Suomalainen talouspropaganda

Verovähennys kannustaa työssäkäyntiin, lapsilisä taas ei kannusta työntekoon, se on automaattina rapsahtavaa "ilmaista" rahaa.
Kumpi sitten on parempi?

Jospa päästäisiin siihen, että seuraava lapsilisäuudistus eli leikkaus tehtäisiin niin, että pantaisiin ne verolle? Progressio hoitaisi tasoituksen eli ne, jotka tarvitsevat sitä kipeimmin saisivat, ja kenellä on jo tuloja, saisi siten vähemmän?

Itse uudistaisin koko lapsilisäajattelua. Siirtäisin lapsilisät momentille, jossa kustannetaan lasten iltapäivätoimintaa ja niihin liittyviä ruokailuja, iltatoimintaa ja viikonlopputoimintaa. Työllistäisi ihmisiä aivan helvetisti ja hyötyjinä tasan taatusti lapset. Ja väitän, että lasten kokonaishyvinvointi lisääntyisi selvästi. Mutta tuskin sopii nykyideologiaan oikein mitenkään.
 
Jospa päästäisiin siihen, että seuraava lapsilisäuudistus eli leikkaus tehtäisiin niin, että pantaisiin ne verolle? Progressio hoitaisi tasoituksen eli ne, jotka tarvitsevat sitä kipeimmin saisivat, ja kenellä on jo tuloja, saisi siten vähemmän?

Itse uudistaisin koko lapsilisäajattelua. Siirtäisin lapsilisät momentille, jossa kustannetaan lasten iltapäivätoimintaa ja niihin liittyviä ruokailuja, iltatoimintaa ja viikonlopputoimintaa. Työllistäisi ihmisiä aivan helvetisti ja hyötyjinä tasan taatusti lapset. Ja väitän, että lasten kokonaishyvinvointi lisääntyisi selvästi. Mutta tuskin sopii nykyideologiaan oikein mitenkään.

Kyllähän tuo lapsilisien verovapaus on jotain aivan kummallista, kuten toki koko lapsilisäsysteemi nykyään. Keskituloisina maksamme vaimon kanssa 330e veroja lisää kuussa että saisimme 330e valtion kassasta tilille.
Ongelmahan on, että keski- ja suurituloisille lapsilisä on ylimääräinen karkkiraha joka ei ole sinänsä tarpeellinen, mutta pienituloisille summa on tärkeä ja varmaan sietäisi olla korkeampikin. Verotettavuus olisi varmaan yksi keino tämän ongelman ratkaisemiseksi. Vielä parempi olisi tuo baikalin kakkoskappale mutta sehän ei sopisi varmaan millekään puolueelle.
 
http://yle.fi/uutiset/3-9337089
Heikki Hursti ei saanut kutsua Linnan juhliin, mutta hän sai yllättävän puhelun presidentiltä
Tellervo esitti ruokajonosta itsenäisyyspäivän toiveen: "Olkaa enkeleitä toisillenne."

Hyvinvointivaltio... Joo-o... Kaikki asiat ei ole vielä kunnossa, vaikka on kyllä asioita, jotka ovat kunnossa...
 
Suomi velkaantuu 10000 euron minuuttitahdilla. Se tiedetään. Muutakin faktaa. Kotimaiset eläkerahastot kasvavat 21000 euron minuuttitahdilla. Tällä hetkellä rahastojen arvo on 180 miljardia, josta 130 miljardia on sijoitettu ulkomaille (tästä jopa 40 miljardia veroparatiiseihin). Kun siis Suomen valtio ottaa velkaa 10000 €/min ulkomailta, niin samaan aikaan suomalaiset eläkeyhtiöt lapioivat rahaa maanrajojen ulkopuolelle 15000 euron minuuttitahdilla.

Eläkerahastojen summa ei ole koskaan niiden olemassaolon aikana pienentynyt, eli maksetut eläkemaksut + korkotuotot ovat joka vuosi riittäneet kirkkaasti eläkkeiden maksuun.

