Suomen kalusto muiden mielestä

Hutiammuntoja tulee ja jos kaikki myydään BAE:lle, niin silloinhan ei puhuta kotimaisuudesta. Lähinnä tässä ajan sitä, että vaikka projekti kusahtaisikin hieman kalliiksi, kaikki raha jää kotimaahan ja työllistää sekä kouluttaa. Archer on tosiaan aika pieni otanta Ruotsin koko aseteollisuudesta. Pitäisi kaivaa enempi perusteita ja katsoa kokonaisuutta. Ruotsihan valitsi ammattiarmeijan, kun se olisi voinut myös säilyttää reservin.

Aseteollisuus

BAE on yksi suuri toimija ja Saab toinen. Mehän ostamme kohtalaisen paljon Saabilta, jos tutkit asiaa. Tavallaan saamme Ruotsin valtion tukemat tuotteet maailmanmarkkinahinnalla.

JAS:eja Ruotsi saa halvemmalla kuin muut, koska FMV omistaa oikeudet, mutta muissa rahat eivät yleensä riitä muun kun sen demosarjan ostoon, koska valtio syytänyt puolustusrahoja, ei teollisuustukia aseteollisuudelle. Tämän käsittämättömän kerhittämisen kustannusrakenteen takia viime porvarihallitus ottikin uuden kurssin ja halusia alkaa ostaa yleisesti "hyllystä". Sen takia AMV voitti BAE Hägglundsin teknisesti kehittyneemmän mutta protoasteella olleen tuotteen.

"Ammattiarmeija"

Ruotsin ""ammattiarmeijan" valinta" tapahtui 3 äänen enemmistöllä parlamentissa ja ajatuksella että saadaan valmiita yksiköitä siirtomaasotiin, anteeksi kriisinhallintaan. Ruotsissa poliitikot tekevät puolustusselvitykset (tietenkin pv:n avuin) ja useissa perättäisissä dissattiin sodan mahdollisuus Euroopassa.

Edelleen "ammattiarmeijassa" on 70 % erilaisia sopimusreserveiläisiä, joilla maks 1 kk vuodessa palvelusta. Noin 50k puolstusvoimain isoin yksittäinen osa on 22k kodinturva, jossa palvelsvelvollisuus minimissään 5-8 pvää vuodessa. Ammattiarmeija! Just! Kodintuva tekee nyt kokeita saataisiinko krh-joukkueita koulutettua. Muutoin tämä joukko on kevttä miliisiä.

Ja vielä siitä "ammattiarmeijasta". Ehkä parin vuoden kuluttua saadaan täysipäiväiset rekrytoitua, koska pienempi prosentti kuin arvioitu ottaa duunin 3kk:n alokaskoulutuksen jälkeen ja koska jäävät vain pari-kolme vuotta, oletetun 6v. sijasta. Osa-aoikaisten rivit saadaan täyteen tällä tahdilla 2023, tähän aneemiseen IO14 organisaatioon, jonka piti olla valmis -14, eikä ole tarkoitettu eikä suunniteltu kotimaan puolustukseen. Näitä 1 kk vuodessa kavereita on vaikea löytää, vaikka Ruotsi pyrkii eräiden virastojen kätköistä näitä rekrytoida.

Ja nimenomaan "rahat jää kotimaahan" on sielläkin ollut perustelu kotimaisen aseteollisuuden tosiasialliseen teollisuustukeen. Toimi ehkä kun puolustuksen osuus BKP:stä oli 4%, mutta ei toimi kun se nyt on heillä 1,1%, joka kuitenkin on 1,8x mitä meillä, ihan rahassa. Siellä on muutakin kustannusrakenteesta pilalla, josta kerran olen kirjoittanut tarkemmin, mutta en nyt ehdi hakea.
 
Aseteollisuus

BAE on yksi suuri toimija ja Saab toinen. Mehän ostamme kohtalaisen paljon Saabilta, jos tutkit asiaa. Tavallaan saamme Ruotsin valtion tukemat tuotteet maailmanmarkkinahinnalla.

JAS:eja Ruotsi saa halvemmalla kuin muut, koska FMV omistaa oikeudet, mutta muissa rahat eivät yleensä riitä muun kun sen demosarjan ostoon, koska valtio syytänyt puolustusrahoja, ei teollisuustukia aseteollisuudelle. Tämän käsittämättömän kerhittämisen kustannusrakenteen takia viime porvarihallitus ottikin uuden kurssin ja halusia alkaa ostaa yleisesti "hyllystä". Sen takia AMV voitti BAE Hägglundsin teknisesti kehittyneemmän mutta protoasteella olleen tuotteen.

