Suuri maatalouskeskustelu

[baikal]

Otan hetkeksi kiinni tästä 800 suden fantasiasta. Tunnetulla de factoissa pysyttelevällä tutqinnallisella otteellani, toki.

Paljonko eläinperäistä ravintoa hyväksymme tämän tutqimuksen lähtökohtaiseksi päiväsaantitarpeeksi per capita? Eli paljonko yksi susi tarvitsee per vrk keskimäärin?

Lauman kaatotavoite ollee noin kaksi hirvieläintä per viikko. Se tekisi noin 100 hirvieläintä per vuosi. Jos laumoja on sata, niin? Se tarkoittaisi noin 10 tuhatta hirvieläintä per vuosi. Aika lähellä totuutta se on. Mutta entäs jos. Jos susikanta laajentuu nykyistä tasaisemmin koko Suomen alueelle, niin mitteepä lottootte: miten käy metsäkauriin ja valkohäntäpeuran? Ne ovat sudelle piis of keik ja yksilö ei tasan täytä lauman vatsaa puoleksi viikoksi.

800 sutta tarkoittaa täysin ehdoitta sitä, että koirapyynti voidaan siirtää tutisevien ukkojen perinnetoiminnan ja -muistelun piiriin. Hirvijahtia tosin ei ihmisen tarvitse harjoittaa nykyisellä volyymilla, koska ravintokilpailija hoitaisi osan pyynnistä ihan ilmaiseksi. Riistanhoitoa susi harjoittaisi myös: ketut ja supit saisivat kyytiä, jollaista eivät ole vielä kokeneet. Majavakin voitaisiin pyhkiä vahvuudesta. Lajien monimuotoisuus saisi vähän haastetta.....

Syrjäseutujen taksikyytipennut kuljetettaisiin kotiovelta kouluun ja takaisin. Alati. Sukulaistytön kodin ympärillä on hässännyt nyt kuukauden susipartti, joka lohnii koiria ja osa yksilöistä käyttäytyy todella hävyttömästi. Panepa siitä pirttivilja aamulla koulutielle parin kilsan kävelyvedolle metsien läpi.....monikohan panisi, kun päivämakuut ovat siinä luokkaa satojen metrien päässä....odotellaan rauhassa, josko kannanhoidolliseen jahtiin tulee lupia. Ohhoijjaa tätä menoa.

Jos tuo 800 jaettaisiin kristillisesti tasan koko maan alueelle, niin mahdollisimman moni saisi tästä Onnesta osansa. Veikkaan, että kun Nuuksiossa rotuhauvojaan taluttavat rouvat menettäisivät ensimmäiset puudelinsa alkaisi melkoinen verilöyly, jonka kohteena olisi susi. Tämä on tietysti vain arvailua, joka perustuu tähän saakka koettuun -petomyönteisyyteen-, joka on suurinta siellä, missä niitä ei ole.

 

[TBman]

Otan hetkeksi kiinni tästä 800 suden fantasiasta. Tunnetulla de factoissa pysyttelevällä tutqinnallisella otteellani, toki.

Paljonko eläinperäistä ravintoa hyväksymme tämän tutqimuksen lähtökohtaiseksi päiväsaantitarpeeksi per capita? Eli paljonko yksi susi tarvitsee per vrk keskimäärin?

Lauman kaatotavoite ollee noin kaksi hirvieläintä per viikko. Se tekisi noin 100 hirvieläintä per vuosi. Jos laumoja on sata, niin? Se tarkoittaisi noin 10 tuhatta hirvieläintä per vuosi. Aika lähellä totuutta se on. Mutta entäs jos. Jos susikanta laajentuu nykyistä tasaisemmin koko Suomen alueelle, niin mitteepä lottootte: miten käy metsäkauriin ja valkohäntäpeuran? Ne ovat sudelle piis of keik ja yksilö ei tasan täytä lauman vatsaa puoleksi viikoksi.

800 sutta tarkoittaa täysin ehdoitta sitä, että koirapyynti voidaan siirtää tutisevien ukkojen perinnetoiminnan ja -muistelun piiriin. Hirvijahtia tosin ei ihmisen tarvitse harjoittaa nykyisellä volyymilla, koska ravintokilpailija hoitaisi osan pyynnistä ihan ilmaiseksi. Riistanhoitoa susi harjoittaisi myös: ketut ja supit saisivat kyytiä, jollaista eivät ole vielä kokeneet. Majavakin voitaisiin pyhkiä vahvuudesta. Lajien monimuotoisuus saisi vähän haastetta.....

