Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Suomen tie sotaan 40-41

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja Lunni, 04.01.2011.

  1. Lunni

    Lunni Kersantti

    Liittynyt:
    22.04.2010
    Viestejä:
    222
    Tykkäykset:
    164
    Pisteet:
    16
    Tuli tuossa joululomalla luettua mielenkiintoinen kirja, otsikon mukainen.

    Kirja on Ruotsalaisen L.Björkmanin tutkimus Operaatio Barbarossan vaikutuksista Suomeen ja Ruotsiin ja nojautuu Ruotsin ulkoasiain ministeriön ja puolustusesikunnan arkistoihin.

    Harmittavasti suomentaja jätti lähdeluettelon pois koska se on Ruotsin kielisessä alkuperäisteoksessa nimeltä:

    Sverige inför Operation Barbarrossa. Svensk neutralitetspolitik 1940-1941

    Ja tuota en ihan löytänyt, taikka osannut suomentaa kunnolla. Oma ruotsinkieli ei ihan ole se paras...

    Kirja tuo mielenkiintoisesti esille Ruotsin syyt olla virallisesti neutraali, muta myös syyt miksi vapaaehtoisapu Suomeen oli sallittu ja miksi Saksan kanssa neuvoteltiin niin pitkään. Pelkäsivät Saksan valloittavan seuraavaksi Ruotsin kun Suomikin oli Saksan puolella.

    mm. Kaikki on ok jos Suomeen hyökätään, silloin Ruotsi voisi avustaa naapurimaata, mutta jos Suomi hyökkää ensin Saksan mukana tämä apu ei onnistuisi.
    Ruotsille ilmoitettiin Barbarossan alkavan joskus toukokuun jälkeen, suomalaisten kanssa asiasta oli neuvoteltu jo aiemmin ja heidän ei tahdottu aloittavan hyökkäystä poliittisista syistä. Saksa halusi takuut ettei Ruotsi puutu kuljetuksiin ja halusi Ruotsin miehittävän Ahvenanmaan koska Suomi ei pystyisi sitä puolustamaan. Asia jäi kesken ja sodan aikana miinat tekivät kysymyksestä tarpeettoman, lähinnä huollon kannalta.

    Englantilaisten painostus Ruotsin ulkopolitiikkaan oli vahva, Saksaan ei luotettu mutta voimaakaan uhmaamiseen ei ollut ja samaan aikaan piti pitää hyvät välit Suomeen. Ei ollut ihan helppoa olla ulkoministeri. Ulkopolitiikan vahvistamiseksi Ruotsi mobilisoi 80 000 miestä vastatakseen Saksan sanomattomaan uhkaan.

    Saksa muunmuassa toivoi että Ruotsi lähettäisi vapaaehtoisapua kuten Talvisodassa, muttei muuten osallistuisi sotatoimiin ellei Neuvostoliitto toisi joukkoja lappiin. Tämä sen jälkeen kun neuvottelut Ruotsin saamiseksi omalle puolelle epäonnistuivat. "Ruotsilla ei ole neuvottelutilaa huomisen Euroopassa." oli Saksan asenne tämän jälkeen.

    Mielenkiintoista pohdittavaa, Löytisikö joltain linkkiä mistä tuon alkuperäisen tutkielman saisi luettavaksi..

    Sverige inför Operation Barbarrossa. Svensk neutralitetspolitik 1940-1941 , suomennettu; Suomen tie sotaan 1940-1941

    editx2: typos, lisäykset
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. EK

    EK Majuri

    Liittynyt:
    10.10.2010
    Viestejä:
    1,145
    Tykkäykset:
    931
    Pisteet:
    156
    Oliko siinä mitään Ruotsin suunnitelmista osallistua jatkosotaan Suomen rinnalla?

    Tietyissä piireissä poliittisen ja sotilaallisen johdon huipulla oli kai vahva halu osallistua ristiretkeen Neuvostoliittoa vastaan. Osa porukasta ihan vakavissaan suunnitteli joukkojen lähettämisestä Suomeen, missä ne osallistuisivat hyökkäykseen Vienanmerelle.
     

Jaa tämä sivu