"Ammattiarmeija"

Ruotsin ""ammattiarmeijan" valinta" tapahtui 3 äänen enemmistöllä parlamentissa ja ajatuksella että saadaan valmiita yksiköitä siirtomaasotiin, anteeksi kriisinhallintaan. Ruotsissa poliitikot tekevät puolustusselvitykset (tietenkin pv:n avuin) ja useissa perättäisissä dissattiin sodan mahdollisuus Euroopassa.

Edelleen "ammattiarmeijassa" on 70 % erilaisia sopimusreserveiläisiä, joilla maks 1 kk vuodessa palvelusta. Noin 50k puolstusvoimain isoin yksittäinen osa on 22k kodinturva, jossa palvelsvelvollisuus minimissään 5-8 pvää vuodessa. Ammattiarmeija! Just! Kodintuva tekee nyt kokeita saataisiinko krh-joukkueita koulutettua. Muutoin tämä joukko on kevttä miliisiä.

Ja vielä siitä "ammattiarmeijasta". Ehkä parin vuoden kuluttua saadaan täysipäiväiset rekrytoitua, koska pienempi prosentti kuin arvioitu ottaa duunin 3kk:n alokaskoulutuksen jälkeen ja koska jäävät vain pari-kolme vuotta, oletetun 6v. sijasta. Osa-aoikaisten rivit saadaan täyteen tällä tahdilla 2023, tähän aneemiseen IO14 organisaatioon, jonka piti olla valmis -14, eikä ole tarkoitettu eikä suunniteltu kotimaan puolustukseen. Näitä 1 kk vuodessa kavereita on vaikea löytää, vaikka Ruotsi pyrkii eräiden virastojen kätköistä näitä rekrytoida.

Ja nimenomaan "rahat jää kotimaahan" on sielläkin ollut perustelu kotimaisen aseteollisuuden tosiasialliseen teollisuustukeen. Toimi ehkä kun puolustuksen osuus BKP:stä oli 4%, mutta ei toimi kun se nyt on heillä 1,1%, joka kuitenkin on 1,8x mitä meillä, ihan rahassa. Siellä on muutakin kustannusrakenteesta pilalla, josta kerran olen kirjoittanut tarkemmin, mutta en nyt ehdi hakea.
BAE on EU:n, tuon supervallan hovivalmistaja. Sille ei kuitenkaan ole pakko myydä osuuksia mistään firmasta ja jos niin harkitusti kaupallisista ja teknillisistä hyötylähtökohdista. Minusta valtion tulisi kyetä aseteollisuuteen kriittisten järjestelmien osalta nykyistä laaajemmin. En myöskään tahtoisi verrata liian suoraan ruotsalaisten tapaan toimia, kuten asiat voisi Suomessa järjestää. Puolustusvoimat on myöskin valtiontukien osalta erityisasemassa ja turvallisuuspoliittiset hankinnat eivät ole (ei pitäisi olla, mutta viime vuosien lobbaus osoittaa käytännön olevan juuri Suomessa toisin) kilpailutuslainsäädännön alaisia, mikä tarkoittaa sitä ettei ole pakko ottaa jotain vaikkapa italialaista kenties hyvinkin skeidaa, mutta halvempaa tavaraa rinnalle jolloin lobbaus, poliittinen painostus ja edullisuus saattaa viettää ostoksen maasta ulos. Me emme muutenkaan pysty kiertämään tosiasiaa, että Suomi käyttää liian vähän rahaa armeijaansa, mutta asioiden perustelun kannalta oman aseteollisuuden laajuus olisi myöskin maahdollisesti tuottava tekosyy epäsuoraan tukeen armeijalle.

Mielestäni on yksiselitteistä, että kun Suomi ostaa aseita miljardilla eurolla ulkomailta, se miljardi euroa katoa Suomesta kuin possu karsinasta jouluaattona. Ei palaa. Jos samalla fyrkalla ostetaan tavaraa Suomesta, se raha on periaatteessa kokonaan Suomessa. Tokihan oikeasti alihankintaa monissa asejärjestelmissä tapahtuu yli rajojen, mutta pointti lienee selvä. Tässä 100% vissi ero.