Syrjäseutujen taksikyytipennut kuljetettaisiin kotiovelta kouluun ja takaisin. Alati. Sukulaistytön kodin ympärillä on hässännyt nyt kuukauden susipartti, joka lohnii koiria ja osa yksilöistä käyttäytyy todella hävyttömästi. Panepa siitä pirttivilja aamulla koulutielle parin kilsan kävelyvedolle metsien läpi.....monikohan panisi, kun päivämakuut ovat siinä luokkaa satojen metrien päässä....odotellaan rauhassa, josko kannanhoidolliseen jahtiin tulee lupia. Ohhoijjaa tätä menoa.

Jos tuo 800 jaettaisiin kristillisesti tasan koko maan alueelle, niin mahdollisimman moni saisi tästä Onnesta osansa. Veikkaan, että kun Nuuksiossa rotuhauvojaan taluttavat rouvat menettäisivät ensimmäiset puudelinsa alkaisi melkoinen verilöyly, jonka kohteena olisi susi. Tämä on tietysti vain arvailua, joka perustuu tähän saakka koettuun -petomyönteisyyteen-, joka on suurinta siellä, missä niitä ei ole.

Joo, nuo 800 kpl.n illusatiiviset päiväunet kannattaisi unohtaa. Kaupunkien tekovihertävien piperryksiä moiset "kiintiöt"
Täällä maalla on mukavaa ja tosiaan olen säädellyt sitä nopeeta viirusta radalla kuntoon, sekä liikkuvaan tauluun ollaan tehty muutoksia, jotta saavutetaan luonteva vaikeusastetta. Eli hirviradalle tehtiin pieni maali ja taajuusmuuttajalla tehtiin muuttuvaa nopeutta. Sitten lavalta lisää matkaa. Harjoittelu tekee mestareita.

On tuo hirvijahtiin päällä ja ollaan koiralla saatu jo muutama kaadettua, mutta näkyy hirvien lukumäärässä nuo susimäärät. Naapuriseuralla on ollut vaikeuksia saada hirviään kokoon jo useana vuonna, mutta tuo tarttuva viirus on nyt rantautumassa sillekkin alueelle, alkaa hukat saada tartuntoja. Saa viherpiiperöt piipertää mitä haluavat, luonnon omat virukset tartuttaa hukkia ja minkäs teet, ne vaan vähenee...

 

[Ikarus]

Jos tuo 800 jaettaisiin kristillisesti tasan koko maan alueelle, niin mahdollisimman moni saisi tästä Onnesta osansa. Veikkaan, että kun Nuuksiossa rotuhauvojaan taluttavat rouvat menettäisivät ensimmäiset puudelinsa alkaisi melkoinen verilöyly, jonka kohteena olisi susi. Tämä on tietysti vain arvailua, joka perustuu tähän saakka koettuun -petomyönteisyyteen-, joka on suurinta siellä, missä niitä ei ole.

@baikal tutqivaan tyyliinsä onnistui loistavasti kiteyttämään olennaisen!
Nykyisten 300 suden kanssa jollain tavalla pärjättäisi, jos ne olisivat tasaisesti jakautuneet läpi maan. Poronhoitoalue on elinkeinon harjoittamisen takia poissuljettu vaihtoehto, mutta etelään niitä mahtuu. Siellä on niille helppoa ruokaakin, ylimääräiset metsäpeurat ja valkohäntäpeurat on todella nopeasti hoideltu.
Se Nuuksiossa hoideltu puudeli olisi välttämätön oheistappio sudensuojelun alttarille, onhan meidän kaikkien tehtävä asian vuoksi uhrauksia, eikö totta?

 

[baikal]

Siellä on niille helppoa ruokaakin, ylimääräiset metsäpeurat ja valkohäntäpeurat on todella nopeasti hoideltu.
Se Nuuksiossa hoideltu puudeli olisi välttämätön oheistappio sudensuojelun alttarille, onhan meidän kaikkien tehtävä asian vuoksi uhrauksia, eikö totta?

