Taistelu rakennetulla alueella (ent. Asutuskeskustaisteluketju)

[henu]

[Pitää muistaa ettö pr2005 ei taistele yksin.

Siinä vaiheessa kun taistellaan Tre-hämeenlinna tasalla, vihollisella urat auki pohjoiseen, huolto pelaa ja syvyydessä mahdollista ryhmittää joukot niin en usko että ilmavoimat tukevat pr2005. Merivoimat voi myös unohtaa. Ongelma on lähinnä se, että naapurin prikaatilla on samat lelut, mutta hyvällä määrällä maustettuna tst-psv, tst-heko, rynnäkkökoneita.

Vihollisen IT, huoltoa ja ehkä kevyttä jalkaväkeä vastaan on mahdollista tehdä peliliikkeitä ja ottaa haltuun alueita, muita vastaan voi tulla ruma reissu.

 

[Hejsan]

[Pitää muistaa ettö pr2005 ei taistele yksin.

Siinä vaiheessa kun taistellaan Tre-hämeenlinna tasalla, vihollisella urat auki pohjoiseen, huolto pelaa ja syvyydessä mahdollista ryhmittää joukot niin en usko että ilmavoimat tukevat pr2005. Merivoimat voi myös unohtaa. Ongelma on lähinnä se, että naapurin prikaatilla on samat lelut, mutta hyvällä määrällä maustettuna tst-psv, tst-heko, rynnäkkökoneita.

Vihollisen IT, huoltoa ja ehkä kevyttä jalkaväkeä vastaan on mahdollista tehdä peliliikkeitä ja ottaa haltuun alueita, muita vastaan voi tulla ruma reissu.

Tämä on wikipedasta että prikaati 2005 + Lisäksi valmiusyhtymän tulee kyetä vastaanottamaan johdettavakseen ja huollettavakseen 1-2 sen toimintaa tukevaa joukkoyksikköä. Tukevat joukkoyksiköt voivat olla kolmea jääkäripataljoonaa vahvistavia taistelevia yksilöitä tai taistelua tukevia yksiköitä, kuten tykkipatteristoja tai mekanisoituja taisteluosastoja

 

[Kapiainen]

Kaikenlaisten joukkojen ja joukkotyyppien ali- tai yliarvioiminen on ilmeisen tyypillistä tämän tyyppisissä keskusteluissa. Meille Suomalaisille on lisäksi tyypillistä omien vähätteleminen, oli kyse oikeastaan sitten mistä asiasta tahansa.
DNA-mainoksen tyyliin: "nooooh..tää nyt on vaan tämmönen...ei kovin kummoinen mekanisoitu yhtymä.."
Meikäläiset alueelliset joukot eivät ole iskukyvyttömiä "paperitiikereitä"..meillä on myös joukkoja joita mm. todennäköisin vastustaja kunnioittaa tällä hetkellä kovastikin..todennäköisesti paljon enemmän kuin moni meistä edes uskoo.
Minun vaikutelmani on se, että hyvin harva joukko tai joukkotyyppi..oma tai vastustajan..osataan arvioida oikein.

 

[noska]

Selväähän on että mikäli panssarikolonna tulee idästä, on se venäläinen. He eivät ikinä antaisi jonkun muun käyttää aluettaan läpikulkuun hyökätäkseen Suomeen.
mutta entäs strateginen isku. Kyseessä voi olla joku muukin vastustaja. Ja kuten museo totesi, on strategista iskua paljon hedelmällisempää miettiä tämän ketjun aiheena.

 

[baikal]

Kaikenlaisten joukkojen ja joukkotyyppien ali- tai yliarvioiminen on ilmeisen tyypillistä tämän tyyppisissä keskusteluissa. Meille Suomalaisille on lisäksi tyypillistä omien vähätteleminen, oli kyse oikeastaan sitten mistä asiasta tahansa.
DNA-mainoksen tyyliin: "nooooh..tää nyt on vaan tämmönen...ei kovin kummoinen mekanisoitu yhtymä.."
Meikäläiset alueelliset joukot eivät ole iskukyvyttömiä "paperitiikereitä"..meillä on myös joukkoja joita mm. todennäköisin vastustaja kunnioittaa tällä hetkellä kovastikin..todennäköisesti paljon enemmän kuin moni meistä edes uskoo.
Minun vaikutelmani on se, että hyvin harva joukko tai joukkotyyppi..oma tai vastustajan..osataan arvioida oikein.

