Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

TALOUS Pohjoismaiden menestys syntyikin ennen hyvinvointivaltiota - "radikaaliajan tulos oli kauhea"

Viestiketju osiossa 'Kotimaan uutiset' , aloittaja Bushmaster, 27.08.2015.

  1. Bushmaster

    Bushmaster Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    24.06.2015
    Viestejä:
    11,720
    Tykkäykset:
    19,917
    Pisteet:
    1,286
    En oikeen keksinyt mihin säikeeseen tämän laittaisin joten siirtäkää jos tarvetta on...

    Pohjoismaiden menestys syntyikin ennen hyvinvointivaltiota - "radikaaliajan tulos oli kauhea"

    http://www.amazon.com/Scandinavian-...-Way-Socialism-Political-ebook/dp/B0127HLXLS/

    http://www.thenewamerican.com/world...-the-myth-of-socialist-success-in-scandinavia


    http://www.verkkouutiset.fi/talous/unexceptionalism scandinavia-40155

    Uutuuskirjan mukaan Suomen ja Ruotsin menestyminen sosialidemokraattisen jättivaltion seurauksena on myytti.

    Pohjoismaiden kulta-aika nähtiin tutkijan mukaan todellisuudessa ennen 1970-lukua.

    Kurditaustaisen ruotsalaisen tohtori Nima Sanandajin teos Scandinavian Unexceptionalism: Culture, Markets and the Failure of Third-Way Socialism on ilmestynyt USA:ssa. Maan demokraatit ovat tulevien presidentinvaalien alla puhuneet paljon pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.

    Kirja osoittaa New American -lehden arvostelun mielestä pitävästi, että pohjoismaiden menestys todellisuudessa pohjautuu aikaan ennen hyvinvointivaltiota. Sen myötä kehitys puolestaan on ollut myös päinvastainen.

    Vauraus, korkea elinikä, hyvä terveys ja vähäinen köyhyyden määrä ovat kirjan mukaan hyvinvointivaltiota edeltävän ajan saavutuksia. Jopa tuloeroissa suuri siirtymä kohti "tasa-arvoa" tapahtui jo vuosina 1870-1950.

    Ennen 1960- ja 70-lukuja Ruotsi oli maailman rikkaimpia ja korkeimman talouskasvun maita. Vuosien 1950 ja 2000 välillä sen sijaan Ruotsin väkiluku kasvoi seitsemästä yhdeksään miljoonaan, mutta yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu oli lähellä nollaa.

    "Vuosien 1870 ja 1936 välillä, jolloin Ruotsia luonnehtivat suhteelliset vapaat markkinat, maa nautti teollistuneen maailman korkeimmasta kasvusta. Innovointi ja yrittäjyys kukoistivat ja tekivät Ruotsista yhden maailman rikkaimmista maista. Tämän jälkeen tuli radikaali sosialidemokraattinen kausi, jota kuvastaa aina laajentuva ja yhä kalliimpi julkinen sektori. Vuosien 1975 ja 1990-luvun puolenvälin välillä Ruotsi putosi maailman neljänneksi rikkaimman maan paikalta sijalle 13", New American toteaa.

    Sanandajin mielestä hyvinvointivaltio vaaransi sellaiset yhteiskunnan normit kuin protestanttinen työetiikka, rehellisyys, sosiaalinen luottamus, yrittäjyys ja innovointi.

    Talouden vapauden rajoittaminen esti kasvua eikä uusia menestysyhtiöitä tullut vuosikausiin. Sanandajin mukaan yhtiöiden syntymisen taso 1975-95 oli "hirvittävä". Vuonna 2004 todettiin, että jokainen sadasta suurimmasta työllistäneestä yhtiöstä Ruotsissa oli perustettu ennen vuotta 1970.

    Samaan aikaan ns. sosiaalinen luottamus mureni. Kirjan mukaan 1981-84 tutkimuksessa 82 prosenttia ruotsalaisista katsoi, ettei ole oikein hankkia perusteettomia sosiaalietuuksia. 2010-14 samaa mieltä oli enää 55 prosenttia. Vuonna 2001 katsoi 44 prosenttia, että työhönsä tyytymättömillä on oikeus pitää omia sairaspäiviä.

    Nima Sanandaji siteeraa Ruotsin entistä demarivaltiovarainministeri Bo Ringholmia. Hän sanoi 2002, että OECD:n keskimääräisillä kasvuluvuilla jokaisella ruotsalaisella kotitaloudella olisi ollut 2 700 dollaria kuukaudessa enemmän rahaa.

    Kirjan yhteenvedossa todetaan, että "vasemmalle kallellaan olevat pop-tähdet, poliitikot, journalistit, politiikan kommentaattorit ja akateemikot ovat pitkään ylistäneet Skandinavian maita niiden hyvinvointiturvasta sekä talouden tuloksista ja sosiaalisista tuloksista. On totta, että maat ovat monilla mittareilla menestyksekkäitä.

