Suurmoskeija

Vonka kirjoitti:
Anter Yasa vauhdissa, tsiigatkaa.

http://www.suurmoskeija.fi/

Soneran netissä:

http://www.grafices.net/suurmoskeija1/
Klikkaa laajentaaksesi...

Hykertelin mielessäni kun luin tästä viikolla!

Hyvää jäynää ja kiusantekoa Anter Yasalta. Kokonaisuus huomioiden olisi erinomaisen kiinnostavaa sitten aikanaan kuulla kuinka tämä juttu päättyy. Ottaako joku yhteyttä Anter Yasaan tarjoten x tuhatta euroa domainista/domaineista. Toisaalta jos ottaa, voisin kuvitella, että haluaa asiasta vaiettavan - toinen asia on sitten se, onko Yasa ostettavissa vaikenemisen suhteen. Tai muutamasta tuhannesta eurosta per domain.

vlad
 
veeteetee kirjoitti:
Vähän OT, mutta "musulmaani" on vanha perinteinen ilmaisu muslimille https://en.wikipedia.org/wiki/Musulman
Rasistinen sävy siihen tulee vain itse kunkin päässä;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä samaa nimitystä käytetään eräissä maissa muslimeista, eikä se ole rasismia, vaan perinne!
Täällä pohjolassa jotkut ovat vanhasta sanasta vääntäneet rasistisen, osoittaa vaan tiedon puutetta!!!
 
TBman kirjoitti:
Tätä samaa nimitystä käytetään eräissä maissa muslimeista, eikä se ole rasismia, vaan perinne!
Täällä pohjolassa jotkut ovat vanhasta sanasta vääntäneet rasistisen, osoittaa vaan tiedon puutetta!!!
Klikkaa laajentaaksesi...


Rienapojilla oli joulunaikaan tapana pilkata murjaanien mustaa kuningasta.

Katsokaatte nyt tuota Murijaanein kuningasta
kuinka sen pitää rukoileman Herootesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Nyt te ootte nähäneet tuon Murjaanein kuninkaan
kuinka sen piti rukoileman Herootesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

http://saaressa.blogspot.ae/2012/12/tiernapoikien-sanat-tiernapojat-tulevat.html#!/2012/12/tiernapoikien-sanat-tiernapojat-tulevat.html

Se oli silloin kun toivottiin vain valkeata joulua. Joulukirkkoon mennessä. (Suurmoskeijoita oli vain siellä murjaanien mailla.)
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Rienapojilla oli joulunaikaan tapana pilkata murjaanien mustaa kuningasta.

Katsokaatte nyt tuota Murijaanein kuningasta
kuinka sen pitää rukoileman Herootesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Nyt te ootte nähäneet tuon Murjaanein kuninkaan
kuinka sen piti rukoileman Herootesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

http://saaressa.blogspot.ae/2012/12/tiernapoikien-sanat-tiernapojat-tulevat.html#!/2012/12/tiernapoikien-sanat-tiernapojat-tulevat.html

Se oli silloin kun toivottiin vain valkeata joulua. Joulukirkkoon mennessä. (Suurmoskeijoita oli vain siellä murjaanien mailla.)
Klikkaa laajentaaksesi...

Oi niitä aikoja, sitä tuntee itsensä niin vanhaksi.
 
Edit: lisätty toinen Alarannan vastaus

Hei Haloooooo....

Anter Yasalta uutta...

https://m.facebook.com/anter.yasa/p...=feed_comment_reply&notif_id=1483709532178097

Toni Alaranta
Kollegani UPI: sta Wolfgang Muehlberger on antanut tästä asiasta kaupungin edustajille usean kriittisen lausunnon, viestinä ei wahhabi moskeijaa suomeen saudi en rahoilla. Perille ei tunnu menevän
Klikkaa laajentaaksesi...
Toni Alaranta

