Taistelu Helsingin varakentästä

Armeija ei ole liikelaitos tai yritys. Sillä ei ole tuottoja eikä se tee tulosta, eikä jaa osinkoja tai bonuksia. Kaikki sen valtiolta käyttöön saamat resurssit ovat 'subventiota' joten ei ole merkityksellistä onko se subventio asevelvollisuuden vai kylmän käteisen muodossa

Itseasiassa sillä on paljonkin merkitystä. Ilmailijoille nollahintaisen vuokrasopimuksen muodossa annettu subventio on tehottomampi kuin rahana annettu. Jos ilmailijat saisivat 5-10 miljoonan subvention tontin sijasta rahana, he voisivat miettiä kannattaako rahalla vuokrata Malmin kenttää, vai siirtyä jonnekin halvemmalle seudulle. Ilmaisen tontin seurauksena maankäytön tehokkuutta ei kannata miettiä, ja maankäyttö onkin keskimäärin tehottomampaa rahalliseen subventioon verrattuna.

Sama pätee ilmaiseen työvoimapanokseen, sen sijasta kannattaisi antaa työvoimapanoksen arvo rahana, jolloin subvention saajan kannattaa miettiä paljonko ja minkälaista työvoimaa todella tarvitaan.
 
Viimeksi muokattu:
Itseasiassa sillä on paljonkin merkitystä. Ilmailijoille nollahintaisen vuokrasopimuksen muodossa annettu subventio on tehottomampi kuin rahana annettu. Jos ilmailijat saisivat 5-10 miljoonan subvention tontin sijasta rahana, he voisivat miettiä kannattaako rahalla vuokrata Malmin kenttää, vai siirtyä jonnekin halvemmalle seudulle. Ilmaisen tontin seurauksena maankäytön tehokkuutta ei kannata miettiä, ja maankäyttö onkin keskimäärin tehottomampaa rahalliseen subventioon verrattuna.

Ei tässä mistään ilmailun subventiosta ole kysymys, vaan Helsingistä. Lentokentästä on pitemmän päälle Helsingille enemmän hyötyä kuin asunnoista - paljon enemmän kuin se (keinotekoisesti korkealle hinnoiteltu) 5-10 miljoonaa vuodessa. Asuntoja voi rakentaa mihin vain, mutta jos kenttä menee, uutta ei voi enää tehdä. Vaikka sitä tarvittaisiin.

Mutta hei, jos Helsinki haluaa profiloitua liikenneyhteydettömäksi takapajulaksi niin siitä vaan. En minä siellä asu, harvoin edes käyn ja ilmeisesti tulevaisuudessa on entistä vähemmän syytä käydä siellä. Samapa se mulle. Someone's gotta be slummers of the future.

Sama pätee ilmaiseen työvoimapanokseen, sen sijasta kannattaisi antaa työvoimapanoksen arvo rahana, jolloin subvention saajan kannattaa miettiä paljonko ja minkälaista työvoimaa todella tarvitaan.

Miksi hän sitä miettisi? Eihän hän voi pitää ylijäänyttä rahaa itsellään.
 
Lentokentästä on pitemmän päälle Helsingille enemmän hyötyä kuin asunnoista - paljon enemmän kuin se (keinotekoisesti korkealle hinnoiteltu) 5-10 miljoonaa vuodessa.

Perustuuko tämä väite tutkimustietoon, ja jos perustuu, niin löytyykö linkkiä tutkimukseen? Helsingin seudulla on jo yksi lentokenttä jonne avautui hiljattain myös raideyhteys.

Miksi hän sitä miettisi? Eihän hän voi pitää ylijäänyttä rahaa itsellään.

Esimerkissä ei olisi kauheasti järkeä, jos subvention saaja ei voisi käyttää ylijäämärahaa myös muihin kohteisiin kuin työvoimakustannuksiin.
 
Itseasiassa sillä on paljonkin merkitystä. Ilmailijoille nollahintaisen vuokrasopimuksen muodossa annettu subventio on tehottomampi kuin rahana annettu. Jos ilmailijat saisivat 5-10 miljoonan subvention tontin sijasta rahana, he voisivat miettiä kannattaako rahalla vuokrata Malmin kenttää, vai siirtyä jonnekin halvemmalle seudulle. Ilmaisen tontin seurauksena maankäytön tehokkuutta ei kannata miettiä, ja maankäyttö onkin keskimäärin tehottomampaa rahalliseen subventioon verrattuna.
Ei se ihan noin mene, oikeassa maailmassa. Käyttöarvon arvottaminen rahaksi tarkoittaa käytännössä sellaisten toimintojen suosimista, jotka tuottavat kassavirtaa. Asuntojen rakentaminen tuottaa rahaa jolla voi maksaa vuokraa, mutta miten muutetaan rahaksi harrasteilmailun tuottama virkistyksellinen oheishyöty tai miten diskontataan nykyarvoon vireän ilmailuskenen mahdollisesti tulevaisuudessa tuottama taloudellinen lisäarvo?

