Siviilit sodan keskellä

[SJ]

tuohan ei selviä joidenkin ulkomaisten ip-osoitteiden blokkaamisella, koska hyökkäyksen suorittavat botnetit (ts. kaapattujen koneiden massiiviset määrät).

Entä jos kaikki ulkomaan liikenne suljetaan? Silloin pitäisi ainakin kotimaan perusliikenne toimia.

 

[peelo]

Puolustusministeriön julkaisu Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen kertoo aika hyvin miten eri järjestelmien pitäisi toimia sähkökatkon yhteydessä. http://www.defmin.fi/files/1436/pitka_sahkokatko_ja_yett.pdf

Esimerkiksi tuossa mainitaan että kännytukiasemat toimivat vähintään 3-6 tuntia sähkökatkon alettua niissä olevalla varavoimalla (UPS). Muutamasta mastostahan löytyy myös tuulivoimaloita ainakin Hyvinkäällä ja Espoossa. http://www.cypresswind.com/

 

[baikal]

Tänään radiossa purpatti joku asiantuntija näistä väestönsuoja-asioista. Kyllä tämän herran puheista kävi esille kuinka mahdoton on ajatus evakuoida nykyisissä oloissa väestöä kovin laajasti ja pitkäksi ajaksi. Hän sanoi sen aivan suoraan. Väestönsuojien olemassaolo ja niiden jatkonäkymät perustuvat edelleen siihen, että on mahdollisuus suojata väestöä nimenomaan taisteluvaikutuksilta.

Hän korosti myös sitä, ettei nykyisissä sodissa ole rintamia ja linjoja vaan väestö joutuisi hyvin nopeasti jollain tasolla sotatoimien vaikutuksille alttiiksi. Piti myös yhteiskunnallisia muutoksia verraten 70 vuoden taakse sellaisina, ettei nyky-yhteiskuntaa voida seisauttaa...sen toimintaa pidetään yllä mahdollisimman pitkään ja kaikin keinoin. Ja tätä faktaa vastaan olisivat laajamittaiset evakuoinnit mahdottomia.

Heitän sitkeästi kysymyksen: jos joku sanotaan vaikka Kouvola jäisi väestöineen sotatoimien jalkoihin, kaikista valovoimaisista suunnitelmista huolimatta, niin julistettaisiinko Kouvola avoimeksi?

 

[koponen]

Johdetut suojaväistöt ovat yksi asia, mutta ihmisten liikkuvuus henkilöautoineen jne. on myös ihan toista luokkaa kuin ennen. Oma-aloitteista evakuoitumista on paha estelläkään kun iskemät lähenevät kotiseutua.

 

[vehamala]

Kyllä tämän herran puheista kävi esille kuinka mahdoton on ajatus evakuoida nykyisissä oloissa väestöä kovin laajasti ja pitkäksi ajaksi. Hän sanoi sen aivan suoraan. Väestönsuojien olemassaolo ja niiden jatkonäkymät perustuvat edelleen siihen, että on mahdollisuus suojata väestöä nimenomaan taisteluvaikutuksilta.

Ja paino ilmaisulla "pitkäksi aikaa".
Hyvin lyhyeksi ajaksi (tunteja-päivä pari) kyllä saadaan isohko joukko suojaan, jotka ovat,
ikävä kyllä, enimmäkseen sellaisia, että pitempi oleskelu käy erittäin vaikeaksi.

Tietysti harvaan asutuilla alueilla tilanne on toisenlainen.

 

[Mosuri]

Vain sota ajaisi ihmiset väestönsuojiin
Vartti
pääkaupunkiseutu
Tänään kello 13.52 (26.3.2011)