Ei niitä pystytä arvioimaan kuin lukujen ja taulukoiden valossa, kun tietoa ja ymmärrystä ei ole tarpeeksi, näin se menee. Ja viimeisten kymmenien vuosien sotahistoria on täynnä esimerkkejä kuinka silkat lukumäärät ja taulukot on voitu sotatoimien jälkeen todeta olemattomiksi "ennakkomerkeiksi". Israelin olisi pitänyt hävitä parikin kertaa totaalisesti, Irakin olisi pitänyt kyetä taistelemaan ekassa karkelossa tasapäisesti, Georgian vimpan päälle viritetty modernisoiduksi väitetty armeija ei osoittautunutkaan oikeastaan yhtään miksikään, Vietnam antoi Kiinalaisille selkään -79 jne.jne. paljon esimerkkejä, joissa lähtömerkit osoittivat jotain, mutta todellisuus osoittautui toiseksi.

 

[Museo]

Kaikenlaisten joukkojen ja joukkotyyppien ali- tai yliarvioiminen on ilmeisen tyypillistä tämän tyyppisissä keskusteluissa. Meille Suomalaisille on lisäksi tyypillistä omien vähätteleminen, oli kyse oikeastaan sitten mistä asiasta tahansa.
DNA-mainoksen tyyliin: "nooooh..tää nyt on vaan tämmönen...ei kovin kummoinen mekanisoitu yhtymä.."
Meikäläiset alueelliset joukot eivät ole iskukyvyttömiä "paperitiikereitä"..meillä on myös joukkoja joita mm. todennäköisin vastustaja kunnioittaa tällä hetkellä kovastikin..todennäköisesti paljon enemmän kuin moni meistä edes uskoo.
Minun vaikutelmani on se, että hyvin harva joukko tai joukkotyyppi..oma tai vastustajan..osataan arvioida oikein.

Ei niitä pystytä arvioimaan kuin lukujen ja taulukoiden valossa, kun tietoa ja ymmärrystä ei ole tarpeeksi, näin se menee. Ja viimeisten kymmenien vuosien sotahistoria on täynnä esimerkkejä kuinka silkat lukumäärät ja taulukot on voitu sotatoimien jälkeen todeta olemattomiksi "ennakkomerkeiksi". Israelin olisi pitänyt hävitä parikin kertaa totaalisesti, Irakin olisi pitänyt kyetä taistelemaan ekassa karkelossa tasapäisesti, Georgian vimpan päälle viritetty modernisoiduksi väitetty armeija ei osoittautunutkaan oikeastaan yhtään miksikään, Vietnam antoi Kiinalaisille selkään -79 jne.jne. paljon esimerkkejä, joissa lähtömerkit osoittivat jotain, mutta todellisuus osoittautui toiseksi.

Ei tuota yhtymien vahvuuksien arviointia voi mitenkään siviilikoulutuksen saaneelta edes odottaa. Jos nyt osaisi edes mahdollisen konfliktin poliittisen viitekehyksen arvioida jotenkin sinne päin niin voisi sitten sen perusteella pyöritellä kukin pikku päissään eri skenaarioita. Taitaa tosin olla tuokin liikaa vaadittu?

Miten muuten jos tuonne Helsinkiin tulisi strateginen isku niin missä, kuinka kauan ja minkälaista vihollista vastaan sitä pitäisi paikallisjoukkojen kyetä taistelemaan? Vihollisen tarkoitus olisi tietenkin painostaan Suomen valtionjohto rauhaan.

