Suomen puolustusvoimien epäsuoran tulituen kehittäminen

[kertakenttään]

Ei ole tarvetta ruveta väittelemään, etteikö MLRS:n raketeilla saisi parempaa jälkeä, kuin 122 millisillä, mutta eikö nuo ole kuitenkin sellaista olemassa olevaa kalustoa, jotka ovat hyvin käyttökelpoista edelleenkin, joten niiden korvaaminen ei olisi erityisen korkealla tärkeysjärjestyksessä? 122 milliselle on olemassa rypäleammuksia ja olettaisin, että on vain ajan kysymys, milloin niihin saa älyä mukaan, kuten tuo PGK sytytin.

Raketin heitin ei ehkä sovellu vihollisen ampumiseen sen liikkuessa kapealla tiestöllä, mutta käsittääkseni eteläisessä suomessa on niitä muitakin maastoja.

A2 prikaatin huolto, tuliyksiköiden ryhmitykset jne, kyllähän näitä laajoja aluemaaleja raketinheittimille löytyy. Ei kannata vajota epätoivoon niiden tarpeellisuudesta, ne on ihan soivia vehkeitä mekanisoitua vihollista vastaan.

 

[Deleted member 266]

Mietin, että oiskohan mahdollista korvata 120 KRH 92:sen putki tuollaisella rihlatulla versiolla. Sillä päästäisiin tuosta suuntauksen virheistä, jotka tulee epävakaista pyöristä. Varmasti löytyy valmiinakin maailmalta. Rihlattu heitin ois kyllä kova sana isomman kranaatin takia. Sama voisi olla AMOS/NEMO:lla hyvä lisäys tehoon

Ei ole: rihlaus aiheuttaa putkeen kiertomomentin, jota 120KRH92:ssa ei ottaisi vastaan oikein mikään.

Rihlatulla heittimellä on etunsa eli pidempi kantama & (väitetty) parempi tarkkuus & enemmän sirpaloituvaa massaa, mutta a-tarvike onkin sitten kalliimpaa: samaan tulokseen pääsee, kun ajaa lähemmäksi vihollista ja käyttää enemmän halpoja ammuksia, jotka nekin (JVA1557) ovat vähintäänkin riittävän tarkkoja kaikkiin kuviteltavissa oleviin tarkoituksiin. Lisäksi itse rihlaheitin on armottoman kallis hankkia.

AMOS/Nemo-järjestelmiin rihlattua putkea ei tule milloinkaan: varsinaisia etuja ei ole saavutettavissa ja toisaalta asekonstruktio ja kaikki sen (jo tehdyt) hyväksyttämismenettelyt menisivät uusiksi.

 

[scip10]

Onnistuisiko meidän MLRS:illä Guided MLRS -rakettien ampuminen vai vaatiiko jonkin kalliin päivityksen?

GMLRS:n 70 km kantama, 10 m CEP ja rypäleammuksia vierastaville 90 kg unitaarikärki olisivat täysin uusi suorituskyky PV:lle, ja vielä testatussa ja toimivaksi todetussa paketissa. Näiden hankinta olisi ehkä paras/nopein tapa kehittää meidän epäsuoraa tulta, varsinkin kun lavetit ovat jo olemassa. AW-raketteja saataneen odotella ties kuinka kauan.

 

[peelo]

@scip10 Suomen MLRS kalusto on päivitetty eli GMLRS-rakettien ampuminen pitäisi onnistua.

 

[Einomies1]

Ei ole tarvetta ruveta väittelemään, etteikö MLRS:n raketeilla saisi parempaa jälkeä, kuin 122 millisillä, mutta eikö nuo ole kuitenkin sellaista olemassa olevaa kalustoa, jotka ovat hyvin käyttökelpoista edelleenkin, joten niiden korvaaminen ei olisi erityisen korkealla tärkeysjärjestyksessä? 122 milliselle on olemassa rypäleammuksia ja olettaisin, että on vain ajan kysymys, milloin niihin saa älyä mukaan, kuten tuo PGK sytytin.

