tähtäimet

Dragunovissa on venäläisten alk. per. tähtäin. Lienee jokin POS/POSP-sukuinen. Googlaa itse tarkempi malli. Eipä näitä paljoa olekaan ja vielä vähemmän tarkkaa patruunaa siihen. PKM:ssa ei ole optisia tähtäimiä. Saattaahan olla että kanteen on kiinnitetty pätkä kiskoa ja Trijiconit lykätty siihenkin. Ja nyt siis puhutaan A-stanista. Turha luulla että oman maan puolustukseen hankittaisiin mitään kallista. Winsu varmaan osaisi kertoa.

http://www.finnrappel.fi/pkm_mount.htm
 
En muista nähneeni PKM:ssä mitään muuta, kuin rautatähtäimet. KRKK:ssa oli holotähtäin, sellainen hyvin samanlainen kuin ITKK:ssa.
 
Jos en nyt ihan väärin muista, niin jossain kuvassa näkyi, kun siellä somalian alustarkastusporukalla oli pkm:ssä tuo finnrappelin tähtäinjalka + trijoconi.
 
Mikä tähtäin tämä on dragunolille joku NSP-U onko se hyvä?

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=41173&view=previous
 
Hejsan kirjoitti:
Mikä tähtäin tämä on dragunolille joku NSP-U onko se hyvä?

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=41173&view=previous

Jos armeija on laittanut pimeänäkölaitteita poistoon, niin kuinka hyvä se voi olla?
 
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Mikä tähtäin tämä on dragunolille joku NSP-U onko se hyvä?

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=41173&view=previous

Jos armeija on laittanut pimeänäkölaitteita poistoon, niin kuinka hyvä se voi olla?

:D anteeksi, joo siinähän se luki Keuruun varikolta poistumyyntiin...
 
Hejsan kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Mikä tähtäin tämä on dragunolille joku NSP-U onko se hyvä?

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=41173&view=previous

Jos armeija on laittanut pimeänäkölaitteita poistoon, niin kuinka hyvä se voi olla?

:D anteeksi, joo siinähän se luki Keuruun varikolta poistumyyntiin...

Eiköhän poistoon vaikuttane myös kaluston alkuperämaa...
 
Muistelen lukeneeni Suomen Sotilas lehdestä näiden tähtäinten valonvahvistuskennojen "happanevan" ajan myötä. Eli se voisi olla syy poistoon.
 
Isoja ja kömpelöitä nuo ovat. Kaveri tuollaisen osti ja yllätävän hyvin sillä näki pimeässä edelleen. Kaine ne olisivat wild bigin korvikkeena vartiopaikalla menneet.

Onko kyseessä sama malli, jonka uumoiltiin vahingoittavan silmiä?
 
Nuo laitettiin poistoon sen takia koska akut olivat menneet pilalle. Suurin osa elleivät kaikki olivat käyttämättömiä ja niinkin myöhään kuin 1983 tehtyjä. Harrastajat ovat noihin tehneet paristokotelon akun tilalle, jolloin ko. värkki on saatu käyttämään tavallisia paristoja koska alk. per. akkuja ei ole saatavilla (ellei niitäkin itse tee). Pientä vaivaa ja askartelua mutta hintaansa nähden erittäin hyvä ostos ollut kuulemma. Noiden mukana myytiin myös varaosat pois, joten niitäkin oli. Gunboards.comin foorumeilta löytyy ihan mielenkiintoisia juttuja noiden elvyttämisestä. Taisi jossain suomalaisessa aselehdessä takavuosina olla juttua ko. tähtäimestä.
 
juhapar kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Mikä tähtäin tämä on dragunolille joku NSP-U onko se hyvä?

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=41173&view=previous

Jos armeija on laittanut pimeänäkölaitteita poistoon, niin kuinka hyvä se voi olla?

:D anteeksi, joo siinähän se luki Keuruun varikolta poistumyyntiin...

Eiköhän poistoon vaikuttane myös kaluston alkuperämaa...

Mutta MT-LB:tä ostetaan lisää? :)
 
Mikä ihme tähtäin tää on?