Archeriahan ruotsalaiset eivät ole tainneet itselleen ostaa kuin 18 vai oliko se 24 kappaletta. Pointti toteutuu tuossa. Ruotsalainen ylisuuri teollisuus ja huono organisointi sekä kokonaisuuksien kehno valmistelu tuottavat tuollaista kauraa. Ei tässä ole mitään epäselvää. Suunnitellaan vaikkapa AMV:n alustalle 155mm tykki. Tehdään sopimus vaikkapa 300kpl hankinnasta sanktioilla puolin toisin, jolloin määrä on kohdillaan ja jotain kehitetään aidosti tarpeeseen. Ei lasketa kehityskustannuksia kuten Yhdysvalloissa, jolloin kaikki esitetään puolet halvempina. Kauhulla muuten luin tästä http://www.tekniikkatalous.fi/innov...vansa+miljardeja+lrsbn+kehittamiseen/a1047211. Jokainen voi kuvitella mihin tonkin hinta historia huomioiden nousee ja paljonko on välistä vetäjiä ja paljonko karsivat vielä jälkikäteen määristä?
 
Kotimainen 155 KR 98 itseliikkuva maksaisi sen puoli miljoonaa euroa putki. Tästä oli palstalla aiemmin puhetta ja sellaista hintaa kanssakeskustelijat sille löysi. Panssaroitua turvaahan miehistöllä ei silloin ole. Archer maksoi löytämäni lähteen perusteella 3,5 miljoonaa dollaria kappale ja saksalainen panssarihaupitsi panzerhaubitze 2000 nopeasti vilkaistuna meitä monesti harhauttaneen wikipedian mukaan 4,5 miljoonaa dollaria/kpl. Luvut kuulostavat järkeviltä, paitsi Archerin osalta, mutta kyseessä lienee pienet tilausmäärät.

Joo totta. Listauksessa paransin noita pääpiirteitä, joilla saataisiin mielestäni suorituskykyä ja puhtaasti kappalemäärää riviin, eli normi budjetin päälle apua valtiolta ja raketinheittimiä lukuunottamatta tykistökalustoa on jo riveissä, joten sujahtaisi mukavasti kokoonpanoon. Olen tykistön jyrkkä kannattaja ja minusta se on vähän vanhaa. Vedettävää venäläistä pienellä kaliiberilla ja lyhyellä kantamalla. Jalkaväkitaistelijan taisteuasuja kehitellään maailmalla lujaa vauhtia ja sellaisen pukeminen koko reservin ylle tai edes 1/3 on hankinta, johon PV ei nykyrahoituksella itse pysty.

Tuo vastatykistötutkan hinta on minulle täysi arvoitus. Niitä on tietysti eri hintaisia ja ehkä tuollaisessa tapauksessa voisi olla järkevää kysellä tilausta vaikka Kiinasta? Entä mihin kotimainen teollisuus kykenee tutkatekniikassa?

Valitettavasti kotimainen 155 K 98 on niin surkea väline, että siitä ei kannata maksaa senttiäkään. Siitä ei todellakaan ole minkäänlaiseksi ratkaisuksi epäsuoran tulen haasteisiimme. Paitsi jos saadaan se myytyä venäläisille....
Kotimaisin voimin ei kyllä nykyaikaista vastatykistötutkaa saa hankittua. Paras vaihtoehto olisi ruotsalaisten Arthur-tutka, vaikka se hintava onkin. En tosin tarkkoja hintatietoja tiedä.
 
Ongelmana siinä (jopa SAAB-yhtiölle jne.) on se, ettei se raha oikeen kaikki jää kotimaahan...asejärjestelmien osista ja komponenteista tulee yleensä aika helvetin iso osa ympäri maailmaa, etenkin kun puhutaan sotilaselektroniikasta.

Eli ei se kotimaisen aseteolisuuden tukeminen ole mitään taivaallista mannaa taloudelle, jos 90% rahoista menee kuitenkin muille valmistajille. Jos taas haluttaisiin tehdä kaikki itse, niin hintaa kyllä tulisi moninkertaisesti.
 
...
Mielestäni on yksiselitteistä, että kun Suomi ostaa aseita miljardilla eurolla ulkomailta, se miljardi euroa katoa Suomesta kuin possu karsinasta jouluaattona. Ei palaa. Jos samalla fyrkalla ostetaan tavaraa Suomesta, se raha on periaatteessa kokonaan Suomessa. Tokihan oikeasti alihankintaa monissa asejärjestelmissä tapahtuu yli rajojen, mutta pointti lienee selvä. Tässä 100% vissi ero.