    Skandinavian menestystarina kuitenkin on varhaisempi kuin hyvinvointivaltio. Lisäksi Ruotsi alkoi jäädä jälkeen, kun valtio kasvoi nopeasti 1960-luvulla."

    "Kolmannen tien radikaalin sosialidemokratian aika Skandinaviassa, jota vasemmisto kovasti ihailee, kesti vain 1970-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Yritysten perustamisen (vähäinen) määrä kolmannen tien aikana oli kammottava."

    Kirjan mukaan "monissa analyyseissa Skandinavian maista sekoitetaan syyt ja seuraukset. On hyvin selvää, että monet skandinaavisten yhteiskuntien tavoiteltavista piirteistä kuten alhainen tulojen epätasa-arvo, vähäinen köyhyys ja korkea talouskasvu ovat syntyneet ennen hyvinvointivaltion luomista. On yhtä selvää, että korkea luottamuksen taso niin ikään edelsi valtion korkean kulutuksen ja verotuksen aikaa. Kaikki nämä indikaattorit alkoivat rapistua skandinaavisten hyvinvointiyhteiskuntien ja niiden rahoitukselle tarpeellisen korkeamman verotuksen laajenemisen jälkeen".
     
    Tähystäjä, Lone Soldier ja Fremen tykkäsivät tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. miheikki

    miheikki Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2010
    Viestejä:
    4,391
    Tykkäykset:
    4,502
    Pisteet:
    1,286
    Hyvinvoinnin mittareita. BKT nousee tasaisesti, mutta elämisen laatu ei.

    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-11-12_002.html?s=0

    [​IMG]
     
  4. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,975
    Tykkäykset:
    14,619
    Pisteet:
    1,286
    Tutkija muuten taitaa olla jetsulleen oikeassa. Tuo ei ole todellakaan huuhaata. Tästä näkökulmasta sosialidemokratia itseasiassa söi kaikki eväät ja -90-luvulle tultaessa nuo eväät oli jo kortattu tosiaan. Tähän pitää paneutua ihan isolla silmällä.
     
    Tähystäjä ja YliKoo tykkäsivät tästä.
  5. Deeiii

    Deeiii Eversti

    Liittynyt:
    05.10.2010
    Viestejä:
    1,591
    Tykkäykset:
    1,801
    Pisteet:
    316
    Kannattaa ehkä kohtuupaksua suodinta käyttää tässä.

    • Tarkastelujaksojen valinta vaikuttaa hivenen mielenkiintoiselta. 1870-1936 oli esimerkiksi Ruotsissa luultavasti kovimman teollistumisen aikaa, kun maassa lähdettiin liikkeelle myöhemmin kuin vaikkapa Britanniassa tai Saksassa. Kyllä tällä setupilla saa kovia kasvuprosentteja vaikka minkälaisella talousjärjestelmällä. Samaten jännää että lähdetään vertaamaan vuodesta 1975 eteenpäin, kun siinä oli pitkähkö taantuman kausi melkein koko lännessä.
    • Jos on kasvanut jossain vaiheessa neljänneksi vauraimmaksi taloudeksi niin on himppasen hankala ylläpitää OECD:n keskimääräisiä kasvuprosentteja, kun keskiarvossa on mukana näitä paljon jäljessä olleita valtioita. Ei välttämättä kerro yhtään mitään talouspolitiikasta sinänsä.
    • Jotensakin tulee mieleen että Yhdysvaltoihin muuttaneet eivät välttämättä ole ihan edustavin otos.
    • Jännä juttu että arvostelussakin todetaan että taloudellisen vapauden mittareilla Tanska on Yhdysvaltoja vapaampi maa; se kuitenkin on yksi näitä kaameita sosialidemokratioita. (Suomikaan ei ole mitenkään kovin kaukana perässä.) Eli oisko kuitenkin johtopäätös että taloudelliset vapaudet ja jonkinasteinen hyvinvointiyhteiskunta ovat sittenkin yhdistettävissä? Mahdotonta se ei ainakaan ole vaikka tuossa libertaristien New American-pajan jutussa niin annetaan ymmärtää.
    • Kokonaisuutena haiskahtaa vähän olkiukkojen pieksännältä, tuskin juuri kukaan olisi mitään Ruotsin 1970-luvun mallia sellaisenaan kopioimassa mihinkään.
     
    s91, Mustaruuti ja scip10 tykkäsivät tästä.
  6. Deeiii

    Deeiii Eversti

    Liittynyt:
    05.10.2010
    Viestejä:
    1,591
    Tykkäykset:
    1,801
    Pisteet:
    316
    Vielä. Hyvinvointivaltiossahan kyse on pohjimmiltaan tulonsiirroilla saavutettavista pienistä tuloeroista. Näyttöä pienten tuloerojen siunauksellisesta vaikutuksesta talouskasvuun on aika paljon; ja jos semmoiset vahvasti USA:n vaikutuspiirissä olevat puljut kuin IMF, Maailmanpankki ja OECD joutuvat myöntämään että tuloerojen kasvu haittaa talouskasvua, niin minä ainakin kuuntelisin tarkalla korvalla.

