Suomi on erityisasemassa Nato-kumppanuudessa

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä kuinka lähelle Natoa ja erikoisasemaan voimme päästä ennekuin hallitus ilmoittaa kansalle, että Hups, nyt ollemmenkin Naton jäseniä. Tämä tapahtunee yhteistyössä Ruotsin kanssa!


"Suomi pääsee uuteen kategoriaan kumppanuuksiensa kanssa. Kumppanuusmaitahan on paljon, mutta siellä nostetaan viisi erityismaata tällaiseen lähempään yhteistyöhön. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että meillä on erittäin pitkälle menevät yhteneväiset järjestelmät Naton kanssa, Ruotsilla on samoin."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288729154810.html
Stubb: Suomen suhdetta Natoon mietitään uudestaan

Pääministeri Alexander Stubb (kok) totesi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, että Suomi on erityisasemassa Nato-kumppanuuksissa.

Stubbin mielestä Suomen Nato-jäsenyyttä ei pitäisi ajaa nyt entistä vahvemmin.

- Ei oikeastaan juuri nyt. On hyvä, että Natosta ja Nato-jäsenyydestä keskustellaan, mutta uskon, että Natossa on menossa aika suuri murros tällä hetkellä. Viime vuosien aikana Nato on keskittynyt aika lailla kriisien hallintaan. Uskon, että Nato tulee keskittymään tulevaisuudessa enemmän kovempaan puolustukseen. Natolla on tästä huippukokous, Stubb kertoo.

Kyseisessä huippukokouksessa arvioidaan myös Suomen asemaa Naton kumppanina uudestaan.

- Suomi pääsee uuteen kategoriaan kumppanuuksiensa kanssa. Kumppanuusmaitahan on paljon, mutta siellä nostetaan viisi erityismaata tällaiseen lähempään yhteistyöhön. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että meillä on erittäin pitkälle menevät yhteneväiset järjestelmät Naton kanssa, Ruotsilla on samoin.

- Se tarkoittaa sitä, että me olemme tietyssä erityisasemassa kumppanina toisin kuin sen ulkopuoliset, eli kumppanuutta mietitään uudestaan, Stubb selittää.

Stubb pitää Suomea "erittäin Nato-kykyisenä".

- Joku voisi sanoa, että me olemme jopa Nato-kykyisempiä, Nato-valmiimpia kuin monet Nato-jäsenmaat itse. Me teemme yhteistyötä kaikilla rintamilla ja jäämme paitsi parista kokonaisuudesta. Suunnittelu on yksi niistä, ja turvatakeet on toinen.

- Meidän Nato-jäsenyyttämme voisi verrata Norjan suhteeseen Euroopan unioniin. Norja on Eta-talousalueessa yhdessä EU:n kanssa. Meillä on erittäin läheinen kumppanuus, mutta viimeistä silausta ei ole olemassa, Stubb kuvailee.


http://yle.fi/uutiset/ruotsalaisasi...otilasyhteistyota_venajan_uhan_vuoksi/7429325
Kotimaa 24.8.2014 klo 14:10 | päivitetty 24.8.2014 klo 17:36
Ruotsalaisasiantuntijat: Suomen ja Ruotsin pitäisi lisätä sotilasyhteistyötä Venäjän uhan vuoksi
Naapurimaat voisivat käyttää yhteisiä sotilas- ja siviiliresursseja, ehdottavat sotilasasiantuntijat Dagens Nyheter -lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa.





 
Suomi on Pohjoiseuroopan turvallisuusriski, jonka Natojäsenyys takaisi, ettei Venäjä hyökkää Baltian maihin?

http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2014082518600767_uk.shtml

Nato haluaa tietää, kuinka pitkälle Suomi ja Ruotsi ovat valmiita menemään
Maanantai 25.8.2014 klo 03.09

Ukrainan kriisi on myllännyt asetelmaa ensi viikon Walesin Nato-huippukokouksen alla.


Ukrainan kriisi on laittanut Naton miettimään, mikä on Suomen ja Ruotsin rooli esimerkiksi Baltian turvallisuuden takaamisessa. (EPA / AOP)
Suomi ja Ruotsi eivät ole enää vain kriisinhallintakumppaneita, vaan Natossa mietitään, mikä on maiden rooli sotilasliiton vastatessa Venäjän uhkaan.