Archeriahan ruotsalaiset eivät ole tainneet itselleen ostaa kuin 18 vai oliko se 24 kappaletta. Pointti toteutuu tuossa. Ruotsalainen ylisuuri teollisuus ja huono organisointi sekä kokonaisuuksien kehno valmistelu tuottavat tuollaista kauraa. Ei tässä ole mitään epäselvää. Suunnitellaan vaikkapa AMV:n alustalle 155mm tykki. Tehdään sopimus vaikkapa 300kpl hankinnasta sanktioilla puolin toisin, jolloin määrä on kohdillaan ja jotain kehitetään aidosti tarpeeseen. Ei lasketa kehityskustannuksia kuten Yhdysvalloissa, jolloin kaikki esitetään puolet halvempina.
Miksi valita Suomeen mahdollisimman huonosti maastokelpoinen alusta. Laivatykistön miehenä kysynm, että onko alustalla muuta merkitystä kuin viedä tykki suojaiseen ja sopivaan asemaan ja sitten kiireesti pois. Eikö lähtökohta ole, että vihollisen jalkaväki ei ole tykkimiehiä ruimimassa toisin kuin rynnäkkötykkiä käytettäessä.

Mikä olisi Suomen olosuhteisiin maastokelpoisempi ja kotimaisempi alusta http://maanpuolustus.net/threads/suomi-elvyttämään-puolustustarviketuotannolla.4079/#post-188646

Muoks: Lepard osittain jo vastasi, eikö suomalaiseta 155 tykistä saa kehitettyä toimivaa? Mistä kiikastaa, rahasta?
 
Valitettavasti kotimainen 155 K 98 on niin surkea väline, että siitä ei kannata maksaa senttiäkään.

Kertoisitko vähän tarkemmin. Tulee mieleen keskustelut parin viikon takaa.

Kotimaisin voimin ei kyllä nykyaikaista vastatykistötutkaa saa hankittua. Paras vaihtoehto olisi ruotsalaisten Arthur-tutka, vaikka se hintava onkin. En tosin tarkkoja hintatietoja tiedä.

Kuinka hyvin tunnet kyseisten laitteiden käyttöperiaatteet? Rahahan tässä on esteenä, mutta myös jokin muukin syy saattaisi olla sille että PVllä ei tällä hetkellä ole vastatykistötutkia.
 
Kertoisitko vähän tarkemmin. Tulee mieleen keskustelut parin viikon takaa.



Kuinka hyvin tunnet kyseisten laitteiden käyttöperiaatteet? Rahahan tässä on esteenä, mutta myös jokin muukin syy saattaisi olla sille että PVllä ei tällä hetkellä ole vastatykistötutkia.

Kyseisellä tykillä on runsaasti teknisiä ongelmia, jotka mm vaikeuttavat ammuntaa yläkulmilla, hidastavat tulinopeutta jne. Hinta-laatusuhde ei todellakaan ole kohdallaan. Varsinkin kun samalla hinnalla olisi saatu jenkeiltä M109 Paladin panssarihaupitseja.

Vastatykistötutkien puutteeseen en kyllä tiedä mitään muuta syytä kuin rahapulan.
 
Kyseisellä tykillä on runsaasti teknisiä ongelmia, jotka mm vaikeuttavat ammuntaa yläkulmilla, hidastavat tulinopeutta jne. Hinta-laatusuhde ei todellakaan ole kohdallaan. Varsinkin kun samalla hinnalla olisi saatu jenkeiltä M109 Paladin panssarihaupitseja.

Runsaasti teknisiä onglemia? Ei ihan hirveästi lisännyt tietoisuuttamme niistä ominaisuuksista jotka tekevät K 98 surkean. Perustuuko väitteesi nyt näihin samoihin tornihuhuihin joita eräs toinen foorumin jäsen hiljattain kertoi ja jotka me kaikki olemme kuulleet ihan tarpeeksi monta kertaa. Jos laite on huono ja sinulla ei ole suoraa kytköstä Patriaa tai puolustusvoimiin (muuta kuin varusmiespalvelus) niin kerro vaan ihmeessä tarkemmin.
 
Minuakin kiinnostaisi lisätiedot siitä miten K 98 on paska laite, vaikka en kyllä mitenkään epäile Lepardin sanaa tässä yhteydessä. Monelta eri taholta olen samanlaisia kommentteja kuullut, mutta mitään sen tarkempaa en ole kuullut kuin että olisi liian hienoa insinöörityötä käytettäväksi suomalaisissa olosuhteissa.
 
Viimeksi muokattu:
Valitettavasti kotimainen 155 K 98 on niin surkea väline, että siitä ei kannata maksaa senttiäkään. Siitä ei todellakaan ole minkäänlaiseksi ratkaisuksi epäsuoran tulen haasteisiimme. Paitsi jos saadaan se myytyä venäläisille....
Kotimaisin voimin ei kyllä nykyaikaista vastatykistötutkaa saa hankittua. Paras vaihtoehto olisi ruotsalaisten Arthur-tutka, vaikka se hintava onkin. En tosin tarkkoja hintatietoja tiedä.
Itseliikkuva 155 K 98 ei mielestäni ole mikään hintava paketti, mikäli puoli miljoonaa/kpl pitää paikkansa? Myös se puoli miljoonaa jää ostettaessa Suomeen, mikä on erittäin merkityksellinen asia. Suojaahan vastatytkistötoiminnalle ko systeemi ei tarjoa. Mutta kun rahasta puhutaan, niin Archerin hinnalla saisi siis kutakuinkin 6kpl noita kotimaisia... Olisin myöskin kiinnostunut tietämään lisää 155 K 98 itseliikkuvan version ongelmista.

