Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen

Tämä ei varsinaisesti ole puolustusyhteistyötä, mutta kiinnostuneena odottelen, tuleeko tästä tarkkailulennosta mitään vai onko ruotsalaisilla taas masu pipi, kun pitäisi lentää.

Suomalainen tarkkailuryhmä koostuu seitsemästä henkilöstä, minkä lisäksi mukana on tarkkailija Latviasta. Koneessa on kuuden hengen ruotsalaismiehistö.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016041121399797_ul.shtml
 
Hankala sanoa, odottaako päässä alttari, mutta aika vakain askelin tässä astellaan.

Hyvä homma ilmavoimien näkökulmasta. Päästään tiivistämään yhteistyötä myös taistelunjohdon ja tukeutumisen saralla. Toiminta ei ole enää pelkästään ilmojen veikkojen veljellistä kisailua taivaan sinessä, vaan tässä rakennetaan nyt tosissaan yhteistä operatiivista ilmapuolustuskykyä.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Suomi Ruotsi ilamvoimat-50545

KSML: Hornetit ja Gripenit kohtaavat uudenlaisissa yhteisharjoituksissa

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat aloittavat uudenlaiset yhteisharjoitukset syksyllä.

d8ae36ab6f401e31628d3b4571c9415b568391d42ea31b8751aa0a844b86bb8b


Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteisharjoittelua on suunniteltu jatkettavan tulevina vuosina. (Ilmavoimat)

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat aloittavat tiiviimmän yhteistyön. Suomen ilmavoimat osallistuu syyskuussa Horneteillaan ensi kertaa Ruotsissa maan kansalliseen ilmaoperaatioharjoitukseen, kertoo Keskisuomalainen.

Ruotsin Gripen-hävittäjät osallistuvat puolestaan Suomessa lokakuussa järjestettävään ilmaoperaatioharjoitukseen. Harjoitus on aiemmin operoitu kansallisesti.

Toiminta perustuu puolustusministeriöiden viime vuonna julkaisemaan raporttiin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämisestä.

Ilmaharjoittelun lisäksi pyritään sovittamaan yhteen naapurimaiden johtamis- ja operaatiomenetelmiä. Yhteisharjoittelua on suunniteltu jatkettavan tulevina vuosina.
 
Laitoin oheisen jo Ruotsi-uutisten puolelle, mutta miten mahtaa vaikuttaa omaan yhteistyöhömme Ruotsin kanssa? Vastaako tämä kenties joitain omia sopimuksiamme?

http://www.svd.se/avtal-om-forsvarssamarbete-med-storbritannien/om/det-skarpta-sakerhetslaget
Sverige skriver försvarsavtal med Storbritannien
Försvarsminister Peter Hultqvist (S) kommer inom kort att skriva under ett avtal om fördjupat försvarssamarbete med sin brittiske kollega Michael Fallon, kan SvD rapportera.

Undertecknandet innebär att Sverige har bilaterala försvarsöverenskommelser med Natos två tyngsta medlemsländer, USA och Storbritannien.
 
Ruotsin tv4:lla eilen veret seisauttava uutinen Gripenien taistelukunnosta, etsikäähän. Vähän väliä kuuluu kummia ruotsinmaalta.
 
Kun toinen kotimainen ei taivu, haluatko referoida?

EDIT: Ei tarvetta, löysin mtv:ltä suomenkielisen uutisen.
 
Viimeksi muokattu:
Asiat etenevät.

http://yle.fi/uutiset/mahdollisuus_...minen_sukellusvenejahdissa_onnistuisi/8926090
Mahdollisuus lähettää sotilaita ulkomaille laajenee – Ruotsin auttaminen sukellusvenejahdissa onnistuisi
Hallituksen esityksen mukaan puolustusvoimilla olisi edellytykset osallistua nykyistä laajemmin kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan.
Hallitus esittää puolustusvoimien tehtävien muuttamista niin, että Suomella olisi jatkossa edellytykset osallistua nykyistä laajemmin kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Lakiin lisättäisiin samalla säännökset kansainvälisen avun vastaanottamisesta.

Nykyisen lain kanssa ongelmia on viime aikoina aiheuttanut esimerkiksi se, että Suomen sotilaallinen avunanto Ranskalle sen esitettyä EU:n turvatakuiden aktivointia ei ollut mahdollista. Myöskään Suomen osallistuminen sukellusvene-etsintään Ruotsin aluevesillä ei ole nykyisen lain mukaan onnistunut.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan lakimuutos lisäisi puolustusvoimille uuden lakisääteisen tehtävän oman maan puolustamisen, virka-avun antamisen ja kansainvälisen kriisinhallinnan lisäksi. Mikäli laki hyväksytään, on puolustusvoimien yhtenä tehtävänä jatkossa kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen.