Kansainvälinen sotalaivasto kiinnittyy ensi viikonvaihteessa Aurajoen rantaan Turussa. Merivoimien isännöimä Northern Coasts 2014 -harjoitus on hyvä esimerkki Suomen ja Ruotsin aktiivisista Nato-suhteista. Naton odotetaan ensi viikon huippukokouksessa vastaavan Suomen ja Ruotsin toiveisiin tiiviimmästä kumppanuusyhteistyöstä tärkeille kumppaneille.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Nato haluaa tietää, kuinka pitkälle Suomi ja Ruotsi ovat valmiita menemään esimerkiksi Baltian turvallisuuden takaamisessa. Mitä Suomi tekisi, jos Itä-Viron venäjänkielisillä alueilla puhkeaisi Venäjän epäsuorasti tukemia levottomuuksia eli niin sanottu Narva-skenaario toteutuisi?

- Tästä ei ole Suomessa paljoa keskusteltu, Aaltola sanoo.

Nato on myös toistaiseksi pitänyt kiinni yhteisymmärryksestään Venäjän kanssa olla sijoittamatta pysyviä joukkoja Baltian maihin. Näin ollen puolustuskykyä täytyy rakentaa muiden valtioiden ja Naton nopean toiminnan joukkojen varaan.

- Katse kohdistuu tässä kokonaisuudessa vääjäämättä Suomeen ja Ruotsiin, Aaltola sanoo.

"Nato-jäsenyys tukkisi aukon"

Virolaiskommenteissa ei ole juuri salailtu ratkaisun löytyvän Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

- Nato saisi strategista vahvuutta, jos Nato-karttaan mahtuisivat myös kaikkein pohjoisimmat valtiot. Suomen ja Ruotsin jäsenyys muuttaisi sotilasliiton puolustuspolitiikan, sanoi Anders Vosman Viron puolustusministeriöstä STT:lle elokuun alkupuolella.

Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensen on luonnehtinut Suomen ja Ruotsin olevan "turvallisuusaukko" yhteisessä puolustuksessa.

Ruotsin ulkopoliittisen instituutin tutkija Erik Brattberg uskoo, että toiveet kahden pohjoismaan Nato-jäsenyyden suhteen ovat Ukrainan kriisin myötä lisääntyneet. Suunnittelutyö helpottuisi, jos Itämeri olisi Naton sisämeri.

- Voidaan nähdä, että Natolla olisi tarvetta käyttää Suomen ja Ruotsin maa- ja ilmatilaa Baltian puolustamisessa. Esimerkiksi Gotlanti on tässä hyvin strateginen, Brattberg perustelee puhelimitse Washingtonista.

Kumppanuus riittää toistaiseksi

Toisten arvioiden mukaan nykyinen tiivis kumppanuus riittää myös uudessa tilanteessa. Suomi ja Ruotsi kun ovat sotilaallisesti Nato-yhteensopivia maita, jotka ovat kaiken lisäksi aikeissa vahvistaa omaa puolustustaan.

- Suomen ja Ruotsin nykyinen asema tarjoaa mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä ja lisätä turvallisuutta antamatta maille turvatakeita, arvioi puolalaisen PISM-instituutin tutkija Wojciech Lorenz STT:lle sähköpostitse.

Hän ei kuitenkaan usko Naton sisällyttävän Suomea ja Ruotsia varsinaisiin puolustussuunnitelmiinsa, koska edes jäsenmaista ei välttämättä tiedä, miten ne kriisin hetkellä käyttäytyvät.

Lorenz epäilee, että juuri tällä hetkellä Suomen jäsenanomus ja liki 1 400 kilometriä uutta rajaa Venäjän kanssa ei ilahduttaisi ainakaan kaikkia Naton jäsenmaita.

- Aiemmat (Naton) laajentumiset olivat mahdollisia, koska suuri osa jäsenmaista piti konfliktia Venäjän kanssa hyvin epätodennäköisenä. On ilmiselvää, että nykytilanteessa jotkut jäsenmaat pitäisivät Suomen jäsenanomusta tarpeettomana provokaationa, Lorenz muistuttaa.

http://www.chathamhouse.org/publication/natos-chance-regroup http://www.svd.se/nyheter/inrikes/sverige-pekas-ut-som-sakerhetshal_3548366.svd http://www.svd.se/nyheter/inrikes/sverige-pekas-ut-som-sakerhetshal_3548366.svd

STT
 
En tiedä mitä tässä halutaan NATO:n puolesta kertoa:
1)Tuemme Ruotsia ja Suomea sotatilanteessa, koska se olisi meille taktisesti hyödyllistä.
2)Käytämme teidän ilmatilaa joka tapauksessa puolustaessamme Baltiaa ja miettikää mitä siitä seuraa, kun puntaroitte NATO:a
3)Ei mitään yllä olevista
 
En tiedä mitä tässä halutaan NATO:n puolesta kertoa:
1)Tuemme Ruotsia ja Suomea sotatilanteessa, koska se olisi meille taktisesti hyödyllistä.
2)Käytämme teidän ilmatilaa joka tapauksessa puolustaessamme Baltiaa ja miettikää mitä siitä seuraa, kun puntaroitte NATO:a
3)Ei mitään yllä olevista

Siinä kerrotaan vain se tosiasia että Suomen täytyy ymmärtää valita puolensa viimeistään siinä vaiheessa jos/kun Baltian NATO-maihin tai niiden alueelle kohdistuisi aseellinen hyökkäys tai sen uhka.