    Tuo tässä mainittu kirja voisi olla mielenkiintoista lukemista mutta se tarvitsisi kaverikseen vertailevaa tutkimusta eri maiden välillä. Tässä sellaista on, ja löydökset eivät ole ihan linjassa tuon Ruotsi-väitteen kanssa.

    IMF:

    http://www.theguardian.com/business...ilies-to-boost-economic-growth-says-imf-study (tuolla muuten mainitaan, että ammattiliittojen aseman heikentäminen ja työmarkkinoiden "joustavoittaminen" kehittyneissä maissa johtaa konsistentisti kovatuloisimman kymmenyksen tulotason kasvuun muiden tuloluokkien kustannuksella; kannattaa miettiä kuuluuko tuohon luokkaan ennen kuin jakaa "pahat liitot"-juttuja)

    https://www.imf.org/external/pubs/cat/longres.aspx?sk=42986.0

    Maailmanpankki:

    http://www.voxeu.org/article/effects-income-inequality-economic-growth

    OECD:

    http://www.oecd.org/newsroom/inequality-hurts-economic-growth.htm

    Nyt sitten mainittakoon semmoinen itsestäänselvyys, että tämä ei tarkoita että jokainen tulonjakopolitiikka olisi hyvästä tai että Ruotsin 1970-luvun malli kannattaisi kopioida sellaisenaan.
     
    jee3z, Mustaruuti ja jak tykkäsivät tästä.
  7. s91

    s91 Kenraali BAN

    Liittynyt:
    14.07.2011
    Viestejä:
    2,090
    Tykkäykset:
    861
    Pisteet:
    636
    Hyvin sanottu. Sen verran sanoisin kuitenkin tutkimuksen puolesta, että hyvä talouskasvu on ollut se tekijä, mikä on mahdollistanut hyvinvointivaltion rakentamisen. Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi sen suhteen, että pelkät BKT-kasvuluvut ovat väärä mittari sen tuijottamiseen, mikä systeemi toimii hyvin. Kiinan kommunistinen poliittinen totalitärismi yhdistettynä jossain määrin vapautettuun kapitalismiin on tuottanut hurjia kasvulukuja viimeiset 25 vuotta. Tästä ei minusta kuitenkaan voi päätellä, että se olisi malli, jota kaikkien muiden pitäisi seurata.

    Minä sanoisin, että Pohjoismaat ja USA ovat valinneet eri tiet sitten 1970-luvun. USA keskittyi kasvuun hinnalla millä hyvänsä. Pohjoismaat tyytyivät alempaan kasvuun ja keskittyivät rakentamaan taloudellisesti (vasemmiston määrittelemänä) oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Lopputuloksena oli se, ettei kasvuprosenteissa oikeastaan olekaan paljoa eroa. USA:n lähtötilanne Ruotsiin verrattuna oli se, että se oli BKT/henki tilastossa n. 10% edellä 1970 ja oli melko tarkkaan saman verran edellä 2010. Kuitenkin muilla hyvinvoinnin mittareilla mitaten Pohjoismaat pyyhkivät USA:lla lattiaa yleensä kaikenlaisissa vertailuissa.

    Minun käsitykseni on se, että koska USA:sta on tullut niin epätasa-arvoinen viime vuosikymmenien seurauksena, ns. amerikkalainen unelma, eli lähteminen huonoista oloista ja nousu hyvätuloiseksi on siellä todellisuudessa vaikeampaa kuin esim. Pohjoismaissa. Kaikkein parhaimmille tuo on toki edelleen USA:ssakin mahdollista, mutta puhun nyt siitä sanotaan keskimääräistä kyvykkäämmästä porukasta, muttei mistään superneroista. Tämä johtuu siitä, että yliopistokoulutuksesta on tullut siellä älyttömän kallista, minkä vuoksi niihin ei enää lähdetä, jos ei ole joko stipendiä tai tarpeeksi varakkaita vanhempia. Tämä johtaa siihen, että iso osa kansakunnan kyvykkyydestä hukataan. USA on jossain määrin onnistunut tätä paikkaamaan nyhtämällä kyvykkäitä muualta maailmasta sillä, että siellä palkkahaitari on laajempi. Tämä on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta minusta se ei ole kestävä ja se on lisäksi epäreilu muita maita kohtaan. Maat, jotka ovat keskittyneet siihen, että tuloerot ovat pieniä ja kaikista pidetään huolta, vuotavat parasta porukkaansa USA:han ja muihin vastaaviin maihin juuri siksi, etteivät pysty korkeiden verojen vuoksi olemaan yhtä houkuttelevia.