– Jos Ruotsissa tehdään sukellusvenehavainto voitaisiin siihen liittyvässä etsintätyössä pyytää meiltä apua. Ruotsissa on myös vastaava prosessi parhaillaan käynnissä, Niinistö sanoo.

Suomen avunpyyntö olisi vakava paikka
Tilanne jossa Suomi lähtisi pyytämään sotilaallista apua, tarkoittaisi käytännössä vakavaa kriisiä tai konfliktia. Niinistö toivoo, että apua ei koskaan jouduta pyytämään. Jos siihen kuitenkin päädytään, pyytäisi Suomi apua käytännössä muilta EU-mailta, ja saatavan avun luonne riippuisi avunantajamaasta.

– Voisin kuvitella, että silloin pyydettäisiin ilmavoimien ja merivoimien apua. Maavoimien apu tulisi aina hitaammin, Niinistö arvioi.

Avunannon ja vastaanottamisen velvoite koskee ensisijaisesti ammattisotilaita, mutta reserviläisten suostumuksella myös heitä voitaisiin käyttää kansainvälisissä tehtävissä.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle tänään torstaina. Hallitus ehdottaa lakien tulevan voimaan mahdollisimman pian.
 
Mielenkiintoista! Tässä se "pieni" ero, Ruotsi ilmoittaa suoraan laskevansa Naton lentokoneita ja sota-aluksia alueelleen jos Venäjä uhkaa sitä sotilaallisesti, Suomi vaikenee. Onneksi ei kuitenkaan mantrattu, että puolustuksemme perustuu "uskottavaan itsenäiseen puolustuskykyyn". Veikenemiseen on varmasti syynsä, mutta on vaikea uskoa, että meillä tositilanteessa kieltäydyttäisiin avusta jos sitä tarjottaisiin. Tässä on kuitenkin erotettava toisistaan ennakoiva apu ja apu tilanteen jo ollessa päällä. Naton jäsenyys poistaisi tämän eron!


http://www.elisa.net/dn-ruotsi-mobilisoi-koko-armeijansa-sotaharjoituksessa/
DN: Ruotsi mobilisoi koko armeijansa sotaharjoituksessa
02.06.2016 09:20 STT |
Ruotsi mobilisoi nopeasti koko armeijansa maaliskuussa sotilasliitto Naton CMX-karttaharjoituksessa. Harjoituksessa reagoitiin Venäjältä tulevaan sotilaalliseen uhkaan, kertoo Dagens Nyheter.

Ruotsi päästi myös Naton lentokoneet ja sota-alukset alueelleen.

CMX-harjoitukseen ei osallistu sotilaita, vaan Naton jäsenmaat ja kumppanit harjoittelevat yhdessä päätöksentekoa erilaisissa kriisitilanteissa.



http://www.ilkka.fi/uutiset/ulkomaa...ien-kohtelusta-karttaharjoituksessa-1.2060838
Suomi vaikenee Nato-hävittäjien kohtelusta karttaharjoituksessa
02.06.2016 16:02

image.jpg
Toukokuussa Ruotsin ja Suomen merivoimilla oli yhteinen harjoitus Gotlannin merialueilla. LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
TUKHOLMA

Ruotsi mobilisoi nopeasti koko 60  000 sotilaan armeijansa sotilasliitto Naton CMX-karttaharjoituksessa maaliskuussa, uutisoi Dagens Nyheter.

Lehden mukaan harjoituksessa Naton jäsenmaat joutuivat hybridisodan kohteeksi. Niihin kohdistui koko joukko sotilaallisia, puolisotilaallisia ja siviiliuhkia, joita kehittyi samaan aikaan Pohjois- ja Etelä-Euroopassa. Itämeren alueen valtiota uhkasi itäinen suurvalta, jota ei diplomaattisista syistä harjoituksessa kuitenkaan kutsuttu Venäjäksi.

Suomen merkittävin sotilaallinen panos karttaharjoituksessa oli vastata oman alueensa puolustamisesta, sanoo ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Timo Kantola.