Käytännössä valinta lienee jo tehty.
 
Siinä kerrotaan vain se tosiasia että Suomen täytyy ymmärtää valita puolensa viimeistään siinä vaiheessa jos/kun Baltian NATO-maihin tai niiden alueelle kohdistuisi aseellinen hyökkäys tai sen uhka.

Käytännössä valinta lienee jo tehty.

Ei meillä ole valinnan varaa; kuka haluaisi elää Venäjän kupeessa jossain Suomi-Honkongissa jos maa pääsisi niskan päälle Euroopassa. Yhteinen vahva EU/NATO - Eurooppaa saattaa sen sijaan estää sodan, Venäjän tietäessä, että se jää aseellisessa konfliktissa joka tapauksessa toiseksi. Nato tai EU eivät lähde missään olosuhteissa hyökkäämään, siihen ne ovat liian eripuraisia.
 
Siinä kerrotaan vain se tosiasia että Suomen täytyy ymmärtää valita puolensa viimeistään siinä vaiheessa jos/kun Baltian NATO-maihin tai niiden alueelle kohdistuisi aseellinen hyökkäys tai sen uhka.

Käytännössä valinta lienee jo tehty.

En usko, että Suomesta löytyisi henkilöä, joka ei ottaisi vastaan NATO:n tai EU:n apua, jos Venäjä hyökkää Suomeen Baltian operaation yhteydessä. Foorumilla meillä tuntuu olevan konsensus, että Venäjän on otettava haltuun Etelä-Suomi hyökätesään Baltiaan - eikä minulla ole siihen seltystä miksi ei ottaisi. Puoli on tietysti siinä mielessä valittu, että Venäjää ei varmasti tuettaisi Baltian hyökkäyksen yhteydessä. Kai tässä on vielä avoin kysymys kuinka paljon meiltä löytyisi tahtoa tukea NATO:n puolustusta Itämerellä ja pohjolassa. Itse toivoisin, että kaikin keinoin. Olisi erittäin huono vaihtoehto, jos Baltia kaatuisi Venäjän alle taas.
 
Nyt taas jossittelen..
Jos olisimme NATO:ssa ja Venäjän Viron välit eskaloituisivat sodaksi. Mitä apua Suomi antaisi Viron puolustukseen?? Materiaaliapua? Ilmatukea vai jopa maavoimien yksiköitä??
 
Nyt taas jossittelen..
Jos olisimme NATO:ssa ja Venäjän Viron välit eskaloituisivat sodaksi. Mitä apua Suomi antaisi Viron puolustukseen?? Materiaaliapua? Ilmatukea vai jopa maavoimien yksiköitä??

Kai se on lähinnä lupa käyttää satamia ja lentokenttiä. Kai meidän tilannekuvastakin on apua?
 
Kai se on lähinnä lupa käyttää satamia ja lentokenttiä. Kai meidän tilannekuvastakin on apua?

Niin, kai kuten tuossa jo aiemmin todettiin, estäisi ainakin Venäjän Suomen maaperän, ilmatilan ja aluevesistön käytön hyökkäykseen. Itse pahoin pelkään, että Naton ulkopuolella meidät olisi nopeasti kiristetty ruotuun ilman, että Venäjä joutuisi lähettämään tänne varsinaisia joukkoja. Iskut strategisiin kohteisiin ja mahdollisesti Ahvenanmaan ja Gotlannin nopea haltuunotto saisivat päättäjämme aika nöyriksi. Itämeri olisi kyllä sen jälkeen aika suljettu, sillä tuskin Nato laskisi ketään tai mitään Tanskan ja Norjan välisestä salmesta.
 
Mitä luulette NATO:n kenraalien ajattelevan Suomen 240 000 vahvuisen reserviläisarmeijan pään menoksi? En usko, etteikö joitain yksiköitä varattaisi ns. kv-käyttöön (Viro).

"Kun te nyt olette siinä, niin lähellä, kai te meette jeesaamaan veljeskansaa??"
 