Kyllä nuo 122mm Rakh soivat mutta olen sitä mieltä että mikäli tykistön ja kaukovaikuttamisen kykyä halutaan kuten olen ymmärtänyt niin näen itse 2 konkreettista vaihtoehtoa suorituskyvyn lisäämiselle:
1. 155mm pitkän kantaman tykistöä (kiinteä- ja liikkuvalavettinen) hankitaan korvaamaan 130K53 ja 152mm tykistö sekä 122Psh74. Lisäksi uusia ammuksia kuten XM 982, Bonus Mk2 ja ERBB / V-LAP (Denel).
2. Hankitaan 227mm raskasta raketinheittimistöä (HIMARS) ja niihin sekä MLRS:n riittävä määrä uusia ja eri maaleihin soveltuvia ammuksia.

Molemmissa tapauksissa kyettäisiin vaikuttamaan huomattavasti laajemmalla alueella omien joukkojen tukemiseen ja syvälle selustaan/sivustaan.
Tärkeät maalit kaukana selustassa hoidetaan noilla painopisteissä.

A2 prikaatin huolto, tuliyksiköiden ryhmitykset jne, kyllähän näitä laajoja aluemaaleja raketinheittimille löytyy. Ei kannata vajota epätoivoon niiden tarpeellisuudesta, ne on ihan soivia vehkeitä mekanisoitua vihollista vastaan.

122mm RakH 89 M1 on kyllä tehokas ja luotettava mutta sen kantama on varsin rajoitettu, 20,4 km (ilman jarrurenkaita) eikä se pysty vaikuttamaan täsmämaaleihin. Lataaminen käsin on hidasta ja vaarallistakin. Käyttöä noille toki löytyy vaikkapa taaempaa niihin maahanlaskuihin mutta mek. viholliselle siinä ei löydy tarkkuutta tai tehoa tarpeeksi.

GMLRS:n 70 km kantama, 10 m CEP ja rypäleammuksia vierastaville 90 kg unitaarikärki olisivat täysin uusi suorituskyky PV:lle, ja vielä testatussa ja toimivaksi todetussa paketissa. Näiden hankinta olisi ehkä paras/nopein tapa kehittää meidän epäsuoraa tulta, varsinkin kun lavetit ovat jo olemassa. AW-raketteja saataneen odotella ties kuinka kauan.

M31 GMLRS tarjoaa 5m CEP:n max. kantamalta, M57 T2KU ATACMS tarjoaa 10 m. CEP:n 290 km kantamalta.

GMLRS ja AW-taistelukärjen operatiiviset testit saatiin loppuun 28.7.2014 White Sandsissa, USAssa. LM:n mukaan vaatimukset täyttyivät 100%. Ei liene kauaa kun ohjus on tuotannossa ja myynnissä.
http://www.lockheedmartin.com/us/ne...l-flight-tests-gmlrs-wlternative-warhead.html
GMLRS G+ tarjoaa 120km kantaman.

 

[kertakenttään]

Kyllä nuo 122mm Rakh soivat mutta olen sitä mieltä että mikäli tykistön ja kaukovaikuttamisen kykyä halutaan kuten olen ymmärtänyt niin näen itse 2 konkreettista vaihtoehtoa suorituskyvyn lisäämiselle:
1. 155mm pitkän kantaman tykistöä (kiinteä- ja liikkuvalavettinen) hankitaan korvaamaan 130K53 ja 152mm tykistö sekä 122Psh74. Lisäksi uusia ammuksia kuten XM 982, Bonus Mk2 ja ERBB / V-LAP (Denel).
2. Hankitaan 227mm raskasta raketinheittimistöä (HIMARS) ja niihin sekä MLRS:n riittävä määrä uusia ja eri maaleihin soveltuvia ammuksia.

Molemmissa tapauksissa kyettäisiin vaikuttamaan huomattavasti laajemmalla alueella omien joukkojen tukemiseen ja syvälle selustaan/sivustaan.
Tärkeät maalit kaukana selustassa hoidetaan noilla painopisteissä.