Näyttä aika hankala jos pitää että ei näy viholiselle :D

ak5kit.jpg
 
Nämä optiset tähtäimet tuntuvat olevan vähän vieraita osalle kirjoittajista 66 KES 12- ketjun perusteella, joten herättelen tätä henkiin ja laitan jotain aamuöistä ajatuksentynkää.

Tähtäimessä näkyvä punainen piste asetetaan maalin päälle ja laukaistaan. Punainen piste heijastuu ainoastaan tähtäimen linssille ja etusektoriin tapahtuva valovuoto on verrattavissa siihen, että mustaan muovilevyyn puhkaistaan hakaneulalla reikä ja siitä loistaa aavistuksen verran punaista valoa. Vuoto on siis ihan olematon käytännössä. Osumat tulevat tähtäinkuvan eli punaisen pisteen peittämälle alueelle ja sen koko vaikuttaa luonnollisesti hajontaan jonkin verran. Unohtamatta tietenkään ampujasta johtuvaa hajontaa, koska punapisteellä ei saada yhtä tarkkaa tai pikemminkin täsmällistä tähtäinkuvaa kuin esim. kotimaisen RK:n raudoilla.

Punapistetähtäinten ”punaisen pisteen” koko ilmoitetaan normaalisti kulmaminuutteina (Minute Of Angle = MOA}. Yksi MOA on tuuman 100 jaardilla eli 2,9 cm 100 metrillä. Yleisimmin punapisteiden täpät ovat kokoa 2 tai 4, mutta on myös esim. 3,5/5 MOA:n kokoisia pisteitäkin ja isompiakin. 2 MOA:n piste peittää maalista 100 metrin etäisyydellä 5,8 senttiä ja vastaavasti 4 MOA:n piste taas 11,6 cm. Kun etäisyys maaliin kasvaa, niin luonnollisesti pisteen peittävyys kasvaa samalla eli 200 metrin päästä vastaavat luvut on 11,6 cm ja 23,2 cm, 300 metrin päässä 17,4 cm ja 34,8 cm etc.

2 MOA:n pisteellä saadaan osuma sijoitettua hieman tarkemmin kuin 4 MOA:n, mutta korostan nyt tässä, että punapiste ei ole mikään tarkkuustyökalu vaan useimmiten se lisää aseen hajontaa verrattuna rautatähtäimiin. Punapistetähtäimen hyöty onkin rajoittamaton näkökenttä, nopeat paikkolaukaukset, liikkuvan maalin helppo seuranta sekä hämärä/pimeätoimintakyky. Tuon hintana ase ei välttämättä pysty siihen, mitä sen rakenteellinen tarkkuus oikeasti on. Esimerkiksi US Army edellyttää AR-15 kivääreiltään 1 MOA:n käyntitarkkuutta, mutta tuo ei oikein onnistu enää 4 MOA:n punapistetähtäimellä… Vertailun vuoksi: laadukas kiikaritähtäin kykenee vähintään 0,5 MOA:n tarkkuuteen ja todennäköisesti parempaankin. Tarkkuuskiväärin taas pitää pystyä kulmaminuutin tai alle käyntiin ja esimerkiksi FBI pitää käyntitarkkuuden rajana puolta kulmaminuuttia. Tuollaisella tarkkuusvaatimuksella kiikaritähtäinkään ei saa olla alkaen mallia ja se tietysti kykenee hyvään tarkkuuteen eli esimerkiksi 1/8 MOA. Käytännössä ase kävisi siis noin 4,5 cm kasaa 300 metrille, mutta tähtäin mahdollistaisi teoriassa sentin kokoiset kasat jos ase vain kykenisi samaan... Se siitä. Jatketaan punapisteillä.

