Näin on....
Suomi ostaa Yhdysvalloilta satoja Stinger-ilmatorjuntaohjuksia 90 miljoonalla eurolla
- Viestiketjun aloittaja anti-tank
- Aloitus PVM
Näin on....
Wikipedia sanoo
"Ensimmäisen kerran Stingeriä käytettiin sotatilanteessa 21 toukokuuta 1982 Falklandin sodassa. Ensimmäinen laukaus pudotti argentiinalaisen FMA IA 58 Pucará-lentokoneen. Brittien myöhemmät laukaukset eivät tuottaneet tulosta lähinnä puutteellisen koulutuksen vuoksi."
Eli jos brittien ammattisotilaat ei osaa käyttää, niin kuinka triviaalia se sihtaaminen sitten on Suomen joukoille? Harjoitteleeko olympia-ampujat simulaattoreilla?
Pohdin tässä lähinnä sitä, että voiko noiden varaan laskea yhtään mitään tärkeää suojaustehtävää. Ehkäpä pitäisi vaan tyytyä siihen että tuotetaan tappioita ts. ammutaan varmat kohteet pois kuleksimasta ja saadaan pysyvä ilmaherruus alemmille lentopinnoille. Ja ammutaan nimenomaan itselle turvallisista tilanteista, ettei menetetä laukaisulaitetta eikä ampujaa.
"Ensimmäisen kerran Stingeriä käytettiin sotatilanteessa 21 toukokuuta 1982 Falklandin sodassa. Ensimmäinen laukaus pudotti argentiinalaisen FMA IA 58 Pucará-lentokoneen. Brittien myöhemmät laukaukset eivät tuottaneet tulosta lähinnä puutteellisen koulutuksen vuoksi."
Eli jos brittien ammattisotilaat ei osaa käyttää, niin kuinka triviaalia se sihtaaminen sitten on Suomen joukoille? Harjoitteleeko olympia-ampujat simulaattoreilla?
Pohdin tässä lähinnä sitä, että voiko noiden varaan laskea yhtään mitään tärkeää suojaustehtävää. Ehkäpä pitäisi vaan tyytyä siihen että tuotetaan tappioita ts. ammutaan varmat kohteet pois kuleksimasta ja saadaan pysyvä ilmaherruus alemmille lentopinnoille. Ja ammutaan nimenomaan itselle turvallisista tilanteista, ettei menetetä laukaisulaitetta eikä ampujaa.
Aluesuojaus ja tappioiden tuottaminen on aiemmilla kalustoilla mainittu olkapääohjusten tehtäviksi. Kohdesuojaukseen noiden ei käsittääkseni ole katsottu soveltuvan, joten ajatuksesi kulkee samaa rataa, kuin it-miehillä. Olkapääohjuksilla voidaan tehokkaasti estää vastapuolen vapaa lentely joukkojemme kimpussa ja se on jo paljon.
Siis noilla ammattisotilailla ollut mitään koulutusta tuolle aseelle! Muistaakseni koska se koulutettu kaveri oli kuollut tai haavoittunut. Lisäksi noissa aikaisemmissa stingereissä oli omat kommervenkkinsä mitä ampujan piti osata tehdä, muuten homma ei oikein toiminut.
Mitä taas tulee kohdesuojaukseen, niin siihen on ITO-2005M. IP ohjukset haluttiin lisäksi, koska ne on kätevämpiä käyttää liikkeellä oltaessa.
Raveni
Greatest Leader
Häirintäänhän nuo on takoitettu ja suomessa korvaamaan sergeitä sekä vanhat iglat... Noita ei ole tarkoitettukaan kriittisten kohteiden suojaamiseen eivätkä ne siihen täsmä ase kaudelle enään pystyisikään.. Etuna noille näen että pakottavat koneet sen verran ylös että tulevat paremmin muun ilmatorjunnan piiriin ja siihen tuo hankinta määrä on aivan riittävä... Itse tässä mietin että olisi mukavaa tietää mikä tuollaisen puikon oikea teho on sota ymäpäristössä... Venäläisillä kuitenkin kokemusta stingeristä ja ovat panostaneet kaikkien lentävien vehkeidensä passiiviseen ja aktiiviseen suojaan... Eli kuinka monta puikkoa oikeasti tarvitaan että saadaan esim. Venäläilen taisteluvispilä alas vai toimiiko ollenkaan niitä vastaan...