Olen ymmärtänyt että on vaikutusvaltaisia ihmisiä jotka puoltavat hanketta. Pää pointti on se että tällainen pitäisi rakentaa paikallisten toimijoiden varoilla, niin että imaamit ja muut moskeijassa toimivat tulevat täkäläisestä, paikalliset olot ja arvot tuntevasta muslimi yhteisöstä, ei mitään ulkopuolisia saarnamiehiä ja saudien rahoja jotka tulevat ehdoilla
Klikkaa laajentaaksesi...
https://m.facebook.com/comment/repl...eeepVcluw&notif_t=feed_comment_reply&__tn__=R
 
Viimeksi muokattu:
Presidentti Niinistö ymmärtäisi saudirahalla rakennetun suurmoskeijan

14.11.2015

Valtioneuvoston edessä pidettiin lauantaina mielenosoitus Helsinkiin kaavailtua suurmoskeijaa vastaan.

Sopisiko tasavallan presidentti Sauli Niinistölle suurmoskeijan rakentaminen saudien tai Bahrainin rahoilla?

"Meillä on vapaus harjoittaa uskontoa, ja jos rahoitus on puhtaasta auttamushalusta, niin ymmärrän kyllä jos ottavat vastaan", Niinistö kertoo.

"Muslimien on kyllä syytä käydä vuoropuhelua keskenään" tästä asiasta, Niinistö jatkaa. "Se on sujunut hyvin tähänkin asti".
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.talouselama.fi/uutiset/p...saudirahalla-rakennetun-suurmoskeijan-6065039
 
hansai kirjoitti:
http://www.talouselama.fi/uutiset/p...saudirahalla-rakennetun-suurmoskeijan-6065039
Klikkaa laajentaaksesi...

Herää kysymys, että ymmärtääköhän Niinistö lainkaan sitä, että mistä poliittisesta islamista on kyse? Se ei ole mitään vapaaehtoisuuteen perustuvaa uskonharjoittamista vaan uskonnon ja politiikan liitto - tavoitteena alamaisten täydellinen kontrolli eli toisin sanoen sitä voi kutsua uskonnolliseksi totalitarismiksi. Että heille vaan pytinkiä Helsinkiin.

Tai ehkäpä Niinistön kommentointi on silkkaa ironiaa. Seuraavaa lukiessa herää ajatus, että joku on vieraantunut todellisuudesta:

"Muslimien on kyllä syytä käydä vuoropuhelua keskenään" tästä asiasta, Niinistö jatkaa. "Se on sujunut hyvin tähänkin asti". (talouselämä.fi)

Suomessakin shiiat ja sunnit ovat sanallisesti (ja nyrkein) ottaneet yhteen. Muualla on turvauduttu sitten hiukan "järeämpiin" aseisiin. Tämä on ilmeisesti sitä hyvin sujunutta vuoropuhelua, mietin vaan, että millaista mahtaa ollakaan huonosti sujuva vuoropuhelu...

vlad
 
PekkaSavo kirjoitti:
Miten paljon lienee mennyt veronmaksajien varoja noiden keskusteluhetkien selvittelyyn?

Vihreät ovat kohta Helsingin suurin puolue joten eiköhän tuo projekti toteudu. Koko ajan saavat enemmän vaikutusvaltaa. Kun muistetaan että Ruotsissa ympäristöpuolue on islamistien valtaama.
Klikkaa laajentaaksesi...


Siinä vaiheessa kun vihreät ja muslimit saavat riittävän vallan kaikki muut pakenevatkin Helsingistä ja homma kiihtyy vauhdilla, mielenkiintoinen sosiaalinen kokeilu alkamassa.
 
Suurmoskeijan rahoitus huolestuttaa

12.6.2015

Bahrainin kuningaskunta on Kirkko ja kaupungin tietolähteen mukaan luvannut rahoittaa Helsingin suurmoskeijaa sadalla miljoonalla eurolla. Osaa muslimeista hanke huolestuttaa.

Helsinkiin kaavaillaan suurmoskeijaa, jonka valmistelussa myös evankelisluterilaisella kirkolla on tuntuva rooli. Hankkeen rahoittamista varten on perusteilla säätiö, johon muslimiedustuksen lisäksi kuuluu kirkkohallituksen rahoittama Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry. Lisäksi suunnitteluun osallistuu Helsingin Diakonissalaitos.

Muslimien keskuudessa hanke herättää myös kritiikkiä.

