Sinkojen käyttö taistelussa

kimmo.j kirjoitti:
Tarkoitukseni oli todeta, ettei kannata kehittää/hankkia sinkoa joka on kaliberiltaan 30-50 mm, koska pieniä ja kevyitä aseita löytyy, eikä pienuus ole ongelmaton kun halutaan vaikutusta. Siksi suosisin isompia CG tyyppisiä aseita.

Mielestäni sopivaa asetta ei ole markkinoilla. Tämä johtunee Suomen maaston poikkeuksellisuudesta verrattuna useimpiin muihin maihin. Siksi laite pitäisi kehittää Suomessa.

CG on aivan liian painava. On turhaa rahdata hirveän raskasta laitetta, jotta voidaan jossain äärimmäisessä tilanteessa ampua lähes kilometrin päähän.

Singon rungosta voidaan tehdä halkaisijaltaan pieni ja rakenteeltaan kevyt, kunhan tyydytään maksimissaan 150 metrin kantamaan sekä roheaan tarkkuuteen. Putkesta tulee lyhyt ja ohutseinäinen. Rungolla painoa korkeintaan muutama sata grammaa. Halkaisijan kasvaessa pitää seinävahvuutta kasvattaa ja siksi pitää pyrkiä mahdollisimman pieneen halkaisijaan.

Raketin panssarinläpäisystä tingitään, jotta halkaisija saadaan pieneksi. Raketin runko voisi periaatteessa olla lyijyhauleilla täytettyä muovia. Muovia vain sen verta, että raketti pysyy kasassa. Raketin pitäisi olla siivillä vakautettu ja rakenteeltaan epäsymmetrinen. Haulit alapinnassa ja räjähde näiden yläpuolella. Hauleja ei tuhlaudu taivaalle. Raketin kärjessä kaliiperin mahdollistama ontelokartio. Sillä ei tuhoa ryntövaunua, mutta hätätilassa sillä saa ammuttua "porkkanan" ajoneuvon kyljestä läpi.

Sytyttimen osalta pitää olla optio aika- ja iskusytyttimen väliltä. Aikasytyttimellä raketin pitää kulkea risujen läpi iskusytyttimen kukkumatta.

Tällaisia ei ole, koska mikään kehittynyt maa ei valmistaudu laajamittaisiin lähitaisteluihin metsissä. Me siihen varaudumme, joten miksi ei ole vehkeet tarpeen mukaan?
 
JOKO kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Tarkoitukseni oli todeta, ettei kannata kehittää/hankkia sinkoa joka on kaliberiltaan 30-50 mm, koska pieniä ja kevyitä aseita löytyy, eikä pienuus ole ongelmaton kun halutaan vaikutusta. Siksi suosisin isompia CG tyyppisiä aseita.

Mielestäni sopivaa asetta ei ole markkinoilla. Tämä johtunee Suomen maaston poikkeuksellisuudesta verrattuna useimpiin muihin maihin. Siksi laite pitäisi kehittää Suomessa.

CG on aivan liian painava. On turhaa rahdata hirveän raskasta laitetta, jotta voidaan jossain äärimmäisessä tilanteessa ampua lähes kilometrin päähän.

Singon rungosta voidaan tehdä halkaisijaltaan pieni ja rakenteeltaan kevyt, kunhan tyydytään maksimissaan 150 metrin kantamaan sekä roheaan tarkkuuteen. Putkesta tulee lyhyt ja ohutseinäinen. Rungolla painoa korkeintaan muutama sata grammaa. Halkaisijan kasvaessa pitää seinävahvuutta kasvattaa ja siksi pitää pyrkiä mahdollisimman pieneen halkaisijaan.

Raketin panssarinläpäisystä tingitään, jotta halkaisija saadaan pieneksi. Raketin runko voisi periaatteessa olla lyijyhauleilla täytettyä muovia. Muovia vain sen verta, että raketti pysyy kasassa. Raketin pitäisi olla siivillä vakautettu ja rakenteeltaan epäsymmetrinen. Haulit alapinnassa ja räjähde näiden yläpuolella. Hauleja ei tuhlaudu taivaalle. Raketin kärjessä kaliiperin mahdollistama ontelokartio. Sillä ei tuhoa ryntövaunua, mutta hätätilassa sillä saa ammuttua "porkkanan" ajoneuvon kyljestä läpi.

Sytyttimen osalta pitää olla optio aika- ja iskusytyttimen väliltä. Aikasytyttimellä raketin pitää kulkea risujen läpi iskusytyttimen kukkumatta.

Tällaisia ei ole, koska mikään kehittynyt maa ei valmistaudu laajamittaisiin lähitaisteluihin metsissä. Me siihen varaudumme, joten miksi ei ole vehkeet tarpeen mukaan?

Tuosta merkkaamastani kohdasta sellaista, että eikös raketit tuppaa yleensä pyörimään akselinsa ympäri lentäessään? Eli tuollaista suunnattua vaikutusta ei ole oikein mahdollista saada aikaiseksi.

Mutta ajatellaampa näin, että jospa varataan ne singot edelleen pääasiassa (muita juttuja sitten valmistajalta hyllystä löytyvän valikoiman mukaan) panssaroituja maaleja vastaan ja tämä uusi ase olisikin vain jalkautunutta jalkaväkeä vastaan. Tällöin vanhanmallinen kiväärikranaatti olisi ihan kylliksi, sen ei tarvitsisi läpäistä panssaria, joten sen korkea lentorata ei olisi ongelma ja tuolla CG:stä kopsitulla sytyttimellä olisi muutenkin tarkoitus ampua maalin yli, niin tarkkuuden kanssa olisi muutenkaan niin väliä.

Luonnollisesti tuo etäisyyden mittaaminen voisi olla vaikeaa, mutta se on sama muissakin ehdotetuissa varusteissa.
 
Kapiainen kirjoitti:
Niin..taas tämä ikuisuuskysymys "ei meillä mitään ole..."

Tästähän ei ollut kysymys, vaan sinkojen käyttämiseen liittyen taistelutekniikasta ja sen kouluttamisesta taistelijoille ja joukoille.

Väitän edelleen, että singon rooli tulitukiaseena on minun havainnoimissani kouluttavissa paikoissa ja kohtaamissani joukoissa erilainen kuin monissa länsimaisissa joukoissa nykyisissä ja lähimenneisyyden konflikteissa. Erilainen siis niin, että sinkoaseiden massamaiselle käytölle ei ole nähty edellytyksiä Suomessa siten kuin muualla. Selittävänä tekijänä luonnollisesti tehdyt asehankinnat ja niitä vastaava painopiste panssarintorjunnassa. Tai siis oikeammin toisin päin.

