Suurpeto keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Ikarus
- Aloitus PVM
Fremen
Greatest Leader
No problemo bro... olen kyllä lukenut ton poronvasahomman sen verran monesta lähteestä että pakko alkaa hiukan uskoa siihen, niin typerältä kuin se kuulostaa..Sekö se prkl olikin...
Tänks.
eli täysikasvuinen maakotka voi nostaa vastasyntyneen poron hiehon mukaansa.
Ehkä juuri tieteellisen mahdollisuuden rajoissa.
Fremen
Greatest Leader
No problemo bro... olen kyllä lukenut ton poronvasahomman sen verran monesta lähteestä että pakko alkaa hiukan uskoa siihen, niin typerältä kuin se kuulostaa..Sekö se prkl olikin...
Tänks.
eli täysikasvuinen maakotka voi nostaa vastasyntyneen poron vasan/hiehon mukaansa.
Ehkä juuri tieteellisen mahdollisuuden rajoissa.
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
Poron vasan se ottaa.
BBC:n kuvausryhmä on onnistunut kuvaamaan Lapissa maakotkan hyökkäyksen poron kimppuun.
Katso video BBC:n sivuilta
BBC:n verkkosivuilla olevassa videossa kotka iskee tunturin rinnettä alas juoksevan vasan selkään.
Ryhmä on ollut Lapissa kuvaamassa Life-nimistä luontosarjaa. Varsinaiseen ohjelmaan kotkan iskua ei kuitenkaan laiteta liian huonon kuvanlaadun takia. Otos taltioitiin etäältä noin 1,5 kilometrin päästä.
Tapahtumaa oli todistamassa myös suomalainen tutkija Harri Norberg. Hän kertoi STT:lle, että kuvat otettiin heinäkuussa Käsivarressa Ridnicohkkan tunturissa yli tuhannen metrin korkeudessa.
- Kotka hyökkäsi porotokkaan useampaan otteeseen. Lopulta se onnistui kaatamaan pienehkön vasan, jonka nuori emo ei kyennyt suojaamaan jälkeläistään. Kotkan saalistus kesti kaikkiaan parikymmentä minuuttia, hän kertoi.
Kotkien tiedetään tappavan runsaasti vasoja, mutta kuviin iskuja ei ole juurikaan saatu. Suomessa poronomistajat saavat korvauksia myös kotkien viemistä poroista.
Videota ei näkynyt, mutta ei tekstissä sanottu, että se kantaisi sen pois.
Paljonko poron vasa painaa vastasyntyneenä?
Ainakaan vähän isompaa vasaa en usko, että kotka pystyy kantamaan.
Ikarus
Respected Leader
Vastasyntynyt vasa 4-6 kg. Ottaa sen helposti. Veikkaan, että 20 kilonen vielä lähtee kynsiin.
Nyt Ikarus aerodynamiikkaa peliin
- ei varmasti nosta 20 kg.https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maakotka
Jos luotamme wikipediaan, kotka painaa keskimäärin 4 kg, maks 6,7 kg. Ja nostaa maks 4-5 kg. Eli siis vastasyntynyt voi nousta.
Sarek1
Ylipäällikkö
Maakotka on iso lintu ja nostovoimaakin suurilla siivillä (siipien kärkiväli on täysikasvuisella kotkalla kahden metrin molemmin puolin). Vastasyntynyt vasa kulkee ilmakuljetuksena, välillä voi tarvita huilia jos matka on pitkä. Suurempien kuormien kanssa voi olla hankalampaa. Jos 20kg ei nouse ilmaan, sitä voi raahata ainakin jonkin matkaa. Useimmiten suuret saaliit syötäneen kuitenkin paikan päällä.
---
Kertaluokkaa pienempi hiirihaukka kykenee sivustasyöksyllä ja kylkeen iskemällä nostamaan normaalikokoisen sekarotuisen koiran hetkellisesti ilmaan. Nähty. Kynnet kyljessä eivät tunnu kivalta, eikä puolentoista kilometrin päästä kotoaan karannut ystävällismieliseksi tiedetty koira tullut viikkoon ulos kopista. Haukan erikoista toimintaa selittää vaistotoiminto; pikkusisko alkoi itkemään kun koira juoksi (iloisesti) haukkuen pihalle ja tyttöä kohti. Vaistotoiminnon aktivoituminen johtui taas siitä, että kyseessä oli perheenjäsen. Väärinkäsitys. Sori siitä.
