Suomalaisten yhtenäisyys

Status
Suljettu uusilta vastauksilta.

KIM

Kenraali
Olen tässä viime kuukausina miettinyt taas suomen kansan yhtenäisyyttä telaketjujen kalistessa idän suunnalla. Ja en ole kyllä kovin vakuuttunut. Mielestäni suomessa on hyvinkin paljon sellaista väkeä jotka on nykyisillä asenteillaan melkoinen riesa kansan henkiinjäämistaistelussa.

Olen vakuuttunut siitä, että armeijan ylimmän johdon, presidentin, ministerien ja puoluejohtajien on erittäin tomerasti ilmoitettava kukkahattutädeille/-sedille, vihreille, työläisille, suvakeille, "sivistyneistölle" yms. hiippailijalle, että nyt TAISTELLAAN ja taisteleva kansa on sankareita. Jospa tuolla asenteet vähän kääntyisi. Suomalaiset on mukamas isänmaallista väkeä. Ja paskat. Ei todellakaan ole. Minuun ja muihin patriootteihin ja maanpuolustusaktiiveihin suhtaudutaan erittäin nuivasti (paitsi 6.12.). Minua pidetään usein vähintään puolihulluna. Tosin lähipiirissä sentään arvostetaan kun vakaat kristityt eivät ole menneet tohon vihervassarisuvakkipaskaan mukaan. Suomalaisista naisista on ehkä puolet sellaisia jotka eivät arvosta miehekästä ja isänmaallista miestä.

Onnistuuko maamme johto saada kansa yhtenäiseksi vihollisen uhatessa? Mikä rooli on medialla?

Entä mitä jos ei onnistu? Eli hyökkäys idästä päällä ja 1,2 miljoonaa suomalaista vastustaa aseellista vastarintaa. Armeijan ja sen sotilaiden moraalia ja motivaatiota en pelkää. Suomalaiset sotilaat on edelleen asenteeltaan priimaa. Mutta kun meitä sotilaita on vain niin kovin vähän (NELJÄ PROSENTTIA KANSASTA).

Onko täysin mahdotonta, että joudutaan ryssien lanaamisen ohessa pistämään kylmäksi myös suomalaisia sabotoijia?
Voitokkaasti päättyvä sota kyllä varmasti taas yhdistäisi suomen kansan. Osa yhdistymisestä vaan saattaa syntyä kuonan poistumisesta maasta ja/tai maan alle.

Onko muilla tällaisia mietteitä ollut? Vai pitääkö mun vaan mennä ottamaan lisää pillereitä...




PS! Vaikka en ole ollut puoleen vuoteen foorumilla uhoamassa niin miekkaa en ole laskenut. Olen juossut paljon tällä kaudella. Jaksoin tuossa yhdessä vuoristokisassa vielä roikkua tuoreen MM-mitalistin peesissä 7 kilometriä. Kovia ja pehmeitä vuorokausia on myös tullut kevään jälkeen. Näistä ei kuitenkaan ruveta tässä keskustelemaan, vaan pysytään aiheessa.
 
Vai vielä 4% kansasta sotilaita. 900 tuhatta reserviläistä tuottaa kyllä ihan muun luvun. Ei niistä kovin paljoa käpykaartiin pääse liittymään jos jytkää koko läntisessä maailmassa.

Miehekkyydellä ja isänmaallisuudella on myös hiljainen esiintymismuoto. Se on ainakin taistelemista suotuisampi tapa osoittaa niitä näin rauhan aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Olen tässä viime kuukausina miettinyt taas suomen kansan yhtenäisyyttä telaketjujen kalistessa idän suunnalla. Ja en ole kyllä kovin vakuuttunut. Mielestäni suomessa on hyvinkin paljon sellaista väkeä jotka on nykyisillä asenteillaan melkoinen riesa kansan henkiinjäämistaistelussa.

Onko täysin mahdotonta, että joudutaan ryssien lanaamisen ohessa pistämään kylmäksi myös suomalaisia sabotoijia?

Näistä ei kuitenkaan ruveta tässä keskustelemaan, vaan pysytään aiheessa.

Et ole yksin, jasen @KIM ... et todellakaan ole ainoa jota alkaa aidosti nykymeno keittamaan. Eihan tassa ole mitaan jarkea kun rahaa ei yksinkertaisesti todellakaan ole jakaa...
 
