Siviilit sodan keskellä

[AKE-ukki]

HUOMIO! Asiaan... eli käsitellään aihetta mikä on siviilien tilanne sodan keskellä, eikä kuinka pysäytetään vihollisen panssaridivisioonaa Kauppatorille!

 

[Mosuri]

HUOMIO! Asiaan... eli käsitellään aihetta mikä on siviilien tilanne sodan keskellä, eikä kuinka pysäytetään vihollisen panssaridivisioonaa Kauppatorille!

Kuulehan sie- täälpäin tuomari viheltää pilliin eikä pelaajat!

Jos ei ihmiset ymmärrä miksi kaupunkeja pitää puolustaa niin sitten selitetään kuvio auki.

 

[AKE-ukki]

HUOMIO! Asiaan... eli käsitellään aihetta mikä on siviilien tilanne sodan keskellä, eikä kuinka pysäytetään vihollisen panssaridivisioonaa Kauppatorille!

Kuulehan sie- täälpäin tuomari viheltää pilliin eikä pelaajat!

Jos ei ihmiset ymmärrä miksi kaupunkeja pitää puolustaa niin sitten selitetään kuvio auki.

Juu,juu! Välillä ärsyttää, vain kun puhutaan MAANPUOLUSTUKSESTA ja siihen liittyvästä, se tuntuu olevan synonyymi kehä 3:n alueen puolustuksesta. Mielestäni keskustelu on mennyt sihen suuntaan... Eikä syy ole pelkästään tämän foorumin.

Mut mietitään mitä juttu meinaisi Kuopion, Kajaanin, Kouvolan, Kotkan ja Haminan asukkaille..näin esimerkkinä.

Enkä halua tässäkään tapauksessa syödä moderaattorien leipää...

 

[AKE-ukki]

Juu,juu... välillä tuo kehä kolmosen puolustaminen alkaa jurppimaan, syyhän ei ole pelkästään tämän foorumin!

Enkä halua syödä moderaattoreiden leipää

 

[Second]

Mitä sotaa tässä nyt ollaan käymässä? "Jos vihollinen pääsee Sipooseen. Niin hallitus siirretään taksikulkueessa Vaasaan ja allekirjoitetaan mikä tahansa paperi..."

Jos nyt ajatellaan, että yksi prikaati pystyy puolustamaan sellaista 10 X 10 kilometrin aluetta. Pääkaupunkiseutua puolustetaan linjalla Espoonlahti- Kehä III- Pitkäjärvi- Kehä III- Porvarinlahti. Vastapuoli tarvitsi pelkästään kaupungin piirittämiseen neljä prikaatia. Sen jälkeen paikalle pitäisi haalia vielä suuret määrät jalkaväkeä hyökkäämään, ammuksia tykistölle, lääkintäyksiköt, tarvittavat raskaan tykistön ja raketinheitin yksiköt. Lisäksi huoltoreitin venäjälle tarvitsi olla auki ainakin yhtä valtatietä tai jotain etelä-rannikon satamaa pitkin (Helsingin satamathan ovat puolustusalueen sisällä).

Suomalaisella puolustajalla taas esim. panssaroitujen miehistönkuljetus ajoneuvojen puute ei haittaisi koska taistelut sujuisivat lähinnä jalkamiehen nopeudella (Kadut täynnä esteitä ja murroksia.) Myös kevyitä kertasinkoja voitaisiin hyödyntää täydessä mitassa (lyhyet ampumaetäisyydet). Pääkaupunkiseudulla on myös huomattavat määrät lääkintäkapasiteettia - esim. osa sairaaloista voisi toimia täydellisessä turvassa kantakaupungin kalliosuojissa. Joukot suojautuisivat kerrostalojen väestönsuojiin ja kalliosuojiin. Vihollisen jalkaväen lähestyessä taistelu käytäisiin talojen raunioissa- talo talolta ja kortteli korttelilta. Paikalla oleva siviiliväestö siirrettäisiin aina lähemmäksi kaupungin keskustaa taisteluiden edetessä mm. maanalaisia käytäviä pitkin.

