Sotasaalisaseet ja niiden käyttöönotto

Sodan aikanakin on todennäköisesti kaikki aika maailmassa opetella kuolleen vihollissotilaan aseen käyttöä. Tai no, ellei sille poimitulle aseelle ole akuuttia tarvetta. Itse saisin henkilökohtaisesti suurta tyydytystä siitä että saisin tappaa vihollista hänen omilla aseillaan. Minusta se on alistavaa ja nöyryyttävää vihollista kohtaan jos saa vihollisen aseen käsiinsä ja pääsee käyttämään sitä häntä itseään vastaan. Siihen mieltymykseen ei pidä kuitenkaan yliantautua vaan on ajateltava rehellisesti ja avoimesti että mikä on milloinkin oikea työkalu käsilläolevaan tappotyöhön, jos valinnanvaraa kerta on. Joku toinen voisi ajatella täysin päinvastaisesti ja inhota kajoamasta vihollisen "ala-arvoisempiin" aseisiin. Vihollinen voi puolestaan tuntea virheellisesti ylpeyttä siitä että jos vihollinenkin käyttää hänen asettaan, niin täytyyhän sen aseen olla silloin vihollisenkin mielestä ylivertainen. Kaipa se on tärkeää katsoa asioita positiivisesti. Yhtäältä venäläissotilaita voisi niittää heidän omilla aseilla, tai sitten käyttää länsiaseita ja sateenkaaren värein maalattuja NATO-luoteja. Ajatus kummasta tahansa tuo pienen kieron hymyn naamalleni.
 
Tähän keskusteluun kannattaa lähtökohtaisesti postittaa naapurin käytössä olevan kaluston käyttöohjeita eri formaateissa.

Ilman niitä tämä tämä keskustelu on samalla tasolla kuin tulipaloista keskusteleminen ilman, että jengi osaa edes sammutinta käyttää.

-setämies-
 
Miten lienee nykyään sitten mm. seuraava asia:

tst-kenttä siinä rauhoittuneessa tilassa tarjoaa omalle tiedusteluväelle melkoisen aarreaitan. Reppua, karttalaukkua ja nyssäkkää riittää, radioita ja läppäreitä. Käytetyt a-tarvikkeet, hylsyt, aseet, sotilasasiakirjat, mahdollinen kentälle jäänyt hlöstö, ajoneuvot, suutarit......se muodostanee melkoisen tietolaatikon? Miten siihen sopii omavaltainen besörkaaminen ja paikkojen sotkeminen? En tunne aihetta, mutta oletan vahvasti, että tämä näkökulma tästä löytyy.
 
Rauhoittuuko taistelukenttä nykyään niin paljon, että kovin huolelliseen tutkimiseen on aikaa?
Jos niin on käynyt, niin olettaisin, että ylempi johtoporras ohjeistaa huolellisesti, mitä tutkitaan ja mitä otetaan talteen. Samoin ruumiiden käsittely hautaamisineen.
Muutenkin uskon, että ohjetta tulee kyllä kaikkeen materiaaliin, kunhan aika antaa myöten.
Tiedustelulle aarre-aitta, on. Tavaran keräämisen hoitanee kuitenkin etulinjan jantterit ohjeistettuna, koska tiedustelun väkeä tuskin riittää siihen hommaan ainakaan isossa mittakaavassa.
Paikkojen sotkemiseen en ota muuten kantaa, mutta CSI-tyyppinen meininki tuskin on kyseessä. Muutenkin meneteltäisiin vastoin käskyä, jos leipälaukut vain revittäisin auki ja kartat ms. paperit jätettäisiin levälleen maastoon.

Ne aseet ja muut vermeet, jotka oman joukkoni taistelukykyä kohottaisivat, pidän omalla joukolla, käskettiin mitä hyvänsä. Jos käsketään luovuttamaan kaikki esim. kookoot ja kranaattikiväärit, niin pieni osa voi lähteä näön vuoksi, kaikki ei koskaan. Ylijäämä tietysti taaksepäin, samoin laitteet jotka eivät hyödytä (ei osata käyttää, tai on niin erikoinen-hathat-yber, että selvästi hyötyä tiedustelulle).
 