 

[Hösseli]

Kaikenlaisten joukkojen ja joukkotyyppien ali- tai yliarvioiminen on ilmeisen tyypillistä tämän tyyppisissä keskusteluissa. Meille Suomalaisille on lisäksi tyypillistä omien vähätteleminen, oli kyse oikeastaan sitten mistä asiasta tahansa.
DNA-mainoksen tyyliin: "nooooh..tää nyt on vaan tämmönen...ei kovin kummoinen mekanisoitu yhtymä.."
Meikäläiset alueelliset joukot eivät ole iskukyvyttömiä "paperitiikereitä"..meillä on myös joukkoja joita mm. todennäköisin vastustaja kunnioittaa tällä hetkellä kovastikin..todennäköisesti paljon enemmän kuin moni meistä edes uskoo.
Minun vaikutelmani on se, että hyvin harva joukko tai joukkotyyppi..oma tai vastustajan..osataan arvioida oikein.

Minullakin on hyvin positiivinen kuva nykyisistä joukoistamme kokonaisuutena. Motivoitunut puolustaja saisi kyllä tuloksia aikaan vähän vaatimattomammillakin vehkeillä, eikä oloissamme kovallakaan panostuksella kuitenkaan saada aikaiseksi kuin mitätön määrä ajanmukaisia kokoonpanoja. Ihmettelen lähinnä sitä, mistä kumpuaa kaikki se energia, jota eri puolilla suunnataan tämän puolustuksemme selkärangan murtamiseen.

Ei nimittäin mene päivää ilman että jostain saa lukea kuinka alueelliset joukot massahappanevat 1.1. tai 31.12.2015 ja kuinka paljon vähemmällä tultaisiin paljon paremmin toimeen. Raskas kalustohan alkaa olla jo mennyttä, sen pystyy julkisista asiakirjoista toteamaan.

 

[Kapiainen]

Meikäläisistä joukoista sen verran vielä, että julkisiakin lähteitä tutkimalla voi päätellä, että meillä on tälläkin hetkellä olemassa useita erilaisia joukkoja/joukkotyyppejä joita mahdollinen vastustaja pitää melko kovan luokan vastustajina ja joihin se ei suhtaudu pätkääkään ylimielisesti tai niitä aliarvioiden.

Strateginen isku ja laajamittainen maahyökkäys ja sen eteneminen Helsinkiin ovat asioita, jotka antavat tähän keskusteluun hyvin erilaiset lähtökohdat ja keskustelu on hyvin erilaista riippuen siitä kummasta hypoteettisesta tilanteesta on kysymys.
Edelleen olen siis sitä mieltä, että kun itärajalta yli tulleet tankit ovat kehä-III:sella, voidaan useimmissa tilanteissa laskea aseet ja tunnustaa tappio. Strategisen iskun sattuessa kohdalle tilanne on toinen ja erilaisia tilanteenkehitysvaihtoehtoja on lukuisia ja toimintavaihtoehtoja sen mukaisesti.
Tietysti voisi ajatella niinkin, että strateginen iskukin voisi tulla itärajan yli nopeasti Helsinkiin..kuten keskustelussa on todettu: alle 3h ja joukot olisivat Helsingissä ja me emme mahtaisi sille välttämättä kertakaikkiaan yhtään mitään.
Toki silloin sotilas- ja muukin tiedustelumme on epäonnistunut täydellisesti ja muutenkin tilanne on lähinnä hypoteettinen, mutta siis kuitenkin periaatteessa teoriassa mahdollinen..JOS asiaa tarkastellaan pelkästään sotilasjoukon teknisenä suorituksena ja unohdetaan kaikki muu, kuten kriisin ympärille väistämättä liittyvä politiikka ym, sen ympäriltä.
Toisaalta tietenkin, mikäpä sen parempi yllätys olisikaan kuin temppu, jota jokainen pitää käytännön tasolla yksinkertaisesti mahdottomana?!