Ilmeisesti kaikki liikuntasotaan kelpaavat yksiköt pitää sitten käyttää kymenlaakson kurskissa? Kaupunkitaisteluiden raivotessa niillä toki olisi 1000 ruplan paikka iskeä venäläisten selustayhteyksiä tai vaikka piirittäviä joukkoja vastaan...

Ilmeisesti olisi idioottimaista käyttää taistelualueena sellaista aluetta jolla suurvalta vastustaja EI pääse täysimittaisesti hyödyntämään panssari ja mekanisoituja joukkoja, tykistöä ja ilmavoimia. Varsinkin kun puolustajan valtit korostuisivat - koulutettu jalkaväki, kevyet singot, kylkimiinat, murrosteet, miinoitteet, valmiiksi tehdyt suuret räjähdyspanokset jotka räjäytetään siinä vaiheessa kun vihollisen jalkaväkikomppania on saanut ostoskeskuksen vallattua ja tietenkään unohtamatta, että pääkaupunkiseutu on yksi harvoista paikoista joilla on ihan oikea it:n rautakatto.

Onhan kaupunkisodassa ne ehdottomat taktiset ja tekniset edut mitä Suomalaisten osalta saattaisi olla käytettävissä. Ongelma vain on että palveleeko se koko sodan strategista näyttämöä että vihollinen pääsee noinkin syvälle. Pääkaupungin menetys ja ehkäpä jo joiden avainkohteiden menestys (eduskuntatalo?) on kuitenkin sen luokan arvovaltatappio että siitä voi olla jo vaikea ponnistaa toruntataisteluiden huumaan. Mille se kuulostaa jo osin sotaan kyllästyneen miehen mieleen että Helsinki on saarettu? Nuo taisteluhengelliset asiat kuitenkin välillä tuppaa olemaan perin mystillisiä. Puhumattakaan sitten rauhan ehdoista.

En tiedä, eikä oikeastaan kiinnosta.

 

[Mosuri]

Onhan kaupunkisodassa ne ehdottomat taktiset ja tekniset edut mitä Suomalaisten osalta saattaisi olla käytettävissä. Ongelma vain on että palveleeko se koko sodan strategista näyttämöä että vihollinen pääsee noinkin syvälle. Pääkaupungin menetys ja ehkäpä jo joiden avainkohteiden menestys (eduskuntatalo?) on kuitenkin sen luokan arvovaltatappio että siitä voi olla jo vaikea ponnistaa toruntataisteluiden huumaan. Mille se kuulostaa jo osin sotaan kyllästyneen miehen mieleen että Helsinki on saarettu? Nuo taisteluhengelliset asiat kuitenkin välillä tuppaa olemaan perin mystillisiä. Puhumattakaan sitten rauhan ehdoista.

Niin sopii tosiaankin pohtia kumpi vaihtoehto lisää enemmän kansalaisten taisteluhaluja tai vaikka ulkomaiden haluaa luovuttaa esim. 5000 NLawia suomalaisten käyttöön?

1. CNN kuvaa kuinka venäläiset joukot pitävät paraatia Mannerheimintiellä. Seuraavaksi kuvausryhmä näyttää kuinka kaupunkiin jätetyt poliisit riisutaan aseista ja aseet poltetaan roviolla. Lopuksi uutistenlukija toteaa, että hallitus ja presidentti ovat paenneet tuntemattomaan paikkaan...