Mitä pitäisi tehdä? YEL-maksu puoleksi vuodeksi vaikka viideksikymmeneksi euroksi? Yrittäjyyteen houkuttelu?
 
Suomi velkaantuu 10000 euron minuuttitahdilla. Se tiedetään. Muutakin faktaa. Kotimaiset eläkerahastot kasvavat 21000 euron minuuttitahdilla. Tällä hetkellä rahastojen arvo on 180 miljardia, josta 130 miljardia on sijoitettu ulkomaille (tästä jopa 40 miljardia veroparatiiseihin). Kun siis Suomen valtio ottaa velkaa 10000 €/min ulkomailta, niin samaan aikaan suomalaiset eläkeyhtiöt lapioivat rahaa maanrajojen ulkopuolelle 15000 euron minuuttitahdilla.

Eläkerahastojen summa ei ole koskaan niiden olemassaolon aikana pienentynyt, eli maksetut eläkemaksut + korkotuotot ovat joka vuosi riittäneet kirkkaasti eläkkeiden maksuun.

Mitä pitäisi tehdä? YEL-maksu puoleksi vuodeksi vaikka viideksikymmeneksi euroksi? Yrittäjyyteen houkuttelu?

Jäi epäselväksi, että mitä ongelmaa Vonka on ratkaisemassa, ja millä keinoilla.

Pari kommenttia kuitenkin.

1. Norja on maailman suurimpia pääoman viejiä. Ei siellä silti huonosti mene.
2. En jaksa kaivaa tähän kuvaa huoltosuhteesta, mutta eläkevarojen riittäminen tulevaisuudessa voi olla haaste, jos rahastointi nyt lopetettaisiin.

Ei eläkevarojen rahastointi ja sijoittaminen ulkomaille ole Suomen ongelmia aiheuttaneet. Parempi korjata ongelmat ennemmin kuin kaivaa vasara ja mennä silmätysten säästöporsaan kanssa.
 
Voisi myös pienentää nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla työnantajille nuorta koskevan eläkemaksuvapauden määräajaksi, jos palkkaavat työttömän nuoren?

Tämäkin on mielenkiintoista. Näitä vanhoja juttuja lukemalla oppii paljon. Ostaako EKP Suomen lainoja nopeammin kuin valtio velkaantuu? Loppurahat sijoitetaan tukemaan Viron osakekursseja.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001916613.html

Tässä lisää:

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001890550.html
 
Voisi myös pienentää nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla työnantajille nuorta koskevan eläkemaksuvapauden määräajaksi, jos palkkaavat työttömän nuoren?

Tämäkin on mielenkiintoista. Näitä vanhoja juttuja lukemalla oppii paljon. Ostaako EKP Suomen lainoja nopeammin kuin valtio velkaantuu? Loppurahat sijoitetaan tukemaan Viron osakekursseja.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001916613.html

Tässä lisää:

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001890550.html
Maatiloilla maksetaan tuottavuuden mukaan.
 
Ruutitynnyri.

15442201_10154878425174752_6067410783005656176_n.jpg
 

Ei kai siinä mitään. Tämä ketjuhan on talouspropagandaa. En vain voi oikein mitään sille, että olen vähän allerginen kaikenlaiselle propagandalle.
 
Voisi myös pienentää nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla työnantajille nuorta koskevan eläkemaksuvapauden määräajaksi, jos palkkaavat työttömän nuoren?

Tämäkin on mielenkiintoista. Näitä vanhoja juttuja lukemalla oppii paljon. Ostaako EKP Suomen lainoja nopeammin kuin valtio velkaantuu? Loppurahat sijoitetaan tukemaan Viron osakekursseja.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001916613.html

Tässä lisää:

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001890550.html

Mielenkiintoista kyllä. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Kysymys kuuluu, että mikä on oppi?