Nyt taas jossittelen..
Jos olisimme NATO:ssa ja Venäjän Viron välit eskaloituisivat sodaksi. Mitä apua Suomi antaisi Viron puolustukseen?? Materiaaliapua? Ilmatukea vai jopa maavoimien yksiköitä??

Suomen tehtävät Baltiaan kohdistuvan aseellisen uhkan/hyökkäyksen johdosta:

A) Pitää oman ilmatilansa suljettuna Viroa/muuta Baltiaa uhkaavia/kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan. Apuna myös NATO:n Avacs ja satelliitti-informaatio, sekä NATO:n ilmavoimia.
B) Pitää oman ilmatilansa avoimena Baltian aluetta puolustaville NATO:n koneille jne.
C) Estää omin asevoimin sekä tarvittaessa NATO:n resurssien avulla vihollisen maa- ja merivoimien tunkeutumisen Suomen alueelle.

Ottaen huomioon Suomen aseman ja valvottavan/puolustettavan alueen koon sekä itärajan pituuden, resurssimme tuskin riittävät muuhun kuin oman alueemme turvaamiseen. Jos täysin siihenkään.

Viron ja Baltian puolustus hoidetaan NATO:n kalustolla ja miehillä. Ensisijaisesti tietysti ko. maiden omien puolustusvoimien miehistöllä.
 
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä kuinka lähelle Natoa ja erikoisasemaan voimme päästä ennekuin hallitus ilmoittaa kansalle, että Hups, nyt ollemmenkin Naton jäseniä. Tämä tapahtunee yhteistyössä Ruotsin kanssa!


"Suomi pääsee uuteen kategoriaan kumppanuuksiensa kanssa. Kumppanuusmaitahan on paljon, mutta siellä nostetaan viisi erityismaata tällaiseen lähempään yhteistyöhön. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että meillä on erittäin pitkälle menevät yhteneväiset järjestelmät Naton kanssa, Ruotsilla on samoin."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288729154810.html
Stubb: Suomen suhdetta Natoon mietitään uudestaan

Pääministeri Alexander Stubb (kok) totesi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, että Suomi on erityisasemassa Nato-kumppanuuksissa.

Stubbin mielestä Suomen Nato-jäsenyyttä ei pitäisi ajaa nyt entistä vahvemmin.

- Ei oikeastaan juuri nyt. On hyvä, että Natosta ja Nato-jäsenyydestä keskustellaan, mutta uskon, että Natossa on menossa aika suuri murros tällä hetkellä. Viime vuosien aikana Nato on keskittynyt aika lailla kriisien hallintaan. Uskon, että Nato tulee keskittymään tulevaisuudessa enemmän kovempaan puolustukseen. Natolla on tästä huippukokous, Stubb kertoo.

Kyseisessä huippukokouksessa arvioidaan myös Suomen asemaa Naton kumppanina uudestaan.

- Suomi pääsee uuteen kategoriaan kumppanuuksiensa kanssa. Kumppanuusmaitahan on paljon, mutta siellä nostetaan viisi erityismaata tällaiseen lähempään yhteistyöhön. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että meillä on erittäin pitkälle menevät yhteneväiset järjestelmät Naton kanssa, Ruotsilla on samoin.

- Se tarkoittaa sitä, että me olemme tietyssä erityisasemassa kumppanina toisin kuin sen ulkopuoliset, eli kumppanuutta mietitään uudestaan, Stubb selittää.

Stubb pitää Suomea "erittäin Nato-kykyisenä".

- Joku voisi sanoa, että me olemme jopa Nato-kykyisempiä, Nato-valmiimpia kuin monet Nato-jäsenmaat itse. Me teemme yhteistyötä kaikilla rintamilla ja jäämme paitsi parista kokonaisuudesta. Suunnittelu on yksi niistä, ja turvatakeet on toinen.

- Meidän Nato-jäsenyyttämme voisi verrata Norjan suhteeseen Euroopan unioniin. Norja on Eta-talousalueessa yhdessä EU:n kanssa. Meillä on erittäin läheinen kumppanuus, mutta viimeistä silausta ei ole olemassa, Stubb kuvailee.


http://yle.fi/uutiset/ruotsalaisasi...otilasyhteistyota_venajan_uhan_vuoksi/7429325
Kotimaa 24.8.2014 klo 14:10 | päivitetty 24.8.2014 klo 17:36
Ruotsalaisasiantuntijat: Suomen ja Ruotsin pitäisi lisätä sotilasyhteistyötä Venäjän uhan vuoksi
Naapurimaat voisivat käyttää yhteisiä sotilas- ja siviiliresursseja, ehdottavat sotilasasiantuntijat Dagens Nyheter -lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa.