2. CNN haastattelee presidenttiä spartalaisen tyylikkäässä hallituksen maanalaisessa johtokeskuksessa. Seuraavaksi tutustutaan Hakaniemen metroasemalla toimivaan kenttäsairaalaan. Raportin lopussa vieraillaan rintamalla haastettelemassa tarkka-ampujaa ja näytetään kehätielle tuhottuja T-80 vaunuja. Lopuksi uutistenlukija kertoo, että rintama on 15 kilometrin päässä keskustasta ja kuinka suomalaisten lähteiden mukaan venäläisten huolto piirittäville joukoille pelaa vain ajoittain.

Voimme miettiä oliko Stalingrad loppujen lopuksi venäläisten voitto vaikka kaupunki jäi kohtuulliseen huonoon kuosiin? Lisäsikö Sarajevon hallussapito Bosnian hallituksen uskottavuutta ja oliko siitä tiedotusmielessä enemmän hyötyä vai haittaa?

 

[AKE-ukki]

VR:n varaan ei tällä menolla ja kehityksellä paljon uskalla laskea. Aiemmin yksi maailman varmimmista liikenneyhtiöistä on vajonnut viime vuosina kategoriaan Algeria ja Tunisia tahi Keski-Afrikan tasavalta.

Sama kun nykyinen Destia (TVH/TVL) ko. poppoonhan tehtävä oli mahdollisen kriisin aikana tukea mm. puolustusvoimia!!

Kuinkahan mahtaa olla nykyään, kun osa Destiankin toiminnoista on kilpailutettu ja työt tekee joku, mahdollisesti jopa Virolainen urakoitsija. Mistä löytyy tarvittava kalusto ja ammattitaito? Haetaanko se apuun Virosta sodan aikana!!??

 

[JOKO]

Taistelujen edetessä suuriin asutuskeskuksiin, on peli pelattu. Silloin antaudutaan, jos tulevaisuus vaikuttaa edes jotenkin siedettävältä. "Suomalaiset Siperiaan" tai vastaavan suunnitelman edessä tietysti jatketaan taistelua. Siinä vaiheessa siviilit saavat selvitä omillaan. Käsillä on vain kuolemaa, kurjuutta ja asevoimien rippeiden kuolinkamppailu. Parempi toki sekin, kuin kävellä omin jaloin kaasukammioon tai Siperian junaan.

Vaikuttaa vähän taas vähän jonkun pikkukaupungin punakaartin touhulta. "Iiks lahtarit ampui tykillä torille. Antauvutaan äkkiä kaik on män..."

Mistäköhän asevoimien kuolikamppailusta nyt mahtaa sitten olla kyse? Ymmärrän kyllä, että jos kysymys olisi jostain ison kakkosen aikaisesta tilanteesta ja Helsingistä ei löytyisi muuta kuin it-rykmentti, yksi komppania valonheitinlottia, sotasairaaloiden toipilaat, Old Boys pataljoona (Helsinkin Sk:n ikämiehet) ja muutama sotilaspoika.

Maavoimat heitetään lähes varmasti kokonaisuudessaan taisteluun ennen vihollisen pääsyä pääkaupunkiseudulle. Ellei sillä hyökkääjä pysähdy, niin sitten kyseessä on tosiaan armeijan kuolinkamppailu. Helsingin joutuessa saarroksiin, jäljellä on ainoastaan pahasti kärsineitä ja heikosti varustettuja joukkoja.

Olisi täysin mieletöntä laskea vihollinen valtakunnan tärkeimmille alueille ja aloittaa taistelu vasta sitten. Taloudellisista ja logistisista syistä taistelu muuttuu mahdottomaksi, jos etelän suuret asutuskeskukset joutuvat sodan jalkoihin.

Ylipäätänsä kannattaa vilkaista joskus karttaa. Kannattaa katsoa kuinka paljon matkaa kertyy Espoonlahdelta Itäsalmelle. Pääkaupunkiseutua ei nimittäin edes saarreta millään pienellä porukalla. Vähän epäilen muutenkin, että koko Suomen armeija istuisi vain perseellään kun venäläiset keskittäisivät useamman prikaatin joukkoja ja raijaisivat paikalle suuren määrän ammuksia ja varusteita kaupungin valtausta varten? Aivan varmaa on, että noihin kyseisiin kaupunkeihin ei ajeta pataljoonan voimin (ala jenkkien Thunder Run) ja kaadeta kolmen sepän patsasta sekä vaihdeta päävartion lippua.