Sotilaskäytössä olevista punapistetähtäimistä valtaosa on toistaiseksi kokoa 4 MOA, mutta ennen kaikkea yhdysvaltalaisten kokemukset ählämien ampumisesta ja ovat luoneet tarpeen 2 MOA:n pisteellä oleville sotilaskäyttöön (veden- ja iskunsietokyky, pitkä paristonkesto, NVG-yhteensopivuus) soveltuville punapistetähtäimille, jotta kiväärimies pystyy ampumaan tarkasti pistemaaleihin myös lähisomotuksen lisäksi. Kuten aiemmin kirjoitin: 200 metrin päässä piste voi peittää 11,6 cm (2 MOA) tai 23,2 cm (4 MOA). Tyypillisenä kasvojen vakiomittoina etusektorista voidaan pitää 25x15 (korkeus, leveys). Jos punapiste peittää enemmän kuin maalin koon, niin osuminen ei tietenkään ole aina varmaa. Optimitilanne on, että piste peittää tähtäyskohdan ja maalin reunat, eli tässä tapauksessa osa kasvoista näkyy ja ampuja näkee maaliin ilman, että tähtäimen piste peittää sen täysin. Sinkoaseessa (uusi KES) käytettäväksi ottaisin itse 4 MOA:n täpän ja kiväärikaliiperiseen taas 2 MOA:n, mutta suomalaisen maaston ampumaetäisyyksillä molemmat kyllä toimivat ihan hyvin.

Havainnollistavia kuvia:

1.

DSC00416.jpg


2.

DSC00418.jpg


3.

DSC00399.jpg


4.

DSC00404.jpg


1. 4 MOA:n piste 25 metrin päässä.
2. 2 MOA:n piste 25 metrin päässä.
3. 4 MOA:n piste 50 metrin päässä.
4. 2 MOA:n piste 50 metrin päässä.

En tiedä saiko tästä kukaan nyt mitään apua, mutta koitin avata vähän perusteita.
 
Noi sotilaskäytössä olevat kiikaritähtäimet on yleensä 0,1mrad säädöllä. Retikkeli taas jotain 0,06mrad luokkaa. Eli säätö 1cm/naksu@100m ja ristikkoviivan peitto 6mm@100m.
 
Milliradiaanisäädöillä olevat kiikaritähtäimet ovat tietysti kaikkein yksinkertaisimpia oppia ainakin jos verrokiksi asetetaan vaikkapa MOA säätöiset, joita kasa-ampujilla ja metsästäjillä usein on.

Korjauksen laskeminen vaikkapa 450 metriin on paljon helpompaa, kun tietää, että yksi napsu (0,1 mrad) on vaikutukseltaan 4,5 cm tai 800 metriin 8 cm. Tai 558 metriin 5,58 cm. Näin siis jos tähtäimessä on sormisäätöiset ja nollattavat tornit, mutta ei matkarumpua. Onneksi mrad on standardimitoitus MOA:n sijaan ainakin sotilaskäyttöön kehitetyissä kiikaritähtäimissä. Luvut ovat ”täsmällisempiä” ja helpompia laskea päässä kuin MOA säätöisissä. Lisäksi ”nyrkkisääntöjen” luominen omalle tähtäin+patruunayhdistelmälle on helpompaa.
 
Tuosta laseosoitin keskustelusta ja kuinka hyvä tai huono se on puuttuu kokonaan rynnäköinti näkökulma. Se mahdollistaa myös lonkkalaukausten osumisen sinne minne valo osoittaa. Varsinkin Rk:ssa jossa pienet ampumaratatähtäimet,niin se olisi suuri etu moiseen.
Tosin kuten baikal aikaisemmin jo totesi noiden käyttö vaatii koulutusta ja koulutus taas on kortilla kansanarmeijallamme muutenkin.
 
Edelliseen laserosoitinjuttuun sen verran, että pistettä on huono nähdä kirkkassa (päivän)valossa muutamaa metriä kauempaa ja lisäksi useampi osoitin voi mennä sotureilta sekaisin...
Mutta asiaan:

Hei te omilla torrakoillanne ammuskelevat. Minulla on probleemi.

Vuosi takaperin kaappiin kotiutui S & W:n M & P 15i siviili-AR. Rautatähtäimillä on nyt paukuteltu vuoden päivät ja seuraavaksi pitäisi hankkia punapiste. Aluksi ajattelin Burris Fast Fire IIIa tai vastaavaa, mutta sitten huomasin Sissoksen myyvän saman firman Burris AR-322 -tähtäintä, jossa on 3x suurennos ja valaistu tähtäinkuvio valmiilla etäisyysmerkeillä. Koska Saigassa on jo Kobra punapiste (ilman suurennosta), kiinnostaisi kokeilla suurentavaa.