Samoilla taloustieteellisillä argumenteillä on perusteltu Santahaminan muuttamista asuinkäyttöön. Väite menee niin, että jos armeijalle annettaisiin oikeus myydä Santis rantatonteiksi, he samantien rahastaisivat saaren ja muuttaisivat halvempaan paikkaan harjoittelemaan. Voipi olla, mutta mitä jos Santahamina onkin sodan ajan puolustuksen kannalta parempi paikka kuin tämä halvempi sijainti? Puolustusvoimien tehtävänä on tuottaa turvallisuutta, eikä sitä voi aina mitata rauhan ajan taloudellisin mittarein.
 
Asun Viikin alueella, ja Malmin kenttä ei ole koskaan häirinnyt. Rajan Agustoista lähtee aikamoinen meteli kieltämättä, mutta kun ne tästä ohi menevät, oletettavasti matka on tuohon merelle. Ja sama meteli lähtee joka tapauksessa - ellei koneita sijoiteta johonkin maaseudulle tai ellei valvonta tai pelastustehtäviä päätetä hoitaa toisin tai mahdollisesti uudelleen arvioida. Jos kenttä on Hki-Vantaa, ne lentävä Stadin yli joka tapauksessa.

Malmin kenttä on hieno nähtävyys ja virkistäytymispaikka, pienten lasten kanssa pääsee näkemään lentokoneita läheltä. Tämä on tietenkin merkityksetöntä verrattuna esim Viikin lehmiin (joita pääsee myös tuijottamaan), auringonkukkiin (joita joku käy keräilemässä) tai .. hmm "luontoon". Joka tapauksessa kuvaavaa valtuuston äänestyspäätöksessä oli se että paikallinen, kokoomuksen ehdokkaana sisään päässyt ja nyt vihreisiin loikannut, valtuustoedustaja laittoi kesken kyseisen kokouksen facebookiin kysymyksen, joka meni suunnilleen näin: valtuustossa päätetään Malmin-kentästä, saadaanko Viikistä (tai Latokartanosta..) yhteinen kanta.
- ensinnäkin on luonnollisesti hämmentävää että demokratiaa tehdään siten että haetaan jostain FB:stä siellä sattumalta pörräävien ihmisten ajatuskantoja.
- toisaalta, onhan se hienoa että niitä kantoja edes yritetään kerätä..
- mutta, käsittämätön oli lopputulos. Tekemättä tarkkaa tilastollista analyysia (senkin voinee tehdä) oli selvää että suuresta joukosta (kymmeniä kommentteja) löytyi 2 tai 3 kantaa jossa kenttään suhtauduttiin negatiivisesti tai katsottiin että kenttä voi mennä, on tärkeämpää rakentaa asuntoja. Suurimmalla osalla vastauksista näkemys oli että lentokoneet ei häiritse lainkaan, ne pikemminkin ovat kivoja. Kenttä on hieno virkistäytymispaikka ja kulttuurihistoriallisestin säilytettävä kohde, ja siis toiminnassa.
>> niin se lopputulos tästä edustajan yhteisen kannan haku-kysymyksestä oli että edustaja äänesti kenttää vastaan ja rakentamisen puolesta!
..että sillä lailla se kansanvalta taas toteutui.

Tämä tietenkin on aiheuttanut pientä närää, ja edustaja on saanut jokusen kommentin. Ja on pahoittanut nyt mielensä sillä toimi Oman Tuntonsa mukaan ja kuunteli sydämensä ääntä.

Minulle Malmin-kenttä on pienestä pitäen ollut se paikka jossa isäni kertoi kaverinsa kanssa roikkuneensa aidalla katsoen kun tuliterät Brewsterit laskeutuivat .. Jo se tekee paikasta pyhän!
 
Helsingin seudulla on jo yksi lentokenttä jonne avautui hiljattain myös raideyhteys.


Malmin lentoasema on Rajavartiolaitoksen tärkein lentotukikohta. Sieltä valvotaan maamme turvallisuuden kannalta keskeisimpiä raja-alueita. Lisäksi liki puolet Rajavartioston suorittamista meripelastus-, etsintä- ja sairaankuljetuslennoista suoritetaan Malmilta. Valtio modernisoi Malmin tukikohtaa miljoonien markkojen investoinnilla vuonna 1995. Kentän siirron uusinvestoinnille ei löydy budjettivaroja.