122mm RakH 89 M1 on kyllä tehokas ja luotettava mutta sen kantama on varsin rajoitettu, 20,4 km (ilman jarrurenkaita) eikä se pysty vaikuttamaan kuin täsmämaaleihin. Lataaminen käsin on hidasta ja vaarallistakin. Käyttöä noille toki löytyy vaikkapa taaempaa niihin maahanlaskuihin mutta mek. viholliselle siinä ei löydy tarkkuutta tai tehoa tarpeeksi.


M31 GMLRS tarjoaa 5m CEP:n max. kantamalta, M57 T2KU ATACMS tarjoaa 10 m. CEP:n 290 km kantamalta.

GMLRS ja AW-taistelukärjen operatiiviset testit saatiin loppuun 28.7.2014 White Sandsissa, USAssa. LM:n mukaan vaatimukset täyttyivät 100%. Ei liene kauaa kun ohjus on tuotannossa ja myynnissä.
http://www.lockheedmartin.com/us/ne...l-flight-tests-gmlrs-wlternative-warhead.html
GMLRS G+ tarjoaa 120km kantaman.

122 RAKH ei juuri ole tarkoitettu kaukovaikuttamiseen. Sen tarkoitus on tuhota vihollisen laajoja ryhmityksiä taktisessa syvyydessä. MLRS taas tuhoaa pistemaaleja tai laajoja ryhmityksiä operatiivisessa/strategisessa syvyydessä. Selvennän termejä, jotta puhutaan samaa kieltä: operatiivisessä syvyydessä esim. huoltovarikko Viipurissa (GMLRS) ja strategisessa syvyydessä armeijakunnan esikunta Pietarissa (ATACMS, jos niitä olisi). 122 RAKH on MLRS:lle sama kuin 122 H 63 on 155 K 98:lle.
Jos 122 RAKH on "vaarallinen" ladata niin tuskin niitä olisi edes hankittu. Vehjeessä kun kulkee mukana toinen setti raketteja, jotka saa ladattua muutamissa minuuteissa, pystytään saavuttamaan suuri tulentiheys lyhyellä aika välillä kahdessa paikassa. Eri asia on sitten ladata 80 uutta 60kg raketti aseeseen, mutta tarkoitus tuskin on ampua jatkuvaa rumputulta, siihen on tykistö ja heittimistö.

 

[Tykimies]

Kyllä tuolla 122 RAKH:lla saa tarpeeksi tuhoa aikaan. Tuollaisella saadaan vihollisen kulkureittejä rajattua ja tuhottua, hidastaa etenemistä ja suojaa omaa toimintaa myös.

 

[Einomies1]

122 RAKH ei juuri ole tarkoitettu kaukovaikuttamiseen. Sen tarkoitus on tuhota vihollisen laajoja ryhmityksiä taktisessa syvyydessä. MLRS taas tuhoaa pistemaaleja tai laajoja ryhmityksiä operatiivisessa/strategisessa syvyydessä. Selvennän termejä, jotta puhutaan samaa kieltä: operatiivisessä syvyydessä esim. huoltovarikko Viipurissa (GMLRS) ja strategisessa syvyydessä armeijakunnan esikunta Pietarissa (ATACMS, jos niitä olisi). 122 RAKH on MLRS:lle sama kuin 122 H 63 on 155 K 98:lle.
Jos 122 RAKH on "vaarallinen" ladata niin tuskin niitä olisi edes hankittu. Vehjeessä kun kulkee mukana toinen setti raketteja, jotka saa ladattua muutamissa minuuteissa, pystytään saavuttamaan suuri tulentiheys lyhyellä aika välillä kahdessa paikassa. Eri asia on sitten ladata 80 uutta 60kg raketti aseeseen, mutta tarkoitus tuskin on ampua jatkuvaa rumputulta, siihen on tykistö ja heittimistö.

No miltäs se kuullostaisi jos alueellisilla taisteluosastoilla olisi käytössään epäsuoraan sen 18 kpl 122H63, 9 kpl 120mm krh92 ja 6 kpl 122 RakH 89 M1 ? Ei rak.heittimiä varmaan kaikille TSOS riittäisi mutta osalle kuitenkin.
Operatiiviseen vaikuttamiseen ja valmiusjoukoille MLRS/HIMARS?

M31 GMLRS tunnettiin Irakissa ja Afganistanissa USA:n joukkojen keskuudessa muuten nimellä " 60 km tarkka-ampujankivääri". Se kertoo jotain ohjuksen osumatarkkuudesta.

 

[scip10]

No miltäs se kuullostaisi jos alueellisilla taisteluosastoilla olisi käytössään epäsuoraan sen 18 kpl 122H63, 9 kpl 120mm krh92 ja 6 kpl 122 RakH 89 M1 ? Ei rak.heittimiä varmaan kaikille TSOS riittäisi mutta osalle kuitenkin.
Operatiiviseen vaikuttamiseen ja valmiusjoukoille MLRS/HIMARS?

M31 GMLRS tunnettiin Irakissa ja Afganistanissa USA:n joukkojen keskuudessa muuten nimellä " 60 km tarkka-ampujankivääri". Se kertoo jotain ohjuksen osumatarkkuudesta.

Nyt kun ATACMS -hankinta meni puihin, niin mielestäni M31 olisi hyvinkin looginen ostos. MLRS on hieman turhan päheä alusta pelkkään miinan sirotukseen.

 

[kertakenttään]

No miltäs se kuullostaisi jos alueellisilla taisteluosastoilla olisi käytössään epäsuoraan sen 18 kpl 122H63, 9 kpl 120mm krh92 ja 6 kpl 122 RakH 89 M1 ? Ei rak.heittimiä varmaan kaikille TSOS riittäisi mutta osalle kuitenkin.
Operatiiviseen vaikuttamiseen ja valmiusjoukoille MLRS/HIMARS?

M31 GMLRS tunnettiin Irakissa ja Afganistanissa USA:n joukkojen keskuudessa muuten nimellä " 60 km tarkka-ampujankivääri". Se kertoo jotain ohjuksen osumatarkkuudesta.

Ei välttämättä TSTOS:lle, mutta alueellisille prikaateille joo. Taisteluosaston alaisuudessa raketinheittimien täyttä tehoa ei saada käytettyä prikaatitason tärkeisiin maaleihin. Joko kokonaan prikaatin johdossa tai alistetaan painopiste suunnan taisteluosasto(je)n määräaikaisesti tai tietyn a-tarvike määrän verran. Jossain naftaliinissa makaavat BM-21 sopisivat hyvin tähän, elleivät ole jo Suomiautojen raaka-aineena.

Yksi mahdollisesti toimiva vaihtoehto olisi raketinheitinjaos TSTOS:lle kolmella heittimellä. Vaikka ei saavuteta patterin tai patteriston tuhovoimaa, on 120 rakettia/40s yhdessä muiden aseiden tulen kanssa huomattava. Sanotaan, että RAKHJAOS, KVPSTO ja KRHK ampuu samaan maaliin iskun, sinne sataa minuutissa 120x 122mm rakettia, 108x 122mm kranaattia ja 144x 120mm kranaattia eli yhteensä 372 kranaattia (n. 6 kranaattia per sekunti). Maalina varmaan laaja aluemaali.

 

[SJ]

No miltäs se kuullostaisi jos alueellisilla taisteluosastoilla olisi käytössään epäsuoraan sen 18 kpl 122H63, 9 kpl 120mm krh92 ja 6 kpl 122 RakH 89 M1 ? Ei rak.heittimiä varmaan kaikille TSOS riittäisi mutta osalle kuitenkin.
Operatiiviseen vaikuttamiseen ja valmiusjoukoille MLRS/HIMARS?

M31 GMLRS tunnettiin Irakissa ja Afganistanissa USA:n joukkojen keskuudessa muuten nimellä " 60 km tarkka-ampujankivääri". Se kertoo jotain ohjuksen osumatarkkuudesta.

Millekäs osastoille oli tarkoitus tulla neljän joukkueen KRH komppania?