Samses
Ylipäällikkö
Hyviä kysymyksiä, vastausta ei välttämättä tiedä tällä hetkellä kukaan. Sekä ase että vasta-ase ovat kehittyneet paljon Neukku-Afganistanin ajoista (jolloin Stinger oli selkeästi niskan päällä), nyky-Stingeriä vs. nyky-Hindiä ei taida olla kukaan kokeillut.
Tämä tietysti puhtaasti teoreettis-hypoteettisena pohdintana, mehän harjoittelemme vain A2 keltaista vastaan jonka kalusto ja organisaatio eivät sellaisenaan vastaa mitään tiettyä valtiota
Raytheon Stinger trainer demonstrates accuracy in Finland VSHORADS field trials
http://investor.raytheon.com/phoenix.zhtml?c=84193&p=irol-newsArticle&id=1852861
hessukessu
Kenraali
ITO-2005M laukaisulaitteiden, sekä jaloilla olevien että ajoneuvossa olevien, määrä on niin pieni, että siitä ei ole miksikään kohdetorjuntajärjestelmäksi. Tai juu, on siitä, muutamaan yksittäiseen kohteeseen. Yleisesti ottaen noita pitäisi olla kymmenkertainen määrä, jotta voitaisiin suojata niillä kohdesuojauksen tavoin edes kriittisimpiä kohteita. No, onhan meillä toki 20 Crotalea kanssa kohdetorjuntajärjestelminä, myönnetään...
Muistaakseni 5 patteria, sekä nuo ajoneuvojen mukana tulleet. Ei niitä toki jokapaikkaan riitä, mutta ei vihollinen niitä pysty välttämäänkään. Kymmenkertaista määrää meillä tuskin tulee olemaan mitään ITO-järjestelmää, mutta kunhan Stingerit saadaan käyttöön, niin sitten on kalustoa mitä jakaa tehtävien välillä.
Menemättä tuohon häirinnän tehoon ja/tai ohjuksen osumatarkkuuteen, niin veikkaisin osumia tarvittavan kaksi. Vähempikin voi riittää jos hyvin käy ja kopterin kuski menettää kopterin hallinnan ensimmäisestä osumasta, mutta lienee syytä olettaa, että naapurin kopterit sietävät osumaa suunnilleen saman mitä jenkkien Apache. Tämä arvaus siis sillä oletuksella, että molemmat moottorit pitää hajottaa kopterin pudotusta varten. Mutta samalla myös oletan, että ohjus hajottaa sen moottorin johon se on hakeutunut.
Kopterissa saattaa toki olla jokin irroitettava pömpeli, jonka tehtävä on vähentää moottorin pakokaasujen näkyvyyttä IP:ssä ja mahdollisesti räjäyttää ohjuksen kauempana moottorista, mutta samalla se ohjus voi vissiin sitten hakeutua johonkin muuhun lämmenneeseen pintaan. Tiedä sitten, että pitääkö paikkaansa, että stinger hakeutuu moottorien ilmanotoista sisään, jos ohjus ammutaan edestä.
Videoiden perusteella (Syyria) olkapääohjus pomahtaa keskelle hekon kylkeä ja pudottaa yhdestä osumasta, tosin yllättävän hitaasti.
Jos hekosta katoaa sähköt tai hydraulipaineet niin se räpeltää vielä kymmeniä sekunteja kunnes typpiakusta loppuu varapaine.
Tai mistä johtunee. Pienikin polttoainevuoto voi johtaa tulipaloon, ja viive voi olla vaikkapa minuutti.