Suomessa realismia ei ole mikään "säästetään siviilit kärsimyksiltä" tai "avoin kaupunki odottaa". Kylmän sodan aikana oli tapana sanoa, että Helsinki rajakaupunki. Helsinki on yhä edelleen rajakaupunki mutta se poikkeaa monista muista Euroopan pääkaupungeista koska se on linnoitettu kuten moni muukin suomalainen kaupunki.

Hyökkääjä varmasti rymäyttää suoraan sisään kaupunkiin, panssarien saavutettua kaupungin laidan. Toinen kiila tullee Porvoon suunnalta ja toinen jostain Kouvolan-Lahden suunnalta. Saarto on vasta toinen vaihtoehto ja sekin vain useamman hyökkäyksen lähtöpaikan saavuttamiseksi. Todennäköisesti Kursk-Kymenlaakson jälkeen hyökkääjän joukoista osa jää valtaamaan pääkaupunkia ja loput jatkavat välittömästi moottoriteitä pitkin muualle Suomeen. Pääkaupunkiseudun koolla ei näissä kuvioissa ole enään mitään merkitystä. Vaikuttaa ainoastaan muutamalla päivällä sodan kestoon.

 

[baikal]

Karkeasti ottaen Kymijoki-linjan jälkeen avautuu mekanisoiduille joukoille oikea autostrada ajaa sitten vaikka vehnäpeltoa pitkin tahi upeita päällysteltyjä valtateitä pitkin....ei riitä meikä munkkeli enää sen jälkeen sitomaan hyökkääjää oikeastaan mihinkään kiinni, net tulee sitten kyllä.

Eli edelleen karkeasti ottaen minun ymmärtääkseni sodan tosiasiallinen ratkaisu on jo paketissa Kymijoen penkoilla. En nyt väitä, että se on just se Kymijoki, mutta suunnilleen. Ja tuohon mennessä on varmasti se kovin oma voima jo käytettykin.

Lisää peliaikaa ja - varaa tuokin se KAUHISTUS, suuri reservi, joka kenties pistää sitten vielä kampoihin sen kun pystyy tai on pystymättä. Erikoisena näyttäytyisi sellainen ratkaisu, jossa parhaita voimia "säästeltäisiin" Helsingissä käytävään ratkaisutaisteluun, en oikein usko.

 

[Hösseli]

Sama kun nykyinen Destia (TVH/TVL) ko. poppoonhan tehtävä oli mahdollisen kriisin aikana tukea mm. puolustusvoimia!!

Kuinkahan mahtaa olla nykyään, kun osa Destiankin toiminnoista on kilpailutettu ja työt tekee joku, mahdollisesti jopa Virolainen urakoitsija. Mistä löytyy tarvittava kalusto ja ammattitaito? Haetaanko se apuun Virosta sodan aikana!!??

Kyllä yhteistyötä on edelleen olemassa ja vaikka lumitöitä jossain tekisikin se virolainen aliurakoitsija, niin katto-organisaatio varaa edelleen kalustoa ja suunnittelee organisaation myös kriisin ajalle. Siinä vaiheessa, kun viranomainen muuttuu yritykseksi pyrkii valtio liittämään tämän yrityksen kumppanuusohjelmiinsa. Toiminta siis pääosin jatkuu, mutta viranomaistoiminnan sijasta sopimuksiin pohjautuvana. Kriisiajan velvoitteet ovat kirjattuna jo ulkoistamisvaiheessa tehtävissä sopimuksissa. Laajuus harkitaan tapauskohtaisesti, eli kaikkea vanhaa ei välttämättä sopimuksiin sisällytetä, vaan osa tehtävistä voi siirtyä kuntien tai sotilasorganisaation hoidettavaksi. Kokonaisuus kuitenkin yritetään pitää paketissa.