Maalaisjärki on ikävän oma-aloitteinen kapine, ja mm. kaakonkulman maisemia silmällä ja joskus laserillakin mittaillessa erilaisten aseiden ja asejärjestelmien mahdollinen hyödykkyys näyttäytyy hyvin kouriintuntuvasti. Minulle nyt vain sattuisivat kelpaamaan epäsuoran tulen ja kivääritulen väliin massamaisesti käytettävät "keskiraskaan jalkaväen" aseet. Makuja on monia, poliitikko säätää ja virkamies päättää. Mennään siis sillä mitä on.

Tosin, raskaan konekiväärin palauttaminen jalkaväkijoukoille on erinomaisen onnistunut muutos. Eläköön "itko".
 
Niin siis mihin unohtui tuo minun ehdotus M72-versiosta, jonka voi ampua sisältä ja jolla on suuri läpäisynjälkeinen vaikutus? Tai M72 versio, jossa on se sytyttävä ammus? Kevyt, halpa, simppeli ja tehokas. Eikä tarvitse ostaa ja kouluttaa uuteen aseeseen ketään, kun kessin kaikki tuntevat.
 
SJ kirjoitti:
Tuosta merkkaamastani kohdasta sellaista, että eikös raketit tuppaa yleensä pyörimään akselinsa ympäri lentäessään? Eli tuollaista suunnattua vaikutusta ei ole oikein mahdollista saada aikaiseksi.

Mutta ajatellaampa näin, että jospa varataan ne singot edelleen pääasiassa (muita juttuja sitten valmistajalta hyllystä löytyvän valikoiman mukaan) panssaroituja maaleja vastaan ja tämä uusi ase olisikin vain jalkautunutta jalkaväkeä vastaan. Tällöin vanhanmallinen kiväärikranaatti olisi ihan kylliksi, sen ei tarvitsisi läpäistä panssaria, joten sen korkea lentorata ei olisi ongelma ja tuolla CG:stä kopsitulla sytyttimellä olisi muutenkin tarkoitus ampua maalin yli, niin tarkkuuden kanssa olisi muutenkaan niin väliä.

Luonnollisesti tuo etäisyyden mittaaminen voisi olla vaikeaa, mutta se on sama muissakin ehdotetuissa varusteissa.

Pyöriminen on halpa tapa vakauttaa raketti lennossa. Siksi sitä käytetään. Vakauttaminen hoituu myös siivekkeillä. Hinta nousee vain niukasti tai ei ollenkaan, kunhan tarkkudesta voidaan vähän tinkiä. Vähäinen hinnannousu on hyväksyttävissä, kun vastineeksi sirpaleet saadaan suunnattua oikeaan suuntaan. Ympäriinsä sirpaleensa laukova raketti hukkaa suurimman osan sirpaleista. Tämän välttämiseksi kannattaa muista ominaisuuksista tinkiä. Sirpaleet muodostavat suurimman osan raketin massasta ja niiden suuntaaminen oikeaan suuntaan tuo huomattavasti suuremman hyödyn, kuin vähäinen parannus tarkkuudessa tai kantamassa. Ammutaan vähän korkeammalle ja kylvetään alla oleva maasto täyteen sirpaleita.

Kiväärikranaatin tapauksessa kranaatti olisi liian pieni, kuten muissakin vastaavissa virityksissä. Kaareva lentorata tekisi ajastetun sytyttimen käytöstä hankalaa.
 
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tuosta merkkaamastani kohdasta sellaista, että eikös raketit tuppaa yleensä pyörimään akselinsa ympäri lentäessään? Eli tuollaista suunnattua vaikutusta ei ole oikein mahdollista saada aikaiseksi.

Mutta ajatellaampa näin, että jospa varataan ne singot edelleen pääasiassa (muita juttuja sitten valmistajalta hyllystä löytyvän valikoiman mukaan) panssaroituja maaleja vastaan ja tämä uusi ase olisikin vain jalkautunutta jalkaväkeä vastaan. Tällöin vanhanmallinen kiväärikranaatti olisi ihan kylliksi, sen ei tarvitsisi läpäistä panssaria, joten sen korkea lentorata ei olisi ongelma ja tuolla CG:stä kopsitulla sytyttimellä olisi muutenkin tarkoitus ampua maalin yli, niin tarkkuuden kanssa olisi muutenkaan niin väliä.

Luonnollisesti tuo etäisyyden mittaaminen voisi olla vaikeaa, mutta se on sama muissakin ehdotetuissa varusteissa.

Pyöriminen on halpa tapa vakauttaa raketti lennossa. Siksi sitä käytetään. Vakauttaminen hoituu myös siivekkeillä. Hinta nousee vain niukasti tai ei ollenkaan, kunhan tarkkudesta voidaan vähän tinkiä. Vähäinen hinnannousu on hyväksyttävissä, kun vastineeksi sirpaleet saadaan suunnattua oikeaan suuntaan. Ympäriinsä sirpaleensa laukova raketti hukkaa suurimman osan sirpaleista. Tämän välttämiseksi kannattaa muista ominaisuuksista tinkiä. Sirpaleet muodostavat suurimman osan raketin massasta ja niiden suuntaaminen oikeaan suuntaan tuo huomattavasti suuremman hyödyn, kuin vähäinen parannus tarkkuudessa tai kantamassa. Ammutaan vähän korkeammalle ja kylvetään alla oleva maasto täyteen sirpaleita.

Kiväärikranaatin tapauksessa kranaatti olisi liian pieni, kuten muissakin vastaavissa virityksissä. Kaareva lentorata tekisi ajastetun sytyttimen käytöstä hankalaa.

En oikein ymmärrä miten sinä oikein saisit mitään merkittävää etua siitä, että sirpaleet olisi vain toisella puolella, kun ammuksen koko ja siis pinta-ala olisi kuitenkin rajallinen ja on hyvin todennäköistä, että koko konstruktio olisi jonkin mallinen putki. Jos sirpaleita halutaan lisää, niin ennemmin tehdään siitä sirpaloituvasta osuudesta pitempi tai paksumpi.