Huom. ei tueta Viron osakekursseja.
 
Jos puhutaan Suomen talouden ongelmista, niin yksi keskeisimpiä on alhainen työllisyysaste. Verrattuna esim. Ruotsiin. (Alla Ruotsi keltainen, Suomi sininen).

Työeläkejärjestelmän tarjoamien joustojen näkökulmasta voisi olla hyvä ajatus, että toimittaisiin esim. seuraavasti.
  • Nuorille alkuvaiheessa alhaisemmat työeläkemaksut sekä työntekijän että työnantajan puolelta.
  • Eläkeikää lähestyville porrattainen vähentäminen. Ja esim. 65 vuoden jälkeen eläkemaksut voisi poistaa kokonaan, jos säilyy työelämässä. Näin viivästyttää sitä, milloin rupeaa nostamaan eläkettä, ja tällä on paljon suurempi vaikutus.
  • Työttömien eläkemaksuja voisi myös vähentää. Esim. eläkemaksut olisivat alhaisemmat porrastettuna sen mukaan, miten pitkään on ollut työttömänä.
Nämä täsmäkohdistukset todennäköisesti samalla parantaisivat eläkejärjestelmän kestävyyttä. Sen lisäksi, että hoitaisivat kestävyysvajeen kuntoon.

Ty%C3%B6llisyysaste+Suomi+Ruotsi.jpg
 
Ei kai siinä mitään. Tämä ketjuhan on talouspropagandaa. En vain voi oikein mitään sille, että olen vähän allerginen kaikenlaiselle propagandalle.

Minä olen taas huomannut, että kriisitietoisuudesta on tehty mantra. Toisaalta mantraa pitää herätellä kysymyksin, mutta niihin vastaaminen samalla mantralla on nimenomaan propagandaa.

Seulomalla taloustieteilijöiden keskusteluja huomaa äkkiä, että monet kyseenalaistavat Vartiaisen ja Kangasharjun ajatukset. Joitakin datoja voi löytää, mutta tulkintaan on hauska löytää uusia aasinsiltoja ja luovuutta. Toinen mahdollisuus on uskoa kaikki, uskoa sokeasti austerity ja uskoa se strategia, mikä on valittu. Toisaalta moni asia ei ole uskonkysymys, kuten euron pakkopaita. Se on ja sillä hyvä.

Joitakin kummallisuuksia Suomessa verrattuna Ruotsiin tai Viroon löytyy, mutta pääsääntöisesti ajattelu perustuu lukuihin. Suomessa ansiotulojen veroja on kevennetty Paavo Lipposen (sd) hallituksista eli vuodesta 1996 lähtien yhteensä yli 14 miljardilla eurolla. Määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin seitsemän miljardin euron kestävyysvaje. Tästä voisi pikaisesti laskea, että pitäisikö kupata vähän enemmän. Toisaalta kukaan ei maksa iloiten veroja. Niillä on myös hyydyttävä vaikutuksensa.

Turhauttavaa talouskeskustelu on. Kun VM:n virkamies suositti kuuden miljardin leikkauksia, hän perusti asian lukuihin. Silti hallitus sai kovaa kritiikkiä sekä Tervalalta että nobelisti Stigliziltä.

Sitten ovat nämä Jäntti ja Vartiainen, jotka ovat käyneet aivan samat opinnot ja ovat eri mieltä, koska heillä on eri poliittinen agenda. George Masonin yliopiston taloustieteen professori Roberts tarjosi Suomelle tähän propagandaan vastausta, joka ei miellytä monia. Chicagossa väitelleen Robertsin mukaan ekonomistit voivat aina löytää tutkimuksia tukemaan arvojaan. Omia näkemyksiä kumoavista tutkimuksista voi taas aina löytää jotain muuttujia – other stuff – joiden takia omaa ajattelua ei tarvitse päivittää.

Tällaisessa ilmastossa elämme.