Mitään täsmällistä en voi asiasta lausua, mutta Suomessa on jo pitkään ollut erittäin laaja-alainen yhteistoimintamalli, jolla valmistaudutaan kriiseihin niin rakenteellisin sulutevalmisteluin, kuin valmiussuunnitelmin ja esim. varasiltakaluston osalta myös valmiusvarastoin. PV:n omistuksessahan on hyvin vähän esim. kalustosiltoja niiden löytyessä pääosin tienpitäjän varastoista. Puumalassa on palokunnalle luovutettu käytöstä poistettu ponttoonikalusto 63 (TPP) jne. Kriisin tullen tieverkon ylläpito olisi kuitenkin yhtä lailla siviili- kuin sotilaspuolenkin etu.

 

[Mosuri]

Maavoimat heitetään lähes varmasti kokonaisuudessaan taisteluun ennen vihollisen pääsyä pääkaupunkiseudulle. Ellei sillä hyökkääjä pysähdy, niin sitten kyseessä on tosiaan armeijan kuolinkamppailu. Helsingin joutuessa saarroksiin, jäljellä on ainoastaan pahasti kärsineitä ja heikosti varustettuja joukkoja.

No uskoo ken haluaa... Eli olet ihan vakavasti sitä mieltä, että esim. kaupunkijääkärikomppaniat ja torjuntapataljoonat viedään sinne Porvoon moottoritielle "panssaritöyssyksi"? Mitä helvetin järkeä olisi lähettää ne pääkaupunkiseudun puolustamiseen varatut joukot (vähän ajoneuvoja ja varustus lähinnä kaupunkisotaan) jonnekin itä-Uudellemaalle kokeilemaan onneaan panssaroitujen ja mekanisoitujen joukkojen kanssa?

Olisi täysin mieletöntä laskea vihollinen valtakunnan tärkeimmille alueille ja aloittaa taistelu vasta sitten. Taloudellisista ja logistisista syistä taistelu muuttuu mahdottomaksi, jos etelän suuret asutuskeskukset joutuvat sodan jalkoihin.

Kuka tässä on nyt puhunut mistään päästämisestä? Mistä ylipäätänsä "tiedät", että vihollinen puskee apinanraivolla sen 200 kilometriä itärajalta. Ei nyt ole mitenkään ennenkuulumatonta, että ilmaylivoiman omaava tekisi esim. maihinnousun?

Hyökkääjä varmasti rymäyttää suoraan sisään kaupunkiin, panssarien saavutettua kaupungin laidan. Toinen kiila tullee Porvoon suunnalta ja toinen jostain Kouvolan-Lahden suunnalta.

Ai oletko nyt ihan varma? Tuotahan kokeiltiin jo 90-luvun puolivälissä Groznyissa ja tuloksena oli kyseisen mekanisoidun pumpun täydellinen tuho! Ihme ja kumma seuraavassa sodassa ei ajeltu enää takki auki kaupunkiin vaan ryhdyttiin tosiaankin piirittämään ja pehmittämään kohdetta. Silläkin kertaa kaupunki täytyi vallata kortteli kerrallaan. Toki minun puolestani vihollisen prikaati voi täysin rauhassa rymäyttää kaupunkiin, epäilen vahvasti löytyykö niin tyhmää johtajaa joka on valmis tuollaiseen temppuun...

Pääkaupunkiseudun koolla ei näissä kuvioissa ole enään mitään merkitystä. Vaikuttaa ainoastaan muutamalla päivällä sodan kestoon.