– Moskeijan rakentamista varten perustettu säätiö voi saada Bahrainin kuningaskunnalta jopa sata miljoonaa euroa, kertoo hanketta seurannut, muslimitaustainen Kirkko ja kaupungin tietolähde.

Tämän vahvistaa toinenkin lähde. Lähteet haluavat pysyä nimettöminä oman turvallisuutensa tähden.

Bahrain on 1,3 miljoonan asukkaan rikas saarivaltio Persianlahdella. Muuhun arabimaailmaan nähden sitä pidetään suvaitsevana. Arabikevään mellakat 2011 levisivät kuitenkin myös Bahrainiin, jossa maata hallitseva sunnieliitti on ajanut shiialaisen opposition ahtaalle. Muun muassa Human Rights Watch on raportoinut sunnalaisen hallituksen ihmisoikeusloukkauksista.

– Reilun miljoonan asukkaan Bahrainissa on 3 000 poliittista vankia. Rahoituksen toteutuessa sunnien ja shiiojen välinen jännitteisyys rantautuisi meillekin, tietolähde epäilee.

– Osa moskeijahankkeen luonteesta perillä olevista Suomen muslimeista pelkää, että rahoituksen toteutuessa moskeijan imaamikoulutukseen juurtuu sunnalainen salafijihadismi, jota terroristit edustavat.

Moskeijahankkeen taustaksi perustettuun säätiöön kuuluvat FOKUS eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, Suomen Muslimiliitto ry ja Suomen Musliminaiset ry. Hanketta tukee Suomi–Bahrain-ystävyysseura.

Jo ennen säätiön perustamista ovat Suomen Muslimiliitto ja FOKUS neuvotelleet Helsingin kaupungin kanssa tontin luovuttamisesta moskeijalle.

Suomen Muslimiliitto on vuonna 2011 perustettu yhdistys, jolla on viisi jäsenjärjestöä. Yksi niistä on Suomen Musliminaiset ry, joka on erikseen ilmoitettu myös suurmoskeijahanketta varten perustettavan säätiön jäseneksi. Kummankin yhdistyksen hallituksen jäsenenä on Pia Jardi.

– Lisäksi Suomen Muslimiliittoon kuuluu Suomen Bosnialainen Islam Yhdyskunta. Jardi on hyvin vahva siinäkin yhdistyksessä, sanoo Kirkko ja kaupungin tietolähde.

– Todellisuudessa suurmoskeija on muutaman ihmisen ajama hanke. Hanke näyttää suureelliselta, mutta mainittujen järjestöjen takana ovat samat ihmiset hieman eri rooleissa. Suuri osa muslimeista ei ole edes kuullut siitä.

Säätiön tukena olevan Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja on FOKUS ry:n puheenjohtaja, entinen ulkoministeriön virkamies Ilari Rantakari. Myös Jardi on Kirkko ja kaupungin saaman tiedon mukaan Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustajajäsen.

Ilari Rantakari kiistää, että hankkeen valmistelu olisi tehty salassa.

– Monitoimikeskus- ja moskeijahanke on poikkeuksellinen yhteistyöhanke muslimiyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Moskeijahankkeita on tiettävästi ollut Helsingissä useita. Tällaisen hankkeen valmistelu edellyttää myös luottamuksellisuutta, sillä tietovuodot saattaisivat vaarantaa koko prosessin, hän sanoo.

– Helsingin kaupunki on parhaillaan selvittämässä tonttivaihtoehtoja ja luovutusehtoja.

– Muslimiyhteisön edustajat ovat eri tavoin tiedottaneet hankkeesta muita muslimitoimijoita. Hankkeesta on keskusteltu joidenkin piispojen kanssa. Suomen ekumeenista neuvostoa, Uskot-foorumia, sekä eri viranomaistahoja on myös informoitu, Rantakari toteaa.

– Vaikka Suomen islamilainen neuvosto on ollut aloitteellinen, se ei ole instituutiona tässä vaiheessa mukana.