Enkä nyt keksi, että miksi se kranaatti olisi liian pieni:

Tuossa on ENERGA: http://en.wikipedia.org/wiki/ENERGA_anti-tank_rifle_grenade
Ei häviä kovinkaan paljon KRH:n tai CG:n ammuksesta, joskin tuo on onteloammus.

http://www.inert-ord.net/yugos/yughr/m60/index.html
Tuossa taas nimenomaan sirpaleammukseksi tarkoitettu kiväärikranaatti, jossa sirpaleiden määrää on lisätty pidentämällä ammusta. Muistuttaisin myös, että sen vanhan kotimaisen kevyensingon sirpaleammus oli muistaakseni samaa kaliberia kuin sinko itse.

Ja miten kaareva lentorata tekisi ajastimen käytöstä yhtään vaikeampaa? Asetetaan ajastin vaikka sataan metriin ja tähdätään tähtäimellä samalle matkalle ja hieman yli. Tai sitten vaihtoehtoisesti asetetaan taas ajastin sataan metriin ja sitten tähdätään 150 metrin asetuksella. Ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin CG:lläkään. Loppujenlopuksi se tuskin vaikuttaa, että räjähtääkö se kranaatti metrin vai viiden päässä yläpuolella, isompi juttu on se, että miten se etäisyys saadaan kohdalleen.
 
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tuosta merkkaamastani kohdasta sellaista, että eikös raketit tuppaa yleensä pyörimään akselinsa ympäri lentäessään? Eli tuollaista suunnattua vaikutusta ei ole oikein mahdollista saada aikaiseksi.

Mutta ajatellaampa näin, että jospa varataan ne singot edelleen pääasiassa (muita juttuja sitten valmistajalta hyllystä löytyvän valikoiman mukaan) panssaroituja maaleja vastaan ja tämä uusi ase olisikin vain jalkautunutta jalkaväkeä vastaan. Tällöin vanhanmallinen kiväärikranaatti olisi ihan kylliksi, sen ei tarvitsisi läpäistä panssaria, joten sen korkea lentorata ei olisi ongelma ja tuolla CG:stä kopsitulla sytyttimellä olisi muutenkin tarkoitus ampua maalin yli, niin tarkkuuden kanssa olisi muutenkaan niin väliä.

Luonnollisesti tuo etäisyyden mittaaminen voisi olla vaikeaa, mutta se on sama muissakin ehdotetuissa varusteissa.

Pyöriminen on halpa tapa vakauttaa raketti lennossa. Siksi sitä käytetään. Vakauttaminen hoituu myös siivekkeillä. Hinta nousee vain niukasti tai ei ollenkaan, kunhan tarkkudesta voidaan vähän tinkiä. Vähäinen hinnannousu on hyväksyttävissä, kun vastineeksi sirpaleet saadaan suunnattua oikeaan suuntaan. Ympäriinsä sirpaleensa laukova raketti hukkaa suurimman osan sirpaleista. Tämän välttämiseksi kannattaa muista ominaisuuksista tinkiä. Sirpaleet muodostavat suurimman osan raketin massasta ja niiden suuntaaminen oikeaan suuntaan tuo huomattavasti suuremman hyödyn, kuin vähäinen parannus tarkkuudessa tai kantamassa. Ammutaan vähän korkeammalle ja kylvetään alla oleva maasto täyteen sirpaleita.

Kiväärikranaatin tapauksessa kranaatti olisi liian pieni, kuten muissakin vastaavissa virityksissä. Kaareva lentorata tekisi ajastetun sytyttimen käytöstä hankalaa.

En oikein ymmärrä miten sinä oikein saisit mitään merkittävää etua siitä, että sirpaleet olisi vain toisella puolella, kun ammuksen koko ja siis pinta-ala olisi kuitenkin rajallinen ja on hyvin todennäköistä, että koko konstruktio olisi jonkin mallinen putki. Jos sirpaleita halutaan lisää, niin ennemmin tehdään siitä sirpaloituvasta osuudesta pitempi tai paksumpi.

Enkä nyt keksi, että miksi se kranaatti olisi liian pieni:

Tuossa on ENERGA: http://en.wikipedia.org/wiki/ENERGA_anti-tank_rifle_grenade
Ei häviä kovinkaan paljon KRH:n tai CG:n ammuksesta, joskin tuo on onteloammus.

http://www.inert-ord.net/yugos/yughr/m60/index.html
Tuossa taas nimenomaan sirpaleammukseksi tarkoitettu kiväärikranaatti, jossa sirpaleiden määrää on lisätty pidentämällä ammusta. Muistuttaisin myös, että sen vanhan kotimaisen kevyensingon sirpaleammus oli muistaakseni samaa kaliberia kuin sinko itse.

Ja miten kaareva lentorata tekisi ajastimen käytöstä yhtään vaikeampaa? Asetetaan ajastin vaikka sataan metriin ja tähdätään tähtäimellä samalle matkalle ja hieman yli. Tai sitten vaihtoehtoisesti asetetaan taas ajastin sataan metriin ja sitten tähdätään 150 metrin asetuksella. Ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin CG:lläkään. Loppujenlopuksi se tuskin vaikuttaa, että räjähtääkö se kranaatti metrin vai viiden päässä yläpuolella, isompi juttu on se, että miten se etäisyys saadaan kohdalleen.

Elektronin sytytin. kessin rungossa oleva ir pohjainen sensori lähettää pulssin, mittaa vasteajan, ja lähettää sen koodi takaisin ohjustimelle sen ollessa putken päästä 0 - 5 metriä. Laskurin tän jälkeen laskee matkan ja sytyttää ajopanoksen sen ollessa juuri sopivasti ohjelmoidulla kohdalla, esim. Keskellä huonetta.

Maksaa jokin verran, mutta toteutettavissa rojalti maksuille patentin omistajille ja oman teollisuuden käyttöä. Halvimmillaan muutamia euroja, mutta valmistajan kautta helvetin paljon enemmän.

Mutta meillähän ei ole sitä darpan kaltaista laitoista, joten mitä tässä juristaan näistä ihannekuvista, kun pitää pärjätä sillä mitä meillä on. Pitää uskoa Kapiaisen puheita, kun totuus on että niitä on päässyt räjäytettäväksi asti, mutta samalla koulutus on ollut pääpainoisesti PST:n tuhoamisessa, eikä jv:n tulitukitehtävissä, kuten bunkkerin tuhoamisessa, taikka aluevaikuttamisessa.