Kaikenlaisten lennokkien, robottien ja vihereikkojen aikakaudella olen joskus miettinyt sitä, olisiko luontoystävistämme apua vihamielisten maahantunkeutumisjuonia punovien imperialistien lennokkien ja muun toiminnan torjumisessa.
---
Kertaluokkaa pienempi hiirihaukka kykenee sivustasyöksyllä ja kylkeen iskemällä nostamaan normaalikokoisen sekarotuisen koiran hetkellisesti ilmaan. Nähty. Kynnet kyljessä eivät tunnu kivalta, eikä puolentoista kilometrin päästä kotoaan karannut ystävällismieliseksi tiedetty koira tullut viikkoon ulos kopista. Haukan erikoista toimintaa selittää vaistotoiminto; pikkusisko alkoi itkemään kun koira juoksi (iloisesti) haukkuen pihalle ja tyttöä kohti. Vaistotoiminnon aktivoituminen johtui taas siitä, että kyseessä oli perheenjäsen. Väärinkäsitys. Sori siitä.
Kaikenlaisten lennokkien, robottien ja vihereikkojen aikakaudella olen joskus miettinyt sitä, olisiko luontoystävistämme apua vihamielisten maahantunkeutumisjuonia punovien imperialistien lennokkien ja muun toiminnan torjumisessa.
Siis onko teillä adoptoitu perheeseen hiirihaukka?
jurppi
Ylipäällikkö
Minusta suden, karhun yms salametsästäjiltä joutaisi ottaa aseet pois, autot pois jos on liikuttu niillä metsästyksessä, sama moottorikelkat, mönkijät, pakastimet.
Itse en ymmärrä tota älytöntä susi, kotka, sääksi, huuhkaja yms vihaa. Yhyyy kun ne syö kaiken ja meille ei jää mitään. Ja poron hoitoalue, tällä hetkellä taitaa siitä ylilaidunnetulta jänkhältä juuri juuri nälkäkuoleman partaalla olevasta porosta saada 3-5x paremman hinnan kun peto tappaa sen kuin teurastamossa.
Pelkäänkö susia, karhuja? En, lähin susilauma on kävellyt 35m päästä ulko-ovesta kun olivat hirvien perästä. Latasinko pyssyn ja soitinko tutut tappamaan ne? En, käytin koira nuuskimassa jäljet ja pari päivää katselin ettei pari kpl 2-6v muksuja nyt ihan metsään lähde. Lähin karhu on käynyt n. 150m päässä. Useita hirviä on näkynyt keittiön ikkunan takana kun aamulla aukassut verhot. Tosin siinä vaiheessa on liipasin sormea kutittanut.....
Ja kun kouhkataan kuinka sudet tappaa metsästyskoiria, kuinkahan monta koiraa kuolee autojen alle tai isäntä vitutuspäissään ampuu ne tunkiolle kun se paska ei aja mitään.
Tässäkin viestissä tulee esille erityisen suuri halu saada saada ja nähdä susia ja muita petoja juuri ihmisasumusten läheisyydessä..Miksi?
Todellisuudessa jotain on jo lähtökohtaisesti vialla jos suurpedot pyrkivät tukeutumaan ihmisen lähipiiriin..Susilauman lajityypilliset elinalueet sijaitsevat kaukana taajamista, suuremmilla saloilla joissa on mahdollista pysyä poissa ihmisen vaikutuspiiristä, muodostaa ja kilpailla laumojen kesken reviireistä, hankkia ravintonsa luonnonvaraisesti jne. Jos susia alkaa ilmaantumaan ihmisen läheisyyteen se osoittaa selkeästi että niiden määrä on kasvamassa liian suureksi. Sama koskee toki muitakin suurpetoja. Jos niiden lajityypilliset elinpiirit täyttyy niin kilpailu ajaa heikommat yksilöt muualle.
Nykyajan luonnonjärjestystä ymmärtämättömät ihmiset eivät käsitä ettei esim. suurpetoja kannata/tarvitse suojella ihmisen tarpeista ja ihmisen lähtökohdista tai joidenkin ihmisen tarpeisiin pitää petoja läheisyydessään..
Suojelun tulee aina lähteä eläinten itsensä tarpeista..lajin säilymiseksi osana luontoa, aitona ja alkuperäisenä luonnonvaraisen lajina.. Ihmisen täytyy ymmärtää pitää itsensä tällaisen suojelun ulkopuolella.
Susista ei ole syytä kasvattaa (eräiden ihmisten mieliksi) lajia joka pyrkii tukeutumaan ihmisen elinpiiriin. Eikä niitä saa rohkaista kesyyntymään ja kadottamaan luonnollista arkuuttaan ihmistä kohtaan.
Ihminen on käytännössä suden ainoa luontainen vihollinen..Tämäkin luonnonmukainen rooli/yhteys ihmisen ja suden välillä tulee säilyttää. Ihmiseen tukeutuvat yksilöt kuuluvat lajinsa heikompiin ja väistyviin..Ihmiselläkin on velvollisuutensa luonnon järjestyksessä. Siksi asumusten lähelle tulevat sudet on syytä tappaa aina tavattaessa.
@jurppi on siitä veikeä tapa kirjoittaa, että hän toisaalta kirjoittaa äärimmilleen kärjistettyä puutaheinää okkultismista ja saatananpalvonnasta. Toisaalta sitten, usein myös asiaa.
Samaa mieltä siitä, että susikantaa olisi varmaankin mahdollista hoitaa järkevästi. Antaa elinvoimaisten susilaumojen samoilla saloilla ja metsästää hirviä. Yksittäiset sudet kun eivät moiseen pysty, vaan hakeutuvat sitten hakemaan vähemmän haastavaa ruokaa lähempää ihmistä.
Tätä on myös ehdotettu, mutta siinä on ilmeisesti yllättäviä haasteita...
Suojellaan ihmisistä kaukana pysyviä laumoja ja annetaan niiden lisääntyä, jotta tämä suden luontainen, ihmistä pelkäävä geeni siirtyy jälkeläisiin
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/25/nakokulma-ihminen-ja-susi-uusi-alku
Voisiko suden kannanhoidollista metsästyskäytäntöä muuttaa tulevaisuudessa palvelemaan paremmin ihmisen ja luonnon välistä biologista dynamiikkaa? Yksi ratkaisumalli löytyy Pohjois-Savosta, missä elää kolme todennettua susilaumaa. Laumoista kaksi ei ole aiheuttanut ongelmia metsästäjille, vaan ovat pysyneet omissa oloissaan erämaan suojissa. Kolmannen lauman kanssa on ollut ongelmia, metsästyskoiria on kuollut. Mitä jos katsoisimme maamme susilaumoja kokonaisuutena, konfliktin biologian kautta?
Suojellaan ihmisistä kaukana pysyviä laumoja ja annetaan niiden lisääntyä, jotta tämä suden luontainen, ihmistä pelkäävä geeni siirtyy jälkeläisiin. Mitä jos esimerkiksi Pohjois-Savossa antaisimme kahden lauman elää rauhassa, lisääntyä niin, että ne voisivat lähettää jälkeläisiä muualle? Kolmas, tässä tapauksessa metsästäjille harmia aiheuttava ”häirikkölauma” poistettaisiin kokonaan kannanhoidollisen metsästyksen kautta? Eikös tämä olisi juuri sitä kannanhoitoa ja sen mahdollisimman kestävälle pohjalle saattamista?
Suojellaan ihmisistä kaukana pysyviä laumoja ja annetaan niiden lisääntyä, jotta tämä suden luontainen, ihmistä pelkäävä geeni siirtyy jälkeläisiin. Olen esittänyt tämän teorian muutamalle alueen metsästäjälle Pohjois-Savossa. Kaikki ovat kertoneet miettineensä samaa, mutta todenneet nopeasti, että teoriassa hyvä ajatus, käytännössä vaikeaa. Tämän teorian toteuttaminen vaatisi, että vain osa susimetsälle haluavista seuroista pääsisi tositoimiin. Syntyisi mahdollisesti ilmiriita. Jäsentensä etuja valvova Metsästäjäliitto ei sallisi tätä.
Samaa mieltä siitä, että susikantaa olisi varmaankin mahdollista hoitaa järkevästi. Antaa elinvoimaisten susilaumojen samoilla saloilla ja metsästää hirviä. Yksittäiset sudet kun eivät moiseen pysty, vaan hakeutuvat sitten hakemaan vähemmän haastavaa ruokaa lähempää ihmistä.
Tätä on myös ehdotettu, mutta siinä on ilmeisesti yllättäviä haasteita...
Suojellaan ihmisistä kaukana pysyviä laumoja ja annetaan niiden lisääntyä, jotta tämä suden luontainen, ihmistä pelkäävä geeni siirtyy jälkeläisiin
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/25/nakokulma-ihminen-ja-susi-uusi-alku
Voisiko suden kannanhoidollista metsästyskäytäntöä muuttaa tulevaisuudessa palvelemaan paremmin ihmisen ja luonnon välistä biologista dynamiikkaa? Yksi ratkaisumalli löytyy Pohjois-Savosta, missä elää kolme todennettua susilaumaa. Laumoista kaksi ei ole aiheuttanut ongelmia metsästäjille, vaan ovat pysyneet omissa oloissaan erämaan suojissa. Kolmannen lauman kanssa on ollut ongelmia, metsästyskoiria on kuollut. Mitä jos katsoisimme maamme susilaumoja kokonaisuutena, konfliktin biologian kautta?
Suojellaan ihmisistä kaukana pysyviä laumoja ja annetaan niiden lisääntyä, jotta tämä suden luontainen, ihmistä pelkäävä geeni siirtyy jälkeläisiin. Mitä jos esimerkiksi Pohjois-Savossa antaisimme kahden lauman elää rauhassa, lisääntyä niin, että ne voisivat lähettää jälkeläisiä muualle? Kolmas, tässä tapauksessa metsästäjille harmia aiheuttava ”häirikkölauma” poistettaisiin kokonaan kannanhoidollisen metsästyksen kautta? Eikös tämä olisi juuri sitä kannanhoitoa ja sen mahdollisimman kestävälle pohjalle saattamista?
Suojellaan ihmisistä kaukana pysyviä laumoja ja annetaan niiden lisääntyä, jotta tämä suden luontainen, ihmistä pelkäävä geeni siirtyy jälkeläisiin. Olen esittänyt tämän teorian muutamalle alueen metsästäjälle Pohjois-Savossa. Kaikki ovat kertoneet miettineensä samaa, mutta todenneet nopeasti, että teoriassa hyvä ajatus, käytännössä vaikeaa. Tämän teorian toteuttaminen vaatisi, että vain osa susimetsälle haluavista seuroista pääsisi tositoimiin. Syntyisi mahdollisesti ilmiriita. Jäsentensä etuja valvova Metsästäjäliitto ei sallisi tätä.
Fremen
Greatest Leader
Jumalauta onko tässä ketjussa juotu kovaa teetä tänä raikkaana keskiviikon aamuna? Ensin viedään 20-kiloiset vaatimet pesästä, sen jälkeen korotetaan pottia hiirihaukalla!?!? Jolla ei ole kyllä kotkien ja porojen kanssa mitään tekemistä, paitsi kaikilla on pienet korvat...
ps. onneksi ei sentään hiirihaukka rotukoiraa vienyt...
.
Onhan sitä jotain nähty. Susi, maakotka, merikotka, kalasääski, saukko, näätä. Karhu, Ilves ja Ahma puuttuu.
Sarek1
Ylipäällikkö
Oli kun olin lapsi, siitä on siis tovin aikaa. Isommat sisarukset olivat pudottaneet pesästä ja isä löysi ollessaan katselemassa näätäsenssejä. Haukka oli luonnollisesti mukana myös kesälomareissulla; eihän sitä voinut yksin jättää.
On tietysti hölmöä ottaa valokuvasta kuva, mutta laitetaan tähän kun osa epäilee, jäikö aamulääkkeet ottamatta. En muuten muista, saattoi jäädäkin
. No, ohessa allekirjoittanut ja Hekku haukka vierailulla isovanhempien luona (kompostilla) Nääsvillessä. Sarjakuvalehti kertoo muuten Tohtori Doolittlesta ja on edelleen tallessa mökillä.
Jumalauta onko tässä ketjussa juotu kovaa teetä tänä raikkaana keskiviikon aamuna? Ensin viedään 20-kiloiset vaatimet pesästä, sen jälkeen korotetaan pottia hiirihaukalla!?!? Jolla ei ole kyllä kotkien ja porojen kanssa mitään tekemistä, paitsi kaikilla on pienet korvat...
ps. onneksi ei sentään hiirihaukka rotukoiraa vienyt...
Haukka ei vienyt koiraa mihinkään, mutta törmätessä kouhautti sitä niin, että tassut eivät tavanneet maahan. Syöksy oli hurjan näköinen ja osui sivulta hieman takaviistosta, haukka kouraisi kyljen/selän tienoilta ja veti keulan ylös samalla päästäen koiraparan irti kun se oli noussut hiukan maasta. Koiran häntä painui jalkoväliin ja se kääntyi kuin akselin ympäri pyöräytettynä 180 astetta jalkojen lyödessä koko ajan sutia. Haukka laskeutui komealla käännöksellä ja kirkuen itkevän pikkusiskon eteen siivet levällään (sisko oli vain säikähtänyt yllättävää tilannetta mutta ei pelännyt yleensä koiria eikä muitakaan eläimiä).
Vääpeli
Greatest Leader
Puhu nyt tämmösten kanssa kuinka pedot kuuluu suomalaiseen luontoon.
Ja toi karjan ja lampaiden suojelu olisi helppoa jos vaan haluttaisiin. Mutta on parempi itkeä kuinka kallista ja vaikeeta se on, kuin ottaa mallia etelä-euroopan maista.
http://yle.fi/uutiset/3-9324397
Ja toi karjan ja lampaiden suojelu olisi helppoa jos vaan haluttaisiin. Mutta on parempi itkeä kuinka kallista ja vaikeeta se on, kuin ottaa mallia etelä-euroopan maista.
http://yle.fi/uutiset/3-9324397
Venäläiset palkkionmetsästäjät tappavat rajaseudun susia – suomalaiset maksavat 50 euroa yhdestä suden hännästä
Tuupovaaralainen Sulo Suhonen uskoo tietävänsä, miten susikysymys ratkaistaan Itä-Suomessa: maksetaan tapporahaa venäläisille susien palkkionmetsästäjille.
Susi
30.11.2016 klo 14:54
Metsästäjä Sulo Suhonen Tuupovaarasta.Pasi Peiponen / Yle
Pasi Peiponen
Jaa artikkeli Facebookissa
Jaa artikkeli Twitterissä
Pakettiauto ajaa möykkyistä tietä Venäjän Karjalan Värtsilässä.
Mies ratin takana tietää, mitä on tekemässä.
Tuupovaaralaisen Sulo Suhosen mitta on tullut täyteen. Kuten hänen takanaan olevan joukon pohjoiskarjalaisia metsästäjiä, jotka tietävät Suhosen masinoimasta hankkeesta.
– Suomen petopolitiikka on täysin sanelupolitiikkaa, johon tietyt luontoryhmittymät ovat tehneet pelisäännöt, meitä metsästäjiä kuulematta, eikä niitä haluta myöskään tarkistaa, Suhonen sanoo mielipiteenään. Suhonen on ärhäkkä kannanottaja omilla nettisivuillaan susikysymyksessä.
Suhonen ja hänen tukijansa aikovat kääntää nyt uuden vaihteen asemiinsa juuttuneessa susikiistassa metsästäjien ja suden suojelijoiden välillä. Kiistaa käydään siitä, mikä on suden suojelun riittävä taso ja kuinka paljon sutta voi Suomessa metsästää.
Suhonen haluaa solmia sopimuksen venäläisten susien palkkionmetsästäjien kanssa.
Venäläinen syrjätie rytkyttää autoa kunnolla matkalla perille. Suhonen on silti päättänyt päästä venäläisen palkkionmetsästäjän luokse.
– Tähän tilanteeseen on jouduttu pakon sanelemana, että me hankimme tappajat näille susille ja rajaloikkareille täältä Venäjän puolelta, Suhonen sanoo sompaillessaan autoa Venäjän Karjalan tiellä.
Tuupovaaralainen metsästäjä perustelee päätöstään.
– Meidän pitää turvautua naapuriapuun. Minusta on typerää, että meidän pitää näin tehdä, koska Suomen petopolitiikka on aivan hanurista, Suhonen puuskuu.
Pasi Peiponen / Yle
Tuupovaaralaisen metsästäjän mukaan tarkoituksena olisi harventaa Tuupovaara–Ilomantsi-välillä olevaa susikantaa venäläisten palkkionmetsästäjien kanssa.
– Siinä on noin parikymmentä sutta, jotka voisi vaikka monttuun laittaa kaikki. Mutta Suomen metsästyslakien mukaan se ei ole mahdollista, Suhonen manaa ratin takaa.
Yle Uutisgrafiikka
Venäläinen susien palkkiometsästäjä: Harasho – yhteistyö ei ongelma!
Suhosen auto kaartaa venäläisen hotellin pihaan Venäjän Jänisjärvellä, reilun parinkymmen kilometrin päässä Suomen rajasta.
Vastassa on venäläinen Vladimir Belov, hotellin eräopas ja metsästäjä. Hän on myös susien palkkionmetsästäjä.
Sulo Suhonen ja Vladimir, eli Volodja, suomeksi Väiski, lyövät kättä. Suhonen ei puhu venäjää, mutta yhteisymmärrystä se ei tunnu haittaavan.
– Susi on ongelma Suomessa. Mahdollista russki musikan apu, että susi on kaput? Suhonen viittoilee ja näyttää ampumista Beloville.
– Auttaa ampumisessa? Kysyy Belov ja Suhonen myöntää, kyllä. Miehet ryhtyvät yhdessä tutkimaan karttaa.
Sulo Suhonen, Tuupovaara, Vladimir Belov, Venäjän Värtsilä.Pasi Peiponen / Yle
Venäjän Karjalassa ja Arkangelin alueella susien metsästäminen on tällä hetkellä vapaata. Mitään erityisiä sudenkaatolupia ei tarvita. Kuka tahansa voi ampua susia.
Valtio maksaa lisäksi 4 000 ruplaa (n. 50 euroa) tapporahaa kaadetusta sudesta.
– Kyse ei ole vain rahasta, vaan mukana on myös metsästysintoa, venäläinen suden palkkionmetsästäjä sanoo.
Belovilla on metsästysporukka, joka metsästää susia tarpeen vaatiessa.
– Periaatteessa niitä voi ampua rajattomasti, koska viime aikoina niitä on ammuttu erittäin vähän. Kahden vuoden aikana ammuttiin viisi kappaletta, kun ne söivät koiria kylässämme.
Nyt sudet ovat alkaneet syödä Belovin mukaan uudestaan metsästyskoiria, hänen metsästyskaveriltaan hiljattain kaksi koiraa.
Belovin mukaan viime vuonna Venäjän Jänisjärvellä liikkui kahdeksan suden lauma.
Venäjän Karjalan susimäärä
*Venäjän Karjalan tasavallan susikanta on 400–500 suden välillä. Arvio on vuodelta 2014.
*Suden kaatomäärät ovat olleet vuosittain 100–150 sutta.
*Kaikkiaan Venäjällä on arvioitu olevan noin 50 000 sutta.
*Virallinen Venäjällä tehty koko maan susikannan arvio on vuodelta 2015.
Lähde: Luonnonvarakeskus, Luke.
– Susia on ilmestynyt nyt paljon. Laumoja on tällä hetkellä useita tällä seudulla. Rajan pinnassa on uskoakseni vielä lisää, Belov kertoo.
Yhteistyö suomalaisten kanssa sopii Beloville ja hänen metsästysporukalleen.
Suden palkkionmetsästäjä Vladimir “Volodja” Belov, Venäjän Värtsilä.Pasi Peiponen / Yle
– Harasho. Rajavartijoiden kanssa on ongelmia, mutta uskon, että kaikki voidaan ratkaista. Kun ne tulevat Suomesta meidän puolellemme, ne voidaan ampua täällä, Belov sanoo.
Sudenhännästä 50 euroa
Miten tämä eräänlainen susien vähentämisen YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta) suomalaisten ja venäläisen metsästäjien välillä käytännössä järjestetään?
Sulo Suhosen mukaan laittomuuksia ei tehdä. Yhteistyö järjestetään, kun Suomen puolella on suden luvallinen metsästysajankohta.
– Me ilmoitamme Suomesta, että Venäjälle päin on tulossa susia, ja siitä olisi mahdollisuus saada rahaa, jos taito riittää. Kun susi on kaadettu, kaveri lähtee välittömästi Suomesta Venäjän puolelle tarkistamaan, että kaato on oikeasti tapahtunut.
Kaadetusta sudesta maksetaan venäläisille toiset 50 euroa, noin 4 000 ruplaa. Todisteeksi halutaan kaadetun suden häntä.
– Sen pitää olla veltto susi, ei tönkkö susi, silloin me tiedämme, että se siitä samasta laumasta ammuttu, joka on Suomen puolelta lähtöisin, Suhonen selittää.
Pasi Peiponen / Yle
Löytyykö 50 euroon Suomen puolelta rahoittajia?
– Kyllä löytyy, eikä ole edes heikkoa. Kun tästä vihjailtiin 2–3 kuukautta sitten, siellä käsiä nousi pystyyn aika lailla, että hyö vois hännän ostaa, Suhonen vakuuttaa.
– Tänäkin aamuna kun lähdin tänne, yksi kaveri soitti että hän haluaa ostaa yhden suden hännän, Suhonen jatkaa.
Entä jos sudenhäntiä tulee talven aikana viikoittain?
– Lunastamme ne pois.
Onko teillä ylärajaa määrässä, kuinka monta Suomesta tullutta sutta täällä Venäjällä ammutaan?
– Ne eivät voi olla ihan koko Venäjältä aina Arkangelia myöten. Ei ole tarkoitus koko Venäjän susipopulaatiota ostaa, Suhonen sanoo.
”Tälle taputetaan – tämä on hätähuuto”
Kuinka paljon susien kaataminen venäläisten palkkionmetsästäjien avustuksella saa kannatusta pohjoiskarjalaisten metsästäjien joukossa?
Pohjois-Karjalan metsästäjien puheenjohtaja Antti Kuivalaisen mielestä kannatusta löytyy.
– Luulen että ideaa peukutetaan ja sille taputetaan, Kuivalainen sanoo.
Suden metsästys Suomessa 2016–2017
*Luonnonvarakeskuksen (Luken) lokakuun väliarviossa Suomessa arvioidaan olevan 23–28 susilaumaa.
- Yhdeksän susilaumaa on yhteisiä Venäjän kanssa.
- Luku on havainnoitu lumettomalta maalta ja siksi arvio.
- Painopiste Suomen susilaumoista on Itä-Suomessa, Pohjois-Karjala ja Kainuu (14–18 laumaa).
*Luke julkaisee toisen väliarvion susien määrästä 6.12. tienoilla. Sen jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö tekee päätöksen sudenkaatolupien määrästä 2016–2017.
- Ensimmäisen väliarvion perusteella ministeriö esitti 40 sudenkaatolupaa koko maahan, poronhoitoalueen ulkopuolelle.
*Ministeriön esityksessä lupakiintiöön lasketaan mukaan vahinkoperusteisilla luvilla saatu saalis, poliisin määräyksellä lopetetut sudet sekä liikenteessä tai laittomaan metsästykseen kuolleet sudet.
*Suden metsästyksessä lupia myönnetään jatkossa käytännössä läpi vuoden. Suden lisääntymisaikana kaatolupia rajoitetaan selvästi.
- Luken 2016 kanta-arviossa Suomessa oli helmikuun lopussa yhteensä 200–235 sutta. Susilaumoja oli 37–39 laumaa.
*Seuraava suden kanta-arvio tehdään maaliskuussa 2017.
Lähteet: Luke, Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus.
Seisooko Pohjois-Karjalan Metsästäjien liiton piiri tämän hankkeen takana?
– Tämä ei ole meidän idea, emmekä me ole tätä ajamassa. Tämä on ihmisten hätähuuto, Kuivalainen sanoo.
– Jos tämä herättää päättäjät, olkoon sitten se temppu. Toivotaan, että ymmärretään, miten vakavasta susitilanteesta täällä Itä-Suomen rajanpinnassa on kysymys.
Metsästäjien puheenjohtaja Antti Kuivalaisen mielestä raja Suomen ja Venäjän välillä on susikysymyksessä ongelmallinen.
– Raja on kartalla vain millin levyinen viiva Suomen ja Venäjän välillä. Toisella puolella susi on riistaa, josta maksetaan tapporaha. Toisella puolella se on rajusti suojeltu. Kyse on samasta kannasta, joka ei ole globaalisti uhanalainen.
Suden on väistyttävä – ei ihmisen
Neuvottelut päättyvät Venäjän Jänisjärvellä Sulo Suhosen ja susien palkkionmetsästäjän Belovin välillä.
Yhteystiedot vaihdetaan ja kättä lyödään susiyhteistyön merkiksi – Beloville sopii 50 euroa lisäpalkkiona kaadetusta sudesta suomalaisilta metsästäjiltä.
Ratkaiseeko tämä hanke sitten susikysymystä Suomen rajapitäjissä?
– Se on halpa hinta ja nähdäkseni ratkaisee. Tätä susikysymystä on muuten mahdottomuus hoitaa, Suhonen sanoo.
Mitä hankkeen moottori, tuupovaaralainen metsästäjä tuumii mahdollisista vastareaktioista? Suhonen innostuu kysymyksestä.
– Suotavaa on, että keskustelua herätetään. Siitä lähtien, kun sudelle on tullut tämmöinen status ja kaadosta luvanvarainen, on pitänyt rukoilla, että pääseekö sitä metälle, Sulonen selittää.
Pasi Peiponen / Yle
Auto starttaa ja kotimatka Tuupovaaraan alkaa. Metsästäjä miettii vielä lähtiessään venäläisen susien palkkiometsästäjän luota.
– Tämä ei ole susivihaa, vaan elämän realiteetti – jonkun on väistyttävä. Jos ne käyvät pihassa pyörimässä, kyllä sen suden pitää väistyä, Suhonen sanoo ja kaasuttaa kohti Venäjän ja Suomen rajaa.
Käännökset: Liisa Viitanen.
Sulo Suhosen matka Venäjän Karjalaan susiasiassa tänään 30.11. myös illan A-studiossa klo 21.05 TV1:ssä.
Maakotka tosiaan pystyy viemään nimenomaan vastasyntyneen poronvasan. Ja jos jotain kiinnostaa likaiset yksityiskohdat niin se tappaa vasan kynsillään. Tarkemmin sillä yhdellä kynnellä jolla puhkaistaan keuhko(t). Maakotkalla menee pohjoisessa kohtalaisen mukavasti, monilla alueilla reviirit ovat käytännössä täysiä. Etelä- ja keskisuomeen tuskin tulee juurikaan leviämään johtuen etelän ns paskametsistä joista ei löydy yhtään puuta joka kestäisi pesän painon. Myöskään ei ole keväällä riittävän rauhallisia reviirejä haudontaan Merikotkia alkaa näkymään varmaankin Etelä-Suomessa enemmänkin. Nyt ne ovat oppineet napsimaan syksyllä pelloille pysähtelevistä hanhiparvista sapuskaa ja ovat helpommin havaittavissa.