Ydinonnettomuus sadan kilometrin päässä pakottaisi helsinkiläiset sisälle ja myöhemmin pihatöihin, mutta väestönsuojaan ei tarvitsisi mennä.
Jos Loviisan ydinvoimalassa tapahtuisi onnettomuus, tilanne olisi sikäli parempi kuin Japanissa, että Loviisassa on järjestelmä, jolla pystytään suodattamaan ilmaan pääseviä kaasuja.
Reilun sadan kilometrin päässä Loviisasta sijaitsevan pääkaupunkiseudun asukkaiden pitäisi pysytellä sisätiloissa. Ikkunoita ja ovia olisi syytä tiivistellä vaikkapa teipillä.
– Säteily ei sinällään tapa suoraan, mutta se lisää syöpätodennäköisyyttä. Sellaisia annoksia ei voi saada näin kaukana ydinvoimalasta, että tulisi akuutti säteilysairaus, selittää valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäministeriöstä.
Käyvästä ydinreaktorista syntyy kuitenkin myös jalokaasuja, joita ei pystytä suodattamaan millään.
– Niiden hyvä puoli on, että ne eivät reagoi minkään muun aineen kanssa eli ne ovat vaarallisia vain sen ajan, kun leijuvat alueen yli.
Elämä normalisoituisi jo pian
Katastrofin jälkeen elämä pääkaupunkiseudulla palautuisi normaaliksi päivien tai viikkojen kuluttua.
– Ihmiset joutuisivat miettimään, mitä voi ulkona pistää suuhunsa ja missä voi antaa lastensa leikkiä ihan samalla tavalla kuin Tšernobylin onnettomuuden jälkeen. Tietysti tulisi myös elintarvikkeiden nautinto- ja tuotantorajoituksia.
– Ilmastointilaitteiden suodattimet pitäisi puhdistaa. Saastunut lumi pitäisi siirtää pois. Jos olisi kesä, pitäisi ajaa nurmikot ja kaataa puita, Koivukoski luettelee.
Vuorokaudessa väestönsuojaksi
Ydinvoimaonnettomuuden sattuessa ei viranomaisten suunnitelmien mukaan tarvittaisi väestönsuojia. Niitä käytetään vasta, jos syttyy sota.
Moni parkkihalli, urheilutila tai taloyhtiön häkkikomero pitää saada muutettua vuorokaudessa väestönsuojaksi. Laki on tosin muuttumassa niin, että väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen saa kestää 72 tuntia.
Pidemmällä varoajalla on tarkoitus monipuolistaa väestönsuojien käyttömahdollisuuksia, kertoo väestönsuojelusuunnittelija Matti Koskinen Helsingin pelastuslaitokselta. Kolmessa vuorokaudessa ehtii purkaa useammankin seinän.
– Uhkan kasvaessa suoja tyhjennetään sinne kuulumattomasta tavarasta ja laitetaan ilmanvaihto ja muut laitteistot toimintakuntoon, Koskinen kertoo.
Osa suojista on huonossa kunnossa
Jos hälytys tulisi, moni vanha väestönsuoja tuskin antaisi riittävää turvaa. Sisäministeriön vuonna 2004 tekemän kartoituksen mukaan väestönsuojien laitteiden kunnossapito on laiminlyöty ”aivan liian usein”. Vuoden 1971 jälkeen rakennetut suojat ovat raportin mukaan hyvässä kunnossa, mutta ennen vuotta 1963 rakennettujen suojien kunto on heikko.
– On mahdoton sanoa, millaisessa kunnossa väestönsuojien materiaali on nyt. Niiden ylläpito on kiinteistöjen vastuulla. Tilanne on varmasti sellainen, etteivät ne ole kaikilla kunnossa.
·
Janne Metso, Vartti

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vain_sota_ajaisi_ihmiset_vaestonsuojiin/?ref=tf_iOKboksi_p3

 

[baikal]

Vain sota ajaisi ihmiset väestönsuojiin
Vartti
pääkaupunkiseutu
Tänään kello 13.52 (26.3.2011)

Ydinonnettomuus sadan kilometrin päässä pakottaisi helsinkiläiset sisälle ja myöhemmin pihatöihin, mutta väestönsuojaan ei tarvitsisi mennä.
Jos Loviisan ydinvoimalassa tapahtuisi onnettomuus, tilanne olisi sikäli parempi kuin Japanissa, että Loviisassa on järjestelmä, jolla pystytään suodattamaan ilmaan pääseviä kaasuja.
Reilun sadan kilometrin päässä Loviisasta sijaitsevan pääkaupunkiseudun asukkaiden pitäisi pysytellä sisätiloissa. Ikkunoita ja ovia olisi syytä tiivistellä vaikkapa teipillä.
– Säteily ei sinällään tapa suoraan, mutta se lisää syöpätodennäköisyyttä. Sellaisia annoksia ei voi saada näin kaukana ydinvoimalasta, että tulisi akuutti säteilysairaus, selittää valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäministeriöstä.
Käyvästä ydinreaktorista syntyy kuitenkin myös jalokaasuja, joita ei pystytä suodattamaan millään.
– Niiden hyvä puoli on, että ne eivät reagoi minkään muun aineen kanssa eli ne ovat vaarallisia vain sen ajan, kun leijuvat alueen yli.
Elämä normalisoituisi jo pian
Katastrofin jälkeen elämä pääkaupunkiseudulla palautuisi normaaliksi päivien tai viikkojen kuluttua.
– Ihmiset joutuisivat miettimään, mitä voi ulkona pistää suuhunsa ja missä voi antaa lastensa leikkiä ihan samalla tavalla kuin Tšernobylin onnettomuuden jälkeen. Tietysti tulisi myös elintarvikkeiden nautinto- ja tuotantorajoituksia.
– Ilmastointilaitteiden suodattimet pitäisi puhdistaa. Saastunut lumi pitäisi siirtää pois. Jos olisi kesä, pitäisi ajaa nurmikot ja kaataa puita, Koivukoski luettelee.
Vuorokaudessa väestönsuojaksi
Ydinvoimaonnettomuuden sattuessa ei viranomaisten suunnitelmien mukaan tarvittaisi väestönsuojia. Niitä käytetään vasta, jos syttyy sota.
Moni parkkihalli, urheilutila tai taloyhtiön häkkikomero pitää saada muutettua vuorokaudessa väestönsuojaksi. Laki on tosin muuttumassa niin, että väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen saa kestää 72 tuntia.
Pidemmällä varoajalla on tarkoitus monipuolistaa väestönsuojien käyttömahdollisuuksia, kertoo väestönsuojelusuunnittelija Matti Koskinen Helsingin pelastuslaitokselta. Kolmessa vuorokaudessa ehtii purkaa useammankin seinän.
– Uhkan kasvaessa suoja tyhjennetään sinne kuulumattomasta tavarasta ja laitetaan ilmanvaihto ja muut laitteistot toimintakuntoon, Koskinen kertoo.
Osa suojista on huonossa kunnossa
Jos hälytys tulisi, moni vanha väestönsuoja tuskin antaisi riittävää turvaa. Sisäministeriön vuonna 2004 tekemän kartoituksen mukaan väestönsuojien laitteiden kunnossapito on laiminlyöty ”aivan liian usein”. Vuoden 1971 jälkeen rakennetut suojat ovat raportin mukaan hyvässä kunnossa, mutta ennen vuotta 1963 rakennettujen suojien kunto on heikko.
– On mahdoton sanoa, millaisessa kunnossa väestönsuojien materiaali on nyt. Niiden ylläpito on kiinteistöjen vastuulla. Tilanne on varmasti sellainen, etteivät ne ole kaikilla kunnossa.
·
Janne Metso, Vartti

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vain_sota_ajaisi_ihmiset_vaestonsuojiin/?ref=tf_iOKboksi_p3

Ja kun sittu oikein tuulettimeen kojahtaa niin tuokin systeemi tietysti toimii moitteettomasti.

"uraani halkeaa, tuottaa lamppuun valkeaa, eikä millään muilla mailla, kuin Suomessa on riskiä vailla, ei sellaista voi sattua, voi Ruijan tähden alla"

Tätähän tämä taas on, kyllä ne muualla, eeeee ne meeellä.

 

[JOKO]

Vain sota ajaisi ihmiset väestönsuojiin
Vartti
pääkaupunkiseutu
Tänään kello 13.52 (26.3.2011)

Ydinonnettomuus sadan kilometrin päässä pakottaisi helsinkiläiset sisälle ja myöhemmin pihatöihin, mutta väestönsuojaan ei tarvitsisi mennä.
Jos Loviisan ydinvoimalassa tapahtuisi onnettomuus, tilanne olisi sikäli parempi kuin Japanissa, että Loviisassa on järjestelmä, jolla pystytään suodattamaan ilmaan pääseviä kaasuja.
Reilun sadan kilometrin päässä Loviisasta sijaitsevan pääkaupunkiseudun asukkaiden pitäisi pysytellä sisätiloissa. Ikkunoita ja ovia olisi syytä tiivistellä vaikkapa teipillä.
– Säteily ei sinällään tapa suoraan, mutta se lisää syöpätodennäköisyyttä. Sellaisia annoksia ei voi saada näin kaukana ydinvoimalasta, että tulisi akuutti säteilysairaus, selittää valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäministeriöstä.
Käyvästä ydinreaktorista syntyy kuitenkin myös jalokaasuja, joita ei pystytä suodattamaan millään.
– Niiden hyvä puoli on, että ne eivät reagoi minkään muun aineen kanssa eli ne ovat vaarallisia vain sen ajan, kun leijuvat alueen yli.
Elämä normalisoituisi jo pian
Katastrofin jälkeen elämä pääkaupunkiseudulla palautuisi normaaliksi päivien tai viikkojen kuluttua.
– Ihmiset joutuisivat miettimään, mitä voi ulkona pistää suuhunsa ja missä voi antaa lastensa leikkiä ihan samalla tavalla kuin Tšernobylin onnettomuuden jälkeen. Tietysti tulisi myös elintarvikkeiden nautinto- ja tuotantorajoituksia.
– Ilmastointilaitteiden suodattimet pitäisi puhdistaa. Saastunut lumi pitäisi siirtää pois. Jos olisi kesä, pitäisi ajaa nurmikot ja kaataa puita, Koivukoski luettelee.
Vuorokaudessa väestönsuojaksi
Ydinvoimaonnettomuuden sattuessa ei viranomaisten suunnitelmien mukaan tarvittaisi väestönsuojia. Niitä käytetään vasta, jos syttyy sota.
Moni parkkihalli, urheilutila tai taloyhtiön häkkikomero pitää saada muutettua vuorokaudessa väestönsuojaksi. Laki on tosin muuttumassa niin, että väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen saa kestää 72 tuntia.
Pidemmällä varoajalla on tarkoitus monipuolistaa väestönsuojien käyttömahdollisuuksia, kertoo väestönsuojelusuunnittelija Matti Koskinen Helsingin pelastuslaitokselta. Kolmessa vuorokaudessa ehtii purkaa useammankin seinän.
– Uhkan kasvaessa suoja tyhjennetään sinne kuulumattomasta tavarasta ja laitetaan ilmanvaihto ja muut laitteistot toimintakuntoon, Koskinen kertoo.
Osa suojista on huonossa kunnossa
Jos hälytys tulisi, moni vanha väestönsuoja tuskin antaisi riittävää turvaa. Sisäministeriön vuonna 2004 tekemän kartoituksen mukaan väestönsuojien laitteiden kunnossapito on laiminlyöty ”aivan liian usein”. Vuoden 1971 jälkeen rakennetut suojat ovat raportin mukaan hyvässä kunnossa, mutta ennen vuotta 1963 rakennettujen suojien kunto on heikko.
– On mahdoton sanoa, millaisessa kunnossa väestönsuojien materiaali on nyt. Niiden ylläpito on kiinteistöjen vastuulla. Tilanne on varmasti sellainen, etteivät ne ole kaikilla kunnossa.
·
Janne Metso, Vartti

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vain_sota_ajaisi_ihmiset_vaestonsuojiin/?ref=tf_iOKboksi_p3

Ja kun sittu oikein tuulettimeen kojahtaa niin tuokin systeemi tietysti toimii moitteettomasti.

"uraani halkeaa, tuottaa lamppuun valkeaa, eikä millään muilla mailla, kuin Suomessa on riskiä vailla, ei sellaista voi sattua, voi Ruijan tähden alla"

Tätähän tämä taas on, kyllä ne muualla, eeeee ne meeellä.

Tuulen tuoma säteilevä pöly on siivottavissa siinä missä kaikki muukin pöly. Järjetön säteilyn pelko lienee merkki kouluopetuksen puutteista.

Neuvostoliitossa hyljättiin laajoja alueita laskeuman takia. Luonto hoitaa oli periaate, kuten kaikissa muissakin ympäristöhasardeissa neukkujen osalta. Japsien osalta ajatusmaailma on toinen. Siivonnevat sotkun huomattavan nopeasti.

 

[Mosuri]

Veden käyttörajoitus peruttiin Helsingissä

Vartti
Helsinki
Tänään kello 11.29



Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen pysäyttänyt vika on korjattu ja vedenjakelu toimii jälleen normaalisti Helsingissä. Helsingin seudun ympäristökeskus peruu vedenkäytön rajoittamiskehotuksensa. HSY:n mukaan uusista vedenjakelun ongelmista ei ole vaaraa.

Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos pysähtyi sähkön pääsyötössä ilmenneen relevian vuoksi lauantai-iltapäivällä puoli neljän aikaan. Pääsyöttö saaatiin toimimaan normaalisti puolenyön aikaan sunnuntaina, siihen saakka laitosta pyöritettiin varajärjestelmän avulla.