KRH on meillä edelleenkin paperilla parhaan mahdollisena aluevaikuttajana kenttätykistön jälkeen. Naapuri sen sijaan on panostanut enemmän aseisiin ja niiden jalkaväellä on tunnetusti mukana iso kasa sinkoja, joilla voidaan vaikuttaa tuntuvasti vastustajan pelikuvioihin. Oli ne sitten minkälaisia tahansa.

Ja kun me ei voida ostaa mitään Idän Ihmemaasta, niin ainoiksi vaihtoehdoiksi jää jälleen Musti ja Kaarle Kustaa. Ja me tiedetään miten tämä keskustelu menee, kun siitäkin on turistu niin useasti.
 
ctg kirjoitti:
Elektronin sytytin. kessin rungossa oleva ir pohjainen sensori lähettää pulssin, mittaa vasteajan, ja lähettää sen koodi takaisin ohjustimelle sen ollessa putken päästä 0 - 5 metriä. Laskurin tän jälkeen laskee matkan ja sytyttää ajopanoksen sen ollessa juuri sopivasti ohjelmoidulla kohdalla, esim. Keskellä huonetta.

Meinasin kysyä, että mitä tuolla on tekemistä edellisen kommenttini kanssa, mutta olikin eri henkilö...

Mutta eikö tuo ole turhan monimutkaista? Siis laser etäisyysmittarilla etäisyys maaliin (tai perinteisemmin menetelmin, eli haarukoimalla tai ennalta mitattujen matkojen perusteella), ampuja saa päättää laitetaanko lisää väi vähemmän matkaa. Ammuksen ei tarvitse olla mitenkään "älykäs", siinä on vain se ajastin ja asteikko, joka kertoo ampujalle, että miten kaukana milläkin asetuksella paukkuu.
 
SJ kirjoitti:
En oikein ymmärrä miten sinä oikein saisit mitään merkittävää etua siitä, että sirpaleet olisi vain toisella puolella, kun ammuksen koko ja siis pinta-ala olisi kuitenkin rajallinen ja on hyvin todennäköistä, että koko konstruktio olisi jonkin mallinen putki. Jos sirpaleita halutaan lisää, niin ennemmin tehdään siitä sirpaloituvasta osuudesta pitempi tai paksumpi.

Enkä nyt keksi, että miksi se kranaatti olisi liian pieni:

Tuossa on ENERGA: http://en.wikipedia.org/wiki/ENERGA_anti-tank_rifle_grenade
Ei häviä kovinkaan paljon KRH:n tai CG:n ammuksesta, joskin tuo on onteloammus.

http://www.inert-ord.net/yugos/yughr/m60/index.html
Tuossa taas nimenomaan sirpaleammukseksi tarkoitettu kiväärikranaatti, jossa sirpaleiden määrää on lisätty pidentämällä ammusta. Muistuttaisin myös, että sen vanhan kotimaisen kevyensingon sirpaleammus oli muistaakseni samaa kaliberia kuin sinko itse.

Ja miten kaareva lentorata tekisi ajastimen käytöstä yhtään vaikeampaa? Asetetaan ajastin vaikka sataan metriin ja tähdätään tähtäimellä samalle matkalle ja hieman yli. Tai sitten vaihtoehtoisesti asetetaan taas ajastin sataan metriin ja sitten tähdätään 150 metrin asetuksella. Ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin CG:lläkään. Loppujenlopuksi se tuskin vaikuttaa, että räjähtääkö se kranaatti metrin vai viiden päässä yläpuolella, isompi juttu on se, että miten se etäisyys saadaan kohdalleen.

Epäsymmetristä muotoa perustelen puhtaasti matematiikalla. Tasaisesti putken pinnassa olevista sirpaleista vain noin neljännes iskee räjähdyspaikan alle. Loput sirpaleista lentää taivaalle. Tällainen on epätaloudellista ajatellen miesten kantokykyä.

Kaarevaa lentorataa pidän ongelmana oksien takia. Sata metriä latvuksissa kyntävä kranaatti ei välttämättä ole ihan ajallaan maalissa.
 
ctg kirjoitti:
Ja kun me ei voida ostaa mitään Idän Ihmemaasta, niin ainoiksi vaihtoehdoiksi jää jälleen Musti ja Kaarle Kustaa. Ja me tiedetään miten tämä keskustelu menee, kun siitäkin on turistu niin useasti.

Uusi kertasinko on tulossa - ja siitä on muitakin versioita kuin "panssarintuhoaja".
 
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
En oikein ymmärrä miten sinä oikein saisit mitään merkittävää etua siitä, että sirpaleet olisi vain toisella puolella, kun ammuksen koko ja siis pinta-ala olisi kuitenkin rajallinen ja on hyvin todennäköistä, että koko konstruktio olisi jonkin mallinen putki. Jos sirpaleita halutaan lisää, niin ennemmin tehdään siitä sirpaloituvasta osuudesta pitempi tai paksumpi.

Enkä nyt keksi, että miksi se kranaatti olisi liian pieni:

Tuossa on ENERGA: http://en.wikipedia.org/wiki/ENERGA_anti-tank_rifle_grenade
Ei häviä kovinkaan paljon KRH:n tai CG:n ammuksesta, joskin tuo on onteloammus.

http://www.inert-ord.net/yugos/yughr/m60/index.html
Tuossa taas nimenomaan sirpaleammukseksi tarkoitettu kiväärikranaatti, jossa sirpaleiden määrää on lisätty pidentämällä ammusta. Muistuttaisin myös, että sen vanhan kotimaisen kevyensingon sirpaleammus oli muistaakseni samaa kaliberia kuin sinko itse.

Ja miten kaareva lentorata tekisi ajastimen käytöstä yhtään vaikeampaa? Asetetaan ajastin vaikka sataan metriin ja tähdätään tähtäimellä samalle matkalle ja hieman yli. Tai sitten vaihtoehtoisesti asetetaan taas ajastin sataan metriin ja sitten tähdätään 150 metrin asetuksella. Ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin CG:lläkään. Loppujenlopuksi se tuskin vaikuttaa, että räjähtääkö se kranaatti metrin vai viiden päässä yläpuolella, isompi juttu on se, että miten se etäisyys saadaan kohdalleen.

Epäsymmetristä muotoa perustelen puhtaasti matematiikalla. Tasaisesti putken pinnassa olevista sirpaleista vain noin neljännes iskee räjähdyspaikan alle. Loput sirpaleista lentää taivaalle. Tällainen on epätaloudellista ajatellen miesten kantokykyä.