Harjoitukseen osallistuttiin virkamiesten voimin ulko- ja puolustusministeriöstä ja Puolustusvoimista. Siitä millaisella voimalla Suomi osallistui, Kantola on vaitonainen.

–  Karttaharjoituksessa Naton puolelta kysytään, mitä Suomi on valmis tekemään, ja Suomen puolelta kerrotaan, mihin ollaan valmiita.

Kantola ei kerro, päästikö Suomi karttaharjoituksessa Naton lentokoneita ja sota-aluksia alueelleen Ruotsin tavoin. Hän ei myöskään tarkenna, mistä uhka tuli tai oltiinko harjoituksen aikana yhteydessä Suomen poliittiseen johtoon.

–  Normaaliin tapaan poliittinen johto on tietoinen merkittävistä kysymyksistä. Poliittista johtoa tietenkin informoitiin ennen harjoitusta.

Oppia tositilanteen varalta

Ruotsi ja Suomi olivat ainoat Natoon kuulumattomat maat, jotka osallistuivat harjoitukseen. Sotilasliiton ennen harjoitusta antaman tiedotteen mukaan kaksikko toimi harjoituksessa "jäsenmaiden rinnalla".

Kantola pitää harjoitusta menestyksenä: kumppanimaiden osallistumista testattiin aivan uudella tavalla. Oppia saatiin muun muassa tiedonkulusta ja kommunikoinnista.

CMX-harjoitukseen ei osallistu sotilaallisia joukkoja, vaan Naton jäsenmaat ja kumppanit harjoittelevat yhdessä päätöksentekoa erilaisissa kriisitilanteissa.

Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että karttaharjoituksissa linjataan ja roolitetaan Suomen asema Nato-kumppanina.

STT
 
Mielenkiintoista! Tässä se "pieni" ero, Ruotsi ilmoittaa suoraan laskevansa Naton lentokoneita ja sota-aluksia alueelleen jos Venäjä uhkaa sitä sotilaallisesti, Suomi vaikenee. Onneksi ei kuitenkaan mantrattu, että puolustuksemme perustuu "uskottavaan itsenäiseen puolustuskykyyn". Veikenemiseen on varmasti syynsä, mutta on vaikea uskoa, että meillä tositilanteessa kieltäydyttäisiin avusta jos sitä tarjottaisiin. Tässä on kuitenkin erotettava toisistaan ennakoiva apu ja apu tilanteen jo ollessa päällä. Naton jäsenyys poistaisi tämän eron!


http://www.elisa.net/dn-ruotsi-mobilisoi-koko-armeijansa-sotaharjoituksessa/
DN: Ruotsi mobilisoi koko armeijansa sotaharjoituksessa
02.06.2016 09:20 STT |
Ruotsi mobilisoi nopeasti koko armeijansa maaliskuussa sotilasliitto Naton CMX-karttaharjoituksessa. Harjoituksessa reagoitiin Venäjältä tulevaan sotilaalliseen uhkaan, kertoo Dagens Nyheter.

Ruotsi päästi myös Naton lentokoneet ja sota-alukset alueelleen.

CMX-harjoitukseen ei osallistu sotilaita, vaan Naton jäsenmaat ja kumppanit harjoittelevat yhdessä päätöksentekoa erilaisissa kriisitilanteissa.



http://www.ilkka.fi/uutiset/ulkomaat/suomi-vaikenee-nato-hävittäjien-kohtelusta-karttaharjoituksessa-1.2060838
Suomi vaikenee Nato-hävittäjien kohtelusta karttaharjoituksessa
02.06.2016 16:02

image.jpg
Toukokuussa Ruotsin ja Suomen merivoimilla oli yhteinen harjoitus Gotlannin merialueilla. LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
TUKHOLMA

Ruotsi mobilisoi nopeasti koko 60  000 sotilaan armeijansa sotilasliitto Naton CMX-karttaharjoituksessa maaliskuussa, uutisoi Dagens Nyheter.

Lehden mukaan harjoituksessa Naton jäsenmaat joutuivat hybridisodan kohteeksi. Niihin kohdistui koko joukko sotilaallisia, puolisotilaallisia ja siviiliuhkia, joita kehittyi samaan aikaan Pohjois- ja Etelä-Euroopassa. Itämeren alueen valtiota uhkasi itäinen suurvalta, jota ei diplomaattisista syistä harjoituksessa kuitenkaan kutsuttu Venäjäksi.

Suomen merkittävin sotilaallinen panos karttaharjoituksessa oli vastata oman alueensa puolustamisesta, sanoo ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Timo Kantola.