 

[noska]

Toki yksi asia jota emme ole vielä lainkaan huomioineet tuon antautumisen suhteen, on vihollisen suunnitelmat Suomen varalle ja odotettavissa oleva kohtelu. Helposti tulee pidettyä itsestäänselvänä että luvassa on asiallinen kohtelu ja kaikkien kansainvälisten sääntöjen noudattaminen, mutta historia on osoittanut, ettei moisesta ole mitään takeita. Mikäli odotettavissa on taisteluun osallistuneiden massateloituksia, kidutuksia, siviiliväestön kaltoinkohtelua, väestön pakkosiirtoja jne on mielestäni sangen perusteltua jatkaa taistelua hamaan loppuun asti. Jos antautumisella ei saavuteta toivottua veren ja kärsimyksen säästöä, niin antautuminen on järjetöntä.

 

[Kapiainen]

Mikäli odotettavissa on taisteluun osallistuneiden massateloituksia, kidutuksia, siviiliväestön kaltoinkohtelua, väestön pakkosiirtoja jne on mielestäni sangen perusteltua jatkaa taistelua hamaan loppuun asti. Jos antautumisella ei saavuteta toivottua veren ja kärsimyksen säästöä, niin antautuminen on järjetöntä.

Tämäpä onkin sitten asia, jota ei voi koskaan tietää etukäteen.
Ajatellaanpa vaikkapa Saksan viimeisiä viikkoja ja kuukausia 1945. Moni Saksalainen sotilas taisteli loppuun saakka peläten nimenomaan sitä etteivät Venäläiset säästä ketään jos voittavat. No, pelko oli perusteltu ja myös konkretisoitui osittain..mutta kääntöpuoli on se, että se konkretisoitui jokatapauksessa vaikka moni sotilas ja sotilasjoukko taisteli loppuun saakka.

Ennemmin näen asian niinpäin, että niin kauan on toivoa kuin on elämää ja siksi säästäisin mieluummin sitä elämää kuin uhraan sitä tietoisesti vailla täydellistä varmuutta siitä, saavutetaanko sillä mitään.

No, se on selvää että syvässä rauhantilassa tämä asia todennäköisesti näyttää hyvin erilaiselta kuin miltä se näyttäisi vaikkapa "Kursk-Kymenlaakson" jälkeen.. Mikä se itse kunkin henkinen tila siinä vaiheessa olisi..ei aavistustakaan. Voisi varmaan olla hyvinkin mahdollista että mieli olisi täysin turtunut ja äärimmäisen katkera ja ainoa mielessä oleva päämäärä tappaa mahdollisimman monta vihollista kostoksi ties mistä. Kaikki on mahdollista, etukäteen on mahdotonta tietää tällaisia asioita.

 

[Einomies1]

Jos ajatellaan muuta kuin kymenlaaksoa ja pääkaupunkiseutua hetken. Otetaan toinen näkökulma: Miten toimisitte itse A2 keltaisen johdossa kun tehtävänä on vallata suomi-niminen maa? En ala nyt selvittelemään ja spekuloimaan mitä joukkoja ja tyyppiä missäkin menee, vaan aspekti on puhtaasti strateginen. Käsittelen asiaa pääasiassa maa- ja merivoimien näkökulmasta ja jätän ilmasodan omaksi aspektikseen.

Itse ajattelisin homman (Huom! ihan amatöörinä tietty) niin että jakaisin karkeasti suomen 2 alueeseen jossa linja kulkee Oulun korkeudella.
Päävoimat etelässä keskittäisin seuraavasti:

1. I Päähyökkäys etelässä ryhmittymisalueelta Virolahti/Miehikkälä, kulkusuunta E 18 suuntaisena suoraan länteen ja I. tavoitteena Haminan tasa. Nopea eteneminen on täällä tärkeää ja voimat ovat lähes täysin mekanisoituja.
- Merivoimat tukevat taistelua alusta pitäen, saartaen Kotka-Pyhtää alueen ja merijalkaväki nousee ilma-ja merivoimien tulituen avulla maihin Kotkan ja Kymijoen suiston länsipuolella, tavoitteena vallata joen ylittävät sillat E 18 tien molemmin puolin ja eristää ja vallata Kotka sekä estää mahd. puolustajan lisävoimien pääsy Kymijoen itäpuolelle/Kotkaan.
- Maahanlaskuja suoritetaan yhtä-aikaisesti Kymijoen itäpuolelle alueella Anjalankoski-Koria-Kouvola-Kuusankoski, tavoitteena vallata alueen sillat Inkeroisissa, Myllykoskella, Korialla, Keltissä ja Kuusankoskella. Tavoitteena on samalla vihollisvoimien eristäminen Kymijoen itäpuolelle ja niiden vetäytymisen estäminen länteen/luoteeseen.
- Siltojen valtauksen jälkeen mekanisoidut päävoimat jatkavat välittömästi hyökkäystä länteen, lopullisena tavoitteena Helsinki ja sen eristäminen.

2. II. Päähyökkäys linjalla Nuijamaan ryhmitysalueelta Lappeenrantaan, tavoitteena saartaa kaupunki ja jatkaa päävoimilla VT 6 suunnassa länteen ja välitavoitteena Kouvolan tasa.
-Joukojen päätehtävänä VT 6 ja VT 18 teiden väliin jäävällä alueella on tuhota kaikki aluetta puolustavat vihollisjoukot ja estää niiden vetäytyminen länteen maahanlaskujoukkojen avulla (kymijoen tasa). Kontakti kymijokea puolustaviin maahanlaskujoukkoihin tavoittena saada viim. 72-84h. lähtökynnykseltä, Nuijamaalta.
- Kouvola-Kotka linjan puolustuksen murtamisen jälkeen hyökkäystä jatketaan edelleen VT 12 pääsuunnassa Lahden tasalle, josta joukkojen pää-osa jatkaa Hämeenlinnan tasalle ja katkaisee VT 3 tien.
- Hämeenlinnan valtauksen jälkeen pääosa joukoista jatkaa täältä VT 3 suuntaisesti etelään ja osallistuu pääkaupungin saartamiseen pohjoisesta. Pieni elementti Hämeenlinnaan jääneistä joukoista jatkaa pohjoiseen ja avustaa Tampereen valtauksessa.

3. Tukihyökkäys Svetogorsk-Rautjärvi alueelta Imatran Itäpuolelle, tavoitteena motittaa Lappeenrannan ja Imatran väliin jäävät vihollisjoukot. Pää-osat hyökkäyskärjen mekanisoiduista joukoista jatkavat matkaa heti Imatran puolustuksen läpäisyn jälkeen ja suuntaavat suuntaan Puumala-Mikkeli suuntaan jossa välitavoite on Mikkeli joka vallataan ja pidetään (tieyhteyksien solmukohta).
- Mikkelin valtauksen jälkeen pää-osat joukosta jatkavat VT 4 (Otava-Leivonmäki tien kautta) ja VT 13 suunnassa sisä-suomeen ja tavoittena on Jyväskylän tasa.
Jyväskylästä hyökkäystä jatketaan Lounaaseen VT 9 suunnassa ja lopullinen tavoite on Tampere.

Etelä on rintamista tärkein tietysti ja siellä hyökkäävistä maajoukoista on 70-75%. Pääosin mekanisoituja ja maahanlaskujoukkoja + merijalkaväki.

Pohjoinen rintama:
1. Hyökkäys lähtee Kiitesjärven etelä ja pohjoispuolitse, tukeutuen pääosiltaan kt 76 ja kt 89 teille, tavoitteena Kajaani ja joukon pääosalla VT 22 suunnassa Oulu.
- Kajaanin valtauksen jälkeen joukot jatkavat Oulujärven eteläpuolelta VT 28 pitkin tavoitteena Kokkolan tasa.
2. Hyökkäystä Ouluun tukee tukihyökkäys A 136 tieltä Kuusamoon ja siitä edelleen VT 20 pitkin Ouluun.
3. Oulusta hyökkäystä jatketaan edelleen etelään ja pohjoiseen.