Jos taasen sitä puolta haluaisi kotimaisin voimin kehittää, niin alustaksi Sisun panssaroitu rekka tai Patrian AMV tai sitten tämän kaltaista alustaa http://www.amphibiousvehicle.net/amphi/V/vityaz-01.jpeg. Mutta nythän tämä väite, että Suomessa ei osata rakentaa 155mm kanuunahaupitsia olisi mukava saada purettua. Eikö periaatteessa AMOS-järjestelmän kaltaisen paketin voisi suunnitella 155mm kanuunahaupitseista. Alustaksi sitten sopivaksi koettu. Siinä sitä olisi patterin verran suorituskykyä yhdellä lavetilla.

Jos rahaa olisi käytössä, niin tämä on varmaan maailman paras vehje lajissaan? https://c1.staticflickr.com/3/2555/4086400909_b49d5585b8.jpg. Pystyy ampumaan pyrskäyksen ja jatkaa sitten matkaa. Täytyy tulla ihan täysosuma että haittaa omaa toimintaa.

Vastatykistötukasta puheenollen, eikö tämän mallinen ratkaisu olisi asiallinen? http://www.phnet.fi/public/j.pylvainen/motska87_4000.jpg ja miksei tällaisissa tapauksissa itse tutka kannattaisi kaapia hieman suuremmalla haavilla maita, myös idästä? Eiköhän kiinalaisilta löydy vastaavaa, enkä lähtisi lähtökohtaisesti nauramaan heidän vehkeilleen, ennenkuin on hutkittu. Vastatykistötutkissa on tietysti myöskin ongelmana siihen hakeutuvat ohjukset, sekä kantama ja kuitenkin sitä tulisi käyttää melko aktiivisesti. Minä luulen että PV:llä toi vastatykistötoiminta on hallussa muilta osin.

Olisihan sekin porkkana PV:lle, mikäli jokaista kotimaista hankintaa tuettaisiin siten, että valtio lisärahoittaisi puolet siksi että raha nimenomaan jää Suomeen.
 
Runsaasti teknisiä onglemia? Ei ihan hirveästi lisännyt tietoisuuttamme niistä ominaisuuksista jotka tekevät K 98 surkean. Perustuuko väitteesi nyt näihin samoihin tornihuhuihin joita eräs toinen foorumin jäsen hiljattain kertoi ja jotka me kaikki olemme kuulleet ihan tarpeeksi monta kertaa. Jos laite on huono ja sinulla ei ole suoraa kytköstä Patriaa tai puolustusvoimiin (muuta kuin varusmiespalvelus) niin kerro vaan ihmeessä tarkemmin.

Jos nyt lähdetään ihan niin yksinkertaisista ongelmista, kuin että yläkulmilla ammuttaessa ammuksen johtorengas ei pureudu ladattaessa putken kierteisiin, jolloin putki pitää laskea vaakaan lataamista varten. Tulinopeus on tietenkin sen jälkeen taputeltu. Ongelmia myös putken kestävyyden ja monen muun seikan kanssa. Panosten kanssa myös ollut suuria ongelmia, aiheuttaen vaikeuksia ammuntojen toteuttamisessa, kun voi ampua vain maksimipanoksella tai nollapanoksella. Välillä on jouduttu ampumaan narulaukauksia 100 metrin narulla hyvinkin pitkiä aikoja jne jne. Kuten sanottu, hinta-laatusuhde ei ole missään lähelläkään järkevää. Paljon on kyseessä tietenkin rauhan ajan varomääryksistä aiheutuvista ongelmista, mutta jos välineellä ei pysty rauhan aikana kouluttamaan kunnolla, ei se oikein tue sota-ajan käyttöäkään.

Koko hanke aloitettiin aikanaan vastoin pv:n tahtoa kotimaisen tykkiteollisuuden tukemiseksi. Ihan hyvä ajatus, mutta kun osaaminen on näköjään menetetty, ei kannattaisi intin vähiä rahoja hukata tällaiseen. Verrattuna venäläisten tykkeihin, tämä on ihan amatöörien kokoon kasaama.
 