Pitää varmaan soittaa pääesikuntaan, että laittavat oppaat uusiksi... Menee tuollaiset viisaudet varmaan samaan mappiin kuin se pilvet lyijyksi muuntava tykki tai se suunnitelma jonka mukaan Suomea pystyy parhaiten puolustamaan räjäyttämällä omat ydinvoimalat.

Suosittelen vierailua pääkaupunkiseudulla. Osta sellainen vuorokausiseutulippu niin näet vähän muutakin kuin stockmannin, laivaterminaalin ja kauppatorin.

 

[AKE-ukki]

Mitään täsmällistä en voi asiasta lausua, mutta Suomessa on jo pitkään ollut erittäin laaja-alainen yhteistoimintamalli, jolla valmistaudutaan kriiseihin niin rakenteellisin sulutevalmisteluin, kuin valmiussuunnitelmin ja esim. varasiltakaluston osalta myös valmiusvarastoin. PV:n omistuksessahan on hyvin vähän esim. kalustosiltoja niiden löytyessä pääosin tienpitäjän varastoista. Puumalassa on palokunnalle luovutettu käytöstä poistettu ponttoonikalusto 63 (TPP) jne. Kriisin tullen tieverkon ylläpito olisi kuitenkin yhtä lailla siviili- kuin sotilaspuolenkin etu.

Olen ymmärtänyt, että palokuntien tehtävä on luokiteltu samaan kategoriaan kuin punaisen ristin toiminta sodan aikana. Onko vaara, että palokunnatkin kohta luokitellaan sotilasorganisaatioksi? Destian funktion kriisiaikana kyllä ymmärrän.

Palokunnathan (ja myös Poliisi) ovat tarkoitukselliseti pitäneet hajurakoa sotavaltioon nähden.

 

[Hösseli]

Olen ymmärtänyt, että palokuntien tehtävä on luokiteltu samaan kategoriaan kuin punaisen ristin toiminta sodan aikana. Onko vaara, että palokunnatkin kohta luokitellaan sotilasorganisaatioksi? Destian funktion kriisiaikana kyllä ymmärrän.

Palokunnathan (ja myös Poliisi) ovat tarkoitukselliseti pitäneet hajurakoa sotavaltioon nähden.

Palokunnan rooli tuon ponttoonikaluston osalta rajoittuu kaiketi sen varastointiin ja hyödyntämiseen rakentamisen jälkeen. Kaluston tehtäviksi on, tai ainakin oli, määritelty toiminta varasilta- ja öljyntorjuntakalustona. Ensin mainitussa tapauksessa PV kävisi noutamassa kaluston varastoaitauksesta ja hoitaisi kasaamisen. Jälkimmäinen hoituisi muuten samalla tavalla, mutta PV rakentaisi kalustosta lauttoja virka-aputyönä palokunnan pyynnöstä. En näkisi, että tuossa on roolien sekoittumisen vaaraa. Tämä Puumala-järjestely on muuten tehty 90-luvulla, joten se ei välttämättä ole enää kuranttia tietoa. Hyvä esimerkkitapaus kuitenkin.

Löytyykö puolustusvoimienkaan palveluksesta sitten missä määrin ikivanhan ja kömpelön TPP-kaluston osaajia onkin jo kokonaan toinen juttu. Rakentajien ensimmäinen työpäivä voisi hyvinkin mennä tupakkia poltellessa ja palikoita ihmetellessä :a-grin:

 

[Mosuri]

Löytyykö puolustusvoimienkaan palveluksesta sitten missä määrin ikivanhan ja kömpelön TPP-kaluston osaajia onkin jo kokonaan toinen juttu. Rakentajien ensimmäinen työpäivä voisi hyvinkin mennä tupakkia poltellessa ja palikoita ihmetellessä :a-grin:

Ei muuta paikallinen kotu yksikkö kouluttamaan ponttoonijoukkuetta paikallisista sijoittamattomista ja yli-ikäisistä ressuista. Sopivasti vaan motivaatio porkkanaa (aselajitunnukset ja lupaukset ITKK:n lisäämisestä varustukseen jos ovat nohevia pioneerejä...) niin eiköhän tuota pikaa ole koossa ponttoonimiehistö yhden nahinan varoiksi?:a-smiley:

 

[AKE-ukki]

Löytyykö puolustusvoimienkaan palveluksesta sitten missä määrin ikivanhan ja kömpelön TPP-kaluston osaajia onkin jo kokonaan toinen juttu. Rakentajien ensimmäinen työpäivä voisi hyvinkin mennä tupakkia poltellessa ja palikoita ihmetellessä :a-grin:

Ei muuta paikallinen kotu yksikkö kouluttamaan ponttoonijoukkuetta paikallisista sijoittamattomista ja yli-ikäisistä ressuista. Sopivasti vaan motivaatio porkkanaa (aselajitunnukset ja lupaukset ITKK:n lisäämisestä varustukseen jos ovat nohevia pioneerejä...) niin eiköhän tuota pikaa ole koossa ponttoonimiehistö yhden nahinan varoiksi?:a-smiley:

Uskoisin että paljon muutakin vanhentuvaa pv:n kalustoa voisi jakaa "ruutiukoille" (juuu kuulun siihen porukkaan) samalla tapaa, ei se paljon kustantaisi! Ja aivan varma, se ei seisoisi varastossa happanemassa vaan kiiltäisi kuin Papin k...li. Ja sillä harjoiteltaisiin varmasti. Saataisiin irti siitä tuotto mitä varten se on hankittu aikoinaan. Varattu henkilöstö voisi olla vaikka Destian kirjoilla jos ei kerta joulupukki-ja puujalkapataljoona Puolustusvoimien palvelukseen kelpaa.

 

[KIM]

[/quote]
Lisäksi on yksi vaihtoehto jota ei pahemmin mainosteta nimittäin kansalaisten asunnot. Siinä ei ole paljon isännällä vastaansanomista kun väestösuojelu viskaali toteaa, että talosta löytyy 170 neliötä ja että siellä asuu vain ukko ja akka. Siinä käy niin että haminalainen homopariskunta muuttaa toiseen makkariin ja pihalla tyhjänpanttina olevaan soliferiin muuttaa esim. lappalainen avohoito potilas.
[/quote]

Toinen isoäideistäni ei puhunut evakkona olosta koskaan mitään. En tiedä mistä puhumattomuus johtui, mutta enää ei ole mahdollista kysyä.

Toinen taas on puhunut ja puhuu yhä. Hän talutti lehmät ja pikkusiskot suomeen. Äiti oli kuollut ja isä ties missä. Evakossa pohjanmaalla haukuttiin ja kiusattiin vuosikymmenet.

Mummon puheita kun on kuunnellut niin olen henkisesti varautunut ottamaan kotiini suomalaisia pakolaisia. Meille mahtuu ja pidetään hyvänä jos joskus on tarvetta. Tosin voi olla kyllä talo tyhjänäkin kun meiltä saattaa lähteä vene ruotsiin aika nopeasti jos sotatilanteesta on kysymys. Ei muuten mutta hakemaan lisää aseita ja ammuksia .

Yleensäkin taitaa maatiloilla olla parhaiten kapasiteettia auttaa erilaisissa katastrofeissa. Kartanot ja muut isot tilat taisi olla pääroolissa viimeksikin. Jossain kerrostaloissa tai perusomakotitaloissa ei ole resursseja mihinkään suuntaan. Maatiloilta löytyy lähes aina jotakin syötäväksi kelpaavaa, rakennusmateriaalia, polttopuuta, työkoneita ja työkaluja. Meidänkin pientilalla on nyt 160 pinokuutiometriä kuivaa polttopuuta, sahatavaraa n. 20 mottia, peltiä 200 neliöö, pari irrallista tulisijaa yms. Näistä saa äkkiä jotain sääsuojaa värkättyä. Kaupungeissa ei taida olla tällaisia romuvarastoja? Tosin onhan siellä rakennuksia joihin turvautua, mutta pysyykö ne pystyssä ja mistä niihin tulee lämpöä? Jaa, mutta tietysti pommitetuista tai maanjäristyksissä tuhoutuneista rakennuksista saa värkättyä jotakin suojaa ja polttopuuta kaupunnissakin.