Pohjoiseen keskittäisin 25-30 % hyökkäävistä maavoimista ja pää-osin moottoroituja elementtejä.

Tässä nyt hätäisesti ja suurpiirteittäin ensimmäiset maavoimien 7-10 pv:n tavoitteet strategisessa mielessä siis jos olisin vihulainen.
Lopunkaikkeenhan tietysti vaikuttaa tiedustelu ja vihollisen liikkeet mutta alustava suunnitelmani olisi tämä.

Menikö pahasti metsään? Ajatuksia?

 

[Kapiainen]

Ei tuo minusta huono ole tuo Einomiehen visio sinänsä, mutta hieman erilailla rakentaisin oman visioni.

Minä keskittäisin voiman rannan ja VT6:n väliin ja painaisin kaikin käytettävissä olevin voimin kohti pääkaupunkiseutua. Operaatiossa käyttäisin, tarkemmin yksityiskohtiin menemättä, mekanisoituja joukkoja ja ilmarynnäkköjoukkoja, sekä erilaisissa tukevissa operaatioissa erikoisjoukkoja ja merijalkaväkeä.
Perustelen tämän vision sillä, uskoisin puolustajavaltion menevän polvilleen sillä, että sen hallinnon ja talouden ydinalueet otettaisiin hallintaan, jonka jälkeen kohdevaltio antautuisi ja vasta sen jälkeen miehittäisin muut tarvittavat alueet kohdemaasta.

 

[juhapar]

Jos tuosta pohjoisen suunnasta pitäisi jotain kehitellä, niin maan katkaiseminen kahdella kiilalla Kuhmo (+Kostamus) - Oulujärvi - Oulu -tasalta, maahanlaskuilla Nelostie poikki jostain Siikalatvan tasalta.

 

[Mosuri]

Ihan hyvin on asiaa täällä Einomies ja Kapiainen hahmotelleet. On aivan selvää, että painopiste on etelässä (rannan ja VT 6 välissä). Toki Nordberg on kirjoittanut, että myös pohjoisemmalle järvialueelle oli suunnitelmia suunnata hyökkäyskärkiä mutta totesi itsekkin, että ne taisivat olla "sotaherrojen huave", neuvostoliiton tai venäjän vahvuutena ei ollut (ole) yksiköiden tai taktiikoiden muokkaaminen paikallisiin oloihin sopivaksi.

Toki pohjoisempanakin hyökätään valtateiden suunnassa suomalaisten joukkojen sitomiseksi ja jos menestystä syntyy voidaan reservistä syöttää lisää joukkoja "läpimurtoon".

 

[SJ]

Toki pohjoisempanakin hyökätään valtateiden suunnassa suomalaisten joukkojen sitomiseksi ja jos menestystä syntyy voidaan reservistä syöttää lisää joukkoja "läpimurtoon".

Kysyn tätä ihan siksi, että minulla ei ole koulutusta tuollaisiin hommiin: Eli olettaisin että VT6:lle keskitettävien joukkojen määrää luultavasti rajoittaa enimmäkseen se paljonko joukkoja niille saadaan keskitettyä kätevästi? Koska joukkoja on luultavasti enemmän kuin VT6 vetää, niin silloinhan ne kannattaa lähettää etenemään jotakin muuta reittiä, kun sitä joukkoa ei silloin voi kokonaan jättää huomioimatta, vaan sinnekin on lähetettävä joukkoja.

 

[Kapiainen]

Jos tuosta pohjoisen suunnasta pitäisi jotain kehitellä, niin maan katkaiseminen kahdella kiilalla Kuhmo (+Kostamus) - Oulujärvi - Oulu -tasalta, maahanlaskuilla Nelostie poikki jostain Siikalatvan tasalta.

Mahdollista varmasti..mutta pitää aina muistaa kysyä "mitä vastustaja saavuttaa sillä, jos se tekee näin?"

