Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

[RPG83]

Voiko meidän Itä-Saksasta tekemää T-72 hankintaa pitää huonona? Mitä olen lukenut, niin Leopard 1A5 olisi kuulostanut aika hyvältä vaihtoehdolta: parempi pimeätoimintakyky, parempi ammunnanhallinta ja parempi läpäisy meille myydyllä ampumatarvikkeella kuin T-72:lla. Olisiko kannattanut sittenkin ostaa tuollaista (meille) uutta vaunumallia? T-72 omaa kai paremman panssaroinnin, mutta muuten tuo ykkös-Leopardi olisi kuulostanut todella houkuttelevalta. Hintakin olisi varmaan ollut osapuilleen samaa luokkaa kuin T-72:n, kun Leopard 2 korvasi sen.

 

[Mikoyan]

Voiko meidän Itä-Saksasta tekemää T-72 hankintaa pitää huonona? Mitä olen lukenut, niin Leopard 1A5 olisi kuulostanut aika hyvältä vaihtoehdolta: parempi pimeätoimintakyky, parempi ammunnanhallinta ja parempi läpäisy meille myydyllä ampumatarvikkeella kuin T-72:lla. Olisiko kannattanut sittenkin ostaa tuollaista (meille) uutta vaunumallia? T-72 omaa kai paremman panssaroinnin, mutta muuten tuo ykkös-Leopardi olisi kuulostanut todella houkuttelevalta. Hintakin olisi varmaan ollut osapuilleen samaa luokkaa kuin T-72:n, kun Leopard 2 korvasi sen.

Totta. 1A5 on kyllä karupeli ja varmasti hinta/laatu -suhteeltaan parempi kuin T72-sarja, mutta oliko sitä tuolloin kaupan? T72 puutteitakaan ei täysin tajuttu vielä ennen persianlahden mittelöä ja Suomen poliittinen ilmapiiri taas oli vielä viljalti itäänpäin kallellaan.

 

[SJ]

Totta. 1A5 on kyllä karupeli ja varmasti hinta/laatu -suhteeltaan parempi kuin T72-sarja, mutta oliko sitä tuolloin kaupan? T72 puutteitakaan ei täysin tajuttu vielä ennen persianlahden mittelöä ja Suomen poliittinen ilmapiiri taas oli vielä viljalti itäänpäin kallellaan.

Se olisi vain vaatinut kokonaan uudet logistiikat ja koulutukset ja hankintahinta olisi ollut korkeampi. Tuo kauppa tapahtui Hornet kaupan aikaan, joten olemassa oleviin systeemeihin sopiva naurettavan halpa T-72 oli oikeastaan ainoa vaihtoehto.

 

[Ottoville]

Eikö jossain MODE kieltänyt haikailemasta millään tavoin noiden enää t vaunujen perään?

 

[Slammer]

Voiko meidän Itä-Saksasta tekemää T-72 hankintaa pitää huonona? Mitä olen lukenut, niin Leopard 1A5 olisi kuulostanut aika hyvältä vaihtoehdolta: parempi pimeätoimintakyky, parempi ammunnanhallinta ja parempi läpäisy meille myydyllä ampumatarvikkeella kuin T-72:lla. Olisiko kannattanut sittenkin ostaa tuollaista (meille) uutta vaunumallia? T-72 omaa kai paremman panssaroinnin, mutta muuten tuo ykkös-Leopardi olisi kuulostanut todella houkuttelevalta. Hintakin olisi varmaan ollut osapuilleen samaa luokkaa kuin T-72:n, kun Leopard 2 korvasi sen.

Kuten edellä on sanottu, niin T-72 oli järkevä ja luultavasti ainoa mahdollinen vaihtoehto koska se ei koulutuksellisesti, huollollisesti tai mitenkään muutenkaan vaatinut mitään uutta. T-72:n puutteet olivat toki hyvin tiedossa, joten hankinta oli lähinnä tilapäinen laastari, että päästiin Hornet-hankinnan yli. Veikkaan, että todennäköisimpänä jatkosuunnitelmana nähtiin tuolloin T-72:n modernisointi jota lisähankinta olisi myös tukenut.