Ollaan otettu oppia isommista. Eli liikut tehdään hitaasti ja asteittain, ettei kukaan reagoi niihin liian voimakkaasti.
 
Niin, kai kuten tuossa jo aiemmin todettiin, estäisi ainakin Venäjän Suomen maaperän, ilmatilan ja aluevesistön käytön hyökkäykseen. Itse pahoin pelkään, että Naton ulkopuolella meidät olisi nopeasti kiristetty ruotuun ilman, että Venäjä joutuisi lähettämään tänne varsinaisia joukkoja. Iskut strategisiin kohteisiin ja mahdollisesti Ahvenanmaan ja Gotlannin nopea haltuunotto saisivat päättäjämme aika nöyriksi. Itämeri olisi kyllä sen jälkeen aika suljettu, sillä tuskin Nato laskisi ketään tai mitään Tanskan ja Norjan välisestä salmesta.
En nyt tiedä tarvitaano siinä mitään kiristämistä? Kai meillä olisi aika selvä tahto olisi saada kumppaneiltamme EU:sta apua, jos Putinin humanitaarisia iskender koreja sataa taivaalta. Käytännössähän tämä tarkoittaisi jotain NATO-maata. Mahdotonhan sitä on väittää, että nämä espanjalaiset mekanisoidut yksiköt ovat EU:n joukkoja ei NATO:n ja emme taistele NATO:n kanssa. Tuo viimeinen ei ollut mitään irvailua vain kuvailu.
 
Eikös ne nyt puhu enemmänkin Ukrainan kaltaisesta tilanteesta Virossa,kuin Venäjän hyökkäyksestä...Narvassa alkaa porukka liikehtimään.
Veikkaanpa että Narvaskeenario on Viron ykkösuhka ja kun siellä näin tapahtuu,pamahtaa suojeluskunta paikalle vakinaisen avulla sellaisella voimalla,ettei kenelläkään ole mahdollisuutta aseistautua ja muodostaa rintamia tai muuta vastaavaa. Kyllä nyt luulisi Viron olevan tuossa asiassa hereillä. Venäjä taas ei pysty siihen sitten vaikuttamaan muuta kuin näkyvällä voimalla joka taas olisi Natoa vastaan.

Missä on meidän Lappeenranta skeenario.
 
Siinä kerrotaan vain se tosiasia että Suomen täytyy ymmärtää valita puolensa viimeistään siinä vaiheessa jos/kun Baltian NATO-maihin tai niiden alueelle kohdistuisi aseellinen hyökkäys tai sen uhka.

Käytännössä valinta lienee jo tehty.

Jep. Ja täsmällisemmin: ei ole mitään merkitystä olemmeko omasta mielestämme tehneet valinnan. Ainoa jolla on merkitystä on se, että Venäjä näkee meidän olevan vihollisen leirissä ja toimii sen mukaisesti.

Eli meillä on nyt jäsenyyden haitat, mutta ei jäsenyyden hyötyjä.
 
Meidän puoluettomuuteen ei usko enään kukaan muu kuin...Me itse! Ja se ei kauas kanna.
 
Mitä luulette NATO:n kenraalien ajattelevan Suomen 240 000 vahvuisen reserviläisarmeijan pään menoksi? En usko, etteikö joitain yksiköitä varattaisi ns. kv-käyttöön (Viro).

"Kun te nyt olette siinä, niin lähellä, kai te meette jeesaamaan veljeskansaa??"

Ilman NATO:ako emme sitten reagoisi Virossa käytävään sotaan? Siis Venäjän sisäpoliittisiin asioihin..

Samaan hengenvetoon puhumme kyllä ruotsalaisten ja ylipäätään koko Euroopan halusta tulla taistelemaan ei-NATO-Suomen puolest?
 
Juu, aika vaikea olisi kieltäytyä! Jos liittoon mennään, niin velvoitteet suoritetaan. Enkä usko, että meidän NATO:ssa täytyisi mennä esim. Kreikan saaristoon sotimaan.
(tosin jollainhan tietysti on mielessä ne ulkomaan komennusten päivärahat;))
 
Juu, aika vaikea olisi kieltäytyä! Jos liittoon mennään, niin velvoitteet suoritetaan. Enkä usko, että meidän NATO:ssa täytyisi mennä esim. Kreikan saaristoon sotimaan.
(tosin jollainhan tietysti on mielessä ne ulkomaan komennusten päivärahat;))

Johan me jo nyt soditaan vierailla mantereilla ja partioidaan valtamerillä, mutta että sotimaan Euroopassa??? Nou nou, mehän ollaan puolueettomia.
 
Back
Top