Minusta nykypäivänä vastustaja ei välttämättä saavuta tavoitteisiinsa nähden mitään erityistä sillä, että se katkaisisi Suomen kahtia.

Mitä sitten tulee rannan ja VT6:sen väliseen alueeseen vielä, niin karttaa katsomalla huomaa nopeasti mistä johtuu, että toiminta hyvin todennäköisesti keskittyisi (pakostakin) VT6:n ja rannan väliin. VT6:sen pohjoispuolella toiminnanmahdollisuudet ovat hyvin rajallisia ja olosuhteet hyvin haasteellisia siihen nähden mitä sielläpäin toimimalla voidaan saavuttaa.

Tietysti se monien ajatuksissa hiertää, mutta fakta on se että nykyaikainen/nykyinen yhteiskuntamme on rakenteiltaan ja ydintoiminnoiltaan niin pääkaupunkiseutukeskeinen, että kuka sitä hallitsee (sodassa/sodan jälkeen) hallitsee Suomea. Siksi hyökkääjä ei kovin todennäköisesti koe tarpeelliseksi toimia kovinkaan merkittävin voimin muualla/ me emme tulisi itse toimimaan kovin merkittävin voimin muualla.
Vasta sitten, jos sota venyisi WWII-tyyliin useiden vuosien mittaiseksi, voisi tulla kyseeseen, että puolustajan armeija ja hallitus vetäytyisi pohjoiseen ja jatkaisi vastarintaa sieltä käsin. Todennäköisesti kuitenkin "seuraava sota", olisi vain muutamien viikkojen mittainen, mutta sitäkin rajumpi..niin raju, että oli lopputulos mikä tahansa, puolustajan voimat ovat kuluneet käytännössä loppuun ja hyökkääjä, suurvaltanakin, joutuu nuolemaan haavojaan pitkään.

 

[Creidiki]

Kaikki keksityt skenaariot lähtevät siitä että Venäjän tavoite on Suomen alistaminen.

Oletetaanpa että Venäjä katsoo, että sen Pietarin meriyhteyksien turvallisuus vaatii lentotukikohdan Ahvenanmaalla ja me heräämme jonain päivänä siihen että VDV ja merijalkaväkiprikaatit tupsahtavat Maarinahaminaan. Sitten Venäjä pyytää oikein kauniisti että avaatteko maayhteyden Turun satamaan?

Meri ja lentotukikohta Ahvenanmaalla kontrolloi käytännössä kaikkea liikennettåä Itämerelleä, sen takia se on edelleen demilitarisoitu. Stadilaiset voivat vapaasti kiristellä hampaitaan kehä kolmosen sisäpuolella ja Pohjalaisisännät heristää puukkojaan mikäli Kouvola-Hämeenlinna-Turku reitti pystytään pitämään auki. Periaatteessa Baltian laivasto kykenisi varmasi sulan aikana huoltamaan tukikohdan ilman maayhteyttäkin.

 

[Kapiainen]

Kaikki keksityt skenaariot lähtevät siitä että Venäjän tavoite on Suomen alistaminen.

Oletetaanpa että Venäjä katsoo, että sen Pietarin meriyhteyksien turvallisuus vaatii lentotukikohdan Ahvenanmaalla ja me heräämme jonain päivänä siihen että VDV ja merijalkaväkiprikaatit tupsahtavat Maarinahaminaan. Sitten Venäjä pyytää oikein kauniisti että avaatteko maayhteyden Turun satamaan?

Suomi vastaa "emme avaa"..ja sen jälkeen sitä maayhteyttä lähdetään asevoimalla avaamaan..
Sen verran jääräpäistä kansaa kuitenkin todennäköisesti olemme yhä, ettemme kovin helposti taivu vaatimuksiin...ennenkuin on aivan pakko..ja se "pakko" syntyy vasta siitä, kun armeija on tuhottu.