Kukaan ei luo mitään uutta ellei uteliaana kysy ja etsi. Jokainen meistä löytää aineistoa mantraan. Mutta kun pitäisi keksiä jotain.

(Tuon eläkejutun kyseenalaistamisen sain muuten Ilaskiveltä, joka nyt on sentään vanha kokoomuslainen ja talousmies hänkin).
 
Minä olen taas huomannut, että kriisitietoisuudesta on tehty mantra. Toisaalta mantraa pitää herätellä kysymyksin, mutta niihin vastaaminen samalla mantralla on nimenomaan propagandaa.
..

Toisaalta kukaan ei maksa iloiten veroja. Niillä on myös hyydyttävä vaikutuksensa.

Suomi on hyvä maa...paitsi yrittäjälle.
 
Suomi on hyvä maa...paitsi yrittäjälle.

Yritystoiminnassakin pahimmat kitkatekijät ovat luonteeltaan maantieteellisiä: maan syrjäinen sijainti, pieni kotimarkkina, harva asutus, pitkät välimatkat, kylmä ilmasto jne. Israel lienee näiden suhteen täysin vastakkainen tapaus :)
 
Minä olen taas huomannut, että kriisitietoisuudesta on tehty mantra. Toisaalta mantraa pitää herätellä kysymyksin, mutta niihin vastaaminen samalla mantralla on nimenomaan propagandaa.

Seulomalla taloustieteilijöiden keskusteluja huomaa äkkiä, että monet kyseenalaistavat Vartiaisen ja Kangasharjun ajatukset. Joitakin datoja voi löytää, mutta tulkintaan on hauska löytää uusia aasinsiltoja ja luovuutta. Toinen mahdollisuus on uskoa kaikki, uskoa sokeasti austerity ja uskoa se strategia, mikä on valittu. Toisaalta moni asia ei ole uskonkysymys, kuten euron pakkopaita. Se on ja sillä hyvä.

Joitakin kummallisuuksia Suomessa verrattuna Ruotsiin tai Viroon löytyy, mutta pääsääntöisesti ajattelu perustuu lukuihin. Suomessa ansiotulojen veroja on kevennetty Paavo Lipposen (sd) hallituksista eli vuodesta 1996 lähtien yhteensä yli 14 miljardilla eurolla. Määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin seitsemän miljardin euron kestävyysvaje. Tästä voisi pikaisesti laskea, että pitäisikö kupata vähän enemmän. Toisaalta kukaan ei maksa iloiten veroja. Niillä on myös hyydyttävä vaikutuksensa.

Turhauttavaa talouskeskustelu on. Kun VM:n virkamies suositti kuuden miljardin leikkauksia, hän perusti asian lukuihin. Silti hallitus sai kovaa kritiikkiä sekä Tervalalta että nobelisti Stigliziltä.

Sitten ovat nämä Jäntti ja Vartiainen, jotka ovat käyneet aivan samat opinnot ja ovat eri mieltä, koska heillä on eri poliittinen agenda. George Masonin yliopiston taloustieteen professori Roberts tarjosi Suomelle tähän propagandaan vastausta, joka ei miellytä monia. Chicagossa väitelleen Robertsin mukaan ekonomistit voivat aina löytää tutkimuksia tukemaan arvojaan. Omia näkemyksiä kumoavista tutkimuksista voi taas aina löytää jotain muuttujia – other stuff – joiden takia omaa ajattelua ei tarvitse päivittää.

Tällaisessa ilmastossa elämme.

Kukaan ei luo mitään uutta ellei uteliaana kysy ja etsi. Jokainen meistä löytää aineistoa mantraan. Mutta kun pitäisi keksiä jotain.

(Tuon eläkejutun kyseenalaistamisen sain muuten Ilaskiveltä, joka nyt on sentään vanha kokoomuslainen ja talousmies hänkin).