Itseliikkuva 155 K 98 ei mielestäni ole mikään hintava paketti, mikäli puoli miljoonaa/kpl pitää paikkansa? Myös se puoli miljoonaa jää ostettaessa Suomeen, mikä on erittäin merkityksellinen asia. Suojaahan vastatytkistötoiminnalle ko systeemi ei tarjoa. Mutta kun rahasta puhutaan, niin Archerin hinnalla saisi siis kutakuinkin 6kpl noita kotimaisia... Olisin myöskin kiinnostunut tietämään lisää 155 K 98 itseliikkuvan version ongelmista.

Jos taasen sitä puolta haluaisi kotimaisin voimin kehittää, niin alustaksi Sisun panssaroitu rekka tai Patrian AMV tai sitten tämän kaltaista alustaa http://www.amphibiousvehicle.net/amphi/V/vityaz-01.jpeg. Mutta nythän tämä väite, että Suomessa ei osata rakentaa 155mm kanuunahaupitsia olisi mukava saada purettua. Eikö periaatteessa AMOS-järjestelmän kaltaisen paketin voisi suunnitella 155mm kanuunahaupitseista. Alustaksi sitten sopivaksi koettu. Siinä sitä olisi patterin verran suorituskykyä yhdellä lavetilla.

Jos rahaa olisi käytössä, niin tämä on varmaan maailman paras vehje lajissaan? https://c1.staticflickr.com/3/2555/4086400909_b49d5585b8.jpg. Pystyy ampumaan pyrskäyksen ja jatkaa sitten matkaa. Täytyy tulla ihan täysosuma että haittaa omaa toimintaa.

Vastatykistötukasta puheenollen, eikö tämän mallinen ratkaisu olisi asiallinen? http://www.phnet.fi/public/j.pylvainen/motska87_4000.jpg ja miksei tällaisissa tapauksissa itse tutka kannattaisi kaapia hieman suuremmalla haavilla maita, myös idästä? Eiköhän kiinalaisilta löydy vastaavaa, enkä lähtisi lähtökohtaisesti nauramaan heidän vehkeilleen, ennenkuin on hutkittu. Vastatykistötutkissa on tietysti myöskin ongelmana siihen hakeutuvat ohjukset, sekä kantama ja kuitenkin sitä tulisi käyttää melko aktiivisesti. Minä luulen että PV:llä toi vastatykistötoiminta on hallussa muilta osin.

Olisihan sekin porkkana PV:lle, mikäli jokaista kotimaista hankintaa tuettaisiin siten, että valtio lisärahoittaisi puolet siksi että raha nimenomaan jää Suomeen.
Edelleen, miksi hankkia meidän maastossa huonosti liikkuva alusta. Miksi ei sellaista joka menee minne vain koska vain.
 
K 98 ongelmia myös suujarru, tiivisteitä pullahtelee millon mistäkin, välillä tykit menee eri suuntaan kurvissa/risteyksissä kuin vetoauto :) :) Toi on tosin nykyään korjattu vahvikehitsauksin.
 
Itseliikkuva 155 K 98 ei mielestäni ole mikään hintava paketti, mikäli puoli miljoonaa/kpl pitää paikkansa? Myös se puoli miljoonaa jää ostettaessa Suomeen, mikä on erittäin merkityksellinen asia. Suojaahan vastatytkistötoiminnalle ko systeemi ei tarjoa. Mutta kun rahasta puhutaan, niin Archerin hinnalla saisi siis kutakuinkin 6kpl noita kotimaisia... Olisin myöskin kiinnostunut tietämään lisää 155 K 98 itseliikkuvan version ongelmista.

Jos taasen sitä puolta haluaisi kotimaisin voimin kehittää, niin alustaksi Sisun panssaroitu rekka tai Patrian AMV tai sitten tämän kaltaista alustaa http://www.amphibiousvehicle.net/amphi/V/vityaz-01.jpeg. Mutta nythän tämä väite, että Suomessa ei osata rakentaa 155mm kanuunahaupitsia olisi mukava saada purettua. Eikö periaatteessa AMOS-järjestelmän kaltaisen paketin voisi suunnitella 155mm kanuunahaupitseista. Alustaksi sitten sopivaksi koettu. Siinä sitä olisi patterin verran suorituskykyä yhdellä lavetilla.

Jos rahaa olisi käytössä, niin tämä on varmaan maailman paras vehje lajissaan? https://c1.staticflickr.com/3/2555/4086400909_b49d5585b8.jpg. Pystyy ampumaan pyrskäyksen ja jatkaa sitten matkaa. Täytyy tulla ihan täysosuma että haittaa omaa toimintaa.