Kaarevaa lentorataa pidän ongelmana oksien takia. Sata metriä latvuksissa kyntävä kranaatti ei välttämättä ole ihan ajallaan maalissa.

Joo, mutta kuinka paljon tuo epäsymmetrinen muoto sitten lisää aseen kokoa noin muuten? Meinaan, että jos sinä litistät kessin ammuksen soikeaksi, niin se ei enää mahdu kessin putkeen. En tiedä tuleeko tuosta ongelmia esim. moottorin kanssa, mutta ihan varmasti se lisää monimutkaisuutta aseeseen, jonka pitäisi olla mahdollisimman halpa, jos niitä meinataan saada käyttöön tarpeeksi.

Ja oksien kanssa tulee olemaan ongelmia myös muissakin aseissa. Kiväärikranaateissa toki enemmän, mutta samalla ammuksia voisi olla kannossa suurempi määrä, koska ne ovat kevyempiä.
 
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
En oikein ymmärrä miten sinä oikein saisit mitään merkittävää etua siitä, että sirpaleet olisi vain toisella puolella, kun ammuksen koko ja siis pinta-ala olisi kuitenkin rajallinen ja on hyvin todennäköistä, että koko konstruktio olisi jonkin mallinen putki. Jos sirpaleita halutaan lisää, niin ennemmin tehdään siitä sirpaloituvasta osuudesta pitempi tai paksumpi.

Enkä nyt keksi, että miksi se kranaatti olisi liian pieni:

Tuossa on ENERGA: http://en.wikipedia.org/wiki/ENERGA_anti-tank_rifle_grenade
Ei häviä kovinkaan paljon KRH:n tai CG:n ammuksesta, joskin tuo on onteloammus.

http://www.inert-ord.net/yugos/yughr/m60/index.html
Tuossa taas nimenomaan sirpaleammukseksi tarkoitettu kiväärikranaatti, jossa sirpaleiden määrää on lisätty pidentämällä ammusta. Muistuttaisin myös, että sen vanhan kotimaisen kevyensingon sirpaleammus oli muistaakseni samaa kaliberia kuin sinko itse.

Ja miten kaareva lentorata tekisi ajastimen käytöstä yhtään vaikeampaa? Asetetaan ajastin vaikka sataan metriin ja tähdätään tähtäimellä samalle matkalle ja hieman yli. Tai sitten vaihtoehtoisesti asetetaan taas ajastin sataan metriin ja sitten tähdätään 150 metrin asetuksella. Ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin CG:lläkään. Loppujenlopuksi se tuskin vaikuttaa, että räjähtääkö se kranaatti metrin vai viiden päässä yläpuolella, isompi juttu on se, että miten se etäisyys saadaan kohdalleen.

Epäsymmetristä muotoa perustelen puhtaasti matematiikalla. Tasaisesti putken pinnassa olevista sirpaleista vain noin neljännes iskee räjähdyspaikan alle. Loput sirpaleista lentää taivaalle. Tällainen on epätaloudellista ajatellen miesten kantokykyä.

Kaarevaa lentorataa pidän ongelmana oksien takia. Sata metriä latvuksissa kyntävä kranaatti ei välttämättä ole ihan ajallaan maalissa.

Joo, mutta kuinka paljon tuo epäsymmetrinen muoto sitten lisää aseen kokoa noin muuten? Meinaan, että jos sinä litistät kessin ammuksen soikeaksi, niin se ei enää mahdu kessin putkeen. En tiedä tuleeko tuosta ongelmia esim. moottorin kanssa, mutta ihan varmasti se lisää monimutkaisuutta aseeseen, jonka pitäisi olla mahdollisimman halpa, jos niitä meinataan saada käyttöön tarpeeksi.

Ja oksien kanssa tulee olemaan ongelmia myös muissakin aseissa. Kiväärikranaateissa toki enemmän, mutta samalla ammuksia voisi olla kannossa suurempi määrä, koska ne ovat kevyempiä.

Ei kai sen paukun tarvitse olla epäsymmetrinen muuta kuin kuoreltaan; esisirpaloitu sirpalepinta alapäin; pelkkää peltiä ylöspäin. Rähähdysaine suunnattu kartiolla tjsp alapäin, jotta tehot kohdistuu tuohon esisirpaloituun osioon.

Juuh, raketti ei saa pyöriä; tai jos alkuun pyörii, niin sitten stabiloidaan oikeaan asentoon pyrstön siivekkeillä; voisikos esim. sellainen kuvio toimia, jossa osa yläpuolelle loppulennossa jäävistä ohjaimista olisi kokonaan poissa; järki sanoo jotta jos pyrstöön tulee vastusta "alhaaltapäin", myös ammus asemoituu juurikin nuin päin loppumatkalle ? :confused:
 
veffeade kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
En oikein ymmärrä miten sinä oikein saisit mitään merkittävää etua siitä, että sirpaleet olisi vain toisella puolella, kun ammuksen koko ja siis pinta-ala olisi kuitenkin rajallinen ja on hyvin todennäköistä, että koko konstruktio olisi jonkin mallinen putki. Jos sirpaleita halutaan lisää, niin ennemmin tehdään siitä sirpaloituvasta osuudesta pitempi tai paksumpi.

Enkä nyt keksi, että miksi se kranaatti olisi liian pieni:

Tuossa on ENERGA: http://en.wikipedia.org/wiki/ENERGA_anti-tank_rifle_grenade
Ei häviä kovinkaan paljon KRH:n tai CG:n ammuksesta, joskin tuo on onteloammus.

http://www.inert-ord.net/yugos/yughr/m60/index.html
Tuossa taas nimenomaan sirpaleammukseksi tarkoitettu kiväärikranaatti, jossa sirpaleiden määrää on lisätty pidentämällä ammusta. Muistuttaisin myös, että sen vanhan kotimaisen kevyensingon sirpaleammus oli muistaakseni samaa kaliberia kuin sinko itse.

Ja miten kaareva lentorata tekisi ajastimen käytöstä yhtään vaikeampaa? Asetetaan ajastin vaikka sataan metriin ja tähdätään tähtäimellä samalle matkalle ja hieman yli. Tai sitten vaihtoehtoisesti asetetaan taas ajastin sataan metriin ja sitten tähdätään 150 metrin asetuksella. Ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin CG:lläkään. Loppujenlopuksi se tuskin vaikuttaa, että räjähtääkö se kranaatti metrin vai viiden päässä yläpuolella, isompi juttu on se, että miten se etäisyys saadaan kohdalleen.

Epäsymmetristä muotoa perustelen puhtaasti matematiikalla. Tasaisesti putken pinnassa olevista sirpaleista vain noin neljännes iskee räjähdyspaikan alle. Loput sirpaleista lentää taivaalle. Tällainen on epätaloudellista ajatellen miesten kantokykyä.

Kaarevaa lentorataa pidän ongelmana oksien takia. Sata metriä latvuksissa kyntävä kranaatti ei välttämättä ole ihan ajallaan maalissa.

Joo, mutta kuinka paljon tuo epäsymmetrinen muoto sitten lisää aseen kokoa noin muuten? Meinaan, että jos sinä litistät kessin ammuksen soikeaksi, niin se ei enää mahdu kessin putkeen. En tiedä tuleeko tuosta ongelmia esim. moottorin kanssa, mutta ihan varmasti se lisää monimutkaisuutta aseeseen, jonka pitäisi olla mahdollisimman halpa, jos niitä meinataan saada käyttöön tarpeeksi.

Ja oksien kanssa tulee olemaan ongelmia myös muissakin aseissa. Kiväärikranaateissa toki enemmän, mutta samalla ammuksia voisi olla kannossa suurempi määrä, koska ne ovat kevyempiä.

Ei kai sen paukun tarvitse olla epäsymmetrinen muuta kuin kuoreltaan; esisirpaloitu sirpalepinta alapäin; pelkkää peltiä ylöspäin. Rähähdysaine suunnattu kartiolla tjsp alapäin, jotta tehot kohdistuu tuohon esisirpaloituun osioon.

Juuh, raketti ei saa pyöriä; tai jos alkuun pyörii, niin sitten stabiloidaan oikeaan asentoon pyrstön siivekkeillä; voisikos esim. sellainen kuvio toimia, jossa osa yläpuolelle loppulennossa jäävistä ohjaimista olisi kokonaan poissa; järki sanoo jotta jos pyrstöön tulee vastusta "alhaaltapäin", myös ammus asemoituu juurikin nuin päin loppumatkalle ? :confused:

OK, eli ammus olisi kuten aina, mutta sirpaleet olisi vain toisella puolella, se voisi toimia. Tuosta kartiosta en tiedä mitä tarkoitat, mutta kai sen räjähdyksen saisi suunnatuksi sytyttimen asettelulla. Muuten en näe, että miten sinne mitään kartiota kannattaisi koettaa sovittaa. Se tuli mieleen, että tuollaisella suunnatulla sirpaloinnilla saattaisi olla ongelmia, jos keksittäisiin ampua tuolla hekoa. Toinen missä voisi tulla ongelmia on kaupunkitaistelut, joissa ympäriinsä sirpaloituva saattaisi olla kätevämpi.

Mitä taas tulee noihin siivekkeisiin, niin käsittääkseni yleensä niillä saadaan aikaan se pyörimisliike, jolloin siivekkeet saavat olla pienemmät, kunhan pitävät perseen poissa menosuunnasta. Saatan toki olla väärässäkin.
 
SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
En oikein ymmärrä miten sinä oikein saisit mitään merkittävää etua siitä, että sirpaleet olisi vain toisella puolella, kun ammuksen koko ja siis pinta-ala olisi kuitenkin rajallinen ja on hyvin todennäköistä, että koko konstruktio olisi jonkin mallinen putki. Jos sirpaleita halutaan lisää, niin ennemmin tehdään siitä sirpaloituvasta osuudesta pitempi tai paksumpi.

Enkä nyt keksi, että miksi se kranaatti olisi liian pieni:

Tuossa on ENERGA: http://en.wikipedia.org/wiki/ENERGA_anti-tank_rifle_grenade
Ei häviä kovinkaan paljon KRH:n tai CG:n ammuksesta, joskin tuo on onteloammus.

http://www.inert-ord.net/yugos/yughr/m60/index.html
Tuossa taas nimenomaan sirpaleammukseksi tarkoitettu kiväärikranaatti, jossa sirpaleiden määrää on lisätty pidentämällä ammusta. Muistuttaisin myös, että sen vanhan kotimaisen kevyensingon sirpaleammus oli muistaakseni samaa kaliberia kuin sinko itse.

Ja miten kaareva lentorata tekisi ajastimen käytöstä yhtään vaikeampaa? Asetetaan ajastin vaikka sataan metriin ja tähdätään tähtäimellä samalle matkalle ja hieman yli. Tai sitten vaihtoehtoisesti asetetaan taas ajastin sataan metriin ja sitten tähdätään 150 metrin asetuksella. Ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin CG:lläkään. Loppujenlopuksi se tuskin vaikuttaa, että räjähtääkö se kranaatti metrin vai viiden päässä yläpuolella, isompi juttu on se, että miten se etäisyys saadaan kohdalleen.

Epäsymmetristä muotoa perustelen puhtaasti matematiikalla. Tasaisesti putken pinnassa olevista sirpaleista vain noin neljännes iskee räjähdyspaikan alle. Loput sirpaleista lentää taivaalle. Tällainen on epätaloudellista ajatellen miesten kantokykyä.

Kaarevaa lentorataa pidän ongelmana oksien takia. Sata metriä latvuksissa kyntävä kranaatti ei välttämättä ole ihan ajallaan maalissa.

Joo, mutta kuinka paljon tuo epäsymmetrinen muoto sitten lisää aseen kokoa noin muuten? Meinaan, että jos sinä litistät kessin ammuksen soikeaksi, niin se ei enää mahdu kessin putkeen. En tiedä tuleeko tuosta ongelmia esim. moottorin kanssa, mutta ihan varmasti se lisää monimutkaisuutta aseeseen, jonka pitäisi olla mahdollisimman halpa, jos niitä meinataan saada käyttöön tarpeeksi.

Ja oksien kanssa tulee olemaan ongelmia myös muissakin aseissa. Kiväärikranaateissa toki enemmän, mutta samalla ammuksia voisi olla kannossa suurempi määrä, koska ne ovat kevyempiä.

Ei kai sen paukun tarvitse olla epäsymmetrinen muuta kuin kuoreltaan; esisirpaloitu sirpalepinta alapäin; pelkkää peltiä ylöspäin. Rähähdysaine suunnattu kartiolla tjsp alapäin, jotta tehot kohdistuu tuohon esisirpaloituun osioon.