– Suomen muslimiväestö koostuu suurelta osin turvapaikanhakijoista ja pakolaisista, joiden varallisuus ei riitä hankkeen rahoittamiseen. Koska moskeija ei kuulu valtiollekaan, vaihtoehdoksi jää ulkomainen rahoitus, Rantakari sanoo.

– Suuri osa jo olemassa olevien rukoushuoneiden rahoituksesta on saatu ulkomailta joko Arabianlahden tai Pohjois-Afrikan maista. Monitoimihankkeen hallinnoinnista vastaa kokonaan suomalainen, täysin itsenäinen säätiö.

Mutta eikö Bahrainin ihmisoikeustilanne huolestuta?

– Kyllä ja ei. Bahrain on pieni Arabianlahden maa, jolla on voimakkaat naapurit. Se on perinteisesti ollut hyvin maltillinen suvaitsevainen maa, jossa eri uskonnot ovat eläneet rinnakkain. Väkivaltaisuudet vuonna 2011 olivat valitettavia.

Rantakari huomauttaa, että vuoden 2011 kansannousun jälkeen hallituksen perustama niin kutsuttu Bassiouni Commission on kohta kohdalta selvittänyt jokaisen tapauksen ja tapausten selvitystä seurataan järjestelmällisesti.

– Monissa alueen maissa tai vaikkapa itänaapurissamme tehdään vastaavanlaisia rikkomuksia, mutteivät ne estä yhteistyön tekemistä näiden maiden kanssa. Tärkeintä on itsenäisen suomalaisen hankkeen ehtojen hyväksyminen, Rantakari sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.valomerkki.fi/uutiset/suurmoskeijan-rahoitus-huolestuttaa
 
Ulkoasiainneuvos Ilari Rantakari: ”Kirkon johto myönteinen suurmoskeijahankkeelle”

9.9.2015

Helsingin moskeijahankkeen puuhamies Ilari Rantakari sanoo evankelis-luterilaisen kirkon johdon suhtautuvan ”erittäin myönteisesti” kaavailtuun suurmoskeijaan.

Helsinkiin kaavailtu suurmoskeija ja sen yhteyteen kaavailtu palvelukeskus kirvoitti kipakan väittelyn Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkona. Afganistanissa ja Somaliassa työskennellyt toimittaja Anne Hyvönen väitti, että ”pienessä piirissä valmisteltu hanke” on ollut hämmästys jopa monille islamilaisten yhdyskuntien johtajille Suomessa.

– Monille hanke tuli täytenä yllätyksenä, muun muassa Afganistanissa ja Somaliassa työskennellyt ja Suomessa täkäläisiin islamilaisiin yhdyskuntiin tutustunut Hyvönen sanoi.

Hyvönen syytti suorassa lähetyksessä moskeijahanketta ”pienen piirin projektiksi, jota on valmisteltu salassa”. Hän tivasti Rantakarilta, onko Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla hankkeessa roolia.

– Oma evankelis-luterilainen kirkkomme, mutta myös ortodoksit ja katoliset ovat hankkeesta tietoisia, Rantakari vastasi.

Hanketta ajavan Fokus ry:n puheenjohtajana toimiva Ilari Rantakari sanoi evankelis-luterilaisen kirkon johdon, muun muassa piispojen, olevan myötämielisiä suurmoskeijan rakentamiselle Helsinkiin.

– Olen ymmärtänyt kirkon johdolta, että he suhtautuvat erittäin myönteisesti siihen, että on tällainen palvelukeskus. Uskonnonvapauteen ja vakaumusten kunnioitukseen liittyy se, että he toivottavat [suurmoskeijahankkeen] tervetulleeksi.

Toimittaja Anne Hyvösen mukaan kirkon toimijat ovat antaneet valtuutuksen Ilari Rantakarin johtamalle Fokukselle järjestellä moskeijahanketta.

Ilari Rantakarin ja Anne Hyvösen debatti on kuunneltavissa kokonaisuudessaan Radio Dein ohjelma-arkistossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.seurakuntalainen.fi/uut...rkon-johto-myonteinen-suurmoskeijahankkeelle/
 
Viimeksi muokattu:
Lukemisen arvoinen juttu..