Vastatykistötukasta puheenollen, eikö tämän mallinen ratkaisu olisi asiallinen? http://www.phnet.fi/public/j.pylvainen/motska87_4000.jpg ja miksei tällaisissa tapauksissa itse tutka kannattaisi kaapia hieman suuremmalla haavilla maita, myös idästä? Eiköhän kiinalaisilta löydy vastaavaa, enkä lähtisi lähtökohtaisesti nauramaan heidän vehkeilleen, ennenkuin on hutkittu. Vastatykistötutkissa on tietysti myöskin ongelmana siihen hakeutuvat ohjukset, sekä kantama ja kuitenkin sitä tulisi käyttää melko aktiivisesti. Minä luulen että PV:llä toi vastatykistötoiminta on hallussa muilta osin.

Olisihan sekin porkkana PV:lle, mikäli jokaista kotimaista hankintaa tuettaisiin siten, että valtio lisärahoittaisi puolet siksi että raha nimenomaan jää Suomeen.

Kaiken kaikkiaan en alkaisi enää kehittämään mitään tykistöjoukkoa vedettävän tykistön pohjalle. Ukrainassa on nähty mikä on venäjän kyky paikantaa vastapuolen tuliasemia ja lamauttaa niitä raketinheittimillä. Jos ei ole panssarisuojaa ja shoot-and-scoot kykyä, ei kannata lähteä kisaan. Muutenkin tykistömme ampumatoiminnan malli on liikaa viime sotien aikaista Tali-Ihantalan ihailua. Halutaan koota isoja tuliyksiköitä joilla sitten ladotaan vihollista tuntikausia. Niin kuin nyt siellä olisi ketään odottamassa niitä tuli-iskuja, vihollinen kun on mekanisoitu.

Maavoimien vaikuttamisammntojen loppuammunta Lapissa on surullista katsottavaa. Ensin ammutaan puolen tunnin aikana tarkistusammunnat kymmenenllä tuliyksiköllä mäkeen, sen jälkeen ammutaan tulivalmistelu samaan mäkeen! Ihan niin kuin siellä nyt enää mitään ammuttavaa olisi. Tilanne on vieläkin absurdimpi kun yksikään korjauskomento ei yleensä ole 50 metriä isompi...eli koko tarkistusammunta on ihan turha. Ja turha selittää että se on koulutustasomittaus, koulutustasomittauksen tulisi mitata aidosti sotaan sopivia tekniikoita. Asian tekee vieläkin kyseenalaisemmaksi se, että tykkimiehet itse ovat todistaneet että valtaosa tappioista aiheutetaan maalialueella ensimmäisen 20 sekunnin aikana, sen jälkeen vihollinen on maastoutunut ja tappioita ei enää juuri synny. Eli miksi sitä mäkeä jauhetaa puoli tuntia? PErinteisten sirpalekranaattien sijalle vähän älykkäämpiä ammuksia, niin vaikutus saataisiin aikaan murto-osalla nyt käytettävistä a-tarvikkeista.

Vastatykistötoiminta on meillä tällä hetkellä heikolla hapella, toimiva vastatykistötutka tarvittaisiin, ihan sama keltä.
 
Edelleen, miksi hankkia meidän maastossa huonosti liikkuva alusta. Miksi ei sellaista joka menee minne vain koska vain.

Mikä noista on mielestäsi huono alusta?
AMV lienee omaa luokassaan hyvän tie- ja maastoliikkuvuuden.
Tuollainen raskas tela-kuormaauto taas kulkee maastossa hyvin, mutta on tiellä ehkä hiukan hidas.
 
Kun virallisten ilmoitusten mukaan tykistön putkimääräksi laskettiin lähes 1400 kappaletta, niin onko se niin että siihen on laskettu vaatimaton raketinheittimistömme ja raskaat kranaatinheittimet mukaan vai mistä luku tulee?
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/d...=url&CACHEID=d7bb0c00454de60e9393bb5abebcd61d

THE DOCUMENT ON GLOBAL EXCHANGE OF MILITARY INFORMATION

Self-propelled and towed artillery (100mm calibre or larger)

GUN/HOW: 483
MOR-TAR: 565
MLSR: 46

= 1094

Alle satamillisiä kranaatinheittimiä Suomella on muistaakseni n. 1500kpl (oisko ollut joku UK sivusto mitä eilen luin, ei ole linkki tallessa, voin yrittää etsiä, tai vaihto-ehtoisesti joku kiva MP-nettiläinen voi korjata tiedon)

Ps. Missä tuo/nuo "viralli-nen/set" ilmoitu-s/kset on?
 