 

[Soldierblue]

Lujin tämän kirjoituksen ja hän voi olla oikeassa!, Ne laivat on suuria ja Bastionille helppo maali.(Laivue 2020) (4 korvettin hanke)

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612112200038446_uu.shtml

Vuonna 2003 puolustusvoimat veti alas Laivue 2000 -strategian ja perui ilmatyynyalushankinnat. Ainoana valmistunut Tuuli-alus romutettiin kaksi vuotta sitten.

Italiasta tilattuja suuria miinantorjuntalaivoja merivoimat on korjattu jatkuvasti, ja alukset eivät vieläkään ole täydessä operatiivisessa valmiudessa. Niillä ei ole todennäköisesti merkittävää tehtävää Suomen puolustamisessa.

Merivoimien varusteluohjelma perustuu ajatukseen, että koska Suomella on laivasto, sillä pitää olla laivoja. Merimiesperinteitä voi vaalia halvemmallakin kuin 1,2 miljardin euron turhalla laivuehankinnalla.

Suomi on tekemässä vuosikymmenen tyhmimmän asekaupan, jos laivahanke etenee alkuperäisen suunnitelman mukaan. Se vetää hölmöydessään vertoja taisteluhelikoptereille, jotka olivat kenraali Gustav Hägglundin suuruudenhullu päähänpisto. Hägglund oli vähällä tuhota koko maavoimat koptereillaan.

 

[Sardaukar]

Taas tyypillinen "Olli Ainola"-analyysi.

 

[Huhta]

Huonoista päätöksistä puheenollen aloin pohtia erästä aiempaa merivoimien hankintaa:

Oliko merivoimien vielä ysärillä pelkäämä laajamittainen maihinnousu oikea uhkakuva? Merivoimathan kehitteli ilmatyynyalus Tuulen ja sen flopattua hankki lopulta Hamina-luokan ohjusveneitä. Tuulen romuttamista ja Haminan hankintaa on ainakin ajoittain perusteltu meriliikenteen suojaamisella, koska ohjusvene kykenee pidempään läsnäoloon merellä kuin ilmatyynyalus. Mutta kuka ihmeessä suojaa meriliikennettä ohjusveneellä, jossa ei ole kunnollista SUTO-varustusta ja jonka ilmatorjuntakin on vain luokkaa omasuoja?

Rauma-luokan ohjusveneet olivat tuolloin vastavalmistuneita. Eikö olisi ollut järkevämpää ajatella, että ohjusvenepuoli olisi jätetty Raumojen harteille? Helsinki-luokka olisi voitu korvata vaikka kahdella tai kolmella saattokykyisellä korvetilla. Lisärahaa olisi tarvittaessa voitu hakea Miinalaiva Pohjanmaasta luopumalla (lue: jättämällä sen MLU väliin) ja myymällä alus.

Korvetit olisi voitu varustaa melko lailla samoin kuin nyt hankittavat korvetit. Toki ilmatorjunta-aseistuksessa ei ollut tuolloin niin paljon valinnanvaraa, valinta olisi varmaan tehty Umkhonton, Aster 15:n ja Sea Sparrowin / ESSM:n väliltä. Olisi valinta ollut sitten mikä hyvänsä, korvetin kokoisiin aluksiin olisi saatu selkeästi suurempi määrä ohjuksia kuin Haminoiden kahdeksan Umkhontoa. Siihen päälle SUTO-torpedot ja meritorjuntaohjukset, niin hyvä olisi tullut.