Harjoitukseen osallistuttiin virkamiesten voimin ulko- ja puolustusministeriöstä ja Puolustusvoimista. Siitä millaisella voimalla Suomi osallistui, Kantola on vaitonainen.

–  Karttaharjoituksessa Naton puolelta kysytään, mitä Suomi on valmis tekemään, ja Suomen puolelta kerrotaan, mihin ollaan valmiita.

Kantola ei kerro, päästikö Suomi karttaharjoituksessa Naton lentokoneita ja sota-aluksia alueelleen Ruotsin tavoin. Hän ei myöskään tarkenna, mistä uhka tuli tai oltiinko harjoituksen aikana yhteydessä Suomen poliittiseen johtoon.

–  Normaaliin tapaan poliittinen johto on tietoinen merkittävistä kysymyksistä. Poliittista johtoa tietenkin informoitiin ennen harjoitusta.

Oppia tositilanteen varalta

Ruotsi ja Suomi olivat ainoat Natoon kuulumattomat maat, jotka osallistuivat harjoitukseen. Sotilasliiton ennen harjoitusta antaman tiedotteen mukaan kaksikko toimi harjoituksessa "jäsenmaiden rinnalla".

Kantola pitää harjoitusta menestyksenä: kumppanimaiden osallistumista testattiin aivan uudella tavalla. Oppia saatiin muun muassa tiedonkulusta ja kommunikoinnista.

CMX-harjoitukseen ei osallistu sotilaallisia joukkoja, vaan Naton jäsenmaat ja kumppanit harjoittelevat yhdessä päätöksentekoa erilaisissa kriisitilanteissa.

Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että karttaharjoituksissa linjataan ja roolitetaan Suomen asema Nato-kumppanina.

STT


Toiminta on varmaan noissa harjoituksissa ollut saman myös Suomenkin kohdalla..sitä ei vaan "haluta = uskalleta" kertoa...:facepalm:
 
Tosiaan Ruotsalainen panssarijalkaväki ollut vauhdissa METSO16-harjoituksessa Vuosangassa, tuoden varmasti arvokasta kokemusta Kainuun ja Jääkäriprikaatien sotilaille jotka eivät normaalisti tuollaisia vastustajia saa (tähän ei lasketa T-55+XA komboja).

Koskakohan Ruotsalaiset uskaltaisivat tuoda ihan vaikka kokonaisen komppaniallisen Suomeen?
 
Tosiaan Ruotsalainen panssarijalkaväki ollut vauhdissa METSO16-harjoituksessa Vuosangassa, tuoden varmasti arvokasta kokemusta Kainuun ja Jääkäriprikaatien sotilaille jotka eivät normaalisti tuollaisia vastustajia saa (tähän ei lasketa T-55+XA komboja).

Koskakohan Ruotsalaiset uskaltaisivat tuoda ihan vaikka kokonaisen komppaniallisen Suomeen?

Yhtään halveeraamatta ruotsalaisia, kuinkahan arvokasta kokemusta Suomalaiset voivat saada ruotsalaisilta? enemmän arvostan kokemusta harjoittelusta maan kanssa, joka on ollut joskus tositoimissaVaikka toisaalta, onhan ruotsalainen luonteeltaan tunnontarkka, täsmällinen ja kehityksen kärjessä...CV9030 osaisi varmaa kertoa jotain.
 
Tosiaan Ruotsalainen panssarijalkaväki ollut vauhdissa METSO16-harjoituksessa Vuosangassa, tuoden varmasti arvokasta kokemusta Kainuun ja Jääkäriprikaatien sotilaille jotka eivät normaalisti tuollaisia vastustajia saa (tähän ei lasketa T-55+XA komboja).

Koskakohan Ruotsalaiset uskaltaisivat tuoda ihan vaikka kokonaisen komppaniallisen Suomeen?
Komppanian tuonti on vaikeata, kun pitää saada lomat ja ylityökiintiöt sovitettua ja kaiken lisäksi maavoimista puuttuu 5 000 sopimusreserviläistä, tai kuten he sanovat osa-aikaista sotilasta.

No tuo on kyllä suunta että ensin kompania vieraassa pataljoonassa ja myöhemmin pataljoona prikaatissa.

Saa nähdä mikä on Suomalainen osallistuminen kun Aurora 2017 käynnistyy Ruotsissa. Osanottajamäärän ilmoitetaan olevan 16 000 josta neljäsosa makkaranpaiston erikoismiehiä, eli kodinturvahenkilöitä. Kaikki aselajit ovat mukana harjoituksessa.
 
Ministeri Niinistö: Naton vahvistuva läsnäolo rauhoittanee Itämerta
xlarge-puolustusministeriniinisto-3.jpg

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) arvioi, että päätös vähentää epäselvyyttä Baltian maiden asemasta. KUVA: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia
Kotimaa 14.6.2016 23:38
STT
Mainos
Sotilasliitto Naton vahvistuva läsnäolo Itä-Euroopassa todennäköisesti rauhoittaa Itämeren tilannetta, arvioi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).

Nato-maat päättivät tiistaina, että Baltian maihin ja Puolaan lähetetään kuhunkin pataljoonan verran joukkoja. Se tarkoittaa noin tuhatta sotilasta maata kohti.

Niinistö arvioi, että päätös vähentää epäselvyyttä Baltian maiden asemasta.


– Ei jää ainakaan kenellekään epäselvää, että näitä maita Naton puitteissa puolustetaan, Niinistö sanoi Brysselissä, jossa hän osallistui Naton kokoukseen.

Suomi ja Ruotsi oli kutsuttu työillalliselle, jonka aiheena oli EU:n ja Naton yhteistyön tiivistäminen. Pyrkimyksenä on lisätä yhteistyötä muun muassa hybridiuhkiin vastaamisessa ja ihmissalakuljetuksen vastaisissa operaatioissa Välimerellä.

Niinistö sanoi korostaneensa omassa puheenvuorossaan yhteisen harjoittelun ja tietojenvaihdon merkitystä.

– Yhteisissä harjoituksissa päästäisiin parhaiten näkemään, minkälaisia toimia Naton ja EU:n kannattaa tehdä, kun halutaan hybridisodankäyntiin vastata.

Yhteisharjoituksia on vaikea käytännössä toteuttaa Kyproksen ja Turkin sitkeän kiistan takia. EU-maa Kypros estää yhteistyötä EU-pöydissä kun taas Nato-maa Turkki toimii jarruna Naton puolella.

Perde sanoo, että ei todellakaan rauhoita! Nyt olisi aika puolustusministerin tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa!!!
 
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusvoimille yhteinen taisteluasu...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061521733001_uu.shtml

Käsittääkseni juttuhan on niin, että maastokuvion ei suinkaan tarvitse olla kaikilla sama, se ei ole iso homma vaihtaa koneeseen uusi materiaali ja jatkaa siitä. Mutta tuossa lienee se hyvä puoli, että jatkossa maastopukua ei olla suunniteltu paraatikäyttöä varten.

Ehkä ne voisi myös tilata lomapuvut yhdessä. Jälleen materiaalin värejä voisi vaihdella tarpeen mukaan.
 
Maastokuviot on sen oman toimintaympäristön mukaisia. Suomessa ja Ruotsissa varmaan eniten yhtäläisyyksiä sen suhteen. Onkohan Ruotsissa jotain uutta tai lainattua tältä osin luvassa vai menevätkö vanhalla? Ulkomaanoperaatioihin ja muihin erikoisempiin olosuhteisiin sitten yhteinen kuvio.

Mitään lomapukuja (paraatipukuja) ei tarvita. Paraateissa ei kuulu näyttää hyvältä vaan esitellä realistisesti toimintaa, soittokunnat ym. edustusporukat on sitten eri juttu. Moderni maastopuku on ihan kelpo myös lomille, kuhan se on puhdas ja ehjä.
 
Maastokuvio on omansa kaikilla, vain leikkaus, koko yms on sama. Tosin epäilen ton kokosysteemin toimivuutta.
 
Ehkä kuitenkin huomaa, lentääkö vastaan Gripen vaiko joku muu ;)
"Vastustaja ei voi tietää, onko vastassa Suomen vai Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat"

Suomi ja Ruotsi varautuvat sotaan yhdessä tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan nopeammin kuin kuvitellaan.

  • 7ce6565245c73ed43280ed5c337fb31f092f24bfcac34d0f996c9ecdb73cad51

    Ruotsin ja Suomen alukset Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa.

    (handout Michaela Linge / Förvarsmakten)
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternakkirjoittaa Suomen Kuvalehdessä Suomen ja Ruotsin yhteisestä valmistautumisesta. Hänen mukaansa osa poliitikoista ei vielä hahmota Suomen, Ruotsin ja USA:n sotilaallisen yhteistyön syvyyttä.