Hankalaa hommassa on se, että a-radalla on mahdollista ampua max. 100 metriin, joten etäisyysmerkeistä ei ainakaan ole hyötyä... Kysymys siis kuuluu, että saako suurentavasta tähtäimestä minkäänlaista hyötyä 50-100m matkalla, jos on tarkoitus harjoitella tilanteenmukaista aseen käyttöä (siis osumia aikaa vastaan)?

Rahamies tietysti panisi em. tähtäimet päällekäin ja käyttäisi tilanteen mukaan kumpaa vain... ne rahamiehet...
 
Näkyvää laseria käytetään vain käytännössä silloin kun se tähtääminen aseen piippua pitkin ei ole mahdollista, koska se on hidasta. Yksi tälläinen tilanne voisi olla mellakka- tai rynnäkkökilven takaa ampuminen. Eli näkyvää laseria ei ole tarkoituksenmukaista tunkea mihinkään aseisiin oikeastaan kuin SWAT-miesten. IR-laserissa sitten näkyy koko säde, ei pelkkää pistettä joten sillä tähtääminen yönäkölaitteen kanssa on helpompaa, maalin löytää paremmin ja osoitus on nopeampaa. Toki vihulainen sitten myös näkee sen säteen. Sen vuoksi sädettä pidetään päällä vain kun vastassa on esim. suomalaisia tai talibaneja, joilla ei yönäkölaitteita ole. Muuten se menee päälle vain nostettaessa asetta ja tähdätessä aivan kuten taktisen valon käytössäkin.

Suurentavan tähtäimen hyödyt riippuvat pitkälti miten hyvä näkösi on, joka tapauksessa se maalintunnistusta helpottaa ja laatuoptiikkaa antaa pelivaraa kun hämärä laskeutuu ja omilla silmillä ei oikein näe. Kummallista miten ballistiikkatähtäimellä varustettuja tuotteita on saatu Jenkkilästä ulos mutta joka tapauksessa. Ampumarataolosuhteissa ja muutenkin toiminnalliseen ammuntaan suosittelisin että lukisit toiminta-ampujat.fi:stä useita ketjuja pienivariaabelisista tähtäimistä. Rahalla saa ja hevosella pääsee tietysti tässäkin asiassa mutta joku 1-6 x suurentava Swarovski on tietysti kiva ja sitten jos perse ei kestä sitä niin ehkäpä Meoptaa tai jotain muuta. Pienivariaabelisesta tähtäimestä on hyötyä lyhyilläkin matkoillakin, se missä raja menee eksaktisti on vaikea sanoa, koska se riippuu tähtäimestä ja omista liikeradoista että miten nopeasti saat kiinni tähtäimestä mutta jos esim. practical-kisat käydään 50-100 metrin etäisyyksillä niin tottakai open-miehet voittavat rautatähtäinmiehet.

Sen sijaan jos käyttää suurentavaa tähtäintä ja rautatähtäimiä kannattaa suurentava tähtäin sijoittaa klo 12 ja rautatähtäimet kiinnittää sivulle jolloin asetta hiukan kääntämällä voi ampua lähelle nopeasti. Tällä tavalla ampuma-asento ja poskituki saadaan säilytettyä. Suurentavan tähtäimen päälle sijoitetuista rauta- tai pp-tähtäimistä ei ole suurta hyötyä koska nopeus hukkuu asennon vaihtamiseen ja todellisuudessa niitä ei käytetä kuin oikeastaan varatähtäiminä rikkoutumisen vuoksi. Lisäksi kun suurentavassa tähtäimessä on valaistu ristikko (esim. ACOG) niin lähellekin ampuminen on helppoa kun pitää molemmat silmät auki, ainakin verrattuna että alkaisi kurkkimaan varsinaisen tähtäimen yläpuolelta varatähtäimiä.
 
Viimeksi muokattu:
Hei te omilla torrakoillanne ammuskelevat. Minulla on probleemi.

Vuosi takaperin kaappiin kotiutui S & W:n M & P 15i siviili-AR. Rautatähtäimillä on nyt paukuteltu vuoden päivät ja seuraavaksi pitäisi hankkia punapiste. Aluksi ajattelin Burris Fast Fire IIIa tai vastaavaa, mutta sitten huomasin Sissoksen myyvän saman firman Burris AR-322 -tähtäintä, jossa on 3x suurennos ja valaistu tähtäinkuvio valmiilla etäisyysmerkeillä. Koska Saigassa on jo Kobra punapiste (ilman suurennosta), kiinnostaisi kokeilla suurentavaa.