 

[kimmo.j]

Huonoista päätöksistä puheenollen aloin pohtia erästä aiempaa merivoimien hankintaa:

Oliko merivoimien vielä ysärillä pelkäämä laajamittainen maihinnousu oikea uhkakuva? Merivoimathan kehitteli ilmatyynyalus Tuulen ja sen flopattua hankki lopulta Hamina-luokan ohjusveneitä. Tuulen romuttamista ja Haminan hankintaa on ainakin ajoittain perusteltu meriliikenteen suojaamisella, koska ohjusvene kykenee pidempään läsnäoloon merellä kuin ilmatyynyalus. Mutta kuka ihmeessä suojaa meriliikennettä ohjusveneellä, jossa ei ole kunnollista SUTO-varustusta ja jonka ilmatorjuntakin on vain luokkaa omasuoja?

Rauma-luokan ohjusveneet olivat tuolloin vastavalmistuneita. Eikö olisi ollut järkevämpää ajatella, että ohjusvenepuoli olisi jätetty Raumojen harteille? Helsinki-luokka olisi voitu korvata vaikka kahdella tai kolmella saattokykyisellä korvetilla. Lisärahaa olisi tarvittaessa voitu hakea Miinalaiva Pohjanmaasta luopumalla (lue: jättämällä sen MLU väliin) ja myymällä alus.

Korvetit olisi voitu varustaa melko lailla samoin kuin nyt hankittavat korvetit. Toki ilmatorjunta-aseistuksessa ei ollut tuolloin niin paljon valinnanvaraa, valinta olisi varmaan tehty Umkhonton, Aster 15:n ja Sea Sparrowin / ESSM:n väliltä. Olisi valinta ollut sitten mikä hyvänsä, korvetin kokoisiin aluksiin olisi saatu selkeästi suurempi määrä ohjuksia kuin Haminoiden kahdeksan Umkhontoa. Siihen päälle SUTO-torpedot ja meritorjuntaohjukset, niin hyvä olisi tullut.

Hyviä kysymyksiä.

Yhdeksänkymmen luvun ongelma oli kuitrnkin nopea ja täysin ennakoimaton muutos. Liturgiaa seuraava organisaatio ei jäykkyyttään tainnut pysyä mukana muutoksessa ja mahdollisesti tehtyjen suunnitelmien/ajatusmallin muutos on vaikeaa kenelle tahansa. Uhkakuvat ovat sellaisia, että niiden vaihtaminen on varmasti kivuliasta ja hidasta. Joten on hyvinkin mahdollista, että uhkakuva ei ollut realistinen. Vaihtuiko uusia miehiä johtoon kun uhkakuva vaihtui?

Mutta ITO Tuuli oli rohkea ja mielestäni tarpeellinen yritys luoda jotain erittäin nykyaikaista ja tehokasta. Se epäonnistui, mutta jos ikinä ei kokeile mitään uutta, ei opi mitään. Siksi nostan vieläkin hattua Merivoimien johdolle joka uskalsi lähteä projektiin ja keskeyttää sen kun aika tuli.

Haminoiden kohdalla kävi niin kuin Puolustusvoimissa usein käy, tarpeen ja tehtävän muuttuessa tullaan toimeen sillä mitä oli. Hamina taisi olla niin valmis, ettei olisi ollut rahaa suunnitella uutta ja Tuulen jälkeen ei löytynyt rohkeutta aloitaa uutta projektia. Tai ainakaan poliitikoilta ei olisi tippunut rahaa uuteen kehitysprojektiin.

Korvetit ovat nytkin suuren arvostelun kohteena ja niitä pidetään liian isoina, puhumattakaan haavoittuvina. Ehkäpä aika ei ollut niille kypsä Tai Merivoimat ei ollut valmis niihin.

 

[Rannari]

@Huhta esittää ansiokasta pohdintaa. Hommasta löytyy kuitenkin muutama iso mutta.

Laivue 2000 -hanke kääntyi matkan varrella monta kertaa päälaelleen. Hamina-luokan protolle tuli ensin puoliyllättäen työllisyys/telakkatukivaroja jotka aiheuttivat sen että alusta ei ehditty suunnitella alusta lähtien uusiksi vaan jouduttiin vain hankkimaan käyttökokemuksien pohjalta paranneltu "Rauma 2000" niin kuin sitä aikanaan nimitettiin.