Kaiken kaikkiaan en alkaisi enää kehittämään mitään tykistöjoukkoa vedettävän tykistön pohjalle. Ukrainassa on nähty mikä on venäjän kyky paikantaa vastapuolen tuliasemia ja lamauttaa niitä raketinheittimillä.

Tästä on paljon puhuttu toisessa aiheessa. Vedettävää tykistöä silti naapurillakin on ja paljon. Venäjällä on kyky paikantaa vastapuolen asemia, mutta onko Ukrainalla vastaavaa? Suomella taitaa kuitenkin olla vähän paremmat puitteet koulutuksen ja teknologian osalta, okei ehkä vastatykistötutkat eivät ole vahvuutemme, kuten naapurilla. Vedettävä tykistö toimii, jos tykkiryhmä osaa hommansa, mutta se on riskipeliä. Joko ammutaan oikein urakalla, jolloin vastapuoli on jatkuvasti ottavana osapuolena, vaikka asemat paikannettaisiinkin, on vaikea antaa takaisin, jos niskaan sataa sirpaleita jatkuvasti. Sitten on vaihtoehtona se, että ammutaan ja lähdetään nopeasti liikkeelle ja joku toinen osa tukee toimintaa. Tykin saa kyllä nopeasti pois asemista, jos asema on hyvä ja tykkiryhmä tietää mitä tekee.

Halutaan koota isoja tuliyksiköitä joilla sitten ladotaan vihollista tuntikausia.

Väärin. Kyllä merkittävä osa tykistökoulutuksestakin käytetään siihen, että toiminta on nopeaa ja ripeää, koska vihollinen voi iskeä koska tahansa takaisin. Pystytään siis ampumaan ja lähtemään liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Ei tietenkään yhtenä isona joukkona.

PErinteisten sirpalekranaattien sijalle vähän älykkäämpiä ammuksia, niin vaikutus saataisiin aikaan murto-osalla nyt käytettävistä a-tarvikkeista.

Ne ovat kalliita, vaativat varmasti parempaa huolenpitoa älyominaisuuksiensa puolesta ja ne soveltuvat suuremmille tykeille, joita meillä ei niin hirveästi ole. Kuitenkin puhutaan helposti kymmenien tuhansien eurojen hinnoista per ammus. Se vie kyllä melkoisesti rahaa.
Sirpalekranaatti on erinomainen varsinkin jalkaväkeä vastaan, kyllä sillä vaununkin tuhoaa, kun kohdalle osuu. Ei taida naapurikaan ampua pelkkiä älyammuksia.

Vastatykistötoiminta on meillä tällä hetkellä heikolla hapella, toimiva vastatykistötutka tarvittaisiin, ihan sama keltä.

Pitää paikkansa, mutta ne ovat kalliita laitoksia. Jos sellaista halutaan kehittää, erinomainen valinta, mutta kun määrärahat eivät näillä näkymin liiemmin kasva, silloin se on jostakin muusta pois.
 
Mikä noista on mielestäsi huono alusta?
AMV lienee omaa luokassaan hyvän tie- ja maastoliikkuvuuden.
Tuollainen raskas tela-kuormaauto taas kulkee maastossa hyvin, mutta on tiellä ehkä hiukan hidas.
Maastokelpoisuus on on telakuorma-autoilla ja metsäkoneilla aivan eri luokkaa.
 
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/d...=url&CACHEID=d7bb0c00454de60e9393bb5abebcd61d

THE DOCUMENT ON GLOBAL EXCHANGE OF MILITARY INFORMATION

Self-propelled and towed artillery (100mm calibre or larger)

GUN/HOW: 483
MOR-TAR: 565
MLSR: 46

= 1094

Alle satamillisiä kranaatinheittimiä Suomella on muistaakseni n. 1500kpl (oisko ollut joku UK sivusto mitä eilen luin, ei ole linkki tallessa, voin yrittää etsiä, tai vaihto-ehtoisesti joku kiva MP-nettiläinen voi korjata tiedon)

Ps. Missä tuo/nuo "viralli-nen/set" ilmoitu-s/kset on?

Tulkitaan oikein niitä dokumenttejä!

GUN/HOW: 556 kpl (483 on maavoimien lukema)
MORTARS: 610 kpl (565 on maavoimien lukema)
MLRS: 46 (22 MLRS ja 24 122RAKH89M)

= 1212 kpl

Kaikkien yli 75 mm aseiden lukumäärä 1800 kpl (Lähde: YKn tavanomaisten aseiden rekisteri). Eli KVKRH määrä olisi 588 kpl.

KRH luvut ennen 2000-luvun vaihdetta olivat ilmeisesti n. 900 RSKRH ja 1400 KVKRH eli aika hyvin on tultu alaspäin.
 
Back
Top