Sotku on varuskunnan sydän - sotilaskotitoiminta kestää uudistuksissakin

Tvälups

Ylipäällikkö
yle 10.1.2014 klo 5:48
Sotku on varuskunnan sydän - sotilaskotitoiminta kestää uudistuksissakin
Sotilaskotiyhdistystoiminnan vahva aatteellinen pohja on maanpuolustustahdossa. Useat sotilaskotiyhdistykset ovat kuitenkin vaikeuksissa, kun varuskuntia lopetetaan ympäri Suomea ja vapaaehtoiset "mummoutuvat". Uhkakuvista huolimatta vihreät sisaret uskovat, että niin kauan kuin on varusmiehiä, tarvitaan myös sotilaskoteja.

Parolannummen sotilaskoti 2 on osoitus vihreiden sisarten sitkeydestä: sotku rakennettiin talkootöin ja omin takauksian vajaat 60 vuotta sitten. Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle
Mistä on kyse?
  • Puolustusvoimien uudistukset ja varuskuntalakkautukset vaikuttavat sotilaskotitoimintaan muun muassa Hämeessä
  • Sotilaskotityötä tehdään 37 yhdistyksen ja noin 6 000 sisaren voimin eri varuskunnissa 200 000 tuntia vuodessa
  • Maanpuolustushenkeä ja sitoutumista vaativaa toimintaa uhkaa mummoutuminen, kun uusia vapaaehtoisia on harvassa
Sotilaskoti on paljon muutakin kuin munkkeja. Sotilaskotijärjestö on Suomen vanhin vapaaehtoisuuteen perustuva maanpuolustusjärjestö. Sotilaskotityötä tehdään 37 yhdistyksen ja noin 6 000 sisaren voimin eri varuskunnissa 200 000 tuntia vuodessa.

Onni on sotku rankan päivän päälle. Sotku on varuskunnan sydän. Nämä Parolannummelta sotilaskoti kakkosen seinältä löytyvät iskulauseet tiivistävätkin hyvin sotilaskotitoiminnan merkityksen.

Puolustusvoimien rakenneuudistuksella on kuitenkin vaikutuksensa myös sotilaskotitoimintaan, kertoo Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Heikkilä.

– Varuskuntia lakkautetaan, ja se tarkoittaa sitä, että moni yhdistys jää ilman asiakkaita. Silloin toiminnalla ei ole enää tarkoitusta ja yhdistyksen elämä muuttuu hyvin voimakkaasti. Puhutaan pojattomista yhdistyksistä, eli kun ei ole varusmiehiä, ei ole asiakkaitakaan.

Hämeessä myllertää
Parolannummella sotilaskodit saavat lisää asiakkaita, kun vuoden 2015 alusta Varusmiessoittokunta Lahdesta ja nykyisen Viestirykmentin alokkaat Riihimäeltä tulevat Panssariprikaatiin. Varusmiesten määrä nousee suurimmillaan noin pariin tuhanteen.

Sen sijaan Lahdessa perinteinen sotilaskotitoiminta tulee päättymään Hämeen rykmentin lakkauttamisen yhteydessä. Parolassa toivotaankin yhteistyön tiivistymistä, kertoo Kirsi Heikkilä.

– Me olemme käyneet siellä kertomassa meidän toiminnastamme ja tehdään yleensäkin heidän kanssaan voimakkaasti yhteistyötä. Toivottaisiin, että sieltä tulisi meille sisaria päivystämään, mutta matka on pitkä, eli eri asia miten se käytännössä toteutuu.

– Meillä Parolannummella tarvitaan joka arki-ilta 5-7 päivystävää sisarta. Meidän yhdistyksessämme ei välttämättä ole tarpeeksi sisaria, niin sehän olisi aivan ihanaa, jos me saisimme apuja muista yhdistyksistä.

Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksellä 95 vuotta täynnä
Sotilaskotitoiminta kulkee usein suvussa ja moni vihreä sisar jatkaa toimintaa pitkään. Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys täytti viime vuonna jo 95 vuotta ja yhdistyksessä on noin 340 jäsentä.

– Hengissä on pitänyt tietysti Panssariprikaati. Lisäksi sisaret ovat harrastaneet todella aktiivisesti sotilaskotitoimintaa, monet jopa vuosikymmeniä. Meillä palkitaan sisaria mitaleilla jopa 50-60 vuoden harrastuksesta, niin onhan se ihan uskomaton aika, mitä he ovat tehneet tätä sotilaskotityötä, Kirsi Heikkilä kehuu.

Varusmiesten takia tehdään mitä vaan.

- Kirsi Heikkilä

Hyvänä esimerkkinä sisarten sitkeydestä ja maanpuolustushengestä toimii toisen sotilaskodin rakentaminen.