Kyllä kyllä, Jalon asian puolesta jokainen haluaa varmasti kantaa kortensa kekoon, eikä hämmenny saati kyrpiinny, vaikka sittu losahtaa omaankin tuulettimeen.

 

[miheikki]

Johtuukohan tuo Norjan "susien" harvennus siitä, että ne eivät ole alkuperöistä kantaa.

Susien alkuperää pohtii artikkelissa www.glomdalen.no/5-19-50972 norjalainen lääkäri ja eläinlääkäri käyttäen lähteenään 2001 julkaistua, mutta jotenkin "unohdettua" A-K Sundqvistin tutkimusta eteläskandinaavisista urossusista verrattuina ruotsalaisiin, suomalaisiin, balttilaisiin ja venäläisiin.

Tutkija ei löydä sukulaisuutta mainittujen susikantojen kesken. Myöskään Ruotsissa tarhasusista otetut näytteet eivät stemmanneet Kölivuorten eteläpäähän 90- luvulla ilmaantuneeseen susikantaan.

Kirjoittajan, Halvard Dale Oddan mielestä luonnollisen siirtymän todennäköisyys Venäjältä Nuuskakairan kautta on käytännössä nolla.

Hänen mukaansa mahdollisuudeksi jää ihmisten aikaansaama lähtökanta, joka on salaa päästetty luontoon. Kyse on silloin Norjan lain mukaan ympäristörikoksesta, luonnonvaraisen eläimistön geneettisestä väärentämisestä.

Meillä Auli-niminen radiopantaa kantava rakki on näyttänyt geenien alleeleja, joita ei ole ennen nähty Euroopan susikannoissa. Epäillään, että ne olisivat peräisin aikoinaan Amerikasta kovalla rahalla siitostarkoituksiin tuotetuista koirasusiuroksista. Ei ole ihme, että vanhat susisiimamiehet pudistelevat päätään katsellessaan näistä nykysuomensusista otettuja kuvia.

 

[miheikki]

Kallista meetvurstia.

Kansan Uutiset: Saudimiljardööri kahmii EU:n maataloustukia
Maatalous10:15Juhani Reku http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...ljardööri-kahmii-eu-n-maataloustukia-1.163884
Britanniassa tuet valuvat vauraille tilanomistajille.

Saudiarabialainen miljardööri Khalid Abdullah al Saudi saa EU:lta maataloustukea lähes puoli miljoonaa euroa vuodessa Britanniassa sijaitsevalle tilalleen, kertoo Kansan Uutiset.

Al Saudin Newmarketissa sijaitsevalla tilalla kasvatetaan lehden tietojen mukaan kilpahevosia.

Kansan Uutiset on käynyt lävitse viime viikon torstaina julkistetun listan Britannian sadasta eniten maataloustukia saavista.

Khalid Abdullah al Saudin lisäksi listalta on bongattu myös tuttuja nimiä maan kuningashuoneesta. Yli puoli miljoonaa euroa tukea saavat useat kokonaan tai osittain kuningatar Elisabet II:n ja muun kuninkaallisen perheen omistuksessa olevat tilat.

Kansan Uutiset arvioi, että Britanniassa rikkaat ovat ostaneet maatiloja puhtaasti tukien saamista varten. Tähän kannustaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, jossa tukien jakoperusteissa painottuu tuotantomäärän sijaan pinta-ala.

Osa brittitilallisista pyrkii peittämään omistuksensa veroparatiiseihin rekisteröityneiden yhtiöiden avulla.

 

[Solombala]

Joo, nuo 800 kpl.n illusatiiviset päiväunet kannattaisi unohtaa. Kaupunkien tekovihertävien piperryksiä moiset "kiintiöt"
Täällä maalla on mukavaa ja tosiaan olen säädellyt sitä nopeeta viirusta radalla kuntoon, sekä liikkuvaan tauluun ollaan tehty muutoksia, jotta saavutetaan luonteva vaikeusastetta. Eli hirviradalle tehtiin pieni maali ja taajuusmuuttajalla tehtiin muuttuvaa nopeutta. Sitten lavalta lisää matkaa. Harjoittelu tekee mestareita.

On tuo hirvijahtiin päällä ja ollaan koiralla saatu jo muutama kaadettua, mutta näkyy hirvien lukumäärässä nuo susimäärät. Naapuriseuralla on ollut vaikeuksia saada hirviään kokoon jo useana vuonna, mutta tuo tarttuva viirus on nyt rantautumassa sillekkin alueelle, alkaa hukat saada tartuntoja. Saa viherpiiperöt piipertää mitä haluavat, luonnon omat virukset tartuttaa hukkia ja minkäs teet, ne vaan vähenee...

Eikös se kannata näin metsästäjien maineen takia muistaa että ollaan julkisella foorumilla eikä metsästysseuran piilopirtillä...

 

[Solombala]

Sudet ja hirvet ovat elänee keskenään satoja tuhansia vuosia ennen kuin ihmistä lajina oli edes olemassa. Kuinka metsästäjä selvittää itselleen, että molemmat lajit ovat selvinneet keskenään oikein hyvin ennen kuin tämä luomakunnan kruununjalokivenä itseään pitävä metsästäjä saapui ylläpitämään elämää maapallolla?

Evoluution aikana sudesta on kehittynyt sosiaalinen laumaeläin, jonka reviiri on n. 1000km2. Sen keskellä on ns. ydinalue, jolla sorkkaeläimillä (ja vierailla koiraeläimillä) on tiukat paikat, mutta ydinreviiriä ympäröivillä reuna-alueilla hirvillä on kohtalaiset edellytykset lisääntyä ja pysyä hengissä. Näiden reuna-alueiden pinta-ala on selvästi suurempi myös silloin kun alueen kaikki reviirit ovat maksimaalisesti täynnä. Susikanta ei siis voi kasvaa suuremmaksi kuin teoreettinen reviirien määrä sallii. Suomessa se maksimi on todellakin noin 3000 sutta. Se on kuitenkin teoreettinen maksimi, eikä sitä käytännössä saavuteta, vaikka susi saisi lisääntyä aivan vapaasti ihmisestä riippumatta.

Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta minusta susikanta voitaisi pitää jossakin 500 yksilön paikkeilla. Silloin sitä voitaisi kantaa vaarantamatta pitää myös valikoivalla metsästyksellä ihmisarkana.
Nyt kun salametsästyksellä ja luvallisilla kaadoilla kanta pidetään hyvin pienenä, ei tällaiseen valikoivaan metsästykseen ole mahdollisuuksia.
Jos susi siis menettää ihmisarkuuttaan, on syyttävän sormen oikea suunta salametsästäjät ja liian löysästi lupia jakelevat viranomaiset

 

[miheikki]

Nyt voi rauhassa katsella ajon aikana youtube -videoita kun hommaa tuollaisen varoittimen. Ei tarvitse vahtia metsänreunaa.

https://www.riemurasia.net/kuva/Katse-eteen/193230

Suomessa ensimmäisenä aktiivinen hirvivaroitusjärjestelmä

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2306595

V-Traffic on julkaissut navigaattoreihin ja mobiililaitteisiin soveltuvan aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän, joka on nyt otettu valtakunnallisesti käyttöön Suomessa, ensimmäisenä maana Euroopassa. Varoitusjärjestelmä toimii autoissa, joissa on TMC-viestejä vastaanottava navigaattori. Tällaisia autoja on V-Trafficin mukaan liikenteessä jo puolisen miljoonaa, ja määrä on kasvussa. Järjestelmän tiedot perustuvat autoilijoiden ja hirvenmetsästäjien jakamiin tietoihin. Tämä tuore tieto yhdistetään siihen, mitä jo tiedetään hirvien liikkumista reiteistä sekä onnettomuustilastoja viimeisen viiden vuoden ajalta. Asiasta kertoo useampi autolehti.

Olisiko IR -kamerasysteemi parempi.

 

[Beerfect]

....

 

[Ikarus]

@Solombala, ilmoittele missä asut, minä pyydän RKTL:n miehiä siirtämään yhden kotikuntani kolmesta laumasta sinne sinun iloksi
Tuossa jutussa mainittu laiduntavien eläinten suojaaminen petoaidoilla on puhdasta skeidaa. Kuka ne aidat sinne tekee ja millä rahalla?
Karjatilallisilla ei ole rahaa ja vielä vähemmän aikaa rueta niitä petoaitoja askartelemaan.
Vaan ehkäpä sinä, arvoisa @Solombala olet valmis omasta lompakostasi muutaman kilometrin petoaitaa maksamaan sekä tekemään?
Valitettavasti en ole nähnyt Luonto-Liiton talkoolaisia niissä askareissa.