Hankalaa hommassa on se, että a-radalla on mahdollista ampua max. 100 metriin, joten etäisyysmerkeistä ei ainakaan ole hyötyä... Kysymys siis kuuluu, että saako suurentavasta tähtäimestä minkäänlaista hyötyä 50-100m matkalla, jos on tarkoitus harjoitella tilanteenmukaista aseen käyttöä (siis osumia aikaa vastaan)?

Ton burriksen retikkeli on ihan käsitämättömän huono. Jonkinlaista ongelmaa voi jenkkifoorumeilta lukea, moni vaihtanut mm. jalustan laadukkaampaan, retikkeli ei keskellä jne. Ballistiikan kannalta pelkällä pisteellä ampuu sadan metrin zerolla kahteensataan iippatauluun, se ei ole ongelma.

Kuten commando sanoi, niin oma näkö lähinnä on rajoitteena. Toinen on sitten se pisteen koko, eotech tai vaikkapa aimpoint pro kiinnittyy itsessään picatinyyn, pisteen koko aika bueno ja laitteelta voi odottaa jonkilaista kestävyyttä ja laatua. Hintakaan ei ole vielä hirveän kova. Ne parin- kolmensadan punapisteet ovat melkoista kuraa näihin verrattuna.

Meopta ZD 1-4x22RD, K-5,56 voisi olla kova sana suurennosta ja acogin retikkeliä vastaavaa etsivälle. Miinuksena, jos sitä sellaisena pitää, vaatii erillisrenkaat kiinnitykseen. Hintakin alkaa olemaan 800€ tienoilla.

Mitään etua tuskin suurennoksesta saat noille matkoille. Hyvästä punapisteestä saa.
 
Korjauksen laskeminen vaikkapa 450 metriin on paljon helpompaa, kun tietää, että yksi napsu (0,1 mrad) on vaikutukseltaan 4,5 cm tai 800 metriin 8 cm. Tai 558 metriin 5,58 cm. Näin siis jos tähtäimessä on sormisäätöiset ja nollattavat tornit, mutta ei matkarumpua. Onneksi mrad on standardimitoitus MOA:n sijaan ainakin sotilaskäyttöön kehitetyissä kiikaritähtäimissä. Luvut ovat ”täsmällisempiä” ja helpompia laskea päässä kuin MOA säätöisissä. Lisäksi ”nyrkkisääntöjen” luominen omalle tähtäin+patruunayhdistelmälle on helpompaa.

Milliradiaanipohjainen ristikko helpottaa erilaisille etäisyyksille ampumista huomattavasti. Itse olen tehnyt kolmelle eri lämpötila- alueelle omat taulukot aina 600m asti MRAD arvoina. Mitään senttimetriarvoja tai muuta matematikkaa ei tarvitse muistaa. Todella hyviä ballistiikkaohjelmiakin on alkanut olemaan helposti saatavilla, kunhan lähtöarvojen oikeellisuuden tarkistaa. Saman putken voi heittää toisen aseen päälle, kohdistaa ja käyttää kyseisen yhdistelmän taulukkoa. BDC- ristikollisissa vaihtaminen on mahdollista, mutta vaatii vähän enemmän vaivaa.

Itse kuulun siihen koulukuntaan, joka ottaa koron ja sivun pelkästään ristikolla. Sitten on BDC- tornien ja tarrojen nimeen vannovia. Omat ametit sen verran lyhyitä (100-600m), että 25x benderin P- neloseen uskaltaa luottaa. TA- parilla toisen aseessa olevaa optiikkaa voi käyttää jopa varauksin spotteriputken korvaajana.

Metsästyksessäkin alkaa pikkuhiljaa porukka heräämään milliradiaaneihin. Samaten monilta putkivalmistajilta alkaa saamaan erilaisia mrad- pohjaisia ristikoita halvemmankin tason vehkeisiin. Patruunavalmistajat ovat lisänneet mrad:it ballistiikkasovelluksiinsa.

Itse en hommaa enään yhtäkään putkea ilman mrad- ristikkoa. Toimii piekkarista TA- vehkeisiin, metsästyksestä ressuiluun.
 
Back
Top