Pietarin meriyhteys on kiistatta tärkeä, mutta olen vähän skeptinen sen suhteen, mikä on Ahvenanmaan todellinen merkitys sen meriyhteyden turvaamisessa tänä päivänä? Sekä ase-, että valvontajärjestelmät ovat niin kehittyneitä, että Ahvenanmaan merkitys on tässä suhteessa mielestäni vähentynyt jatkuvasti ja vähentyy edelleen..enkä oikein osaa pitää Ahvenanmaata enää lähellekään niin merkittävänä alueena kuin mitä se oli esimerkiksi koko 1900-luvun ajan. Minusta Suomenlahti (meriyhteys Pietariin) voidaan valvoa ja turvata tehokkaasti myös ilman Ahvenanmaata.

Toisaalta skenaariona kieltämättä kyllä mielenkiintoinen tuo Ahvenanmaan yllättävä valtaaminen..jo senkin takia, että se aiheuttaisi Ruotsille todennäköisesti aikamoisia tutinoita pöksyihin ja paineita reagoida jollakin tavalla.

 

[noska]

Venäjällä on jo runsaan vuosikymmenen ollut Ahvenanmaasta etelään alue johon sillä ei ole maayhteyttä. Tuskin olisi heille katastrofi maayhteyden puuttuminen. Ilmasilta ja meritie riittäisi hyvinkin, koska maayhteys Ahvenanmaalle ei ole nykyiselläänkään kovin yhtenäinen ja toimiva.

 

[JOKO]

Kaikki keksityt skenaariot lähtevät siitä että Venäjän tavoite on Suomen alistaminen.

Oletetaanpa että Venäjä katsoo, että sen Pietarin meriyhteyksien turvallisuus vaatii lentotukikohdan Ahvenanmaalla ja me heräämme jonain päivänä siihen että VDV ja merijalkaväkiprikaatit tupsahtavat Maarinahaminaan. Sitten Venäjä pyytää oikein kauniisti että avaatteko maayhteyden Turun satamaan?

Meri ja lentotukikohta Ahvenanmaalla kontrolloi käytännössä kaikkea liikennettåä Itämerelleä, sen takia se on edelleen demilitarisoitu. Stadilaiset voivat vapaasti kiristellä hampaitaan kehä kolmosen sisäpuolella ja Pohjalaisisännät heristää puukkojaan mikäli Kouvola-Hämeenlinna-Turku reitti pystytään pitämään auki. Periaatteessa Baltian laivasto kykenisi varmasi sulan aikana huoltamaan tukikohdan ilman maayhteyttäkin.

Tuo ei kuulosta todennäköiseltä toimintatavalta, vaikka Venäjä Ahvenanmaan haluaisikin. Valtauksella he olisivat voittaneet vain yhden taistelun. Vielä pitäisi voittaa sota, eli pakottaa suomalaiset rauhaan ja hyväksymään alueen menetys. Se vaatisi vähintään Nato vs. Serbia tyyppistä ilmasotaa. Sekään ei luultavasti riittäisi, huomioiden ilmavoimiemme kohtuullinen suorituskyky. Edessä olisi maasota. Pyrkimyksenä pakottaa istuva hallitus rauhaan tai äärimmäisessä tilanteessa hallituksen vaihtaminen voimatoimin. Miltäs kuulostaisi pääministeri Johan Bäckman?

Kun kerta maasotaan todennäköisesti jouduttaisiin tavoitteen saamiseksi, olisi luonnollista avata peli suoraan täysimittaisella hyökkäyksellä. Ahvenanmaata ei miehitettäisi sodan kuluessa, vaan sitä vaadittaisiin vasta rauhanteon yhteydessä neuvottelupöydässä. Tosin suuremmat kuviot saattaisivat jossain tilanteessa pakottaa välittömään Ahvenanmaan miehitykseen. Esimerkiksi pelko Ruotsin puuttumisesta asiaan saattaisi aiheuttaa Ahvenanmaan miehityksen. Jos Ruotsi heittäisi prikaatin Ahvenanmaalle sodan aikana, olisi Venäjä tavoitteidensa osalta vaikeassa tilanteessa.