Kotimaa 03.10.2016 03:03
Kannanhoidollisen susimetsästyksen jatkosta päätös pian

Susien jahtaaminen Suomessa saattaa jatkua ennätyksellisen vilkkaana myös tulevaisuudessa. Asiasta päättävässä maa- ja metsätalousministeriössä on vahvaa kannatusta niin sanotun kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiselle.

Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi jo viime kuussa, että kokeilua pitää jatkaa. Samaa mieltä on ministeriön luonnonvaraosaston neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Hän kertoo, että kokeilun tulokset analysoidaan ennen kuin lopullinen ratkaisu esitellään ministerille. Asiassa odotetaan päätöksiä tässä kuussa.

Susikannan hoitosuunnitelman mukaista metsästystä on kokeiltu kahden vuoden ajan. Tarkoitus on hillitä salametsästystä ja kontrolloida susilaumoja tappamalla yksilöitä hallitusti. Niemen mielestä kannanhoidollinen metsästys on sujunut hyvin. Ihmisten vihaiset yhteydenotot susien aiheuttamista vahingoista ovat vähentyneet.

Luonnonvarakeskus (Luke) päivittää parhaillaan arviotaan susilaumojen määrästä. Sen valmistuttua voidaan katsoa, miten kannanhoidollinen metsästys on vaikuttanut susikantaan.

- Jos näyttää siltä, että susikanta on kestänyt verotuksen, jatkolle on hyvät edellytykset. Jos määrä on merkittävästi aiempaa pienempi, jatkon perusteita joudutaan arvioimaan kriittisesti, Niemi selvittää.

Susia kaatui ennätyksellisen paljon

Suomessa tapettiin viime metsästyskaudella ennätyksellisen paljon susia. Susia kuoli kaikkiaan 78, joista lähes kaikki pyyntiluvalla tai poliisin määräyksestä. Määrä oli lähes kolmasosa Suomen susikannasta. Luken mukaan Suomessa oli helmikuun lopussa metsästysvuoden päätyttyä 200-235 sutta.

Tapetuista susista 15 surmattiin poliisin määräyksestä, mikä on huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Poliisi voi nykyisin puuttua aiempaa herkemmin susihavaintoihin ihmisten pihapiirissä.

Luken tutkimusprofessorin Ilpo Kujalan mielestä on periaatteessa mahdollista, ettei susikanta ole vähentynyt viime metsästyskauden vuoksi, vaikka tappomäärä nousi ennakoitua suuremmaksi. Aikuisten yksilöiden osuus surmatuista oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri, mikä saattoi hajottaa laumoja ja ajaa nuoria susia ihmisten pihapiireille aiempaa enemmän.

- Saattaa olla, että tämä on puraissut susikantaan keskimääräistä voimakkaammin, Kujala tuumaa.

"Tapetuissa laumanjohtajia"

Eläinjärjestöt arvostelevat kannanhoidollista metsästystä. Luonto-Liitto ja Oikeutta eläimille jättivät jo alkuvuodesta Euroopan komissiolle vetoomuksen Suomen susien puolesta. Kokeilussa on suositeltu tappamaan haittaa aiheuttavia nuoria yksilöitä lauman elinvoimaisuuden säilyttämiseksi, mutta metsissä on kuitenkin kaadettu paljon täysikasvuisia, lisääntymiskykyisiä yksilöitä.

- Edellisessä metsästyksessä tehtiin pahoja virheitä. Tapetuissa oli laumanjohtajia ja lisäksi metsästystä kohdistettiin laumoihin, jotka eivät olleet aiheuttaneet vahinkoja, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Hänen mielestään metsästyksen sijaan pitäisi keskittyä asiallisen tiedon lisäämiseen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Laiduntavia kotieläimiä voidaan esimerkiksi suojata petoaidoilla.

STT
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kannanhoidollisen-susimetsästyksen-jatkosta-päätös-pian/848330

 

[Ikarus]

Jep, tätähän tämä, mikään älyttömyys ei enää yllätä
Hakataan kaikki Suomen metsät tasaseksi, loppuu päästötkin samalla..
tai vähenee, uuttahan se puskee, vaikka ei mitään istuttaisi. Jonkunlainen lehtipuu vesakko saadaan päästöjä aiheuttamaan näinkin.