Mitä taas tulee noihin taisteluosastoihin, niin tuo raketinheitin patteri vie aika paljon kuljetuskalustoa, kun aletaan tosissaan ampumaan raketteja, joten kannattaisiko ne pitää omana osastonaan, jossa siis olisi oma huolto? Muutenkin, pataljoonatasolle raketinheittimiä? Ehkä pitäisin noita ylijohdon käytössä, niin ne saa tarvittaessa keskitettyä? Se yksikkö joka noita lopulta tulee tarvitsemaan voi hyvinkin olla jokin paikallinen erilliskomppania. Ja sama oikeastaan MLRS järjestelmille, joskin olen melko varma, että valmarit ja muut operatiiviset osastot tulisivat saamaan suurimman osan noiden tulituesta.

Mitä taas tulee noihin MLRS:n ammuksiin, niin niiden käyttökelpoisuudesta ei liene epäilystäkään, niitä pitäisi jo olla.

 

[SJ]

Yksi mahdollisesti toimiva vaihtoehto olisi raketinheitinjaos TSTOS:lle kolmella heittimellä. Vaikka ei saavuteta patterin tai patteriston tuhovoimaa, on 120 rakettia/40s yhdessä muiden aseiden tulen kanssa huomattava. Sanotaan, että RAKHJAOS, KVPSTO ja KRHK ampuu samaan maaliin iskun, sinne sataa minuutissa 120x 122mm rakettia, 108x 122mm kranaattia ja 144x 120mm kranaattia eli yhteensä 372 kranaattia (n. 6 kranaattia per sekunti). Maalina varmaan laaja aluemaali.

Noiden raketinheitinten käyttöideana on aina ollut massamainen käyttö ja siten niistä on aina saatu paras tulos irti. Tästä syystä en rupeaisi edes ajattelemaan alle patterin kokoisen osaston käyttöä, vaan käyttö olisi aina sillä ajatuksella, että "patteri on vain ampuma-asemia varten ja huoltoa varten, kohteeseen ampuu patteristo".

 

[kertakenttään]

Noiden raketinheitinten käyttöideana on aina ollut massamainen käyttö ja siten niistä on aina saatu paras tulos irti. Tästä syystä en rupeaisi edes ajattelemaan alle patterin kokoisen osaston käyttöä, vaan käyttö olisi aina sillä ajatuksella, että "patteri on vain ampuma-asemia varten ja huoltoa varten, kohteeseen ampuu patteristo".

Tämä niin totta. Alueellisilla joukoilla raketinheittimet olisi parasta olla prikaatin alaisuudessa. Suomessa patteri on 6 heitintä ja patteristossa sitten se 18. Meillä on maassa aika vähän raketinheittimiä tällä hetkellä, joten paras teho saadaan, kun ne on tosi korkealla organisaatiossa. Jos kalustoa olisi enemmän sitä jakaa valmiusprikaateille orgaaniseksi patteristoksi ja sieltä alas päin.

Puhetta on ollut HIMARSin hankinnasta, mutta tsekit tarjoavat päivityksen RAKH 89:iin, jossa siihen tulee 227mm rakettipodi eli käytännössä HIMARS eri alustalla. Olettaisin, että ammunnanhallinan päivitys kuuluu samaan.

 

[peelo]

Puhetta on ollut HIMARSin hankinnasta, mutta tsekit tarjoavat päivityksen RAKH 89:iin, jossa siihen tulee 227mm rakettipodi eli käytännössä HIMARS eri alustalla. Olettaisin, että ammunnanhallinan päivitys kuuluu samaan.

HIMARSseja ei ole tulossa. Jos jotain tulee niin käytettyjä perus MLRS alustoja. Jos joku rupeaa asentamaan tollaselle vanhalle lähes loppuunajetulle Tatra alustalle jotain HIMARS laukaisulaitetta niin se on kyllä typerintä mitä kukaan voi tehdä. Se alustahan on halvin osa sitä kokonaisuutta vaikka olisi upouusi eli ei pitäisi olla mikään ongelma hankkia kunnon alustaa.