Pienen piirin suuri moskeija

4.9.2015

Persianlahdella, Saudi-Arabian kupeessa sijaitsee pieni Bahrainin kuningaskunta. Aiemmin maltillisena pidetyn maan ihmisoikeustilanne on viime vuosina heikentynyt nopeasti. Maan shiia-enemmistö on vaatinut demokraattisia uudistuksia ja asemansa parantamista, mikä johti vuonna 2011 shiiojen mielenosoituksien tukahduttamiseen Saudi-Arabian armeijan avustuksella.

Hallitseva sunni-kuningas Hamad bin Isa Al Khalifa nimitti komission selvittämään tapahtumien yhteydessä raportoituja kidutustapauksia ja turvallisuuskoneiston käyttämää suhteetonta voimaa. Komissio raportoi ihmisoikeusloukkauksista, mutta samaan aikaan muut maata käsittelevät ihmisoikeusraportit ovat pysyneet synkkinä. Yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti kritisoi komission työtä siitä, ettei syyllisiä nimetty ja vastuu oli rajattu toteuttavaan portaaseen.

Oppositio on jatkanut mielenosoituksiaan, joista varoitetaan myös Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteessa. Yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö rankkaa Bahrainin kansalaisvapaustilanteen vain piirun verran paremmaksi kuin naapurimaa Saudi-Arabian. Asteikolla, jolla yksi tarkoittaa vapaata ja seitsemän kansalaisoikeuksien puuttumista, järjestö antaa Bahrainille kuusi ja puoli pistettä ja Saudi-Arabialle täydet seitsemän.

Suomessa Bahrain on viime aikoina ollut otsikoissa Helsinkiin kaavaillun monitoimikeskuksen ja suurmoskeijan tiimoilta. Hankkeen puuhamies, eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs Ilari Rantakari kertoo Voimalle, että Bahrain on mukana hankkeen valmisteluvaiheessa miljoonan euron panoksella.

”Sen jälkeen Bahrain on luvannut auttaa rahan keräämisessä. On täysin selvää, ettei tällaista hanketta voida toteuttaa ilman ulkoa tulevaa rahoitusta”, hän summaa.

Rantakari myöntää avoimesti, että Bahrainin ihmisoikeustilanne on ongelmallinen, mutta muistuttaa samalla, että asiassa on myös toinen puoli.

”Bahrainin hallinto katsoo, että monet opposition edustajat ovat rikkoneet lakia eli ovat rikollisia. Monet länsimaisetkin tahot ovat viime aikoina tarkistaneet suhtautumistaan Bahrainin tilanteeseen, koska ulkomailla asuvat opposition edustajat hyödyntävät pidätyksiä propagandatarkoituksiin.”

”Vähän kärjistäen, he matkustavat maahan tarkoituksenaan joutua ongelmiin viranomaisten kanssa, jotta ihmisoikeusraportteihin saadaan materiaalia. En tarkoita, etteikö Bahrainissa olisi ihmisoikeusrikkomuksia siinä missä muuallakin. Bahrainin viranomaisten tulkinnan mukaan jotkut tällaisista henkilöistä ovat kuitenkin vastuussa maan levottomuuksista, mikä siis on rikos.”

Esimerkkinä järjestöistä, joiden raportteihin tällaiset tempaukset päätyvät, hän mainitsee Human Rights Watchin ja Amnesty Internationalin raportit. Maan ihmisoikeustilanteen tarkastelussa on Rantakarin mukaan ollut ongelmana, että virallisista tahoista esimerkiksi EU:n delegaatiot ovat toimineet Saudi-Arabiasta käsin. Näin ollen kattavaa kokonaiskuvaa paikallisista olosuhteista ei ole päässyt syntymään.

Hän kuitenkin myöntää omien kokemuksiensa olevan hyvin rajallisia.

”En osaa tarkalleen sanoa, mikä tilanne maassa vallitsee, mutta tapaamieni hallinnon edustajien ja järjestötoimijoiden näkemyksien perusteella asiat vaikuttavat olevan verrattain hyvällä tolalla.”

Opposition mielenosoituksissa on hänen mukaansa kyse ulkoa saadusta rohkaisusta.

Mutta palataan Helsingin moskeijaan. Sen yhteyteen on tarkoitus synnyttää monitoimikeskus, joka tarjoaa erilaisia palveluja islaminuskoisille ja muillekin. Rantakarin mukaan hanke sai alkukipinän kaksi vuotta sitten Helsingissä pidetyssä Islam Expossa, jossa Bahrainilla oli merkittävä valtuuskunta.

Rantakarin mukaan monitoimikeskus on Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen motiivi olla hankkeessa mukana, kun taas Persianlahden ja muun arabimaailman rahoittajat edellyttävät keskuksen yhteyteen moskeijaa.

Hankkeen eteneminen riippuu täysin siitä, myöntääkö kaupunki monitoimikeskukselle yleishyödyllisen eli vuokraltaan edullisen tontin.

Kun tontti varmistuu, alkaa hankkeen rahankeräys. Sen onnistuminen määrittää, millaiseksi monitoimikeskus muotoutuu. Tässä vaiheessa tarkoitus on selvittää kaikki mahdolliset rahoittajatahot Persianlahden valtioista Euroopan unioniin ja suomalaisiin säätiöihin.

”Kaikkea ei tarvitse rakentaa kerralla. Tärkeintä on, että saadaan tähän tarkoitukseen kaavoitettu tontti. Rahoituksen järjestymisestä riippuu sitten, kuinka laaja keskus osoitetulle paikalle nousee. Neliömetrin rakentamisen hinta on Helsingissä 6 000–7 000 euroa. Jos monitoimikeskuksen kooksi tulee 20 000 neliömetriä, hinta on noin 140 miljoonaa”, Rantakari ynnäilee.

”Jos rahaa löytyy vähemmän, keskus jää pienemmäksi, ja joitakin palikoita voi tipahtaa pois.”

Rantakari visioi keskusta polveilevasti.

”Siellä voisi olla esimerkiksi uimahalli, jossa olisi naisten vuoro erikseen, sillä nykytilanteesta tiedämme, etteivät musliminaiset käytännössä mene uimahalleihin, koska niissä on ainoastaan sekavuoroja. Voisi olla myös ruokakulttuurin kohtaamispaikkoja, paikkoja joihin nuoret voivat tuoda ystäviään. Keskuksen toiminta tulee olemaan kaikille avointa.”

Avainkysymys monitoimikeskus- ja moskeijahankkeessa on, kuinka hyvin muslimit saadaan mukaan. Rantakarikin myöntää, ettei kaikkien muslimien yhteinen moskeija ole mahdollinen. Sunnien ja shiiojen väliset erot ovat niin syviä, ettei suuntauksia ole mahdollista mahduttaa samaan rukoushuoneeseen.

Kristillisillä kirkkokunnillakaan ei ole yhteistä kirkkoa, vaikka erilaisia ekumeenisia toimintakeskuksia onkin kirkkokuntien yhteistyönä syntynyt. Moskeijasta kaavaillaan tämän vuoksi laajapohjaista sunnimoskeijaa, joka on avoin myös shiioille.

Valmisteluvaiheessa porukka on ollut pieni ja islamilaiset yhdyskunnat on tietoisesti pidetty ulkona hankkeen valmistelusta. Rantakarin lisäksi mukana on ollut lähinnä Suomen musliminaisten ja Suomen muslimiliiton puheenjohtaja Pia Jardi miehensä Abdessalam Jardin kanssa. Pariskunnalla on Rantakarin mukaan hyvät suhteet Bahrainiin.

Kolmikko on matkan varrella informoinut Suomen islamilaista neuvostoa hankkeen etenemisestä, ja neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar on ollut tiiviisti mukana.

Pienellä porukalla langat on ollut helppo pitää käsissä. Tätä on edellyttänyt myös valmistelun rahoittajataho Bahrain.

”He totesivat, ettei eri muslimiyhdyskuntien mukanaolo ole tässä vaiheessa tarpeellista, koska kenttä on pirstaleinen. Eri tahoilla on liikaa erilaisia intressejä. Olemme kyllä informoineet yhdyskuntien johtajia valmistelujen etenemisestä. Jonkin verran on ehkä ollut tiedonkulullisia ongelmia heidän taustayhteisöihinsä”, Rantakari kertoo.