Merivoimien pitkän aikavälin suunnitelmahan oli ylläpitää kolmea ohjuslaivuetta ja siitäkin jouduttiin luopumaan kun Helsinki-luokan peruskorjauksesta piti luopua jotta Haminoille saatiin suunnattua lisää rahoitusta ja MTO:t vanhaoista varannoista. Laivue 2000:n piti saada kokonaan uudet MTO:t mutta tuosta hankinnasta luovuttiin. Ehdokkaita olivat lehtitietojen mukaan RBS-15 Mk3 ja NSM sekä Polyphem.

Hesareista olisi peruskorjauksessa tehty vartioveneitä mm. runkoa pidentämällä ja sutoaseistusta terästämällä. Torpedohankinta oli jo tuolloin esillä joskaan ei kaiketi koskaan juuri Hesareille kohdistettuna.

Haminat maksoivat osin kannibalisoiden varustettunakin jokseenkin 300 miljoonaa euroa. Nyt käynnissä olevaa hanketta vastaan peilaten en usko että olisi saatu hankittua kummoisia saattajakorvetteja merkittävillä uusilla asejärjestelmillä jos rahaa olisi ollut käytössä 100-150 miljoonaa euroa per alus. Ohjusveneiden hinta oli siis 75 miljoonaa euroa per alus. Hamina-luokan varustus Umkhontojen määrä tuplaten olisi ollut realistinen taso.

Tuuli oli minustakin kunnioitettava yritys luoda jotain uutta ja vähintään yhtä kunnioitettavaa oli se että löytyi kanttia luopua hankkeesta ennen kuin se oli liian myöhäistä. Rahaa ei ehtinyt palaa niin merkittäviä summia että tuo pitkässä juoksussa vaikuttaisi Merivoimien suorituskykyyn.

 

[Huhta]

Jatkan lokakampanjaani meripuolustusta vastaan:

Mitä Firmassa oikein ajateltiin, kun 1980-luvulla pykättiin 130 mm tornikanuunoita? Sarjatuotantosopimus allekirjoitettiin 1982 ja viimeiset kanuunat asennettiin paikoilleen vuonna 1990. Toki, kehitystyö aloitettiin jo 1970-luvun alussa, mutta homma olisi pitänyt osata puhaltaa poikki hyvän sään aikaan.

Voidaan tietysti ajatella, että "ei moderneja täsmäaseita". Mutta mikä on lopulta modernia? Laserpommeilla saavutettiin jo Vietnamin sodassa keskimäärin alle 10 metrin tarkkuus. Jos koko tykin ympäristön olisi savuttanut, niin ehkä sillä olisi lisätty selviytymistodennäköisyyksiä, mutta vain rajallisesti ja samalla oltaisiin oltu täysin riippuvaisia ulkoisesta tulenjohdosta. Ja entäs kaikki muut uhat? Viro oli silloin vielä osa Neuvostoliittoa, ja taisteluhelikopterit olisivat lennelleet helposti Suomenlahden ylitse tuhoamaan tornikanuunoita.

Noillakin tornikanuunoihin käytetyillä rahoilla olisi saatu muutama meritorjuntaohjuspatteri lisää. Mutta piti saada kiinteitä rannikkotykkejä, koska uljaat perinteet.

(Älkää ampuko Ainolaa! )

 

[SJ]

Jatkan lokakampanjaani meripuolustusta vastaan:

Mitä Firmassa oikein ajateltiin, kun 1980-luvulla pykättiin 130 mm tornikanuunoita? Sarjatuotantosopimus allekirjoitettiin 1982 ja viimeiset kanuunat asennettiin paikoilleen vuonna 1990. Toki, kehitystyö aloitettiin jo 1970-luvun alussa, mutta homma olisi pitänyt osata puhaltaa poikki hyvän sään aikaan.