 

[Einomies1]

Yksi mahdollisesti toimiva vaihtoehto olisi raketinheitinjaos TSTOS:lle kolmella heittimellä. Vaikka ei saavuteta patterin tai patteriston tuhovoimaa, on 120 rakettia/40s yhdessä muiden aseiden tulen kanssa huomattava. Sanotaan, että RAKHJAOS, KVPSTO ja KRHK ampuu samaan maaliin iskun, sinne sataa minuutissa 120x 122mm rakettia, 108x 122mm kranaattia ja 144x 120mm kranaattia eli yhteensä 372 kranaattia (n. 6 kranaattia per sekunti). Maalina varmaan laaja aluemaali.

Kyllä tavaraa on ilmassa toki mutta edelleen sanon että noita Mariupolin tuhoja katseltuani en voi edelleenkään nähdä venäläistä 122mm Rakheitintä muuna hyödykkeenä kuin laajalla tasamaalla olevan runsaslukuisen vihollisjoukon häirintä/tuhoaminen. Niin paljon ohjautumattomat raketit hajautuvat ja niihin vaikuttaa sää, että niiden sotilaallinen merkitys 2010-2020 luvulla on vähentynyt jollei aleta kaupunkeja tulittamaan ja siviilejä tappamaan. Ymmärrän sen että jossain suuressa venäjän armeijassa modernia kalustoa ei pysyty hankkimaan kuin viiveellä ja ensilinjan joukoille mutta meidän pitäisi hankkia ylijohdon alaiseen epäsuoraan suunnilleen ajanmukaisin kalusto jolla sitten toivon mukaan ratkaistaisiin taisteluja tärkeissä paikoissa. Siihen saakka niitä maahanlaskuja odotellessa.........

Noiden raketinheitinten käyttöideana on aina ollut massamainen käyttö ja siten niistä on aina saatu paras tulos irti. Tästä syystä en rupeaisi edes ajattelemaan alle patterin kokoisen osaston käyttöä, vaan käyttö olisi aina sillä ajatuksella, että "patteri on vain ampuma-asemia varten ja huoltoa varten, kohteeseen ampuu patteristo".

Samaa mieltä. Ohjautumattomat raketit leviävät kuin lehdet tuulessa ja niitä pitää olla käytössä ja ilmassa paljon. Muuten mek.vihollinen vain nauraa muutaman raketin paukutukselle ja painaa eteenpäin.

HIMARSseja ei ole tulossa. Jos jotain tulee niin käytettyjä perus MLRS alustoja. Jos joku rupeaa asentamaan tollaselle vanhalle lähes loppuunajetulle Tatra alustalle jotain HIMARS laukaisulaitetta niin se on kyllä typerintä mitä kukaan voi tehdä. Se alustahan on halvin osa sitä kokonaisuutta vaikka olisi upouusi eli ei pitäisi olla mikään ongelma hankkia kunnon alustaa.

Pakko kompata! Kaikella kunnioituksella Tsekkiläinen "MLRS" ei kuullosta kovin hyvältä. Jos uusia raskaita raketinheittimiä ja ammuksia niihin hankitaan, niiden pitää olla samaa sarjaa kuin olemassa olevat M270A1 tai HIMARS. A1-tason A-hallintapäivitys MLRS:n maksoi miljoonia mutta ehdoton edellytys tulevaisuutta varten, en usko että Tsekit pystyvät tuossa L&M:n tasoon (Made in USA).

HIMARS pitäisi olla järjen mukaan olla halvempi ylläpidettävä ja nopeampi siirtymään. Vaikka putkia on vain 6 kpl, niitä voi hankkia enemmän. Ehkä raketinheitin järjestelmineen sopisi SISU TP 13 alustallekin?

Voi kun saataisiin noita ohjuksia ja raketteja kunnolla ostetuksi. Luin jostain kun M57-ohjushankinta peruttiin että rahat käytetään suorituskykyyn kyllä mutta mihin? Menikö MLRS-hankerahat alueellisten tykistön johtamiskontteihin tms.?

 

[kertakenttään]

HIMARSseja ei ole tulossa. Jos jotain tulee niin käytettyjä perus MLRS alustoja. Jos joku rupeaa asentamaan tollaselle vanhalle lähes loppuunajetulle Tatra alustalle jotain HIMARS laukaisulaitetta niin se on kyllä typerintä mitä kukaan voi tehdä. Se alustahan on halvin osa sitä kokonaisuutta vaikka olisi upouusi eli ei pitäisi olla mikään ongelma hankkia kunnon alustaa.