Ihmettelen komission täydellistä kyvyttömyyttä hahmottaa yksinkertaisiakaan asioita.
No, eipä sinne valintakriteerinä taida olla asiantuntemus.. minkään alan.
Jyrki, yritäpä pitää kotimaasi asioista huolta.

Suomen metsien hiilinielusta uhkaa tulla päästö
Metsä06:00Maria Pohjala
Komission ilmastopaketti uhkaa muuttaa Suomen metsät päästölähteiksi.

SAARA OLKKONEN

Euroopan komission laskentatavat uhkaavat kääntää Suomen metsien hiilinielut päästöiksi.
EU-komission ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmat Suomen metsien sitomasta hiilestä poikkeavat toisistaan useita miljoonia tonneja vuodessa.

Suomi joutuu vähentämään päästökaupan ulkopuolisten alojen kasvihuonekaasujen päästöjä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Päästökaupan ulkopuolella ovat maatalous, liikenne, lämmitys, jätehuolto ja rakentaminen.

Vähennystavoitteita voidaan pienentää kompensoimalla niitä esimerkiksi metsien hiilinieluilla.

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan komission laskelmat perustuvat vanhentuneeseen tietoon. Se muuttaisi metsien todelliset hiilinielut päästöiksi.

"Nykyinen komission laskentamalleilla määritetty hiilinielujen taso on huomattavasti luonnontieteellisiä hiilinieluja pienempi", MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä sanoo.

Jylhän mukaan hiilinielujen laskennan tulisi perustua Luonnonvarakeskus Lukessa määritettyihin todellisiin hiilinieluihin.

"Suomessa meillä on osaaminen hiilinielujen määrittämiselle. Sitä ei kaikissa EU-maissa ole", Jylhä jatkaa.

Luken tutkijan Antti Asikaisen mukaan esitetyt laskentaperiaatteet muodostavat todellisen uhkan sekä Suomen biotalouden kehitykselle.

"Jos vertailutasoksi asetetaan viime vuosikymmenten metsien hiilinielu, on tuota tasoa lähes mahdoton saavuttaa", hän sanoo.

MTK:n edunvalvonnan haaste on, ettei ilmastopolitiikka vaikuta metsien käytön reunaehtoihin.

Järjestön metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mukaan oikeanlaisten laskentatapojen ottaminen mukaan ilmastopakettiin on ensiarvoisen tärkeää.

"Hallituksen kaavailemat biotaloustavoitteet eivät toteudu suunnitellusti, jos laskentatapaan ei saada muutosta", Hakkarainen sanoo.

Bioenergia-alan etujärjestön Bioenergia ry:n toimitusjohtajan Harri Laurikan mukaan politiikka on eri asia kuin luonnontiede.

"Sallimmeko meille syntyvän metsistä lisäkustannuksia, vaikka ne ovat valtava hiilinielu?" hän kysyy.

Neuvosto käsittelee komission esityksen myöhemmin syksyllä. Esityksen täytyy olla hyväksytyssä muodossa ensi vuoden lopussa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/suomen-metsien-hiilinielusta-uhkaa-tulla-päästö-1.164104

 

[baikal]

Ilmastotiede on ilmastoPOLITIIKKAA, kuten olen varovasti silloin tällöin ehdotellut. Hiilinielu muuttuu hyvin äkkiä kilpailijamaiden ohjauksessa tyylipuhtaasti ilmastosynniksi. Bio- ym. kenties nousevat alat muuttuvat kyseenalaisiksi hyvin välleen, jos ko. asiat politisoidaan tavoilla, jotka ovat Suomen edun vastaisia.

Miten ko. aloille saadaan investointeja, kun politiikka seilaa kuin hirvikärpänen kainalossa? Kuka hullu investoi, kun mitään takeita vastaisesta politiikasta ei ole?

 

[baikal]

Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta minusta susikanta voitaisi pitää jossakin 500 yksilön paikkeilla. Silloin sitä voitaisi kantaa vaarantamatta pitää myös valikoivalla metsästyksellä ihmisarkana.

Mielestäni olet tässä oikeassa. Lukumäärä ei ole SE ongelman ydin.

Tuossa historiaosiossa onkin sitten vaikeammin nykyhetkeen sopivia osia. Nimittäin on jo nyt niin, että syrjäiset ja kauempana keskuksista sijaitsevat metsäalueet ovat tyhjiä hirvistä. Ilomantsi-Lieksa-Nurmes-Valtimo-Rautavaara hyvinä esimerkkeinä laajoine alueineen. Hirvikanta tihenee selvästi tultaessa rintamaille. Isojen järvien rannat ja maalikylien läheisyys houkuttelevat "jostain" syystä hirviä oheensa. Ravinto on yksi seikka tietysti, mutta suurempi syy on se, että harmaavillaiset hammasniekat antavat hirville kyytiä 24/7/365, Joulurauhaakaan ei tuohon väliin sisälly. Ja kun hirvieläimet siirtyvät kylien oheen niin.....missä ruoka, siellä syöjä.

Veikkaan, että ystäväni pohjoissavosta kertovat samoja asioita. Ja jos kainuulaiset kertovat samaa, kuten oletan, niin alueella on jo kokoa. Entäs kun tuo "tyhjentymätön hirvipajatso" niiaa oikein lopullisesti ja laumakaupalla hukkia alkaa etsiä todenteolla uusia ruokatoreja? No, ne seilaavat sitten kohti etelää ja länttä. Jääkaudenaikaiset teoreettiset mallit sopivat huonosti tähän päivään, kun meitä ihmisiä kuitenkin on siellä täällä enemmän kuin tuolloin.

Ym. pitäjien alueilla hirviä edelleen on, mutta syrjäiset suuret alueet ovat oikeasti lähes tyhjiä. Hirvet konkkelehtaa kylien liepeillä.

 

[baikal]

Hänen mielestään metsästyksen sijaan pitäisi keskittyä asiallisen tiedon lisäämiseen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Laiduntavia kotieläimiä voidaan esimerkiksi suojata petoaidoilla.

Nojustii. Tuttava laiduntaa tuossa kahdeksan ha:n alueella hiehoparttia keväästä lumentuloon. Suht sutta vähän pitelevä aitaus maksaisi noin 12-15 tuhatta euroa ja siihen työtä päälle. Varmaa aitaa ei olekaan, mutta sellainen multimalli kust. noin 20 tuhatta euroa. Niitä rahoja ei vaan nykyviljelijöillä oikein ole.

Entäs melko heiverötuottoinen lammas sitten? Siihen kun täräytät isolle laumalle 30 tuhannella aitaa, niin tiliä ei tarvitse pariin vuoteen sitten odotellakaan. Ja on todettava, että suomalaisen nyhtökauravyöhykkeen lampaisiin kohdistuvia kauhuskenaarioita ei tuokaan aita poista.

 

[Ikarus]

Ym. pitäjien alueilla hirviä edelleen on, mutta syrjäiset suuret alueet ovat oikeasti lähes tyhjiä. Hirvet konkkelehtaa kylien liepeillä.

Tämä on totta. ''Maalikylien'' ympärillä on hirvet, syrjäiset erämaat alkaa olla jo tyhjiä. Tilanne alkaa olla jo siinä pisteessä, että hirvien perinteiset talvilaidunalueetkaan ei enää vedä. Nämä alueet ovat monesti erämaissa. Ei hirvikään tyhmä ole. Kokemus opettaa, että asutuksen ympärillä pyörimällä saattaa selvitä pedoilta hengissä. Jos lähdet salolle, hukka kirjaimellisesti perii. Mutta sapuskan perässä on pedotkin ''maalikylillä'' asutuksen seassa.
Yhtälö on huono. Kaikkien kannalta.

 

[Solombala]

Kymmenen vuotta asuttiin Kajaani-Sotkamo akselilla ja vaikka arvioin että perheemme koirineen liikkuu maastossa varmaankin reilusti keskivertotallaajaa enemmän niin ainoastaan kerran onnistuin näkemään suurpedoistamme ilveksen ja eukko erään toisen kerran ilveksen. Koiriamme sentään juoksutettiin irti metsissä lähes joka ilta ja kolmen koiran porukka saa nyt irtilaskiessa aikamoisen älämölön aikaiseksi. Tosin koiramme pyörivät ehkä maksimissaan kilometrin päässä meistä. Kertaakaan en saanut yhtään menetystä koiristamme petojen suihin. Ehkä muutaman kerran mahdollisen hajukontaktin, tosin mainittakoon että koiristamme vanhin kieltäytyy menemästä eteenpäin jos saa vainun jostakin uhasta. Ominaisuus jota en tiedä mistä tullut.
Tuntikausia riistaa haukkuva koira, tai pihassa yökaudet räkyttävä piski, houkuttelee varmasti suden kaukaakin paikalle. Jos koiraa tahtoo niin pitää, on riski vain hyväksyttävä.
Sen huomasin että jostain syystä useimmiten susien tai karhujen näkijät olivat ns "samat naamat". Eräskin lähinaapuri kertoili aivan tosissaan nähneensä karhuja useamman kerran täsmälleen kotimetsässämme. Kaikki supikoiran paskakeot olivat järjestään suden tekemiä jne...
Se on selvä että susia nähdään. Ja sekin on selvää että susia nähdään siellä missä on ihmisiä. Ja ihmisethän ovat kaupungeissa ja kylissä, harvemmin tuolla maastossa näkee kulkijoita edes marjastusaikana.
Lopuksi voidaan hieman laskeskella. Jos yksi noin kymmenen suden lauma syö vaikkapa pari hirveä viikossa tekeepi se noin satakunta hirveä vuodessa. Jos meillä nyt sattuisi olemaan vaikkapa 500 sutta niin se olisi noin viitisenkymmentä laumaa. 50 laumaa kerrottuna 100 hirvellä tekee noin 5000 hirveä.
Paljonkos meillä on kaatolupia hirvelle tänä vuonna? Reilut 40 000. Jos meillä nyt tällä hetkellä on vaikka tuo 250 sutta niin silloin näille menisi noin 2500 hirveä.
Tästä voi jokainen tehdä omat johtopäätökset susien vaikutuksista hirvikantaan.

 

[Ikarus]

Suden ja koiran kohtaaminen, syyskuu -16, Pohjois-Savo. Tämä tarina on tosi.
Metsästäjä oli kouluttamassa hirvikoiraa. Koira otti haukun. Sitä kesti monta tuntia ja haukku pysyi paikallaan.
Ilta alkoi jo hämärtyä, kaveri lähti kohti haukkua, josko koiran saisi pois.

Koira haukkui yksinäistä sutta. Susi käyttäytyi hyökkäävästi, jos koira käänsi rintamasuuntaa pois sudesta, yritti susi kiertää kyljeltä kiinni. Koira piti puolensa haukkumalla ja pitämällä suden edessään.
Metsästäjä yritti huutamalla karkottaa sutta. Ei onnistunut. Ainoa ase oli taskussa oleva mattopuukko.
Hän sai koiransa kytkettyä kiinni ja sekä koira että mies joutuivat takaperin peruuttamalla tulemaan metsästä pois. Jos he yrittivät kääntyä, hyökkäävästi käyttäytynyt susi tuli aivan liki. Luultavasti autonrenkaat löi tyhjää, kun autolle pääsivät.

Yksittäistapaus Normaalia suden käyttäytymistäkö?
Henkilö, jolta asiasta kuulin, ei lähde enää edes marjametsään ilman jonkunlaista mutkarautaa.
Oli vankasti sitä mieltä, että ensimmäinen ihminen kuolee suden hampaisiin kohta.

En haluaisi pelotella, mutta tilanne on tämä.

 

[Herman30]

Itsellä myös käynyt mielessä pitäisikö hommata tämä ja asentaa se metrin pituiseen varteen, kantaa mukana kun menee metsään. Terä n. 40cm pitkä.Turhan tyyris vaan on se, tekis n. 130 EUR postikuluineen. Lieneekö edes laillista kantaa lyhyttä keihästä metsässä?

 

[Solombala]

Suosittelisin ennemmin omasuojaukseen punaista pipoa sekä punaisia liivejä.
Metsästelyhommissa kun keskimäärin porukat ampuilee toisiaan vauhdilla yksi per vuosi niin tähän peilaten kannattaa ehdottomasti satsata maastossa tuohon omaan näkyvyyteen...