Työläisetkin sitten epäisänmaallisia. Tunnetko yhtään?

Työläiset eivät ole isänmaallisia, mutta tarkoitan tässä yhteydessä työläisillä sellaisia "työläisiä" joiden arvot ovat jämähtäneet 1917 tasolle. Eli äärivasemmistoa. Tuo termi ei siis liity mitenkään henkilön asemaan työpaikan hierarkiassa. Enkä pyydä anteeksi tuon termin käyttöä tuossa rimpsussa kun se sopii siihen vuodatukseen niin somasti .

Henkilökohtaisesti en tunne yhtään "työläistä", mutta jos vähääkään seuraa lehdistöä, radiota, televisiota, netin keskustelupalstoja ja kansalaisten keskusteluja esim. vanhainkodin kahvihuoneessa niin niitä "työläisiä" kyllä vielä on.
 
Vai vielä 4% kansasta sotilaita. 900 tuhatta reserviläistä tuottaa kyllä ihan muun luvun. Ei niistä kovin paljoa käpykaartiin pääse liittymään jos jytkää koko läntisessä maailmassa.

Miehekkyydellä ja isänmaallisuudella on myös hiljainen esiintymismuoto. Se on ainakin taistelemista suotuisampi tapa osoittaa niitä näin rauhan aikana.

Virallisesti sotilaita on sen verran kuin palveluksessa on väkeä. Sodan ajan vahvuus on se maksimi joka meillä on sotilaita. Eli enimmillään 230 000. Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että kaikki varusmiespalveluksessa olevat ja sen suorittaneet ovat sotilaita. Niitä vaan ei nykyään enää kaikissa yhteyksissä lasketa sotilaiksi.

En tiedä minkä ajattelet minun mielestäni olevan suotuisa isänmaallisuuden ja miehekkyyden esiintymismuoto. Ei siihen ainakaan kuulu toisten alistaminen ja sortaminen ja itsekkyys. Tai no itsekkyys sikäli kun se on kansan hyväksi eikä yksilön. Ollaan varmaan näistäkin samaa mieltä?
 
Työläiset eivät ole isänmaallisia, mutta tarkoitan tässä yhteydessä työläisillä sellaisia "työläisiä" joiden arvot ovat jämähtäneet 1917 tasolle. Eli äärivasemmistoa. Tuo termi ei siis liity mitenkään henkilön asemaan työpaikan hierarkiassa. Enkä pyydä anteeksi tuon termin käyttöä tuossa rimpsussa kun se sopii siihen vuodatukseen niin somasti .

Henkilökohtaisesti en tunne yhtään "työläistä", mutta jos vähääkään seuraa lehdistöä, radiota, televisiota, netin keskustelupalstoja ja kansalaisten keskusteluja esim. vanhainkodin kahvihuoneessa niin niitä "työläisiä" kyllä vielä on.

Vahvensin toverivärillä. Monesta voi näyttää siltä, että sinäkin olet
jämähtänyt vuoden - 18 poteroihin. :rolleyes:
 
Itse olen ylpeästi sivistyneistöön kuuluva luonnonsuojelua arvostava ja monikulttuurisuutta puolustava upseeri, joka uskoo antamiinsa valoihin joita myös aikoo noudattaa (joita on muuten tullut vannottua enemmän kun vain se sotilasvala). Itse vierastan äärikristittyjä äärioikeistolaisia korvissa asustavia rasisteja jotka väittävät olevansa isänmaan asialla.

Edit: Niin näiden lisäksi olen vahvan EU:n ml. euron ja Suomen NATO-jäsenyyden kannattaja.
 
Viimeksi muokattu:
Onko Suomen kansa pohjimmiltaan yhtenäinen ja mistä tekijöistä tämä yhtenäisyys muodostuu? Vielä ennen suomalaiset olivat jakaantuneet keskenään eripuraisiin heimoihin, joten nykyinen kansallisvaltioon ja suomalaisuuteen perustuva identiteetti ovat vielä aika uusi ilmiö.

Nykyisten suomalaisille syötettävien länsimaisten tai eurooppalaisten arvojen pyrkimyksenä on selvästi tämän suomalaisen identiteetin syrjäyttäminen ja korvaaminen jollain muulla. Toimiiko tämä joku muu Suomessa vai johtaako se vain kansan yhtenäisyyden heikentymiseen? Vai hylkäävätkö suomalaiset tämän jonkun muun vastaanottamisen? Se on hyvä kysymys.

Jos kansan yhtenäisyyttä onkin muodostunut, niin vallanpitäjän harjoittama politiikka on sitä kaikin keinoin pyrkinyt hajottamaan sekä jakamaan kansaa useampaan kerrokseen. Täten kansan koheesion hajottamiseen ei tarvita edes sitä kuuluisaa "putintrollia" tai "Putinin ovelaa juonta", vaan vallanpitäjä pahimpana oman pesän likaajana tekee sen itse. Jos historian perusteella voidaan ennustaa, niin tämä tulee olemaan lyhytnäköistä politiikkaa, joka tulee kostautumaan vielä ankarimman kautta.

.

Onko muilla tällaisia mietteitä ollut? Vai pitääkö mun vaan mennä ottamaan lisää pillereitä...

.

Jos ympäristö pitää edes varttihulluna, niin kannattaa ottaa pieni aikalisä ja miettiä hetkinen, mistä tämä johtuu ja onko sen eteen jotain tehtävissä. Pillerilinjalle lähdettäessä kun pari nappia lisää päiväannokseen, joista toinen rauhoittava ja toinen koostava, niin mopo pysyy rauhallisesti omassa lapasessa ja harhakuvitelmat poissa.:)

Itse olen ylpeästi sivistyneistöön kuuluva luonnonsuojelua arvostava ja monikulttuurisuutta puolustava upseeri, joka uskoo antamiinsa valoihin joita myös aikoo noudattaa (joita on muuten tullut vannottua enemmän kun vain se sotilasvala). Itse vierastan äärikristittyjä äärioikeistolaisia korvissa asustavia rasisteja jotka väittävät olevansa isänmaan asialla.

Vai, että oikein sivistyneistöön. Älä viitsi naurattaa.
 
Vai, että oikein sivistyneistöön. Älä viitsi naurattaa.
Aina mukavaa kun tuntematon luokittelee... Tämän voisi jopa ottaa henkilöön menevän solvauksena joita ei ennen tällä saitilla suvaittu. Ajat muuttuu Eskoseni?
 
Tuntuu, että nämä esitetyt huolet ovat enemmän ikäpolvikysymyksiä kuin mitään koko kansaan tarttunutta kulttuurirelativismia, jopa järjen ohittavassa määrin, joka ehkä länsinaapurissa vaikuttaa tiettyjen asioiden ympärillä.
Suurin osa nuoremmista sukupolvista ei ole kai koskaan tuntenut itseään vain suomalaiseksi. He ovat aina olleet vähintään myös eurooppalaisia. Tämä haviteltu "yhteinäisyys" sattaa olla jotain, jota ei ole koskaan ollut sellaisena olemassa kuin sen yksittäinen henkilö omista lähtökohdistaan kuvittelee. Ehkä sellainen ajatusrakennelma tuntuu turvalliselta. Mutta perustellusti voisi väittää, että myös globalisoituneen maailman moninaiset ristiinkytkennät esim. kaupan kautta luovat yhtä lailla turvallisuutta.

Isänmaallisuutta ja patriotismia julistetaan usein eniten niissä yhteiskunnissa, jollaisiksi kaikista vähiten haluaisimme tulla. Joten eiköhän tyydytä siihen, että suomalaisten tuntema velvollisuudentunto suuntautuu enimmässä määrin läheisiin eikä mihinkään kasvottomaan valtiokoneistoon. Niin pitkään kun kansalaisyhteiskunta säilyy on nämä samat ihmiset valmiita toimimaan myös mysteerisemmän "isänmaan edun" puolesta.

Meillä on hyvä systeemi kun vapaaehtoisesti huikeaa määrää kiinnostaa osallistua. Useat lähtien naapureista joutuvat pakottamaan tai lahjomaan. Tältä pohjalta on mielestäni erittäin virheellistä ajatella, että asiat olisi huonosti tai menossa kohti sitä. Kuka tahansa olisi kateellinen moiselle maanpuolustustahdolle. Eikä tämäkään ole koko totuus, vaan osallistuminen kaikilla kansalaisyhteiskunnan tasoilla on laajaa. Pelkkä business as usual luo turvallisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Olen myös hiukan huolissani kansan yhtenäisyydestä.
Nimimerkki KIM konkretisoi avauksellaan syyn siihen, miksi olen huolissani. Hänen kaltaistensa ajatusmaailma on se syy..
Tosiasiassa en ole kuitenkaan kovin huolissani. Tälläkin foorumilla on monta keskustelijaa, joiden kanssa näkemykseni menevät joissakin asioissa ristiin, silti en ole huolissani siitä etteikö heidän kanssaan löydy tiivis yhtenäisyys siinä kohtaa jos maan itsemääräämisoikeus on ulkoapäin uhattuna.
Jos jollekin maahanmuutto, "suvakit", "vihervassarit" ja "työläiset" oikeasti on sen luokan ongelma, että sen takia pitää olla huolissaan kansan yhtenäisyydestä aidon vaaran uhatessa, niin on syytä tarkistaa hiukan omia asenteitaan ja arvomaailmaansa sen suhteen mikä on kuinkakin tärkeätä.
 
Krmh... kaikella kunnioituksella @Kapiainen , korrelaatio nykyisen 'maahanmuuton' ja mainitsimiesi 'tyolaisten' valilla on erittain minimaalinen... ei pelkoa silta osin.
 
Tähän teemaan oikeastaan liittyy se, mistä olisin halunnut kaakattaa SaaraJ.
topikissa. Suomalaisen keskustelun keskiöön pitäisi mielestäni nostaa ne arvot
ja hyvät puolet, joita Suomessa vaalitaan. En usko mihinkään vastainfo-operaa-
tioon, en sitten yhtään milliä. Tulos jää suunnilleen samaksi kuin Himasen tule-
vaisuushimmelissä, sanokaa sanoneen.

Keskustelun keinoin pitäisikin paaluttaa jykevästi ne pointit, jotka meillä on edel-
leen pirun hyvin ja sitten ne asiat, joihin aiotaan aidosti ja oikeasti panostaa, hei-
vata vähitellen resurssia niihin kipukohtiin, joita on ja rehellisesti myöntää, että
osa asioista on mennyt vituralleen. Eli selkeästi esiin ne arvot ja asenteet, jotka
tekevät Suomesta Suomen. Ja uskottavasti pitää kiinni niistä, paino sanalla uskot-
tava.

Suomalaiset ovat tällöin paremmin rokotettuja kestämään minkä tahansa info-
hyökkäyksen ja reutominen jää sirpaleryhmiin ja ääripäihin. Ja silloin juna kul-
kee riittävän hyvin. Jos kasvava osa kansasta vaeltaa ilman tulevaisuudennäkö-
aloja, niin tottakai tuo lovi tulee täyttymään. Ei tämä ole mitään ihmeellistä. Neu-
kun aikaan nimenomaan pidettiin kiinni siitä, että kansallisia repaleita ei synny,
näihin asioihin satsattiin ja tulevaisuudenuskoa luotiin jatkuvasti. Ja kas, kommu-
nistien saavuttama kannatus jäi tarpeeksi ohueksi.

Takaan ja alleviivaan, että jos näihin haasteisiin ei löydetä tai haluta löytää keino-
ja hoitaa kuntoon.....tulemme olemaan vielä sellaisessa kusessa, ettei sitä usko
erkkikään.

Jykevästi paalutetut arvot kehiin siis ja niille politiikka takuumieheksi. Jos tähän
ei pystytä, niin Laamanatorin skenaariot tulevat näyttämään vielä ruususen unelta

Ei Kremlilläkään ole taskussaan mitään Houdini-luokan ihmetemppuja. Kreml
iskee kipukohtiin ja takuulla veivaa niin monta kertaa samaa asiaa, että johan on
perkele, jos ei ota osumaa. Poliitikot ja tohtorit huutavat nyt tavista jeesiin. Mitä
hittoa, eikös se asiantuntijaSuomi olekaan niin lujaa tekoa kuin on annettu ym-
märtää....eikö virkakoneiston rahkeet riitäkään ihan kaikkeen? Eipä taida tosiaan
riittää, kun valtiolaiva alkaa ottamaan osumaa...tulee se joutava tavan kansa he-
ti mieleen. Kumma juttu, mutta näinhän se aina menee.
 
Olen tässä viime kuukausina miettinyt taas suomen kansan yhtenäisyyttä telaketjujen kalistessa idän suunnalla. Ja en ole kyllä kovin vakuuttunut. Mielestäni suomessa on hyvinkin paljon sellaista väkeä jotka on nykyisillä asenteillaan melkoinen riesa kansan henkiinjäämistaistelussa.

Olen vakuuttunut siitä, että armeijan ylimmän johdon, presidentin, ministerien ja puoluejohtajien on erittäin tomerasti ilmoitettava kukkahattutädeille/-sedille, vihreille, työläisille, suvakeille, "sivistyneistölle" yms. hiippailijalle, että nyt TAISTELLAAN ja taisteleva kansa on sankareita. Jospa tuolla asenteet vähän kääntyisi. Suomalaiset on mukamas isänmaallista väkeä. Ja paskat. Ei todellakaan ole. Minuun ja muihin patriootteihin ja maanpuolustusaktiiveihin suhtaudutaan erittäin nuivasti (paitsi 6.12.). Minua pidetään usein vähintään puolihulluna. Tosin lähipiirissä sentään arvostetaan kun vakaat kristityt eivät ole menneet tohon vihervassarisuvakkipaskaan mukaan. Suomalaisista naisista on ehkä puolet sellaisia jotka eivät arvosta miehekästä ja isänmaallista miestä.

Onnistuuko maamme johto saada kansa yhtenäiseksi vihollisen uhatessa? Mikä rooli on medialla?

Entä mitä jos ei onnistu? Eli hyökkäys idästä päällä ja 1,2 miljoonaa suomalaista vastustaa aseellista vastarintaa. Armeijan ja sen sotilaiden moraalia ja motivaatiota en pelkää. Suomalaiset sotilaat on edelleen asenteeltaan priimaa. Mutta kun meitä sotilaita on vain niin kovin vähän (NELJÄ PROSENTTIA KANSASTA).

Onko täysin mahdotonta, että joudutaan ryssien lanaamisen ohessa pistämään kylmäksi myös suomalaisia sabotoijia?
Voitokkaasti päättyvä sota kyllä varmasti taas yhdistäisi suomen kansan. Osa yhdistymisestä vaan saattaa syntyä kuonan poistumisesta maasta ja/tai maan alle.

Onko muilla tällaisia mietteitä ollut? Vai pitääkö mun vaan mennä ottamaan lisää pillereitä...




PS! Vaikka en ole ollut puoleen vuoteen foorumilla uhoamassa niin miekkaa en ole laskenut. Olen juossut paljon tällä kaudella. Jaksoin tuossa yhdessä vuoristokisassa vielä roikkua tuoreen MM-mitalistin peesissä 7 kilometriä. Kovia ja pehmeitä vuorokausia on myös tullut kevään jälkeen. Näistä ei kuitenkaan ruveta tässä keskustelemaan, vaan pysytään aiheessa.

Terveiset täältä vuoden -18 poterosta. :salut:

MM-tason urheilijana sinä mr Kim oletettavasti edustat aavistuksen nuorempaa ikäpolvea itseeni verrattuna, joten ymmärrän/muistan kyllä maailmankuvasi. Kuulostaa ihan tutulta. Sellaisen seikan kuitenkin haluaisin mainita omalta kohdaltani, että moni joka on oikein tohkeissaan tästä maanpuolustusaktivismista saattavat jopa aiheuttaa tietynlaista, miten tän nyt nätisti sanoisi, vieroksuntaa sinänsä ihan isänmaallisissa ihmisissä. Harrastuksesi on ilmeisesti teille monelle niin koukuttava, että se kiihko jolla siihen suhtaudutaan purkautuu monasti sivullisen korviin hiukan huvittavana. Tätä en sano siinä mielessä että kyseessä olisi mitenkään huono harrastus, mutta käsittänet mitä ajan takaa.

Osaltaan tähän löytyy syy siitä, että melkein kaikki Suomen miehet ovat suorittaneet asepalveluksen joten heillä on oikeutetusti jonkinlainen käsitys lajista. Niin monet ruotuväestä siviiliin päässeet totesivat että paska keikka mutta tulipahan tehtyä. Ihan isänmaalisetkin reserviläiset. Tämän ajatuksen jälkeen on monella hiukan "noloa" innostua jostain jonka jätti taakseen aikuisuuden kynnyksellä ts lapsena.

Sanon vielä kerran. Arvostan nykymuotoista vapaaehtoista maanpuolustusharrastusta, mutta ei pidä masentua jos tuntuu että sitä arvostusta ei oikein meinaa saada osakseen kanssa ihmisiltä. Ei ne kuule olleet aktiivisimat suojeluskuntalaisetkaan niin palvottuja hahmoja edes omiensa joukossa kuin nykyään mielellään ajattelisi. Vaikka Suomen pelastukseksi koituivatkin.

Itsenäisyys vaan tuppaa olemaan itsestäänselvyys valtaosalle ihmisiä eikä sillä ole alkuunkaan samanlaista euforista potkua kun oli vajaat sata vuotta sitten. Isänmaallisuus muuttuu vuosien vieriessä kansakunnalla ja meissä jokaisessa vanhetessamme. Jos joskus vielä tarvitaan talvisodan henkeä, on sen saavuttaminen ihme, kuten oli silloinkin. Se ei siis näyttäydy keskuudessamme nyt, ihmeet ilmenee silloin kun niitä ei kukaan uskonut tapahtuvan. Siksi niitä sanotaan jälkeenpäin ihmeiksi.

Otsikkoosi vielä. Maailman mittareilla mitattuna Suomi mielestäni edelleen luo pohjan yhtenäisyydelle ulkoisen- , siis perinteisen sotilaallisen uhan edessä. Uhrivalmius tulee olemaan varmaan alemmalla tasolla kuin viime kerralla, mutta niin se on vihollisellakin.

Ps. Ryssien lanaamisen lomassa kotimaiset sabotoijat kyllä menee wanhaan malliin. Sitä en epäile hetkeäkään.
 
Sivistyneistö, älymystö, lukeneisto. Ja kun muilta kysytään, ao. itsensä johonkin ryhmistä luokitellut henkilö saattaakin kuulua ihan toiseen joukkoon. Sivistyneistöllä ja älymystöllä voi olla joskus poikkeavia näkemyksiä, voiko toinen sivistyneistöön ja älymystöön kuuluva lukeutua piireihin.
Joo, papereiden perustella voi kuulua sivistyneistöön, mutta osaako olla sivistynyt?
Minulla on ainakin taipumus katsella ensiksi kaverin ulosantia ja käytöstä, ja kas kummaa, aika usein ei uskoisi, että tyyppi kuuluu joihin noista kolmesta ryhmästä.

Ja tämä oli sitten yleistä lätinää, ei suunnattu ketään vastaan tällä palstalla.
 
Yhtenäisyyden tavoitteluun avaus oli aika reipas.

Minäkin olen jonkin verran vapaaehtoisia tehnyt, mutta en oleta kansan tuovan kukkia rappusille sen vuoksi tai pussaavan persettäni. Tuskin naapurini tietävät, minne ajoittain häviän. En patsastele pihalla suojeluskuntapuvussa, vaan verkkareissa leikkaan nurmikkoa ja haen marketista ruokaa. Tavallista elämää.

Meidän porukassa on monenlaista yhteiskuntataustaa. Ei puhuta politiikkaa, kun on sitä muuta tekemistä. Sitä asiaa vain. Kykenisin kyllä, mutta se ei kuulu alkaa meuhuamaan, kun on yhteinen tavoite. Olemme tarkkoja siitä, että uusien rambojen Varusteleka-viritykset katoavat siviilikassiin. Vain PV:n kanssa yhdenmukainen kelpaa meille. Olen saanut myös johtaa porukkaa, joka on yhtenäinen joukko. Ei kysytä, onko joku vihreä, työläinen, sivistynyt tai sivistymätön vaan haetaan osaamista ja toivotaan, ettei koskaan tarvitse sitä käyttää. Pohjimmiltaan ajattelemme, että osaltamme vapaaehtoisena varmistamme sitä asiaa, jatkamme tehtävää, jota jotkut paljon vaikeammissa olosuhteissa ovat tehneet, toisin muodoin.
 
Jos pienet vihreät miehet ilmestyy kutsumatta siirtelemään itärajapyykkejä niin mä uskoisin että se ilmiönä saa synapsit napsumaan sen verran räyhäkkäästi tukevimmankin kukkahatun, vihreän jne. aivojen ongelmanhavainto-alueella ettei sitä enää pysty selittämään itselleen eikä muille rikkautena tahi voimavarana vaan alkaa etsiä ongelmanratkaisua maanpuolustuksesta kuten muutkin.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top