    Joku voi tietenkin sanoa, että näin asian pitääkin olla, eivätkä ihmiset ole valtioita varten, vaan toisinpäin, mutta yllättäen sitten samat ihmiset vaativatkin tiukkoja rajoja maahanmuutolle, jos puhutaankin sen toisen pään (huonoiten tuottavimmat) halusta lähteä toisiin maihin töihin. Lisäksi sanoisin, kuten presidentti Obama, että "you didn't build this", eli iso osa kaikkein parhaiten menestyvien menestyksestä makaa muiden, ml. julkisen sektorin, työn varassa. Ei ole siis kohtuutonta, että he myös sitten osallistuvat kykyjensä mukaan sen yhteisen rahoittamiseen.
     
    Deeiii tykkäsi tästä.
  8. Mustaruuti

    Mustaruuti Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 1.0

    Liittynyt:
    28.08.2014
    Viestejä:
    5,684
    Tykkäykset:
    5,134
    Pisteet:
    1,286
    Ehkä tähän ketjuun sopii tällainen muistutus. Kiinassahan menee mahtavasti, eikö vain? Ja Japanissa on mennyt surkeasti? Pitää paikkansa, suhteellisen talouskasvun luvuissa. Mutta, kun pohjalta aloittaa, on kasvu tietysti nopeaa. Kiina on edelleen valtavasti Japania perässä.

    [​IMG]
     
    Deeiii, Nuijamies, scip10 ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  9. miheikki

    miheikki Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2010
    Viestejä:
    4,391
    Tykkäykset:
    4,502
    Pisteet:
    1,286
    [​IMG] [​IMG]

    Japanissa ikäpyrämidi enemmän vinksallaan, mutta silti ei tarvita ulkomaalaisia pyllynpyyhkijöitä massamaisesti.
     
  10. Deeiii

    Deeiii Eversti

    Liittynyt:
    05.10.2010
    Viestejä:
    1,591
    Tykkäykset:
    1,801
    Pisteet:
    316
    Hyvä kommentti mutta en ole ihan varma mikä tässä on syy-seuraussuhde - tai ehkä paremminkin, millainen tuo syy-seuraussuhde on. Kuten noista IMF:n, Maailmanpankin ja OECD:n selvityksistä ilmenee, pienet tuloerot toisaalta vaikuttavat ruokkivan talouskasvua.

    Yhdysvaltojen 1900-luvun historiassa on muutamakin kohta joissa maa olisi voinut lähteä hyvin eri suuntaan. Roosevelt ehdotti eräänlaisen hyvinvointivaltion rakentamista 1930-luvulla, ja Johnsonin Great Society oli nimenomaan tähän tähtäävä aloite. Ensimmäinen kaatui konservatiivipiirien vastustukseen, toisen kaatoi ennen kaikkea Vietnamin sota ja sinne kaadetut miljardit ja poliittiset pelimerkit. Nythän asia on niin kuten jossain joku jenkki totesi: "If you want the American dream, move to Finland." Vaikka mielikuvat ovat edelleen vahvoja, todellisuudessa Yhdysvallat on paljon enemmän luokkayhteiskunta kuin vaikkapa Suomi.

    Merkillepantavaa minusta on tässä se, että Yhdysvaltojen nykyisenkin menestyksen taustalla olevat instituutiot, rakenteet ja kasvun siemenet kylvettiin nimenomaan sinä aikana kun tulonjako oli tasaisempaa ja hyvinvointivaltion rakentaminen näytti vielä mahdolliselta. Siltä ajalta ovat peräisin satsaukset tieteeseen ja tekniikkaan, joiden hedelmiä edelleen niitetään. Jos aiheesta on kiinnostunut niin taitaa netistäkin löytyä raportti "Entrepreneurial State," jossa aika tyhjentävästi dokumentoidaan valtion rooli jotakuinkin kaikessa merkittävässä teknologisessa kehityksessä. Mukana myös iPhone.

    Yhdysvalloissahan on noussut viime vuosikymmeninä huoli siitä, että tämä vuosien 1957 ja 1975 välillä täytetty kaivo on kohta tyhjiin ammennettu. Innovatiivisuus per työntekijä on itse asiassa laskussa, ja uudet keksinnöt ja viime aikojen menestysyritykset ovat enemmänkin mobiiliapplikaatioiden ja nettipalvelujen kaltaisia vanhojen asioiden uudelleenjärjestelyjä kuin mitään todella radikaalia uutta.
     
    s91 tykkäsi tästä.

Jaa tämä sivu