antaa, mutta nyt kun nopeasti vilkaisin muutamia eri suosituksia ja vastaavia niin periaate on suunnilleen tämmöinen: lähes kaikki elävät pöpöt ja virukset kuolevat, jos vesi käy kiehuvana, koska suurin osa pöpöistä alkaa tuhoutua 60-70 asteessa. Esim. maito pasteuroidaan näissä lukemissa, eli väite on sinänsä looginen. Tämä ei kuitenkaan vielä tuhoa pöpöjen lepoitiöitä, joita saisi keitellä 3-4 tunnin ajan tai enemmänkin. Käytännössä siis voinee sanoa että riittää jos veden kiehauttaa, silloin vedessä ei juuri mitään aktiivista ole, eikä pienellä lisäkiehuttelulla voita kauheana mitään.

Jos haluaisi olla täysin varma että vesi on sterilliä ja haluaisi päästä alle tunnin operaatiolla, pitäisi olla painekattila käytössä. Labra/sairaalakäytössä on sterilointistandardi 1,0 bar = 121 astetta ja 15 minuuttia.

Pv opetti muistaakseni keittämään ruoaksi metsästettyä lokkia ( tai esim. varista ) tuon nelisen tuntia. Ihan h..tin kauan joka tapauksessa. Jotkin pöpöt lienevät varsin sitkeitä. Onneksi tuota herkkua ei kuitenkaan syöty. Saaristosta pyydetty lokki maistuu kuulemma kalalle ja kaatopaikalla kasvanut sitten jollekin ihan muulle

 

[PekkaSavo]

Mitenkäs "Micropur Classic MC 50000P", minulla on ollut tuota purkki varalla. Tabletteina on MC 1T.

Mistäpä tietää mikä tilanne sattuu ja vettä on säilöttävä. Sanovat että säilyisi 6kk

 

[proileri]

Pv opetti muistaakseni keittämään ruoaksi metsästettyä lokkia ( tai esim. varista ) tuon nelisen tuntia. Ihan h..tin kauan joka tapauksessa. Jotkin pöpöt lienevät varsin sitkeitä. Onneksi tuota herkkua ei kuitenkaan syöty. Saaristosta pyydetty lokki maistuu kuulemma kalalle ja kaatopaikalla kasvanut sitten jollekin ihan muulle

Lihan kypsentely kestää kauemmin, koska kestää aikansa että lihan sisäosan lämpötila nousee riittävästi - tuttu ilmiö kun heität jäisen lihapullan pannulle. Kiehuva vesi on yhtä ainetta, niin se on about samassa lämpötilassa pohjalta pintaan. Tietenkin jos siellä vedessä on jotain epämääräisiä klönttejä - kuten lokinraato - niin sitten niiden sisässä voi olla pöpöjä suojassa kuumuudelta ja puhdistusaineilta. Sama pätee rajoitetusti siihen 'lismaan' mitä pesemättömän vesiastian seinämään muodostuu, pöpöt ovat mielellään siellä seassa.

Tuostakin tabletit vs. keittäminen on yllättävän hankala löytää tietoa, ja suositukset ja 'tiedot' vaihtelevat paljon kuten keittämisenkin kohdalla. Ilmeisesti tabut kuitenkin toimivat kohtuullisen hyvin, mutta jos mahdollista niin keittäminen on periaatteessa hieman parempi ratkaisu kuin tabut.

Toki kaikesssa paitsi steriloidussa vedessä on vähäinen mahis saada jonkinlainen pöpö, ja tarkemmin sanottuna hanavesikään ei ole sterilliä, eli pieni määrä pöpöjä tulee juomaveden mukana jatkuvasti. Ongelmia tulee lähinnä sitten, jos pöpöjen määrä kasvaa. Esimerkiksi pahamaineinen salmonellakaan ei ole ongelma jos sitä on yksittäisiä pöpöjä ruoan mukana, vaan ongelmia tulee vasta sitten kun se on saanut muhia ja lisääntyä haaleassa ruuassa isommaksi määräksi.

Eli johtopäätös: 1) pidä juoma- ja vesiastiat siisteinä, 2) katso ettei vedessä lillu mitään epämääräistä, 3) kiehauta vesi kun mahdollista, 4) käytä tabletteja jos ei pysty kiehauttamaan. Vesifiltterit toimivat myös oletettavasti aika hyvin.

 

[Raivaaja]

Herätellääs tätä eloon.

Kuvissa on autossa kulkeva reppu ja sitten rinkassa/mönkijässä/olalla kulkeva tasku pahimman varalle

 

[Herman30]

Minun olkalaukkuversio.