– Parola kakkosen sotilaskoti rakennettiin vajaat 60 vuotta sitten. Siihen aikaan Puolustusvoimat ei antanut rahoitusta sotilaskodin rakentamiseen, niin meidän sisaret talkootöin ja omin takauksin rakensivat tämän rakennuksen. Rakennus on sittemmin luovutettu Senaatti-kiinteistöille, mutta kyllä se on aivan uskomatonta, miten he ovat uskaltaneet lähteä sellaiseen suureen saavutukseen ja saaneet sen vielä loistavasti tehtyä.

– Se on aivan upeata. Varusmiesten takia tehdään mitä vaan. Oli huomattu, että yksi sotilaskoti ei riittänyt, ja toinen tarvittiin, niin naisenergialla ja tällä aatteella pääsee erittäin pitkälle, kertoo Heikkilä.

Maailman parhaat asiakkaat
Sotilaskotisisar Leena Immonen tuli mukaan toimintaan äitinsä esimerkkiä seuraten.

– Monta vuotta olin seurannut äitini harrastavan tätä ja katsellut sivusta. Kun itsellä oli pieniä lapsia niin en vielä päässyt mukaan. Sitten vuonna 1988 äiti ehdotti, että jos hän hoitaa lapsia ja minä lähden mukaan, siitä se lähti.

Kyllä tästä saa niin paljon virtaa, kun toimii täällä näiden nuorten kanssa, meillähän on maailman parhaat asiakkaat.

- Leena Immonen

– Tämähän on aivan ihanaa! Kyllä tästä saa niin paljon virtaa, kun toimii täällä näiden nuorten kanssa, meillähän on maailman parhaat asiakkaat. Töistä lähtiessä ajattelee että en jaksa, ja yhdeksän aikaan kotiin lähtiessä ajattelee, että olipa ihanaa että tulin, kyllä se antaa paljon.

Immosen mukaan maanpuolustushenki tulee toiminnassa tykötarpeena.

– Meillähän on koulutusta, liikkuvan sotilaskodin kanssa lähdetään sotaharjoituksiin, mennään käsi kädessä, kyllä sen hengen mukaan ainakin itse toimin. Jos pojat ja tytöt sitten ovatkin ne tärkeimmät.

– Parasta on varusmiehet ja tämä yhteisöllisyys mikä meillä on, tehdään yhdessä tätä työtä. Meillä ovat arvot kohdallaan.

Mummokin on metsässä aarre
Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Heikkilä pohtii sotilaskotitoiminnan tulevaisuutta mietteliäänä.

– Itse toivoisin, että Parolannummella säilyisi Panssariprikaatin toiminta hyvin pitkään ja sitä kautta meillä säilyisi toimintaedellytykset tarjota näitä palveluja varusmiehille. Mutta muuttuvassa maailmassa eihän sitä ikinä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tällä hetkellä ainakin tuntuu sille, että mehän ei anneta periksi millään.

- Kirsi Heikkilä

Leena Immonen uskoo, että niin kauan kuin on varusmiehiä, tarvitaan myös sotilaskotitoimintaa.

– Tällä hetkellä ainakin tuntuu sille, että mehän ei anneta periksi millään. Kyllä me ollaan tärkeitä, vaikka ruvetaan olemaan vanhenevia, mutta mummokin on metsässä aarre, pojat ovat niin sanoneet, hän nauraa.

Uhkana mummoutuminen
Kirsi Heikkilä kertoo, että monen muun yhdistystoiminnan tapaan myös sotilaskotitoimintaa vaivaa vapaaehtoispula, "mummoutuminen".

– Nykypäivänä ihmisiä on vaikea saada sitoutumaan, emme saa 60 vuoden harrastusuria taakse, vaan ihmiset vaihtavat harrastusta. Yritetään saada kovasti uusia sisaria, mutta eri asia, lähtevätkö mukaan.

– Maailma on muuttunut, ihmiset eivät sitoudu yhtä paljon, mutta voi olla meissäkin vikaa, emme saa heitä sitoutumaan. Joku kysyikin joskus koulutuksessa, että mitä tästä maksetaan palkkaa, mutta se on hyvä mieli ja positiivisuus mitä tästä saa, ei mitään rahallisia korvauksia.
 

Nato-sotilaat ihmettelevät Suomen vapaaehtoisia sotilaskotisisaria: ”Tuletteko te oikeasti tänne metsään myymään meille kahvia?”​

Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt kansainvälisten sotilaiden määrää sotilaskodeissa. Kaikki Suomen lipulla varustetut tuotteet ovat tuliaishyllyllä nyt kovassa huudossa.

 
Back
Top