Tarkoitin täällä foorumilla, en PV-tasolla.

 

[StmSvejk]

HIMARS pitäisi olla järjen mukaan olla halvempi ylläpidettävä ja nopeampi siirtymään. Vaikka putkia on vain 6 kpl, niitä voi hankkia enemmän. Ehkä raketinheitin järjestelmineen sopisi SISU TP 13 alustallekin?

HIMARS:n houkuttelevuus olisi toimivuus eräänlaisena laukaisukennostona, samalta lavetilta voi näet ampua myös AMRAAM-ohjuksia. Tällä tavoin kenttä- ja ilmatorjuntatykistön suorituskykyjä voisi yhdistää.

 

[hessukessu]

HIMARS:n houkuttelevuus olisi toimivuus eräänlaisena laukaisukennostona, samalta lavetilta voi näet ampua myös AMRAAM-ohjuksia. Tällä tavoin kenttä- ja ilmatorjuntatykistön suorituskykyjä voisi yhdistää.

Mielenkiintoista. Voisikos tuossa saada synenergiaetuja esimerkiksi NASAMSin suhteen?!? Eli NASAMSin nykyiset lavetit juu ok, perusilmatorjuntasettinä, sitten taistelujoukoille ja painopisteiden nopeaan siirtämiseen HIMARS jossa AMRAAMeja kanssa. Samalla tietysti HIMARSeja kanssa joissa on raketteja/ohjuksia. Voisi heivata ehkä MLRS:n kokonaan pois ja kompata yhteen NASAMS/HIMARS jos pitkälle mennään ja ajatellaan asiaa.

 

[SJ]

Mielenkiintoista. Voisikos tuossa saada synenergiaetuja esimerkiksi NASAMSin suhteen?!? Eli NASAMSin nykyiset lavetit juu ok, perusilmatorjuntasettinä, sitten taistelujoukoille ja painopisteiden nopeaan siirtämiseen HIMARS jossa AMRAAMeja kanssa. Samalla tietysti HIMARSeja kanssa joissa on raketteja/ohjuksia. Voisi heivata ehkä MLRS:n kokonaan pois ja kompata yhteen NASAMS/HIMARS jos pitkälle mennään ja ajatellaan asiaa.

Sikäli kun tuosta on ollut aikaisemmin juttua, niin HIMARS kykenee käyttämään sellaista ohjuspodia, jossa on sisällä pari AMRAAM:ia, epäsuoraan tuleen tarkoitettujen rakettien sijaan. Mielestäni tuosta ei olisi juurikaan hyötyä, paitsi ehkä jollakin siirtymisellä, mutta silloinkin pitäisi se maalitieto saada kulkemaan noille alustoille ja niiden keretä pysähtymään ja nostamaan tuon heittimen ampuma-asentoon. Kuvista saa sellaisen vaikutelman, että mitään hydraulisia jalkoja ei tarvitse ruveta laskemaan ja heitin kääntyy 360 astetta (nopeudesta ei tietoa), joten varmaankin se olisi nopeampi, kuin varsinainen heitin, vaikka varsinaisen voisikin laukaista KA:n ollessa alla.

Mutta minun pointti on se, että pois lukien nuo siirtymiset, niin muulloin HIMARS ei oikein kerkeä tykistötehtäviltä ilmatorjuntaan. Ja siirtymisen aikana pitäisi olla se IT podi kyydissä, eikä siis raketteja, joten määränpäässä pitäisi laskea IT ohjukset kyydistä ja ottaa raketit kyytiin, ennen kuin päästään suorittamaan päätehtävää.

Synergiaa on hyvä ajatella, mutta samalla kannattaa ajatella, että toteutuuko tämä synergia oikeasti.

 

[Tähystäjä]

Tuosta saa aika hyvän kuvan miltä nuo eri raketit näyttävät ulkomitoiltaan: