Susien suojelu on meillä lähes täysin turhaa ja perustuu täysin vääriin olettamuksiin lajin uhanalaisuudesta sekä käyttäytymisestä. Minun on vaikea uskoa etteikö totuutta tiedettäisi suomalaisten tutkijoiden piirissä. Siksi voidaan pitää todennäköisenä että varsinkin susien innokas suojelu perustuu meillä vääristelyyn ja jopa suoranaisiin valheisiin. Muutamia esimerkkejä:
Suden "uhanalaisuus" ja lisääntyminen..
Susi on omalla tavallaan poikkeus nisäkäslajeista jotka elävät ravintoketjun huipulla ja joilla ei ole käytännössä muita vihollisia kuin ihminen*. Yleensä vastaavassa asemassa olevat lajit (suurpedot) jatkavat sukuaan varsin maltillisesti.
Tietyistä syistä evoluutio on kehittänyt sudelle huomattavan vahvan säilymismekanismin. Se nimittäin kykenee lisääntymään luonnonvaraisena erittäin voimakkaasti. Tyypillisiä ovat varsin suuret poikueet jossa pentuja syntyy laumakohtaisesti useita vuodessa (4 - 6 pentua/lauma). Suuri lisääntyvyys on eräs luonnon keinoista ehkäistä uhkaa lajin taantumiselle.
Siis miksi susi tarvitsee jopa muista lajeista huomattavasti poikkeavan ja vahvan lisääntymisominaisuuden?
(Suomessa tutkijat eivät ole tästä juurikaan kiinnostuneita. Heille ilmeisesti riittää se että sudet lisääntyvät mahdollisimman paljon. Muualla maailmassa asiaa on tutkittu ja syitäkin tiedetään.)
Lajityypillisillä elinpiireillään susi elää laumoissa ja luonnonvarainen ravinnonhankinta perustuu lauman toimintaan, taitoon sekä kykyyn saada hankittua ravintoa. Lauman pitää kyetä myös puolustamaan reviiriään toisia, kilpailevia laumoja vastaan. USA:ssa ja Kanadassa ovat tutkijat havainneet että näissä laumojen keskinäisissä reviiritaisteluissa kuolleisuus voi nousta jopa 60%:iin yksilömäärästä. (Meillä tästä susien keskinäisestä ja luonnollisesta hävikistä syytetään salametsästystä). Toisekseen sudet lisääntyvät laumakohtaisesti, vain johtava naaras saa pentuja. Tästä johtuu se että laumoista erkanee (karkottuu) jälkikasvua omille teilleen. Muodostamaan uusia laumoja sekä reviirikilpailua. * Ihmisen ohella susille koituu suuri uhka myös omista lajitovereista. Siksi myös lisääntymisen pitää olla varsin tehokasta. Tämä tarkoittaa samalla sitä ettei susi ole lajina juuri koskaan uhanalainen vaan lisääntyminen korjaa sekä nostaa lukumäärää tarvittaessa erittäin nopeasti.
Yllä esitetty koskee
a i t o j e n s u s i e n muodostamia susilaumoja niiden lajityypillisillä elinpiireillä.
Meillä susien suojelu ei tapahdu näin. Suomessa toteutetuilla rauhoituksilla susia yritetään saada lisääntymään myös alueilla jotka eivät sovellu luonnonvaraisiksi reviireiksi. Tämä sekoittaa niiden lajityypillistä käyttäytymistä ja totuttaa tukeutumaan ravinnonhankinnassaan ihmisen lähipiiriin. EU:n suojeludirektiivin nimenomaisena tarkoituksena on ohjata lajin suojelua susien lajityypillisille elinpiireille (biotoopeille). Valitettavasti juuri tätä seikkaa ei juurikaan huomioida meillä.
Toisaalta Suomessa susina suojellut eläimet ovat monessa tapauksessa enemmän tai vähemmän "sekuleita", siis suden ja koiran risteytymiä, koirasusia jne. Nämä ovat jo alkuperänsä johdosta tottuneet elämään ihmisten kanssa. Ne eivät erityisemmin pelkää liikkumista asutusten läheisyydessä. Hankkia ravintoaan karjan laitumilta, poroista ja alueilta (yleensä suhteellisen lähellä asutusta) joissa harjoitetaan riistanruokintaa jne. Suomessa ei tutkijat edes halua tunnustaa em. ongelmia. He jopa kieltäytyvät näytteiden vertailuista ulkomaisiin lajipuhtaisiin susiin, tapauksissa joissa esim. oikeudenkäynnin yhteydessä tulisi selvittää absoluuttisen todenmukaisesti onko esim. kaadettu aito susi tai koirasusi. Tai esimerkiksi varmistaa oliko esim. muutama viikko sitten lappeenrannan lähellä talojen pihoilla pysytellyt, 15 kiloinen rääpäle, todella oikea aito susi?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Susi
Siis mitä pitäisi tehdä:
1. Poistaa (ampumalla) kaikki asutuksen läheisyydessä kiertelevät yksilöt, olipa ne "sekuleita" tai aitoja susia. Ilman minkäänlaista viranomaisbyrokratiaa.
2. Suojella susia niiden lajityypillisillä biotoopeilla. Huomioiden sen että susi ei lajina ole pienimmässäkään määrin uhanalainen. Ei missään eikä koskaan. Se kykenee aina lisääntymään uskomattoman nopeasti jos lukumäärää ei säädellä/rajoiteta ihmisen toimesta. Tämä johtuu evoluution myötä sudelle kehittyneestä lisääntymismallista/-tavasta.
3. Pyrkiä saamaan meillä esiintyvä susikanta puhtaaksi "sekuleista". Hyvin todennäköisesti erämaissa omilla lajityypillisillä reviireillään asuvat ja ravintoaan luonnonvaraisesti hankkivat laumat ovat puhtaita susia. Juuri ne ovat niitä oikeasti suojelun arvoisia susia.
4. Perustaa vaikkapa pääkaupungin lähelle Nuuksioon susitarha jossa ihmiset voisivat halutessaan käydä katsomassa oikeita ja aitoja susia. Ehkä sellaisia voisi perustaa muuallekin etelän suurten kaupunkien läheisyyteen. Tottahan ihmisen on hyvä päästä näkemään susia.
P.S. Minä en pelkää susia. En myöskään vihaa niitä. Haluaisin vain että meillä Suomessa olisi pysyvä, aito ja aidosti luonnonvarainen susikanta.