Voidaan tietysti ajatella, että "ei moderneja täsmäaseita". Mutta mikä on lopulta modernia? Laserpommeilla saavutettiin jo Vietnamin sodassa keskimäärin alle 10 metrin tarkkuus. Jos koko tykin ympäristön olisi savuttanut, niin ehkä sillä olisi lisätty selviytymistodennäköisyyksiä, mutta vain rajallisesti ja samalla oltaisiin oltu täysin riippuvaisia ulkoisesta tulenjohdosta. Ja entäs kaikki muut uhat? Viro oli silloin vielä osa Neuvostoliittoa, ja taisteluhelikopterit olisivat lennelleet helposti Suomenlahden ylitse tuhoamaan tornikanuunoita.

Noillakin tornikanuunoihin käytetyillä rahoilla olisi saatu muutama meritorjuntaohjuspatteri lisää. Mutta piti saada kiinteitä rannikkotykkejä, koska uljaat perinteet.

(Älkää ampuko Ainolaa! )

Olisiko siksi, että tykistön ammuksia on tosi hankala ampua alas ja niitä voi laittaa jemmaan suuria määriä. Puhumattakaan, että kranaatit ovat monikäyttöisiä. Tykit muuten kykenivät seuraamaan hitaasti lentäviä lentokoneita, joten helikoptereilla olisi voinut olla hieman ongelmia tuhota ne tykit.

Niin, ja käsittääkseni siellä ei suunniteltu 130mm:n tykkiä, vaan tarkoitus oli myöhemmin päivittää ne 155mm:n tykeiksi.

 

[Huhta]

Olisiko siksi, että tykistön ammuksia on tosi hankala ampua alas ja niitä voi laittaa jemmaan suuria määriä. Puhumattakaan, että kranaatit ovat monikäyttöisiä. Tykit muuten kykenivät seuraamaan hitaasti lentäviä lentokoneita, joten helikoptereilla olisi voinut olla hieman ongelmia tuhota ne tykit.

Liikkuvan rannikkotykistön luulisi ajaneen saman asian?

Niin, ja käsittääkseni siellä ei suunniteltu 130mm:n tykkiä, vaan tarkoitus oli myöhemmin päivittää ne 155mm:n tykeiksi.

Tästä en tiedä, mutta entistä hölmömmältä kuulostaa, jos valittiin jo valmiiksi alitehoinen/huono kaliberi, jonka päivittäminen oli jo valmiiksi tiedossa.

 

[SJ]

Liikkuvan rannikkotykistön luulisi ajaneen saman asian?

Rauhanaikana niillä on hankala ampua varoituslaukauksia, ellei niitä roudata noille saarille missä niitä tornitykkejä on käytössä. Ja se sotisi liikkuvan tykistön tarkoitusta vastaan. Ja pitää muistaa, että N-Liiton kaatumiseen asti noilla saarilla oli kohtuullisen korkea valmius jatkuvasti.

Tästä en tiedä, mutta entistä hölmömmältä kuulostaa, jos valittiin jo valmiiksi alitehoinen/huono kaliberi, jonka päivittäminen oli jo valmiiksi tiedossa

130mm putket yms. oli käsittääkseni jo olemassa ja ei-niin-yllättävästi käytti samaa ampumatarviketta kuin liikkuva tykistö. 155 millisiin oltaisiin tarvittu rahoitus, eli ei se "tiedossa" ollut, ainoastaan suunnitelmissa. "Alitehoinen/huono kaliberi" taas on väite joka ei pidä ollenkaan vettä. Kaliberin aseet ovat kuitenkin pitkäkantamaisimpia kalibereja mitä meillä on (ainoastaan K98 ja raketinheittimet kantavat pidemmälle, K9 sitten tulevaisuudessa). Kaliberi on tietääkseni suunniteltu alkujaankin laivasto käyttöön ja sitä käytetään (ainakin markkinoidaan) vieläkin rannikkotykistö käyttöön.

Edit: Saattaa olla, että 155 milliset olivat osittain kehityksen alla silloin kun noita tornikanuunoita suunniteltiin/rakennettiin, mikä osaltaan selittää miksi käyttivät 130 millistä. Vuosiluvut varmaan tiedät itsekin ja voit miettiä niiden vaikutuksia itse.