Malmin lentoasema on Helsingin pelastuslaitoksen lentotoiminnan päätukikohta ja on palvellut erinomaisesti myös lääkärikopteri Medi-Heliä. Malmi on tukikohta myös poliisikopterille, jonka merkitys vääjäämättä kasvaa tieliikenteen kasvun myötä. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002 toteaa puolestaan: "Malmin lentoasemalla koulutetaan puolet koko maan lentäjistä ja ammattilentäjistä lähes kaksi kolmasosaa. Kentällä onkin näin ollen keskeinen rooli ilmailun koulutustoiminnassa ja tulevien lentäjäpolvien kasvattamisessa. Kaikki esillä olleet vaihtoehdot Malmin ilmailutoimintojen siirtämisestä muualle heikentäisivät merkittävästi koulutustoiminnan ja yleisilmailun toimintaedellytyksiä". Malmi on ylivoimaisesti maan toiseksi vilkkain lentokenttä.

Malmin lentokenttä on samalla maamme suurin nuorisoilmailukeskus. Lennokkiharrastajat, laskuvarjourheilijat ja liitovarjoharrastajat harjoittavat taitojaan kentältä varatuilla alueillaan.

Olen saanut sen käsityksen että Helsinki-Vantaa on niin vilkkaasti liikennöity että sinne voi olla vaikea saada Malmilta siirtyvä viranomaisliikenne mahtumaan sekaan.
 
Minulle Malmin-kenttä on pienestä pitäen ollut se paikka jossa isäni kertoi kaverinsa kanssa roikkuneensa aidalla katsoen kun tuliterät Brewsterit laskeutuivat .. Jo se tekee paikasta pyhän!

Oho, "Lentava kaljapullo"... niitakaan ei Malmilla nae enaa riittavasti, nykyaan tolkeistaan kittaavat, ruojat!

Noi Rajan kopterit kylla pitaa varsinkin Latokasken yli lentaessaan lahes Wagnerialaisen messiaanista metelia, mutta se on naita "kaupunkiasumisen" etuja... hienoa seutua, plussana tosiaan saa nykyaan bongata erilaista UL-lentovehjetta, joista epailematta viiden vuoden paasta osa lentaa jo sahkolla.
Tama on kylla sellaista typeryytta ja kulttuurihistoriallista itsemurhaa etta olen tassa ketjussa lahinna komppaillut muita koska hihat palaa nopeammin kuin omilla nakkisormilla ehtii kirjoittaa.
Aplodit sille henkilolle joka arvaa mista ne 25 000 uutta Malmin KELA.. anteeksi Malmin NOVA:n uutta asiakasta/ asukasta tulevat? Ja mihin tulee minareetit, eihan niiden yli saa lennella se nyt on selva. Snafu tata hommaa oikeasti... noissa Malmin vehkeissa ei rajaa lukuunottamatta ole edes pimealentokykya joten illan tullen kylla aina taivas rauhoittui Herttoniemessakin asuessani...
 
Olen saanut sen käsityksen että Helsinki-Vantaa on niin vilkkaasti liikennöity että sinne voi olla vaikea saada Malmilta siirtyvä viranomaisliikenne mahtumaan sekaan.

Kyllä Raja sitä miettii.

Finavia vuonna 2000: "- - mitään Malmin nykyisistä toiminnoista ei voida toiminnallisista, kapasiteetti- ja turvallisuussyistä siirtää Helsinki-Vantaalle - -."

Malmin lentoasema on Rajavartiolaitoksen tärkein lentotukikohta. Sieltä valvotaan maamme turvallisuuden kannalta keskeisimpiä raja-alueita. Lisäksi liki puolet Rajavartioston suorittamista meripelastus-, etsintä- ja sairaankuljetuslennoista suoritetaan Malmilta. Lennot lähtevät etelään, eivät pohjoiseen. Vasteajat merelle pitenevät muutamalla minuutilla.

Finavia arvioi, että ylösvetojen määrä saattaa kasvaa mahdollisten kiireellisten tehtävien takia. Asiaa helpottaa kuitenkin tukikohdan sijainti, joka on päälähestymislinjojen eteläpuolella. Merellä tapahtuvaa toimintaa ajatellen lentoaika pitenee muutamalla minuutilla verrattuna toimintaan Malmin tukikohdasta.

