Sotilaille sallittava parta ja pitkä tukka

Itse palvelin -99 ja silloin porukka veti päätä kaljuksi erityisesti päästessään/joutuessaan AUK:hon, tällöin sipaisin pään nuliksi itsekin. Toki AU:t jo alokasaikana koittivat porukkaa patistella ajamaan päät kaljuiksi mutta aika heikolla onnistumisprosentilla, mutta kun AUK:hon saavuttiin tukka alkoi hävitä pääst jos toisestakin. Minusta se ainakin silloin toimi juuri jonkinlaisena siirtymäriittinä kierosilmäisestä miehistöstä kirkasotsaiseksi sotilasjohtajaksi.

Sissilinjalla etenkin oli kaljupäitä liki kaikki, ja ainakin tuohon aikaan Sissi oli vielä juuri se ihanne taistelija. Oli sissijuustoa, sissitakkia, sissilankaa ja sissilukkoa.

Että Laamanator ei minun mielestäni osu pahastikkaan harhaan. En vain tiedä että onko ihan ameriikan ilmiökään tuo. Se jenkkitorttuhan, eli otsalle pieni lämpäre hiuksia jätetty, oli silloin rapakon takana muotia. Se-se vasta rivon näköinen oli, HYI!
 
Armeija ja yksilönvapaudet samassa lauseessa on jo sen luokan saavutus että Mensaan vaan paperit suoraan vetämään. Varmaan ottaavat sisään ilman ÄÖ-testiä koska asteikko ei riitä, en kyllä sano että mihin suuntaan.
 
Tää karvoitusjuttu on ihan skeidaa. Jos kaasunaamaria ja kenttäkelpoisuutta tarvitaan hiukset ja parran voi leikata pois. Rauhan aikana ei ole mitään syytä rajoittaa hiuksia tai partaa, kunhan nyt sopivat yleisesti.

Mitä se "yleisesti" sit on?

Jos sitä ei tajua, silloin pitää katsoa ohjekirjaa. Tällöin taas peli on jo menetetty koska vain ääliö joutuu sen sieltä katsomaan. Kaikki kenellä on aivot tajuaa mitä se on...
 
Voisikohan nuo ohjeistukset parrasta ja hiustyylistä jättää sinne joukko-osaston päätettäväksi? Jos vaatimuksena on tehtävän mukainen siisti ja sotilaallinen olemus niin tahtoisin ainakin uskoa että firman esimiehet ovat yleisesti ottaen tarpeeksi fiksuja käyttääkseen asiassa omaa harkintaansa.
 
Satuin tuossa lähettämään viestiä kansanedustajalle ja sain tietää, että ehdotus on nimenomaan lähtöisin kappareilta. Ilmeisesti kyseinen kansanedustaja on myös saanut palautetta miinakiellosta ainakin vaikuttaisi ottavan tämän vakavasti.

Valitettavaa kuitenkin on, että ilmeisesti muutkin ovat olleet häneen yhteydessä ja vastaukset ovat sen mukaisia...
 
Voisikohan nuo ohjeistukset parrasta ja hiustyylistä jättää sinne joukko-osaston päätettäväksi? Jos vaatimuksena on tehtävän mukainen siisti ja sotilaallinen olemus niin tahtoisin ainakin uskoa että firman esimiehet ovat yleisesti ottaen tarpeeksi fiksuja käyttääkseen asiassa omaa harkintaansa.

Jaa-a. Jos toiselle Everstille on ihan sama tervehditäänkö sotkun pihassa, mutta toinen päätää että ei vetele ja pistää tervehtimispakon käytäntöön* niin miten käy kun uusi herr Eversti (ja everstin vaimo, toki) päättää että parrankasvatus projekti päättyy ja palataan takaisin siloposkisuuteen? Miten isoa katkeruutta tuo herättää?

No ehkä joukko-osaston komentaja osaa suhtautua vähän vakavammin henkilökunnan murheisiin... Tai no pirustako minä tiedän millaisia mulkkuja sillekin pallille nousee.

*Omana varusmiesaikana sotku ja sen piha oli ns puolisotilaallinen paikka, tervehtimispakkoa ei ollut. Uusi joukko-osaston komentaja teki tästä privilegiosta kuitenkin lopun. Käytännössähän tuo koski pelkästään varusmiehiä mutta toki periaatteen tasolla myös kantahenkilökuntaa.
 
Tyypillisesti jokaisella esimiehellä on omat näkemyksensä ja linjauksensa sekä jonkinlainen tahtotila saada kädenjälkensä näkyviin. Kun esimies vaihtuu, niin samalla myös osa käytännöistä vaihtuu tai ainakin muuttuu.

YlpalvO:ssa määriteltyjen asioiden päätösvallan delegoiminen yhtenäisestä normista joukko-osaston tasolle johtaisi puolustusvoimallisesti varsin kirjavaan eri käytäntöjen sekamelskaan, jotka selvyyden vuoksi myös vaihtuisivat tasaisin väliajoin. Sitä voisi verrata esimerkiksi tilanteeseen, jossa jokaisella joukko-osastolla olisi erilainen maastopuku ja välillä niitä vaihdettaisiin päittäin. Lopulta kukaan ei enää olisi perillä siitä mitä käytäntöä milloinkin noudatettaisiin ja hiljalleen jokainen alkaisi päättämään oman maastopukunsa värin omavaltaisesti.