 

[Rannari]

Ei tuo 130mm välyyteen päätyminen varmaankaan ollut irrallinen siitä tosiasiasta että haluttiin käyttää samaa ampumatarviketta niin liikkuvalla kuin kiinteällä kalustolla. 155mm kaluston hankkiminen liikkuvalle RT:lle ei kustannusten takia olisi ollut ajatuksenakaan tästä todellisuudesta. Eikä ilmeisen arvokkaita merimaalikranaattejakaan varmaan ollut halu hankkia kahdelle eri kaliiperille. Ajankohta huomioiden monella tapaa ymmärrettävä linjaus josta voi toki helposti löytää huonojakin puolia. Ainakin nyt kun tietää että merimaalikranaatin hankinta viivästyi lopulta niin paljon että liikkuvan RT:n kalusto meni jo pataan uuden a-tarvikkeen vasta tullessa käyttöön. 70-luvullahan KT:llakaan ei ollut vielä yhtään 155mm asetta käytössä. Ja 130TK:n suunnittelussa on ainakin väitetysti huomioitu mahdollisuus päivittää ase myöhemmin 155-milliseksi.

 

[kimmo.j]

Jatkan lokakampanjaani meripuolustusta vastaan:

Mitä Firmassa oikein ajateltiin, kun 1980-luvulla pykättiin 130 mm tornikanuunoita? Sarjatuotantosopimus allekirjoitettiin 1982 ja viimeiset kanuunat asennettiin paikoilleen vuonna 1990. Toki, kehitystyö aloitettiin jo 1970-luvun alussa, mutta homma olisi pitänyt osata puhaltaa poikki hyvän sään aikaan.

Voidaan tietysti ajatella, että "ei moderneja täsmäaseita". Mutta mikä on lopulta modernia? Laserpommeilla saavutettiin jo Vietnamin sodassa keskimäärin alle 10 metrin tarkkuus. Jos koko tykin ympäristön olisi savuttanut, niin ehkä sillä olisi lisätty selviytymistodennäköisyyksiä, mutta vain rajallisesti ja samalla oltaisiin oltu täysin riippuvaisia ulkoisesta tulenjohdosta. Ja entäs kaikki muut uhat? Viro oli silloin vielä osa Neuvostoliittoa, ja taisteluhelikopterit olisivat lennelleet helposti Suomenlahden ylitse tuhoamaan tornikanuunoita.

Noillakin tornikanuunoihin käytetyillä rahoilla olisi saatu muutama meritorjuntaohjuspatteri lisää. Mutta piti saada kiinteitä rannikkotykkejä, koska uljaat perinteet.

(Älkää ampuko Ainolaa! )

Voit olla osittain oikeassa. Kyse on kuitenkin kyvystä nähdä tulevaisuuteen ja tunnetusti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

On ihan relevantti kysymys, kuinka paljon Suomessa tiedettiin täsmäaseista ja niiden tehosta 70-80 luvun vaihteessa? Kuinka luotettavia ja tarkkoja nuo Vietnamin sodan aikaiset täsmäpommit olivat ja se tärkein, oliko Neuvostoliitolla niitä? Muistelisin Persianlahden sodan olleen se herättäjä, ennen sitä ei ihan uskottu täsmäaseiden voimaan.

Pidän täysin mahdollisena, että päätöksiä tekevä porras ei ollut tietoinen, tai kyennyt ymmärtämään tulevaisuuden aseiden kehitystä. Eikä se edes tee heistä huonoja sotilaita.

Lisäksi ihminen jumittuu helposti omiin kantoihinsa, on opittu jotain ja sillä mennään hamaan tappiin, muutos on harvoin helppo ja helppo tulee valituksi useammin. Juurikin tämä perinne puoli.

 

[Rannari]

Pidän täysin mahdollisena, että päätöksiä tekevä porras ei ollut tietoinen, tai kyennyt ymmärtämään tulevaisuuden aseiden kehitystä. Eikä se edes tee heistä huonoja sotilaita.