Varsinainen monitoimikeskus on tarkoitus säilyttää hallinnollisesti täysin suomalaisissa käsissä. Moskeijalle tulee oma neuvosto, jonka puheenjohtaja voisi Rantakarin mukaan olla pääimaami. Neuvoston nimittäisi muodollisesti monitoimikeskuksen hallitus.

Muslimiyhdyskuntia konsultoitaisiin vuosittain ja niiden kautta tulisivat moskeijaneuvoston jäsenet, jotka istuisivat kaksi- tai kolmivuotiskauden neuvostossa.

Bahrainilla ei aiemmin ole ollut suuria moskeijahankkeita ulkomailla. Koko monitoimikeskushanke on kooltaan merkittävästi suurempi kuin moskeijahankkeet muualla Euroopassa. Esimerkiksi Saksan Duisburgiin 2008 avattu suurmoskeija maksoi kaikkinensa 7,5 miljoonaa euroa, josta Euroopan unioni ja osavaltio kattoivat puolet. Moskeijaan mahtuu kerralla 1 200 ihmistä.

Ranskassa Marseillen suurmoskeijahanke on seissyt paikoillaan vuosikausia. Hankkeen kokonaisbudjetiksi on siellä laskettu 22 miljoonaa euroa. Muslimiväestöä asuu Marseillen alueella 250 000 ihmistä, kun koko Suomessa muslimeja arvioidaan olevan 50 000–60 000.

Suunnitelmien toteutuessa ideaalitavalla Helsingin monitoimikeskushankkeen loppusummaksi on kaavailtu 100–200 miljoonaa euroa. Rahoituksen löytäminen tulee olemaan haastava prosessi, ja Rantakari myöntää myös tämän avoimesti. Silti toivo elää vahvana.

”Nykyisessä ilmapiirissä, kun kehitysyhteistyöstä ja kriisinhallinnasta on leikattu rajusti, on tärkeää, että meillä Suomessa on tämänkaltaisia, kulttuurien yhteisymmärrystä ja niiden välistä vuorovaikutusta lisääviä hankkeita.”

Kokenut diplomaatti muistaa myös korostaa, ettei ulkomaisia investointeja ole rajalla jonossa. ”Tässä taloustilanteessa tämän kokoluokan hanke on talouden kannalta äärimmäisen tervetullut. Suomen talous tarvitsee ulkomaisia investointeja, ja tämä on meidän kortemme kekoon.”
Klikkaa laajentaaksesi...
http://uusi.voima.fi/artikkeli/2015/pienen-piirin-suuri-moskeija/
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä miksi evlut kirkonmiehiltä tässä mitään kysellään. Heidän mielipiteellä ei ole mitään relevanssia ja evlutin tulisi pitää huoli omista asioistaan. Heillä ei tule, ei pidä, olla mitään kansallisen tason lausunnon antajan roolia. Kyse on maallisesta laista. Suomen ainoasta laista. Tässä maassa päätökset perustuvat lakiin. Ei kylänmiesten mielipiteisiin. Jos hankkeella ei ole laillista estettä niin silloin sillä ei ole mitään estettä.
 
Ulkoasiainneuvos Ilari Rantakari: ”Kirkon johto myönteinen suurmoskeijahankkeelle”
Klikkaa laajentaaksesi...
Hmm...kirkko pitää Suomea luterilaisena maana, lähettää ihmisiä ulkomaille käännyttämään muita luterilaiseen uskoon (tai ainakin propagoimaan luterilaisuudes ihanteista) ja sitten suhtautuu myönteisesti siihen että tänne rakennetaan suurmoskeija jota mielestäni voidaan pitää luterilaisuuden vihollisen tyyssijana. Jotain tässä yhtälössä ei täsmää minun mielestä. Onko kirkon johto vain niin sinisilmäinen?
Olen melko varma että jos kysyttäisiin Suomen ortodoksikirkon mielipiteitä asiasta niin kiroaisivat suurmoskeijan maan rakon.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top