HSY:n mukaan laitoksen vedentuotannon ja -pumppauksen seisahtuminen uhkasi 200 000 helsinkiläisen talousveden jakelua kaupungin itä- ja pohjoisosissa. Laitos saatiin toimimaan varajärjestelmällä puoli yhdeksän aikaan illalla, vain tuntia ennen kuin ensimmäisten jakeluhäiriöiden arveltiin alkavan.

Tiedonsaanti uhkaavasta vesikatkosta jäi todella täpärälle. HSY tiedotti ongelmista vasta iltakahdeksan jälkeen, vaikka vika havaittiin jo muutamaa tuntia aikaisemmin.

HSY:n mukaan nykyinen vedenpuhdistuskapasiteetti sekä vesijohtoverkoston jakelukapasiteetti eivät mahdollista Vanhankaupungin tuotannon korvaamista muiden laitosten tuotannolla hätätilanteissa.

Maija Stina Tamminen, Vartti

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/veden_kayttorajoitus_peruttiin_helsingissa/?ref=tf_iOKboksi_news_p3

Melkoista touhua- relevika ja vedenjakelu meinasi keskeytyä 200 000 ihmiseltä.

Epäilen, että näissäkin asioissa on valtava aukko ns. normaali tilan ja poikkeusolojen välillä. Aivan kuten on ilmennyt noissa sähkönjakeluissa myrskytuhojen jälkeen. Mikä on järjestelmän todellinen resilienssi? Vai onko tilanne taas sellainen kun myrskytuhoissa normaaliajan järjestelyt on riittämättömät ja poikkeusolojen järjestelyt on liian raskaat käynnistettäviksi. Joko vettä tulee hanasta tai sitten organisoidaan veden poraus Vuosaaren pohjavesialueelta ja jakelu 100 tankkiautolla jotka saadaan käyttöön vain poikkeustila lainsäädännön voimin???

 

[Mosuri]

Aina vain vahvistuu tunne siitä, että tarvitsemme maahamme jotain Saksan Tecnisches Hilfswerkin tapaista organisaatiota.

Kyseisen organisaation tehtäviä ovat:

Technical Threat Prevention

Search and rescue, and salvage
Clearing and blasting
Water Rescue
Combat flooding and inundation
Area Lighting

Infrastructure Technical Support

Electric supply
Drinking water supply
Waste water disposal
Emergency Bridge work

Command and Communication, Logistics

Command center Establishment and operation
Command support
Creation of temporary telecommunication systems
Establishment and operation of logistic bases
Catering and care of operational staff
Maintenance of material, repair and maintenance work for mission equipment
Transportation of consumer goods for mission demands

Technical Support in the Protection of the Environment
Fight against oil damage
Water analysis

Provision of the Population
Electricity and drinking water provision
Waste water disposal
Establishment and equipment of emergency accommodation and collecting points with matching infrastructure

Technical Support
Technical help on traffic routes
Rescue from heights
Diving
Makeshift road works
Maintenance of civil protection facilities such as emergency wells and shelters.

Lähde: wiki

Organisaation rungoksi esimiestehtäviin voitaisiin palkata lähinnä eri alojen insinöörejä ja mestareita. Suomen kokoisessa maassa olisi ehkä järkevä perustaa kolme tukikohtaa (tyhjät kasarmit). Vapaaehtoisista sivareista voitaisiin kouluttaa runkomiehistöjä ja eri alojen ammattilaiset voisivat tarvittaessa sitoutua toimintaan VPK:n tapaan.

Kulut voisivat jäädä hyvinkin kohtuullisiksi esim. Saksassa budjetti on vain 176 miljoonaa. Henkilökuntaa on 860 palkattua ja yli 80 000 vapaaehtoista. Kun Saksassa vielä oli asevelvollisuus niin sivarin saattoi suorittaa kyseisessä organisaatiossa.

 

[kimmo.j]

Meillä vebareissa on joskus ihmetelty tuota Mosurin esiin nostamaa ongelmaa. Ongelma suomessa on tuo virkamieskunta. Kun halutaan että asiat hoidetaan virkamiesten voimin. Vapaaehtoisia voi korkeintaan ajatella paikkaamaan, tai valmiuden nostoon ammattimiehen lisänä.

Suomessa ei saataisi mitään aikaiseksi, tuolla 176 miljoonalla eurolla. Sakuilla on kulttuuria vapaaehtoisesta pelastustoimesta, siksi heillä onnistuu.
Tecnisches Hilfswerkillä on muuten jatkuvasti keikkaa, erilaiset tulvat, myrskyt ja muut tilanteet tuovat kokemusta heille.