Yhtenäisestä ohjeistuksesta huolimatta erilaisia kulttuurieroja eri joukko-osastojen/hallintoyksiköiden välillä on jo nyt varsin runsaasti.
 
Täytynee suorittaa empiirinen tutkimus makuukammarissa emännän kans. Lyhyin syöksyin eteenpäin! :D
Asiaan, en mie kyllä näe mitään estettä,ettei henkilökuntaan kuuluvalla vois olla siisti parta/viikset.
Alkaa mennä vähän iltavapaiden puolelle, mutta tasa-arvon nimissä: jos naisella ei alhaalla, niin ei miehellä ylhäällä :p Ainakaan meillä. Aion nyrsiä seuraavatkin vuosikymmenet ukkelin kuontalon ja leukapielet, muu ei tämän otsikon alle taida kuulua :p
 
Off topic on täällä sääntö eikä poikkeus.

Huomaavainen mies toki pitää parran ja hiusten lisäksi munakarvatkin sellaisessa kunnossa, että saa suuseksiä ilman, että naisen tarvitsee kaivella myöhemmin karvoja hampaiden väleistä. Vastaavasti harva mies mielellään tai omasta halusta painaa kasvojaan ja suutaan epäsiistiin rämeeseen.
 
Off topic on täällä sääntö eikä poikkeus.

Huomaavainen mies toki pitää parran ja hiusten lisäksi munakarvatkin sellaisessa kunnossa, että saa suuseksiä ilman, että naisen tarvitsee kaivella myöhemmin karvoja hampaiden väleistä. Vastaavasti harva mies mielellään tai omasta halusta painaa kasvojaan ja suutaan epäsiistiin rämeeseen.

Höpsis, tekijämies hoitaa homman kelvollisesti, vaikka kohde muistuttaisi orapihlaja-aitaa.:cool:
 
Mutta muistakaa ihmiset ne suojalasit :cool:

Juu, Nato-yhteensopivat bollet päähän. Niiden on kestettävä pahassa paikassa kovia juttuja, huurtumisherkkyys on tällaisessa taistelutoimessa tosin sivuseikka, koska työ tehdään aidosti nenätuntumalla.
 
Näiden nuorukaisten kanssa lähtee aina lapasesta, jatketaan toki hieman jämäkämmin topikissa.
 
Ammattisotilaana täytyy todella ihmetellä noita teidän kommentteja. Tämä on h*lvetin hyvä aloite...Minä en voi käsittää sitä, että edelleen meillä on SIISTIT viikset ja parrat kielletty...kaikissa länsimaissa sallitaan viikset ja/tai siisti parta. Parrattomuus on simputuksen ohella niitä huonoimpia perinteitä joita Suomen armeijaan on jäänyt Preussin perintönä. Jos perinteitä haetaan Vanhan sotaväen aikana parta kuului automaattisesti ammattisotillaalle - arvomerkitkin ole olkapäissä koska kaulusmerkit olisivat jääneet parran alle (lähde: Marko Palokangas: Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit). Simputukseenkin puututaan nykyään kovalla kädellä...olisi varmaan aika puuttua tähänkin. Sinänsä peruste suojanaamarin tiiveydestä on ainoa validi peruste, mutta jos uhka nousee niin menehän siihen ajamiseen se kaikki 3 minuuttia pidemmälläkin parralla...

Tässä tullaankin siihen perustavanlaatuiseen YLPALVO:n kohtaan (kohdat 91 & 94), joka sallii palveluksessa oleville reserviläisille parran, kuten kunnon operaattorilla tuleekin olla ja toisaalta määrittää, että varusveijarien ja kantasikojen tulee olla siloposkia.

KSE. Sylettääkö? :D

Parran sänkeä nyt voi joku milli ollakin.


10445606_1508179242730855_3168374766115971554_n.jpg

1959225_1483742068507906_4754442741073024655_n.jpg
 
Noista erikoisjoukkomiesten parroista on pärinää riittänyt.

Vuosi pari Afganistanin sodan alkamisen jälkeen joku kenraali ne kielsi aivan samoin kuin raflaavimmat moral patchit, siviilivaatteet yms.

Sen jälkeen sitten leikittiin sitä henkevää leikkiä jossa yritettiin välttää valvontaa ja palvottiin silmää.

Afganistanissa tuollaisen parran voi ymmärtää, kun se monien alkuasukkaiden mielestä parta on miehen merkki.



Entäs Suomessa?


Parrat ja viikset varusmiehillä tai kantahenkilökunnalla? No tietenkin voi hyvinkin olla eduksi, että näyttää hinttarilta tai saksalaiselta pornonäyttelijältä.

Ehdotan, että maakuntakomppanioisssa ja kotu porukoissa luotaisiin ihan omia perinteitä. Esimerkiks voitaisiin ottaa tavaksi, että karvotusta on vain päänalueella ja muuten oltaisiin ihan posliinilinjalla. Jos ei tuota sääntöä noudata niin joutuu nukkumaan ulkona koirien kanssa ja telttaan tai saunaan ei ole mitään asiaa.
 
Back
Top