Homoille tosin ei oo tilaa edes saunan takana.

 

[KIM]

Pääkaupungin menetys ja ehkäpä jo joiden avainkohteiden menestys (eduskuntatalo?) on kuitenkin sen luokan arvovaltatappio että siitä voi olla jo vaikea ponnistaa toruntataisteluiden huumaan. Mille se kuulostaa jo osin sotaan kyllästyneen miehen mieleen että Helsinki on saarettu? Nuo taisteluhengelliset asiat kuitenkin välillä tuppaa olemaan perin mystillisiä.

Eikös herraviha ja etenkin kauna kansanedustajia kohtaan ole sen verra sitkeässä, että sitte vasta ruvetaan tosissaan taistelemaan kun on päästy ensin Helsingin herroista eroon? Jo rajalta voidaan ohjata hyökkääjä kohti eduskuntataloa ja presidentinlinnaa. Ei edes kerrota niille mitää ryssän hyökkäyksestä. Ollaan hiljaa vaan ja kytätään kunnes niistä on päästy eroon. Sitten isketään tiet poikki, laivat pohjaan ja koneet kuusikkoon. Sitte voidaan taas vähän kypsytellä mottia sisältä ja ulkoa.

 

[AKE-ukki]

Mielestäni jos kaupungista loppuu veden- ja sähkönjakelu, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä omaehtoiseti tien päälle. Viikon tai viikkojen asuminen jossain betonibunkkerissa tuntuu mahdottomalta!

Ja varmaankin näin tekisi moni, joilla on sukulaisia tai mökki mailla. Toki silloin taas mummot ja heikko-osaisimmat jäävät sodan jalkoihin.

 

[KIM]

Oletteko muuten koskaan tulleet ajatelleeksi miten teidän viemäröintinne pelaa jos on sähköt poikki?

Käsitykseni mukaan kuntien ja kaupuntien jätevesijärjestelmissä on sähköllä toimivia siirtopumppuja. Miten niille tulee sähkö? Yhdestä muutaman tuhannen asukkaan hämäläispitäjästä selvitin tätä. Kunnalla oli kaksi agregaattia. Kokoluokka henkilöauton peräkärryssä kulkeva. Nämä oli varattu terveyskeskuksen ja vanhainkodin varavoimaloiksi. Ja siinä se. Kummankaan laitoksen paskat eivät mene viemärissä eteenpäin kun siirtopumpuille ei tule virtaa. Montako viikkoa vanhainkoti, sairaala tai koulu tai kerrostalo toimii ilman vessoja??? Tai no, eihän esim. vanhainkodissa vessoja muutenkaan käytetä kun siellä paskotetaan potilailla housuun. Saattaa kuitenkin olla jonkin verran jonoa taajaman muutaman yksityismökin ja uimarannan ulkohuussien edessä!!!

PS! Meidän ulkohuussiin on turha tulla jonottamaan jos ei ole omia papereita mukana.

 

[AKE-ukki]

Myöskään lämmitys kerrostalossa ei toimi ilman sähköä, kiertohan tapahtuu pumpulla! Lämmityskattilan sytytys omakotitalossa jne...

Mistä kamiina lämmittämään yhtä huonetta ja mistä polttopuut?

Hukuttas sontaan ja kerrostalojen pihoille rakennettas riukuja... Tulis ainakin kerrostalojen naapurusto tutuksi kun aina aamulla oltas samaan aikaan paskalla!
Paljon ois paljaita perseitä rivissä!