Hmm. Ehkä kriisitietoisuudesta on ollut puhetta, koska Suomi on tietyssä mielessä ollut kriisissä vuodesta 2008. Mutta kriisititietoisuutta ei ole kunnolla ollut, koska velalla on paikattu taloutta. Ilman velanottoa Suomen taloudessa olisi mennyt aika synkästi. Mutta, ehkä rajummalla matokuurilla suunta olisi jo kääntynyt.

Taloustiede on siitä mielenkiintoista, että se ei suoraan kerro mitään oikeaa tai väärää vastausta. Ihan perustellusti voidaan toteuttaa erilaisia talouspoliittisia ratkaisuja. Taloustiede voi sitten koettaa ennakoida ja selittää näiden vaikutuksia.

Suomen haaste on se, ettei ongelmiin (Euron aiheuttama pakkopaita, kilpailukyvyn menetys, heikentyvät vientihinnat, väestön huoltosuhteen heikkeneminen ja alhainen työllisyysaste) ole ihan helppoja ratkaisuja. Hyvä esimerkki asioiden nurinkurisuudesta on se, että velkaantumisen lopettaminen johtaisi lisävelkaantumiseen.

Kangasharjun kanssa en ole samaa mieltä, mutta Vartiaisen kanssa aika monessa asiassa kyllä. Mistä häntä kritisoisit?

Ilaskiven kanssa ollut yleensä eri mieltä. Hän kantaa kyllä huolta oleellisista asioista. Mutta, ovatko keinot toimivia?
 
Eläkkeistä tuoreehko julkaisu: http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Lakisaateiset_elakkeet_pitkan_aikavalin_laskelmat_2016-1.pdf
Nostan tähän yhden kuvan, joka kertoo millä tavalla tämä eläkeuudistus pyrkii vakauttamaan järjestelmän, eläkemenojen nousu suhteessa työtuloihin oli melko nopeaa viime vuosina. Tätä selittää eniten suurten ikäluokkien eläköityminen:
upload_2016-12-14_20-41-57.png
Nämä laskelmat elävät sitten vuosittain, pieni muutos oletuksissa aiheuttaa melkoisen "ruoskan" tuolla 2085.
 
Elinaikakerroin on hillinnyt eläkemenoja. Mutta eläkemenojen suhteen pitää kaataa monia sitkeästi eläviä myyttejä. Siteeraan Soininvaaraa:

Suuret ikäluokat, jotka ovat siirtymässä eläkkeelle, eivät ole koskaan eläkemaksuillaan maksaneet nykyisiä eläkkeitä. Jos heidän eläkemaksunsa olisi talletettu eläketilille ja yritetty säilyttää reaaliarvo teollisuusosakkeilla, sen rahaston tuotoilla ei pystyttäisi maksamaan läheskään niin suuria eläkkeitä kuin suuret ikäluokat ovat päättäneet itselleen maksettavan. Niitä eläkkeitä ei todellakaan ole säästetty kuin pieneltä osin.

Eläkejärjestelmämme on pääosin niin sanottu jakojärjestelmä. Kulloinkin töissä olevat maksavat sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeet. Suuret ikäluokat maksoivat todella huonoa eläkettä vanhemmilleen, mutta edellyttävät että heidän lapsensa maksavat heille paljon suurempaa eläkettä. Eläkemaksu oli 1970-luvulla 8 % palkasta. Koska lasten maksutaakka on muodostumassa kohtuuttoman suureksi, sitä päätettiin keventää huonontamalla lasten omia eläkkeitä roimasti. Suuret ikäluokat ottavat eläkejärjestelmästä ulos paljon enemmän kuin ovat siihen panneet ja vastaavasti nuoremmat ikäluokat maksavat paljon enemmän kuin saavat.
 
Aktivipoliitikkojen eläkepopulismilla ei juuri rajaa ole. Kimmo Kiljunen yrittää tehdä vielä viimeisen niiston tulevilta sukupolvilta.
 
Back
Top