Salonius-Pasternak toteaa Ruotsin allekirjoittaneen viime viikolla sopimuksen sotilaallisen yhteistyön syventämisestä Yhdysvaltojen kanssa.

– Sivustakatsoja voisi miettiä, onko kylmän sodan aikana voimassa ollut 'den dolda alliansen' herätetty henkiin – eli Ruotsi saamassa epäviralliset turvatakuut vaikka se ei kuulu sotilasliittoon. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön, joka sekin on syventynyt odottamattoman nopeasti viime vuosien aikana, hän kirjoittaa.

Tutkija toteaa reilut kaksi vuotta sitten allekirjoitetun MOU:n (Memorandum of Understanding), jossa maiden puolustushallinnoille annettiin tehtäväksi selvittää, mitä kaikkea yhteistyötä voisi tehdä. Kymmenen sivun raportti tuli myöhemmin julkisuuteen; salainen versio on kertaluokkaa pidempi.

– Yhteistyö kattaa nyt lähes kaiken korkeimman poliittisen tason salatuista viestintäyhteyksistä, yhteisen merivoimien osaston ja osittain integroitujen ilmavoimien luomiseen. Raportin tärkein anti on kuitenkin jäänyt lähes huomaamatta Suomessa: tavoite on syvä operatiivinen yhteistoimintakyky sodassa.

Charly Salonius-Pasternak sanoo, että "tätä yhteistoimintakykyä rakennetaan yhteisissä harjoituksissa, kuten viime lokakuun BAANA 2015 -harjoituksessa, jossa ruotsalaiset Gripenit harjoittelivat suomalaisten maantietukikohtien käyttöä. Tai juuri päättynyt SWEFINEX, jossa Suomen ja Ruotsin yhteinen osasto hioi merellistä yhteistyötä".

– Maat myös automaattisesti vaihtavat meritilannekuvaansa. Tämän lisäksi on viitteitä siitä, että maat ovat lisänneet toistensa ymmärrystä omista puolustussuunnitelmistaan.

– Suuret yhteiset hankinnat, kuten hävittäjien tai laivojen uusiminen, eivät välttämättä luo yhteistoimintakykyä yhtä tehokkaasti kuin pienemmät satsaukset, jotka mahdollistavat salattujen viestiyhteyksien tai rajoja ylittävän logistisen ketjun luomisen.

Hänen mukaansa yhteistyö on joka tapauksessa jo niin läheistä, että "poliittisten päättäjien on yhdessä – harjoitusten kautta – päästävä tilanteeseen, jossa on nykyistä todennäköisempää, että maat aloittavat ja lopettavat mahdollisen kriisin tai sodan samaan aikaan".

Salonius-Pasternakin esimerkissä Suomi ja Ruotsi osallistuivat Naton strategiseen CMX-kriisinhallintaharjoitukseen. Ruotsi päätti pikaisesta koko asevoimiaan koskevasta mobilisaatiosta ja antoi ilmatilansa Naton käyttöön.

– Emme tiedä harjoituksen silloista tilannekuvaa, mutta on hyvin mahdollista, että Suomi tekisi eri päätöksen, etenkin ilmatilansa käytöstä – muutenhan joku voisi olettaa, että myös ohjusten ampuminen maamme yli olisi sallittua. Yhteistyön syventyessä tällaiset 'kansalliset' päätökset eivät olisi enää mahdollisia.

Toinen nopeasti syvenevän yhteistyön vaikutus hänen mukaansa on jo nyt, että "yhteistyö on luomassa niin kutsuttua fleet in being -efektiä jonka potentiaalinen vastustaja joutuu huomioimaan".

– Vastustaja ei siis voisi tietää, olisiko ilmassa ja merellä vastassa yhden tai kahden maan puolustusvoimat. Tämä epätietoisuus sitoo joukkoja ja aiheuttaa päänvaivaa hyökkäystä suunnitteleville.

– Epätietoisuuden ja epävarmuuden tarkoituksellinen kasvattaminen on myös yksi syvenevän yhteistyön paradokseista. On perin kiinnostavaa, että kaksi valtiota, jotka julkisesti puhuvat ulko- ja turvallisuuspoliittisen vakauden ja ennustettavuuden puolesta, ovat itse luomassa niin merkittävää epävarmuutta Itämeren alueella, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomiruotsi-51869
 
Back
Top