Juuh, raketti ei saa pyöriä; tai jos alkuun pyörii, niin sitten stabiloidaan oikeaan asentoon pyrstön siivekkeillä; voisikos esim. sellainen kuvio toimia, jossa osa yläpuolelle loppulennossa jäävistä ohjaimista olisi kokonaan poissa; järki sanoo jotta jos pyrstöön tulee vastusta "alhaaltapäin", myös ammus asemoituu juurikin nuin päin loppumatkalle ? :confused:

OK, eli ammus olisi kuten aina, mutta sirpaleet olisi vain toisella puolella, se voisi toimia. Tuosta kartiosta en tiedä mitä tarkoitat, mutta kai sen räjähdyksen saisi suunnatuksi sytyttimen asettelulla. Muuten en näe, että miten sinne mitään kartiota kannattaisi koettaa sovittaa. Se tuli mieleen, että tuollaisella suunnatulla sirpaloinnilla saattaisi olla ongelmia, jos keksittäisiin ampua tuolla hekoa. Toinen missä voisi tulla ongelmia on kaupunkitaistelut, joissa ympäriinsä sirpaloituva saattaisi olla kätevämpi.

Mitä taas tulee noihin siivekkeisiin, niin käsittääkseni yleensä niillä saadaan aikaan se pyörimisliike, jolloin siivekkeet saavat olla pienemmät, kunhan pitävät perseen poissa menosuunnasta. Saatan toki olla väärässäkin.

Siis tuo kartio olisi suunnattu räjäytyspanos tässä tapauksessa alaspäin, eli suoraan sirpaloituvaan kuoreen jollin teho ei karkaa yläilmoihin...
 
veffeade kirjoitti:
SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
SJ kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Epäsymmetristä muotoa perustelen puhtaasti matematiikalla. Tasaisesti putken pinnassa olevista sirpaleista vain noin neljännes iskee räjähdyspaikan alle. Loput sirpaleista lentää taivaalle. Tällainen on epätaloudellista ajatellen miesten kantokykyä.

Kaarevaa lentorataa pidän ongelmana oksien takia. Sata metriä latvuksissa kyntävä kranaatti ei välttämättä ole ihan ajallaan maalissa.

Joo, mutta kuinka paljon tuo epäsymmetrinen muoto sitten lisää aseen kokoa noin muuten? Meinaan, että jos sinä litistät kessin ammuksen soikeaksi, niin se ei enää mahdu kessin putkeen. En tiedä tuleeko tuosta ongelmia esim. moottorin kanssa, mutta ihan varmasti se lisää monimutkaisuutta aseeseen, jonka pitäisi olla mahdollisimman halpa, jos niitä meinataan saada käyttöön tarpeeksi.

Ja oksien kanssa tulee olemaan ongelmia myös muissakin aseissa. Kiväärikranaateissa toki enemmän, mutta samalla ammuksia voisi olla kannossa suurempi määrä, koska ne ovat kevyempiä.

Ei kai sen paukun tarvitse olla epäsymmetrinen muuta kuin kuoreltaan; esisirpaloitu sirpalepinta alapäin; pelkkää peltiä ylöspäin. Rähähdysaine suunnattu kartiolla tjsp alapäin, jotta tehot kohdistuu tuohon esisirpaloituun osioon.

Juuh, raketti ei saa pyöriä; tai jos alkuun pyörii, niin sitten stabiloidaan oikeaan asentoon pyrstön siivekkeillä; voisikos esim. sellainen kuvio toimia, jossa osa yläpuolelle loppulennossa jäävistä ohjaimista olisi kokonaan poissa; järki sanoo jotta jos pyrstöön tulee vastusta "alhaaltapäin", myös ammus asemoituu juurikin nuin päin loppumatkalle ? :confused:

OK, eli ammus olisi kuten aina, mutta sirpaleet olisi vain toisella puolella, se voisi toimia. Tuosta kartiosta en tiedä mitä tarkoitat, mutta kai sen räjähdyksen saisi suunnatuksi sytyttimen asettelulla. Muuten en näe, että miten sinne mitään kartiota kannattaisi koettaa sovittaa. Se tuli mieleen, että tuollaisella suunnatulla sirpaloinnilla saattaisi olla ongelmia, jos keksittäisiin ampua tuolla hekoa. Toinen missä voisi tulla ongelmia on kaupunkitaistelut, joissa ympäriinsä sirpaloituva saattaisi olla kätevämpi.

Mitä taas tulee noihin siivekkeisiin, niin käsittääkseni yleensä niillä saadaan aikaan se pyörimisliike, jolloin siivekkeet saavat olla pienemmät, kunhan pitävät perseen poissa menosuunnasta. Saatan toki olla väärässäkin.

Siis tuo kartio olisi suunnattu räjäytyspanos tässä tapauksessa alaspäin, eli suoraan sirpaloituvaan kuoreen jollin teho ei karkaa yläilmoihin...

Ei sellaista tarvittaisi, kunhan vain huolehtii, että se räjähdysrintama etenee sitä sirpaloituvaa kuorta kohti. Ontelopanoksista tehdään kartion muotoisia ihan sen takia, että siinä olisi tasainen määrä räjähdettä symmetrisesti sen kuparikartion ympärillä, jotta se muotoutuu oikein. Sirpaleammuksessa ei ole niin tarkkaa ja kun kuitenkin se ammus on periaatteessa pätkä putkea, joten kätevämpää täyttää se kerralla kokonaan. Yleensä sytytys siis tapahtuu keskeltä putkea, mutta tässä tapauksessa kun sirpaleita on vain toisella muolella, niin sen nallin voisi varmaan laittaa vastakkaiseen reunaan, kunhan vain huolehditaan, että se räjähde kanssa syttyy siitä nallista (käsittääkseni se voisi ainakin teoriassa "lyödä läpi" ja sitten räjähdys karkaa seinämän läpi harakoille).
 
Tätäkin ketjua lukiessa taas ymmärtää paremminmiten jotkut ammattilaiset kommentoivat reserviläisten höpisevän asioista joista heillä ei ole mitän todellista käsitystä.
 
noska kirjoitti:
Tätäkin ketjua lukiessa taas ymmärtää paremminmiten jotkut ammattilaiset kommentoivat reserviläisten höpisevän asioista joista heillä ei ole mitän todellista käsitystä.