Jos hekosta katoaa sähköt tai hydraulipaineet niin se räpeltää vielä kymmeniä sekunteja kunnes typpiakusta loppuu varapaine.
Tai mistä johtunee. Pienikin polttoainevuoto voi johtaa tulipaloon, ja viive voi olla vaikkapa minuutti.
Käsittääkseni Stingeriin on helposti ohjelmoitavissa hieman erilaisia hakuprioriteetteja. Mutta kun en tiedä, mitkä tiedoista ovat sikäli wanhoja, kehitettiinkö joitain juttuja lopulta vai ei?
Tuosta olen itsekin kuullut, mutta oletettavasti nykyään homma hoituu yksinkertaisemmin, kun ohjukseen saa tarpeeksi muistia monimutkaisempaan ohjelmaan.
Virallisten lähteiden mukaan meille on hankittu 4 05-patteria ( kolme valmiusprikaateille ja 1 pääkaupunkiin) sekä 5 05M-patteria ( kolme valmiusprikaateille, yksi merivoimille ja yksi extra ). Crotale taitaa olla se pääasiallinen väline, jolla pyritään suojaamaan hajallaan olevia kohteita, kuten lentotukikohtia.
Tvälups
Ylipäällikkö
Crotale sekä 35ITK88, omasuojanaan sitten patterikaupalla 23ITK61 -tykkejä. Semmoinen BUKin mentävä rakonen varmaan löytyy vähän sieltä jos täältäkin.
Aivan, tykkejä tietenkään unohtamatta.
Einomies1
Respected Leader
Block II:a ei koskaan kehitetty valmiiksi ja uusin versio on tuo RMP Block I. Kannattaa katsoa muita lähteitä kuin Wikipediaa (nopee & helppo). Se on samaa tasoa kun Iltalehti ainakin minusta. Todellista kantamaa ei ole tarkasti saatavilla. Lienee 6-7 km:n kantama ja 3+ km korkeudessa.
Samses
Ylipäällikkö
RMP Block 1, joka Suomeen on tulossa, on uusin, kyllä - mutta on muuten lähteet aika harvinaisen sekaisin noista nimityksistä ja mikä on mikäkin. Raytheonin omat nettisivut eivät kerro mitään. Suomen alkuperäinen Foreign Military Sales -lupahakemus koski RMP Block 1 F:ää.
Vaakakantamaksi (E-versiolle) annetaan aika monessa paikassa tuo 5 mailia tai 7600 metriä, eli kyllä melkein uskallan luottaa että lähempänä 8 km:ää ollaan kuin 7:ää. Oli kumpi vain, kantama on niin pitkä että kriittiseksi muodostuu maalinosoitus, kantama riittää.
Esim. http://www.fas.org/man/dod-101/sys/land/stinger.htm
ja http://globalmilitaryreview.blogspot.fi/2011/06/portuguese-air-defense-artillery.html
Viimeksi muokattu:
Tähystäjä
Eversti
Jeps, käytännön kantamaksihan tuossa muodostuu näköyhteys, (line-of-sight, LOS), eli niin pitkälle kuin maali on nähtävissä silmillä...
Käyttötaktiikkanahan noissa ainakin jenkkiarmeijassa on, että lähestyvästä maalista saadaan ennakkovaroitus tutkalta, jonka perusteella ohjus sitten osataan suunnata oikeaan sektoriin, ja maalia ammutaan heti kun ohjus saadaan lukittumaan siihen. Ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeata käytössämme olevan puolustushaarojen yhteisen ilmatilannekuvan oloissa meilläkään. Käytännössä siis ilmatorjunnan johtokeskus, JOKE, saa tiedon lähestyvästä maalista maalinosoitustutkalta (käytännössä MOSTKA-87M tai MOSTKA-95M) tai muilta sensoreilta, ja jakaa siitä tiedon ohjuspartiolle tuliasemapäätteeseen tai radioitse...
Viimeksi muokattu: