Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Suomen asepalvelus ei seuraa muita Pohjoismaita

Viestiketju osiossa 'Kotimaan uutiset' , aloittaja Tvälups, 26.03.2014.

  1. Tvälups

    Tvälups Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    03.05.2010
    Viestejä:
    5,879
    Tykkäykset:
    590
    Pisteet:
    1,286
    yle 26.3.2014 klo 6:55
    Suomen asepalvelus ei seuraa muita Pohjoismaita
    Pohjoismaiden asepalveluskäytännöt eroavat – ja erkaantuvat toisistaan. Ruotsissa on siirrytty ammattiarmeijaan, ja Norjassa asevelvollisuus koskee pian naisiakin. Suomessa armeijan kokoonpano säilyy samanlaisena pitkälti Venäjän takia.
    [​IMG]
    Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka
    Asevelvollisuusjärjestelmä ei koe suuria muutoksia ainakaan lähitulevaisuudessa – se lienee harvoja asioita, joista asevelvollisuuden puolustajat ja vastustajat ovat samaa mieltä.

    Suomen nykyisen järjestelmän puolustajien mukaan hyväksi havaittua järjestelmää ei ole syytä vaihtaa, ja toisaalta nykyistäkin järjestelmää muokkaillaan jatkuvasti. Esimerkiksi naisten vapaaehtoinen asepalvelus otettiin käyttöön vuonna 1995.

    Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) muistuttaa myös viime hallituskaudella toimineesta Risto Sillasmaan työryhmästä, jonka esittämiä muutosehdotuksia on toteutettu ahkerasti.

    – Esimerkiksi varusmiesten lomamatkat ovat tulleet maksuttomaksi, ja ihan säästösyistä varusmiespalvelusaikaa lyhennettiin viime vuonna 15:llä vuorokaudella. Eli yleinen asevelvollisuus elää jatkuvasti ajassa, mutta sen periaatteet ovat olleet lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan muuttumattomia.

    Myöskään everstiluutnantti ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Arto Nokkala ei usko suuriin muutoksiin ainakaan 20–30 vuoteen. Hän pohtii joitakin haasteita, jotka saattaisivat edeltää näitä muutoksia.



    Uhkakuva, jossa Suomi joutuisi Venäjän kanssa sellaiseen aseelliseen konfliktiin, että siihen tarvittaisiin nykyisen kokoista reserviä, ei ole tästä maailmasta.

    - Kai Raninen

    – Yksi tällainen on yhteiskunnan yleinen muutos, joka saattaisi murentaa pohjaa, joka asevelvollisuuden taustalla on ollut. Myös ilmeisesti sukupuolten välinen tasa-arvo etenee, eli voitaisiin kysyä, onko asepalvelus vain miehiä varten.
    Nokkalan mukaan yksi haaste voisi olla myös se, ettei ole tarpeeksi palveluskelpoista väkeä eikä siten saataisi nykyisen kokoista kapasiteettia.

    – Turvallisuusympäristön muutos voi myös johtaa siihen, että tarkistetaan maan uhkakuvia ja tullaan mahdollisesti toimeen nykyistä pienemmällä armeijalla.

    Puolustajat: Suomea ei voi verrata muihin maihin
    Armeijan vahvuus muissa Pohjoismaissa on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Tanskassa ja Norjassa on asevelvollisuus, mutta hieman eri käytännöin ja pienemmällä reservillä. Norjassa asepalvelus muuttuu pakolliseksi myös naisille todennäköisesti parin vuoden päästä. Ruotsi on siirtynyt ammattiarmeijaan, ja Islannilla ei ole armeijaa lainkaan.

    Vaikka muissa Pohjoismaissa on muuten paljon samaa Suomeen nähden, asepalvelusjärjestelmää ei dosentti Arto Nokkalan mukaan voi vertailla niihin, eikä oikeastaan mihinkään muuhun maahan.

    – Suomella on rajanaapuri, jonka kanssa on paitsi yhteistyötä myös konfliktihistoriaa. Ruotsilla on aivan eri tilanne. Lisäksi Norja ja Tanska ovat Nato-maita, mikä vaikuttaa paljon siihen, minkälaista puolustusta maat ovat kehittäneet.

    Nokkalan mukaan Ruotsin malli, eli ammattiarmeija, ei sovi missään nimessä Suomelle.



    Yleinen asevelvollisuus elää jatkuvasti ajassa, mutta sen periaatteet ovat olleet lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan muuttumattomia.

    - Jussi Niinistö

    – Suomella on aivan eri sijainti tässä Venäjän naapurissa. Lisäksi Ruotsissa asevoimat on suunnattu vahvasti kansainvälisiin tehtäviin. Suomessa tarvitaan se 230 000:n vahvuus sota-aikaa ajatellen, ja Ruotsin noin 5 000 henkilöä ei riitä Suomelle. Myös ammattiarmeijan henkilöstömenot tulisivat kalliiksi.
    Näin vahvoja joukkoja perustellaan Suomen laajalla maa-alueella ja liittoutumattomuudella.

    – Periaatteena meillä on alueellinen puolustusjärjestelmä, mikä vaatii huomattavasti enemmän joukkoja kuin mitä Ruotsi, Tanska ja Norja ovat päättäneet, kertoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Niinistö.

    Puolustusvoimien koulutuspäällikkö Hannu Hyppönen puhuu niin ikään asevelvollisuuden puolesta. Hänen mukaansa asevelvollisuus tarvitaan koko maan puolustukseen. Armeijan toimivuudesta kertoo muun muassa alokkaiden tyytyväisyys.

    – Nuoret ovat historiamme tyytyväisimpiä asepalvelukseen: kolmella viime saapumiserällä alokkaiden tyytyväisyys on ollut aina vaan edellistä parempi. Ja kun alokkaat ovat tyytyväisiä, voidaan olettaa, että he ovat oppineetkin entistä paremmin armeijassa, Hyppönen kertoo.

    Nykyjärjestelmän puolustajat ovat myös yhtä mieltä siitä, että naisten vapaaehtoista asepalvelusta ei muuteta pakolliseksi: sille ei ole tarvetta eikä resursseja.

    Kieltäytyjät: Suomen uhkakuvat eivät ole tätä päivää
    Armeijasta kieltäytyjille Nokkala muistuttaa siviilipalvelusjärjestelmästä. Totaalikieltäytyjen valvonta- tai vankeusrangaistus saa hänen tukensa.



    Suomella on rajanaapuri, jonka kanssa on paitsi yhteistyötä myös konfliktihistoriaa.

    - Arto Nokkala

    – Hyvin vaikea sille on löytää vaihtoehtoa. Jos perustuslaissa on määrätty yhteiskunnallisia velvollisuuksia, joita henkilö ei täytä mitenkään, on aina sanktioita tiedossa.
    Armeijan vastustajien mukaan Suomen nykyjärjestelmä on vanhanaikainen eikä vastaa nykyajan todellisia uhkakuvia tai tarpeita. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan asevelvollisuus- ja siten siviilipalvelusjärjestelmä olisi syytä lakkauttaa, ja mitä pikemmin sen parempi.

    – Nykyistä huomattavasti parempi ja rationaalisempi olisi edes malli, jossa sotilaallinen maanpuolustus perustuu vapaaehtoisista koulutettavaan reserviin, sanoo Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kai Raninen.

    Raninen huomauttaa, että asevelvollisuutta ei ole juuri missään muualla, joten mallimaita löytyy Euroopasta. Keskustelua asevelvollisuudesta ei Ranisen mielestä pitäisi käydä nykyisistä lähtökohdista eikä historian näkökulmasta.

    – Kyllä Venäjä on monien muidenkin nähden Euroopan laidalla, mutta se ei ole estänyt asevelvollisuudesta luopumista monissa maissa. Uhkakuva, jossa Suomi joutuisi Venäjän kanssa sellaiseen aseelliseen konfliktiin, että siihen tarvittaisiin nykyisen kokoista reserviä, ei ole tästä maailmasta.

    Ranisen mukaan myöskään perustelu joidenkin maiden liittoutumisella ei ole pätevä: Nato ja asevelvollisuus eivät ole todellakaan kaksi eri vaihtoehtoa.

    Norjalaiset tyytyväisiä armeijaansa
    Norjasta puhelimella tavoitetut nuoret ovat tyytyväisiä maansa asepalvelukseen. 21-vuotias norjalaistyttö Bibbi Duusi kuuluu ikäluokkaan, joka oli mukana uuden asepalvelusjärjestelmän kokeilussa vuonna 2011. Tuolloin kaikille 18-vuotiaille tytöille ja pojille lähetettiin kirje, jossa heidät kutsuttiin armeijan tutustumispäivään.

    Tutustumispäivän perusteella tytöt saivat valita, lähteäkö armeijan harmaisiin vai ei. Duusi lähti, ja on tyytyväinen valintaansa.

    – Minua kohdeltiin hyvin ja tasavertaisesti miesten kanssa, mikä on mielestäni tärkeää. Minusta Norjan asepalvelusjärjestelmä toimii hyvin, hän kertoo.

    Duus tuntee monia naisia, jotka ovat kieltäytyneet asepalveluksesta. Hän arvelee, että syy kieltäytymiseen on kuitenkin ennemmin fyysisissä ominaisuuksissa kuin armeijan vastaisissa aatteissa.

    – Monien ystävieni mielestä armeija kuuluu miehille ja se on liian rankka naisille.

    Kolmekymppinen norjalaismies Thomas Anguset muistaa niin ikään armeija-aikansa hyvänä kokemuksena.

    – Asepalvelusaikana nuori todella kasvaa aikuiseksi ja oppii esimerkiksi selvitymään luonnossa. Norjassa asepalvelusaika riippuu paljolti siitä, missä sen suorittaa. Alokas voi kyllästyä kuoliaaksi tai saada erittäin mielenkiintoisen ajan, hän naurahtaa.

    Anguset kannustaa nuoria armeijan harmaisiin.

    – Minusta ne, jotka kieltäytyvät, ovat juuri niitä, joiden pitäisi suorittaa armeija!
     

Jaa tämä sivu