Helikoptereiden ei-kiireelliset lennot ohjataan muu liikenne ja asutus huomioiden kohti itää ja etelää.

http://www.lentoposti.fi/uutiset/ra...avat_malmin_uusi_tukikohta_helsinki_vantaalle
 
miten muutetaan rahaksi harrasteilmailun tuottama virkistyksellinen oheishyöty tai miten diskontataan nykyarvoon vireän ilmailuskenen mahdollisesti tulevaisuudessa tuottama taloudellinen lisäarvo?

Virkistykselliselle oheishyödylle saadaan rahallinen arvo hintamekanismilla, eli kun subventiosta ilmaisen tontin muodossa luovutaan, nähdään onko ilmailijoiden virkistyshyöty korkeampi kuin tontille muuttavien asukkaiden samasta alueesta saama hyöty, sillä enemmän hyötyvä ryhmä on valmis tarjoamaan tontista korkeamman vuokran. Tulevaisuuden taloudellinen lisäarvo saadaan selville samalla tavalla, sillä jos tontin tuotto-odotukset tulevaisuuden ilmailukäytössä ovat korkeat, sitä kannattaa pitää ilmailukäytössä tilapäisesti tappiollakin tulevien voittojen toivossa.

Voipi olla, mutta mitä jos Santahamina onkin sodan ajan puolustuksen kannalta parempi paikka kuin tämä halvempi sijainti? Puolustusvoimien tehtävänä on tuottaa turvallisuutta, eikä sitä voi aina mitata rauhan ajan taloudellisin mittarein.

Oleellinen kysymys on, että onko Santahaminan arvokkaan alueen muodossa myönnetty subventio maanpuolustukselle arvokkaampi kuin samojen rahojen käyttäminen esim. materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien tehtävä on tuottaa mahdollisimman korkea puolustuskyky annetuilla resursseilla, ja taloustieteen näkökulmasta olisi jälleen parempi antaa PV:lle rahana Santahaminan alueen vuokratuotto, jolloin PV todennäköisesti lähtisi muualle, jos se näin saisi rahoilla paremman puolustuskyvyn. Ei-rahallinen subventio siis tuottaa tässäkin tapauksessa keskimäärin tehottomamman lopputuloksen.
 
Viimeksi muokattu:
Oleellinen kysymys on, että onko Santahaminan arvokkaan alueen muodossa myönnetty subventio maanpuolustukselle arvokkaampi kuin samojen rahojen käyttäminen esim. materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien tehtävä on tuottaa mahdollisimman korkea puolustuskyky annetuilla resursseilla, ja taloustieteen näkökulmasta olisi jälleen parempi antaa PV:lle rahana Santahaminan alueen vuokratuotto, jolloin PV todennäköisesti lähtisi muualle, jos se näin saisi rahoilla paremman puolustuskyvyn. Ei-rahallinen subventio siis tuottaa tässäkin tapauksessa keskimäärin tehottomamman lopputuloksen.

Tama on taas teoriassa ihan hyva pointti, mutta oletko koskaan kaynyt Santahaminassa? Siina Hevossalmen yli menee se ainoa kaksikaistainen sillanpahanen, ja suoraan vauraan asuinalueen lapi pohjoiseen kohti Herttoniemea. Milla ne 20 000 uutta kaupunkilaista paasisivat sielta liikkumaan toihin/ kouluihin/ harrastuksiin, ja takaisin? Miten rikkaat sita sietavat?
Plus huoltoliikenne lisaksi... en nae miten tuo kaytannossa onnistuisi, siella itse palvelleena.
Muuten kannatan kylla Helsingin edustan saarten ottamista asuinkayttoon, ehka joku keharatikka voisi olla mahdollinen siltoineen jos kaikki laivaliikenne keskitetaan Lansisatamaan... vaan eipa mahdu. Noh menkoon Vuosaareen sitten...
Selvahan se etta taloustieteessa joudutaan pakostakin minimoimaan muuttujat ettei malleista tule saatiedetta (toisin kuin talousennusteista...), mutta kylla viimeistaan se tosielaman infra ja ihan suomalainen topografia asettaa reunaehdot sille mika on mahdollista ja mika ei.
 
Virkistykselliselle oheishyödylle saadaan rahallinen arvo hintamekanismilla, eli kun subventiosta ilmaisen tontin muodossa luovutaan, nähdään onko ilmailijoiden virkistyshyöty korkeampi kuin tontille muuttavien asukkaiden samasta alueesta saama hyöty, sillä enemmän hyötyvä ryhmä on valmis tarjoamaan tontista korkeamman vuokran. Tulevaisuuden taloudellinen lisäarvo saadaan selville samalla tavalla, sillä jos tontin tuotto-odotukset tulevaisuuden ilmailukäytössä ovat korkeat, sitä kannattaa pitää ilmailukäytössä tilapäisesti tappiollakin tulevien voittojen toivossa.
Tulevaisuuden mahdolliset ilmailutuotot ovat epävarmoja jonka lisäksi ne saattavat tulla koko yhteiskunnalle. Siksi tämän päivän ilmailuharrastajien ei olisi taloudellisesti järkevää maksaa kentästä korkeampaa vuokraa edes siinä hypoteettisessa tilanteessa, että he pystyisivät tarkasti arvioimaan nuo tulevaisuuden epävarmat tuotot.

Samalla sekoitat tässä yhteiskunnan kokonaishyödyn rahalliseen arvoon. Huutokauppaamalla jokin hyödyke ei välttämättä saada sitä tehokkaimpaan mahdolliseen käyttöön, koska kaupan lopputulokseen vaikuttaa mm. mahdollisten ostajien maksukyky.

Esimerkiksi Suomenlinna on paremmassa käytössä museona kuin jonkin miljardöörin kesämökkisaarena, huolimatta siitä että miljardöörillä olisi varaa maksaa saaresta enemmän kuin museovirastolla.
 
Esimerkiksi Suomenlinna on paremmassa käytössä museona kuin jonkin miljardöörin kesämökkisaarena, huolimatta siitä että miljardöörillä olisi varaa maksaa saaresta enemmän kuin museovirastolla.

Ei välttämättä, sillä miljardöörin saaresta yhteiskunnalle maksama korkea vuokra hyödyttää kaikkia kansalaisia. Laskelman tekemistä kieltämättä hankaloittaa se, että museoiden tuottamaa hyvinvointihyötyä on vaikea mitata, kuten myös muiden virkistysalueiden.

Maksukykyongelmasta olen samaa mieltä.
 
Esimerkiksi Suomenlinna on paremmassa käytössä museona kuin jonkin miljardöörin kesämökkisaarena, huolimatta siitä että miljardöörillä olisi varaa maksaa saaresta enemmän kuin museovirastolla.
Suomenlinna on myös vapaa ulkoilualue kaikelle kansalle. Vaikka sillä ei ehkä ole suoraa numeerista arvoaesillä niin on se kuitenkin tätä arjen pientä luksusta josta moni pääsee osalliseksi.
Tilanne on kokonaisuudessaan parempi kuin saari omistuksessa muutamalla porholla. Sama tilanne Espoon rantaraitti, jossa merenranta on pitkälti vapautettu kaiken kansan käyttöön.
Tämä on hyvä.... vaikka otsikosta sivussa onkin.
 
Ei välttämättä, sillä miljardöörin saaresta yhteiskunnalle maksama korkea vuokra hyödyttää kaikkia kansalaisia. Laskelman tekemistä kieltämättä hankaloittaa se, että museoiden tuottamaa hyvinvointihyötyä on vaikea mitata, kuten myös muiden virkistysalueiden.

Maksukykyongelmasta olen samaa mieltä.

Niin ja Malmin lentokentän.. hyvinvointihyötyä siis on vaikea mitata.
Kyseessä lienee arvot.

Mutta: Miljardööri ei ehkäpä ostaisi Suomenlinnaa antaakseen sen virkistyskäyttöön, koska se ei tämän saman laskelman mukaan ole järkevää, vaan räjäyttää vanhat vallit ja rakentaa sinne ökyasuntoja. Ja koska hinta on rasvainen, asukkaat varmaan haluaa myös nauttia olostaan rauhassa?

Niistä arvoista: stadilaiseen sydämeeni ei mahdu se miksi tässä Viikissä on Maatalousmetsätieteellinen Yliopisto, se voisi olla puolestani vaikka Mäntsälässä. Sen sijaan tänne voisi tulla spåra, ja metro, sekä lukuunottamatta noita Helsingin maalinnoituksen jäänteitä ja tuossa pellolla olevan muistomerkin (siinä on ollut "LATO" .. tällä foorumilla varmaan riittävä tunniste) ympärillä olevaa niittyä, tähän saisi rakentaa niitä asuntoja ihan simona. Ja mielellään terveyskeskuksen, yms. normaaleja palveluita.

Myös yliopiston lehmille tarjotusta subventiosta olisi paikallaan luopua, ja laittaa siihenkin asuntoja. Niistä saadaan taatusti enemmän hyötyä kuin lehmistä keskellä kaupunkia. Samoin tuo Vanhankaupungin lahti, sitäkin voisi puolestani täyttää ja rakentaa. Saati aikamoinen määrä muuta ns. virkistyskäyttöön varattua viheraluetta, niilläkin lienee jokin subventiokuvio?

Siis miksi tämä virkistyksellisen oheishyödyn rahallisen arvon hintamekanismin käyttö kohdistuu vain Malmin kenttään. Täällä Viikissä näyttäisi ainakin jengi olevan kohtuu mielissään, huolimatta rajavartion Wagner&Craftwerk metelöinnistä (aika harvoin ne tuosta lentelee - ja hyvä kun lentelee)
 
Minulla on muita syitä. Luepa huviksesi Finavian oma lausunto vuodelta 2000:

Lentokoulutusta harjoittavien yritysten, pienimuotoisen ansiolentotoiminnan ja pienkoneiden huoltotoiminnan kannalta ylivoimaisesti paras lentopaikan sijainti seudulla on Malmin lentoasema. Yleisilmailua edistetään parhaiten säilyttämällä se nykyisessä käyttötarkoituksessaan. (...) mitään Malmin nykyisistä toiminnoista ei voida toiminnallisista, kapasiteetti- ja turvallisuussyistä siirtää Helsinki-Vantaalle - -.


Sitten vähän tukikohtamerkitystä:

Malmin lentoasema on Rajavartiolaitoksen tärkein lentotukikohta. Sieltä valvotaan maamme turvallisuuden kannalta keskeisimpiä raja-alueita. Lisäksi liki puolet Rajavartioston suorittamista meripelastus-, etsintä- ja sairaankuljetuslennoista suoritetaan Malmilta. Valtio modernisoi Malmin tukikohtaa miljoonien markkojen investoinnilla vuonna 1995. Kentän siirron uusinvestoinnille ei löydy budjettivaroja.

Malmin lentoasema on Helsingin pelastuslaitoksen lentotoiminnan päätukikohta ja on palvellut erinomaisesti myös lääkärikopteri Medi-Heliä. Malmi on tukikohta myös poliisikopterille, jonka merkitys vääjäämättä kasvaa tieliikenteen kasvun myötä. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002 toteaa puolestaan: "Malmin lentoasemalla koulutetaan puolet koko maan lentäjistä ja ammattilentäjistä lähes kaksi kolmasosaa. Kentällä onkin näin ollen keskeinen rooli ilmailun koulutustoiminnassa ja tulevien lentäjäpolvien kasvattamisessa. Kaikki esillä olleet vaihtoehdot Malmin ilmailutoimintojen siirtämisestä muualle heikentäisivät merkittävästi koulutustoiminnan ja yleisilmailun toimintaedellytyksiä". Malmi on ylivoimaisesti maan toiseksi vilkkain lentokenttä.

Malmin lentokenttä on samalla maamme suurin nuorisoilmailukeskus. Lennokkiharrastajat, laskuvarjourheilijat ja liitovarjoharrastajat harjoittavat taitojaan kentältä varatuilla alueillaan.


Ja lopuksi huoltovarmuustekijöitä:

Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ainoa varakenttä. Helsinki-Vantaan ollessa syystä tai toisesta suljettuna ei henkilö- ja rahtilentoliikenne pääse pääkaupunkiseudulle ja sieltä pois mitään muuta kautta kuin Malmilta. Viimeksi näin on tapahtunut vuoden 1986 virkamieslakon aikana, jolloin kotimaan lentoliikenne hoidettiin sujuvasti kevyemmällä kalustolla Malmin kentältä. Malmi toimii myös Hernesaaren helikopterikentän ja Helsinki-Vantaan kevyemmän liikenteen varakenttänä sääolosuhteiden niin vaatiessa.

Myös kriisiajan huoltovarmuusnäkökohdat puoltavat Malmin kentän säilyttämistä. Esimerkiksi Tukholmassa on viisi lentokenttää 30 km säteellä keskustasta. Erityisesti viranomaislentoja varten tarvitaan maan pääkaupungissa paikka, jonka kautta voidaan liikennöidä ilmateitse, vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä tai sinne johtavat liikenneväylät olisivat käyttökelvottomia esim. onnettomuuden, katastrofin, sodan tai lakon takia.
Faktahan taitaa olla se että tuolloin 2000-luvun alussa silloista Ilmailulaitosta johtivat vielä ainakin osittain vanhan liiton johtajat jotka näkivät metsän puilta ja jotka ymmärsivät muitakin arvoja kuin rahan. Nykyistä Finaviaa taitavat johtaa Loka-Laitisen kirjoituksista tutut kauppakamarinulikat, ja jälki on sen mukaista. Kaikki lasketaan euroissa ja pyritään maksimaaliseen hyötyyn. Esimerkiksi Malmiin ja muuhun yleisilmailuun liittyvät asiat ovat vain ylimääräisiä kuluja jotka pitää karsia pois tasetta rumentamasta. Ja Malmista pari sanaa lopuksi:tällä tietoa lentokenttätekniikkaa aletaan purkaa vuodenvaihteen jälkeen sieltä pois. Ja Malmin toimintaa ei voi siirtää Helsinki-Vantaalle, paitsi rajan toiminta. Että se niistä historiallisista arvoista ja maailmanperinnöistä..
 
Faktahan taitaa olla se että tuolloin 2000-luvun alussa silloista Ilmailulaitosta johtivat vielä ainakin osittain vanhan liiton johtajat jotka näkivät metsän puilta ja jotka ymmärsivät muitakin arvoja kuin rahan. Nykyistä Finaviaa taitavat johtaa Loka-Laitisen kirjoituksista tutut kauppakamarinulikat, ja jälki on sen mukaista. Kaikki lasketaan euroissa ja pyritään maksimaaliseen hyötyyn. Esimerkiksi Malmiin ja muuhun yleisilmailuun liittyvät asiat ovat vain ylimääräisiä kuluja jotka pitää karsia pois tasetta rumentamasta. Ja Malmista pari sanaa lopuksi:tällä tietoa lentokenttätekniikkaa aletaan purkaa vuodenvaihteen jälkeen sieltä pois. Ja Malmin toimintaa ei voi siirtää Helsinki-Vantaalle, paitsi rajan toiminta. Että se niistä historiallisista arvoista ja maailmanperinnöistä..

Juurikin näin. Tämän tiedän.

Avasin keskustelun enemmänkin tarkoituksessa, että porukat miettisivät vähän syntyjä syviä... ikään kuin tapausesimerkkinä.

Lapio heiluu jo. Minulle on tullut sellainen idea maanpuolustuksesta, että meilläkin on eräänlainen oligarkia valtio- ja kuntatasolla. Me kansalaiset sitten hönöilemme luottamustehtävissä vain siksi että emme ota selvää asioista, puuttuu miehekäs nöyryys. Sitten me vain humautamme sitä kakkendaalia, jonka joku käski. Sitä sanotaan politiikaksi. Eilen juttelin vasemmistoliittolaisen kanssa tästä ja olimme eri mieltä. Hän tunnusti lopuksi että ei hän lainkaan tiedä näitä datoja asiasta vaan on puolueensa mieltä. Että hän ajatteli asian sillä lailla että porvarit ilmailevat ja köyhille rakennetaan nyt asuntoja, että tämä on se juttu.

Riitelemättä käytiin muutama faktatieto läpi. Hänen kunniakseen on sanottava, että hän ei jankuttanut vaan tarkasteli kylmästi asioita ja oli pahoillaan. Tähänhän kakarat ja edistyspuoluelaiset eivät pysty.
 
Tapausesimerkkinä toimii kyllä hyvin. Ja on erittäin surullista mutta myös karmeaa. Kuten Vonka hyvin tuo esiin, varsinainen päätöksenteko tuntuu tapahtuvan jossain 'muualla' ja perustua mihin lienee käsityksiin tai lobbauksen lopputulokseen jolla joko vedätetään tai tai saadaan tämä päätöksentekoporukka hoidettua halutulle kannalle.

Tässä tapauksessa vasemmistolle varmaan toimii hyvin tuo esimerkki että "porvarit lentelee" (tätä ajatusta voisi kehitellä pitemmällekin .. aika vänkiä johtopäätöksiä herättää), sekä yhtenä argumenttina asettaa kylmästi taloudellinen tehokkuus ja "toisten" arvot vastakkain, Viikin kohdalla lienee ajatus ollut vihreistä arvoista, lapsiperheiden kokemasta äänisaasteesta(ainakin esittämäni edustajan tapauksessa).

Se että nämä asiat eivät vastaakaan kansalaisten todellisia tuntoja, ei paljon paina äänestyksessä. Sitten voidaan vinkua että onpa paljon vihapuhetta ja kuinka olen joutunut kauhean syyttelyn kohteeksi vaikka äänestin mitä äänestin.

Jostain syystä... jos joku marginaaliporukka menee 6.12. rikkomaan sekä yksityistä että yhteistä omaisuutta keskikaupungille, tämä on ymmärrettävää. Heillä on niin paha olla. Mutta jos tavalliset kansalaiset yrittävät äänestämällä vaikuttaa arvovalintoihin, siitä syntyy suuren luokan meteli. Saati jos mahdollisia huolia vaikkapa taloustilanteesta, integriteetistä, puolustuskyvystä, ulkopoliittisesta tilannekuvasta .. tuodaan esille, tämä lokeroidaan pikaisesti vihapuheeksi, kiihkoiluksi, fobiaksi jne.
 
Perustuuko tämä väite tutkimustietoon, ja jos perustuu, niin löytyykö linkkiä tutkimukseen? Helsingin seudulla on jo yksi lentokenttä jonne avautui hiljattain myös raideyhteys.

Yksi kenttä jossa ei taida olla enää laajentamisvaraa on vähän miljoonan asukkaan talousalueelle. Isot kentät eivät toimi kovin hyvin syöttöliikennekenttänä.
Lisäksi Malmin myötä Helsinki menettää kaikki yksityislentäjien verotulot kun he muuttavat kaupungista pois. Samalla tavoin pääkaupunkiseudun ampumaratojen sulkemisen vuoksi alueelta on muuttanut harrastajia muualle.

Esimerkissä ei olisi kauheasti järkeä, jos subvention saaja ei voisi käyttää ylijäämärahaa myös muihin kohteisiin kuin työvoimakustannuksiin.

Aivan oikein. Siksi siinä ei olekaan mitään järkeä. Ei voida ajatella että julkispalvelu toteutetaan niin että palveluntuottaja saa tuottaa mitä haluaa saamallaan subventiolla ja pitää ylijäämän henkilökohtaisena etunaan.
 
Niin ja Malmin lentokentän.. hyvinvointihyötyä siis on vaikea mitata.
Kyseessä lienee arvot.

Mutta: Miljardööri ei ehkäpä ostaisi Suomenlinnaa antaakseen sen virkistyskäyttöön, koska se ei tämän saman laskelman mukaan ole järkevää, vaan räjäyttää vanhat vallit ja rakentaa sinne ökyasuntoja. Ja koska hinta on rasvainen, asukkaat varmaan haluaa myös nauttia olostaan rauhassa?

Niistä arvoista: stadilaiseen sydämeeni ei mahdu se miksi tässä Viikissä on Maatalousmetsätieteellinen Yliopisto, se voisi olla puolestani vaikka Mäntsälässä. Sen sijaan tänne voisi tulla spåra, ja metro, sekä lukuunottamatta noita Helsingin maalinnoituksen jäänteitä ja tuossa pellolla olevan muistomerkin (siinä on ollut "LATO" .. tällä foorumilla varmaan riittävä tunniste) ympärillä olevaa niittyä, tähän saisi rakentaa niitä asuntoja ihan simona. Ja mielellään terveyskeskuksen, yms. normaaleja palveluita.

Myös yliopiston lehmille tarjotusta subventiosta olisi paikallaan luopua, ja laittaa siihenkin asuntoja. Niistä saadaan taatusti enemmän hyötyä kuin lehmistä keskellä kaupunkia. Samoin tuo Vanhankaupungin lahti, sitäkin voisi puolestani täyttää ja rakentaa. Saati aikamoinen määrä muuta ns. virkistyskäyttöön varattua viheraluetta, niilläkin lienee jokin subventiokuvio?

Siis miksi tämä virkistyksellisen oheishyödyn rahallisen arvon hintamekanismin käyttö kohdistuu vain Malmin kenttään. Täällä Viikissä näyttäisi ainakin jengi olevan kohtuu mielissään, huolimatta rajavartion Wagner&Craftwerk metelöinnistä (aika harvoin ne tuosta lentelee - ja hyvä kun lentelee)

Samaa mieltä. Malmin kentän tuhoamisen perusteleminen asuintonttien puutteella on pahimman luokan propagandaa. Tontteja ja tilaa on vaikka millä mitalla. Itse säilyttäisin Malmin oikein mielelläni Helsingin omana kaupunkikenttänä. Enkä pelkästään säilyttäisi, vaan kehittäisin. Kaukaiselle pohjoiselle sijainnillemme emme mitään voi, minimissään voisimme tehdä parhaamme että tänne on mahdollisimman monipuoliset ja ensiluokkaiset liikenneyhteydet. Maalla, merellä, ja ilmassa.
 
Vilkaisu aloitusviestiin....


No jos tosiaan olisi tilanne että Hki-Vantaa on käyttökelvoton, niin onko oletettavaa, että samanaikaisesti Malmin kenttä ei olisi? Voiko ylipäätään laskea sen varaan, että Kehä III sisäiselle alueelle voi liikkua lentovälineillä sellaisessa sodan tilanteessa jossa päälentokenttä on jo päreinä?

Voi laskea. Me olemme siella.
Ja kaikki muu on GeKaDos...:).
 
Back
Top