Ammattilaiset häviävät keskimäärin 50% käymistään sodista ja suomalaisten ammattilaisten osalta prosentti on lähellä sataa. :dodgy:



Mitä siihen ammuksen muotoon tulee, niin ulkomuodoltaan se saa olla pyöreä. Täyttö on epäsymmetrinen.
 
JOKO kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Tarkoitukseni oli todeta, ettei kannata kehittää/hankkia sinkoa joka on kaliberiltaan 30-50 mm, koska pieniä ja kevyitä aseita löytyy, eikä pienuus ole ongelmaton kun halutaan vaikutusta. Siksi suosisin isompia CG tyyppisiä aseita.

Mielestäni sopivaa asetta ei ole markkinoilla. Tämä johtunee Suomen maaston poikkeuksellisuudesta verrattuna useimpiin muihin maihin. Siksi laite pitäisi kehittää Suomessa.

CG on aivan liian painava. On turhaa rahdata hirveän raskasta laitetta, jotta voidaan jossain äärimmäisessä tilanteessa ampua lähes kilometrin päähän.

Singon rungosta voidaan tehdä halkaisijaltaan pieni ja rakenteeltaan kevyt, kunhan tyydytään maksimissaan 150 metrin kantamaan sekä roheaan tarkkuuteen. Putkesta tulee lyhyt ja ohutseinäinen. Rungolla painoa korkeintaan muutama sata grammaa. Halkaisijan kasvaessa pitää seinävahvuutta kasvattaa ja siksi pitää pyrkiä mahdollisimman pieneen halkaisijaan.

Raketin panssarinläpäisystä tingitään, jotta halkaisija saadaan pieneksi. Raketin runko voisi periaatteessa olla lyijyhauleilla täytettyä muovia. Muovia vain sen verta, että raketti pysyy kasassa. Raketin pitäisi olla siivillä vakautettu ja rakenteeltaan epäsymmetrinen. Haulit alapinnassa ja räjähde näiden yläpuolella. Hauleja ei tuhlaudu taivaalle. Raketin kärjessä kaliiperin mahdollistama ontelokartio. Sillä ei tuhoa ryntövaunua, mutta hätätilassa sillä saa ammuttua "porkkanan" ajoneuvon kyljestä läpi.

Sytyttimen osalta pitää olla optio aika- ja iskusytyttimen väliltä. Aikasytyttimellä raketin pitää kulkea risujen läpi iskusytyttimen kukkumatta.

Tällaisia ei ole, koska mikään kehittynyt maa ei valmistaudu laajamittaisiin lähitaisteluihin metsissä. Me siihen varaudumme, joten miksi ei ole vehkeet tarpeen mukaan?

En ole varma pitäisikö meidänkään hieroa sitä metsäsotaa samassa määrin kuin aikaisemmin. Kymenlaakso ei ole mitään erämaata, vaan paremminkin maaseutua jota halkovat tiet ja jossa rakenuksia on pienissä rykelmissä. 300 metrin aukeita on paljon.

On epätodennäköistä, että vihollinen alkaa rakentamaan mitään linnoitteita, vaan se pyrkii liikkuvaan taisteluun, näin sen jalkaväki hakee suojaa vaunujen lisäksi rakennuksistä.
Taistelu metsissä on pientä ja rajoittuu pääosin teiden varteen. Raskailta aseilta tarvitaan pst-kyvyn lisäksi kykyä vaikuttaa rakennuksiin pesiytyneeseen viholliseen sekä plussana erilaiset erikoiset taistelukärjet.

Nyt kun saamme uuden kevyen kertasingon josta ns bunkerbuster ominaisuus löytyy ei suuremmin tarvetta muille löydy. Omissa kehitelmissä on se huonopuoli, ettei niiden hinta, johtuen sarjojen pienuudesta, tule ikinä olemaan halpa.

CG:n hyvä puolia on sen laaja käyttö joka takaa tuotekehityksen jatkuvuuden, sekä tuotekehityksen hinnan jakautumisen laajemmalle käyttäjäkunnalle. Painavahan se tietysti on.
 
kimmo.j kirjoitti:
En ole varma pitäisikö meidänkään hieroa sitä metsäsotaa samassa määrin kuin aikaisemmin. Kymenlaakso ei ole mitään erämaata, vaan paremminkin maaseutua jota halkovat tiet ja jossa rakenuksia on pienissä rykelmissä. 300 metrin aukeita on paljon.

On epätodennäköistä, että vihollinen alkaa rakentamaan mitään linnoitteita, vaan se pyrkii liikkuvaan taisteluun, näin sen jalkaväki hakee suojaa vaunujen lisäksi rakennuksistä.
Taistelu metsissä on pientä ja rajoittuu pääosin teiden varteen. Raskailta aseilta tarvitaan pst-kyvyn lisäksi kykyä vaikuttaa rakennuksiin pesiytyneeseen viholliseen sekä plussana erilaiset erikoiset taistelukärjet.

Nyt kun saamme uuden kevyen kertasingon josta ns bunkerbuster ominaisuus löytyy ei suuremmin tarvetta muille löydy. Omissa kehitelmissä on se huonopuoli, ettei niiden hinta, johtuen sarjojen pienuudesta, tule ikinä olemaan halpa.

CG:n hyvä puolia on sen laaja käyttö joka takaa tuotekehityksen jatkuvuuden, sekä tuotekehityksen hinnan jakautumisen laajemmalle käyttäjäkunnalle. Painavahan se tietysti on.

Asutuskeskuksissa ja aukeilla tuollaiselle ei tietenkään olisi käyttöä.

En muuten ajattele kyseistä välinettä nykyisten sinkojen korvaajaksi, vaan pikemminkin käsikranaattien tilalle. Näitä minisinkoja pitäisi olla jakaa useampi jokaiselle miehelle. Joukkueella olisi kannossaan 100-200 minisinkoa ja niistä ammuttaisiin vähintään puolet heti kosketuksen jälkeen. Ihan sama ollaanko hyökkäämässä vaiko puolustamassa.
 
noska kirjoitti:
Tätäkin ketjua lukiessa taas ymmärtää paremminmiten jotkut ammattilaiset kommentoivat reserviläisten höpisevän asioista joista heillä ei ole mitän todellista käsitystä.


Vahvensin. Kyllä se näin tahtoo mennä. Hlökohtaiseen käyttöön siirtynyt tieto lisää tätä tuskaa. Jostain syystä alkaa ymmärtää paremmin, miksi armeijaan on palkattu väkeä ihan vakituiseksi.
 
Back
Top