JR49 kirjoitti:
Rauhoittuuko taistelukenttä nykyään niin paljon, että kovin huolelliseen tutkimiseen on aikaa?
Jos niin on käynyt, niin olettaisin, että ylempi johtoporras ohjeistaa huolellisesti, mitä tutkitaan ja mitä otetaan talteen. Samoin ruumiiden käsittely hautaamisineen.
Muutenkin uskon, että ohjetta tulee kyllä kaikkeen materiaaliin, kunhan aika antaa myöten.
Tiedustelulle aarre-aitta, on. Tavaran keräämisen hoitanee kuitenkin etulinjan jantterit ohjeistettuna, koska tiedustelun väkeä tuskin riittää siihen hommaan ainakaan isossa mittakaavassa.
Paikkojen sotkemiseen en ota muuten kantaa, mutta CSI-tyyppinen meininki tuskin on kyseessä. Muutenkin meneteltäisiin vastoin käskyä, jos leipälaukut vain revittäisin auki ja kartat ms. paperit jätettäisiin levälleen maastoon.

Ne aseet ja muut vermeet, jotka oman joukkoni taistelukykyä kohottaisivat, pidän omalla joukolla, käskettiin mitä hyvänsä. Jos käsketään luovuttamaan kaikki esim. kookoot ja kranaattikiväärit, niin pieni osa voi lähteä näön vuoksi, kaikki ei koskaan. Ylijäämä tietysti taaksepäin, samoin laitteet jotka eivät hyödytä (ei osata käyttää, tai on niin erikoinen-hathat-yber, että selvästi hyötyä tiedustelulle).
Klikkaa laajentaaksesi...

Sisäinen hamsteri tässä tunnistaa toisen... :cool:

Jos ollaan soras niin tuskin niitä kovin rauhallisia paikkoja mistään löytyy. Se, mitä noukitaan kantoon, otetaan pykälään varovasti ja vikkelästi ja sitten pistetään tassua toisen eteen. Jos jossain on niin rauhallista, että sinne ehditään ihan ajan kanssa tutkimaan niin se onkin sitten jo kokonaan toinen asia.
 
AKS-74U. Tulisko vastaan, ehkä viimeistään toisessa linjassa. Joka tapauksessa ymmärrettävällä kielellä, ja käynee yleisohjeeksi.
Edit: Jaa, käytössä Itä-Ukrainassa ja spetnatzeilla, joten komento takaisin.

 
Viimeksi muokattu:
Jonkin verran järeempi tarkka-ampujakivääri kuin Dragunov. Ei kuitenkaan Barret-kaliiperissa, vaan siitä väliltä.
 
Kaikki mitä olet aina halunnut tietää Makarovista.

 
Viimeksi muokattu:
Äänenvaimentimella, spesiaalikamaa erikoisjoukoille. VSS Vintorez. Kohteensuojausyksiköt huom!

 
Sanovat, että 70 prosenttia osista vaihtokelpoisia edelliseen äänenvaimenninvermeeseen.

AS Val

 
Pstsian erinomaista katalookia louhiessa meneekin aikaa. Tässä ensimmäinen: RPO-Shmel, ehkä pirullisimpia vastustajan aseita, mitä tielle voisi tulla. Erilaisia taistelukärkiä, polttoaseratkaisu saatanallisin.
Edit: Kohdassa 3.17 tähtäinkuvio, tämä kannattaa tsekata, näyttää järkeenkäyvältä ja saattaa, ehkä, toimia yleisesimerkkinä aron hurttien tähtäimistä.
Eikös tämä ollut erityisesti kaupunkitaisteluun suunniteltu? Elävä tuli tappaa epäilemättä talossa ja puutarhassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/RPO-A_Shmel

 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top