Olihan vielä 80-luvulla käynnissä 100mm pst-tykin kehityshanke joten en pidä 70-luvulla tehtyä päätöstä uudistaa tärkeimmät tornikanuunat aivan tolkuttomana. Painopistettähän siirrettiin samalla kuitenkin koko ajan liikkuviin patteristoihin.

Yhtenä ajatuskuviona on tietysti koko ajan myös se että linnakesaarilla on toimittava joka tapauksessa. Esimerkiksi Miessaareen rakennettiin 80-luvulla paitsi 130TK-patteri myös kantalinnoitetut tuliasemat ITO-79-patterille. Tuskin se vedettävä tykki olisi noilla kallioilla yhtään taistelunkestävämpi kun tilaa esim. tuliasemien vaihtoon ei olisi käytännössä lainkaan. Rannalta ampuen ei taas monin paikoin riittäisi kantama ja laajamittaiset ohjushankkeet eivät olleet realistisia ennen kuin 90-luvulle tultaessa ja silloinhan tuo tornikanuunaprojekti alkoi olla jo valmis. Sen aikaisilla ohjuksilla ei myöskään olisi mitenkään voinut korvata tykkikalustoa kun kantamalle odotettiin paljon muutakin kuin muutamaa lihavaa maalia.

Jos olisi lähdetty liikkeelle tyhjästä rantaviivasta niin valinta olisi hyvinkin voinut olla muuta kuin 130mm tornikanuuna. Tuota luxusta ei silloin ollut ja rahaakin oli aina niukalti.

 

[SJ]

On ihan relevantti kysymys, kuinka paljon Suomessa tiedettiin täsmäaseista ja niiden tehosta 70-80 luvun vaihteessa? Kuinka luotettavia ja tarkkoja nuo Vietnamin sodan aikaiset täsmäpommit olivat ja se tärkein, oliko Neuvostoliitolla niitä? Muistelisin Persianlahden sodan olleen se herättäjä, ennen sitä ei ihan uskottu täsmäaseiden voimaan.

Oma käsitykseni on se, että vasta JDAM:n tultua käyttöön täsmäaseita voitiin alkaa käyttää massoittain. Tämä siksi, että täsmäaseet olivat siihen asti hyvin kalliita, joten niitä ei voisi käyttää ihan joka maaliin. Persianlahden jälkeen voisi odottaa, että nuo tornitykit tultaisiin kolkkaamaan täsmäaseilla, mutta arvaisin että vain niiltä alueilta joilta ne olisi pakko saada pois.

 

[Rannari]

Oma käsitykseni on se, että vasta JDAM:n tultua käyttöön täsmäaseita voitiin alkaa käyttää massoittain. Tämä siksi, että täsmäaseet olivat siihen asti hyvin kalliita, joten niitä ei voisi käyttää ihan joka maaliin. Persianlahden jälkeen voisi odottaa, että nuo tornitykit tultaisiin kolkkaamaan täsmäaseilla, mutta arvaisin että vain niiltä alueilta joilta ne olisi pakko saada pois.

Ja Persianlahden jälkeen hommattiin Saksan jäämistöistä kanuunoita lähes kymmenelle moottoroidulle RT-patteristolle. Liikkuvuuteenkin panostettiin kun se tuli taloudellisesti mahdolliseksi.

 

[scip10]

Persianlahden sota avasi monen silmät uuden teknologian kyvyistä. Täsmäaseet olivat tietysti se kovin juttu, mutta myös eri aallonpituuksilla toimivia sensoreita ja elsoa käytettiin runsaasti.

Toki niiden olemassaolo oli tiedossa, mutta tuskin kovin moni ymmärsi missä mittakaavassa ja millä tehokkuudella USA pystyi niitä käyttämään.

Tuhannen taalan kysymys on, mitkä ovat tänä päivänä vastaavia teknologioita ja mitkä ovat nykypäivän "tornikanuunoita" eli järjestelmiä jotka ovat käyneet/käymässä tarpeettomiksi?