Talousasiantuntija: Suomi rajussa alamäessä

Valtion budjetin valtaosa kuluu Valtiovarainministeriössä ja Sosiaali- ja Terveysministeriössä. Vajaat 30 miljardia runsaasta 50 miljardista.

Tarkemmassa tarkastelussa näkee jälleen kaksi merkittävää menoerää: valtion tuet kunnille (ml. Ahvenanmaan maakunta) ja eläkkeet.

Eläkeläiskonsultti Koskenkylä ei koskenut eläkkeisiin. Ei maininnut kuntatukiakaan. Kirurgisen tarkat leikkauslistat voi itse kukin laatia budjettikoneella:

http://www.budjettikone.fi/

Eri asia on sitten, paraneeko potilas leikkaamalla. Vai tarvittaisiinko muita lääkkeitä? D-vitamiinia vai kasvuhormonia? Anemia ja depressio pahenee ilman kasvua.
 
No minäpä puutun sitten: ELÄKEKATTO.nyt heti kuten useimmissa muissa euroopan maissakin on käytössä.

Laitetaan katto 2500€/kk ja ylisuurten eläkkeiden ylimenevä osuus joko jää eläkerahastoihin tai nostamaan minimieläkkeiden tasoa.
Vapaaehtoisiin eläkkeisiin en koskisi, mutta etenkin kaikkiin valtion, kuntien ja seurakuntien eläkkeisiin sitäkin "himokkaammin" (kuten leskeneläkkeisiin).
 
No minäpä puutun sitten: ELÄKEKATTO.nyt heti kuten useimmissa muissa euroopan maissakin on käytössä.

Laitetaan katto 2500€/kk ja ylisuurten eläkkeiden ylimenevä osuus joko jää eläkerahastoihin tai nostamaan minimieläkkeiden tasoa.
Vapaaehtoisiin eläkkeisiin en koskisi, mutta etenkin kaikkiin valtion, kuntien ja seurakuntien eläkkeisiin sitäkin "himokkaammin" (kuten leskeneläkkeisiin).

Tai sitten viimeistään "hoivavaiheessa" kunnille mahdollisuus iskeä eläkkeitä kuin biafran lapsi limppua. Tämä tuleekin thråådille vielä.

Julkisen sektorin palkkakustannuksia on leikattava. Jos se ei onnistu palkkoja leikaten, se tarkoittaa silloin väen vähentämistä.

Järjestötuet syyniin, koko roska on selvitettävä ja raamitettava uudestaan.

Erilaiset elinkeinotuet ml. maatalous-, tasaisesti siivu vek.


Pehmeät keinot parantaa kansakunnan kantokykyä

- alkoholin kulutus on saatava laskemaan, se tuo kohtuullisessa ajassa säästöä sos-terveydenhuoltoakselilla monella tavalla, toki lyö myös verokertymää.
 
Kunnallisilla työntekijöillä on hyvät lomat, 38 lomapäivää, joista lomaviikko on viisi päivää. Vastaava on yksityisellä 30 päivää ja lomaviikko kuusi päivää. Erojahan on alasta rippuen, tämä esimerkki terveydenhuollosta. Samalta alalta katsoen palkka on myös parempi kunnalla, vaikka ero ei niin suuri olekkaan. Monessa kunnallisessa organisaatiossa se todellinen työaika on taas pienempi kuin yksityisellä, eikä työtahti ole sen kovempaa kuin yksityisellä.

Palkasta taas voidaan olla montaa mieltä, kukaan meistä tuskin saa omasta mielestään tarpeeksi palkkaa. Opettajat, kapiaiset, poliisit, palomiehet, hoitajat ja monet muut tekevät yhteiskunnalle tärkeää ja välttämätöntä työtä, mutta se arvostus ei kyllä näy palkassa. Sen ei tietysti pitäisi olla yllätys, mutta kyllä se kahden hoitajan perheessä on joskus sapettanut.

Usein kun aletaan puhumaan kunnallisista palveluista ja niissä säästämisestä, ihmiset vastustavat koska he ajattelevat opettajan joutuvan pakkolomalle. Kunta säästää usein "asiakas rajapinnasta", harvoin hallinnosta. Kuntaliitosten suojaajat ovat hyvä esimerkki tästä. Tarvitaan vain päätös eduskunnassa ja aletaan keventämä julkisen hallinnon turhia hallintovirkoja. Siellä istuu täysin turhia ihmisiä jotka usein työllistävät itsensä lisäksi vain kaltaisiaan. Systeemi vain ruokkii itseään. Nämä loiset imevät myös koko yhteiskuntaa, koska heillä on valta haitata yritusten ja yksittäisten kansalaisten elämää. Kävisikö esimerkiksi polisiihallinto, vähennykset ovat kohdentuneet kentällä toimiviin oikeisiin poliiseihin ja samalla hallinto on kasvanut. Kansalaiselle tämä ei näy parantuneena palveluna, päinvastoin passin hakeminen on nykyisin erittäin hidasta ja vaikea prosessi johon ainakin Helsingissä varata aika.

Virkamiehet tekevät lainsäädännössä sen valmistelutyön ja heillä on erittäin suuri merkitys kun laaditaan lakeja. Poliitikoilla, etenkin niillä kokemattomilla ei ole usein kompetanssia lainsäädännön hienouksiin. Heille jää vain päätöksenteko.
 
Työttämältä voitaisiin vaatia työsuorituksia esim kunnan puhtaana pidossa. Nythän ongelma on, ettei työtöntä tarvita missään, joten on aikaa dokata. Tyhjänpanttina ollessa pään täyttävät synkän ajatukset ja pulloon on entistä helpompi tarttua, siitä se kierre alkaa. Mikä olisi se oikea suhde ja tapa sitä en osaa sanoa, mutta uskon jouten olon olevan osa ongelmaa.

Osa ihmisistä taas ei edes halua mennä töihin. Fulcrum on oikeassa kun sanoo, ettei kilpailua saa vääristää. Paljon työvoimaa vaativia hommia on toki olemassa, esimerkkinä nyt julkisten tilojen kevät siivous. Sitä toki ei ole kuin pieneksi ajaksi, mutta ehkä on olemassa firmoja jotka puhdistavat moottoriteiden pietareita. Ei helppo kysymys.
 
Baikal otti esille tuon iankaikkisen alkoholikysymyksen.Samaa peräänkuulutti tuossa taannoin myös Raimo Sailas.Hänestä tulisi paitsi rajoittaa kulutusta,myös suitsia Viron-tuontia vaikka sitten EU:ta uhmaten.Taitaa vain olla poliitikoita tekemätön paikka,ikävä kyllä.Miljardiluokan kustannuksista kuitenkin puhutaan.
 
Mahtaa olla vallanpitäjälle pelottava ajatus, että rahvas pitäisi ajatuksensa kirkkaina ja käyttäisi kaikki nyt kaljoitteluun käytetyt tunnit ja energiat johonkin. Siinä voisi parikin peliliikettä jäädä menemättä läpi, ja vaikka pallikin heilahdella.
 
Mahtaa olla vallanpitäjälle pelottava ajatus, että rahvas pitäisi ajatuksensa kirkkaina ja käyttäisi kaikki nyt kaljoitteluun käytetyt tunnit ja energiat johonkin. Siinä voisi parikin peliliikettä jäädä menemättä läpi, ja vaikka pallikin heilahdella.

Eli jäänne Neuvostoliiton ajoilta pitää alkoholihöyräkän päällä? Kannattaa juottaa kansaa, jotta se pysyy sopivan raukeana? Alkoholi on täysin kiistatta ehkä pahin suomalainen ongelma, ei siitä päästä mihinkään, sen aiheuttamat menot ovat hirmuisia, joskin tulotkin ovat sitä.

Kyllä mulla aukesi silmät kuin pöllön pojalla, kun tuossa vuosia sitten sain eteeni A4-läpyskän, jossa paljastettiin, moniko viikonloppuna päivystykseen tullut loukkaantunut oli siellä viinan takia. Ja montako sairaskohtausta aiheutti viina. Montako huostaanottoa tehtiin päihteiden väärinkäytön vuoksi. Montako rattijuopon rullaamaa tulee hoitoon per vuosi. Paljonko A aiheuttaa moninaisia sosiaalisia ja terveydellisiä pitkän aikavälin ongelmia. Tuota rasitetta kokonaisuutena oli joku komitea arvioinut, ja kyllä siinä pojat puhuttiin karmeista hinnoista.
 
Kyllä mulla aukesi silmät kuin pöllön pojalla, kun tuossa vuosia sitten sain eteeni A4-läpyskän, jossa paljastettiin, moniko viikonloppuna päivystykseen tullut loukkaantunut oli siellä viinan takia. Ja montako sairaskohtausta aiheutti viina. Montako huostaanottoa tehtiin päihteiden väärinkäytön vuoksi. Montako rattijuopon rullaamaa tulee hoitoon per vuosi. Paljonko A aiheuttaa moninaisia sosiaalisia ja terveydellisiä pitkän aikavälin ongelmia. Tuota rasitetta kokonaisuutena oli joku komitea arvioinut, ja kyllä siinä pojat puhuttiin karmeista hinnoista.

Uskon, mutta kuinka karmeista hinnosta on kyse verrattuna verotuloihin?
 
Palkasta taas voidaan olla montaa mieltä, kukaan meistä tuskin saa omasta mielestään tarpeeksi palkkaa. Opettajat, kapiaiset, poliisit, palomiehet, hoitajat ja monet muut tekevät yhteiskunnalle tärkeää ja välttämätöntä työtä, mutta se arvostus ei kyllä näy palkassa. Sen ei tietysti pitäisi olla yllätys, mutta kyllä se kahden hoitajan perheessä on joskus sapettanut.

Paljonko noille ryhmille sitten pitäisi maksaa? Tilastojen mukaan nauttivat kuitenkin vähintäänkin kohtuullisista palkoista:

Muutama esimerkki kuntatyöläisten palkoista vuodelta 2012:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/k...a-tutkinnot/Sivut/Palkat-ja-ammatit-2012.aspx


Palomies-ensihoitaja 3519
Palomestari 4127
Palopäällikkö 4503

Lähihoitaja 2576
Sairaanhoitaja 3095
Ylihoitaja 4350

Luokanopettaja 3436
Lehtori ammatilliset aineet 3971
Lukion vanhempi lehtori 4529
Alakoulun rehtoi 4715
Lukion rehtori 6888


Sitten valtion palkollisia:
http://www.taloussanomat.fi/raha/20...iot-katso-parjaatko-vertailussa/201230171/139


Opistoupseeri 3581
Upseeri 4450
Eversti 5816
Kenraali 9297

Ulosottomies 4819
Kihlakunnanvouti 7109

Vanhempi konstaapeli 3382
Rikosylikonstaapeli 3887
Ylikonstaapeli 4025
Ylikomisario 5010
Apulaispoliisipäällikkö 6074
Poliisipäällikkö 7369

Melko hyvätuloista sakkia, vaikka ay-väki muuta väittääkin.

Kuinka paljon pitäisi esimerkiksi sairaanhoitajalle reilun 3 tonnin sijasta? Riittääkö 4 tonnia vai pitäisikö mennä yli 5 tonnin?
 
Viimeksi muokattu:
No minäpä puutun sitten: ELÄKEKATTO.nyt heti kuten useimmissa muissa euroopan maissakin on käytössä.

Laitetaan katto 2500€/kk ja ylisuurten eläkkeiden ylimenevä osuus joko jää eläkerahastoihin tai nostamaan minimieläkkeiden tasoa.
Vapaaehtoisiin eläkkeisiin en koskisi, mutta etenkin kaikkiin valtion, kuntien ja seurakuntien eläkkeisiin sitäkin "himokkaammin" (kuten leskeneläkkeisiin).


No jos näin tehtäisiin, niin sitten kyllä eläkemaksutkin pitäisi mitoittaa sen mukaan. Nykyisin valtion ja yksityisen alan eläkkeet ja niiden rahoitus hoidetaan hyvin pitkälti saman kaavan mukaan, joten vaikea nähdä mihin tällä pyrittäisiin, eli valtion väelle leikkaus ja muut jatkaa samaa rataa.

Eläkkeet ovat ansioperusteisia eli puhdasta kommunismia on kyllä ajatus, että toisen tekemä työ nostaa jonkun elämäntapajuopon eläkettä...
 
Paljonko noille ryhmille sitten pitäisi maksaa? Tilastojen mukaan nauttivat kuitenkin vähintäänkin kohtuullisista palkoista:

Muutama esimerkki kuntatyöläisten palkoista vuodelta 2012:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/k...a-tutkinnot/Sivut/Palkat-ja-ammatit-2012.aspx


Palomies-ensihoitaja 3519
Palomestari 4127
Palopäällikkö 4503

Lähihoitaja 2576
Sairaanhoitaja 3095
Ylihoitaja 4350

Luokanopettaja 3436
Lehtori ammatilliset aineet 3971
Lukion vanhempi lehtori 4529


Sitten valtion palkollisia:
http://www.taloussanomat.fi/raha/20...iot-katso-parjaatko-vertailussa/201230171/139


Opistoupseeri 3581
Upseeri 4450
Eversti 5816
Kenraali 9297

Ulosottomies 4819
Kihlakunnanvouti 7109

Vanhempi konstaapeli 3382
Rikosylikonstaapeli 3887
Ylikonstaapeli 4025
Ylikomisario 5010
Apulaispoliisipäällikkö 6074
Poliisipäällikkö 7369

Melko hyvätuloista sakkia, vaikka ay-väki muuta väittääkin.

Kuinka paljon pitäisi esimerkiksi sairaanhoitajalle reilun 3 tonnin sijasta? Riittääkö 4 tonnia vai pitäisikö mennä yli 5 tonnin?

Noissa palkoissa on ainakin hoitoalan osalta kaikki haittalisät mukana. Peruspalkka lähihoitajalla on 1900-2100 € ja sairaanhoitajalla jossain 2300 €:n paikkeilla.

Aika monessa tuon listan ammatissa on muuten päivittäinen väkivallan uhka.
 
No jos näin tehtäisiin, niin sitten kyllä eläkemaksutkin pitäisi mitoittaa sen mukaan. Nykyisin valtion ja yksityisen alan eläkkeet ja niiden rahoitus hoidetaan hyvin pitkälti saman kaavan mukaan, joten vaikea nähdä mihin tällä pyrittäisiin, eli valtion väelle leikkaus ja muut jatkaa samaa rataa.

Eläkkeet ovat ansioperusteisia eli puhdasta kommunismia on kyllä ajatus, että toisen tekemä työ nostaa jonkun elämäntapajuopon eläkettä...

Kyllähän tälläkin hetkellä peritään eläkemaksuja, jotka eivät karruta maksajalle eläkettä, työttömyysvakuutusmaksuja, jotka eivät kerrytä maksajalle työttömyyspäivärahaa jne. Maksut ja etuudet ovat kaksi erillistä asiaa. Tuossa suhteessa ongelmaa ei siis olisi.
 
Noissa palkoissa on ainakin hoitoalan osalta kaikki haittalisät mukana. Peruspalkka lähihoitajalla on 1900-2100 € ja sairaanhoitajalla jossain 2300 €:n paikkeilla.

Niin on ja niin pitääkin olla, jos eri ammattien keskimääräisiä tuloja verrataan.

Perinteisestihän se menee niin, että sen kuuluisan sairaanhoitaja - poliisi -pariskunnan peruspalkkoja verrataan paperimiehen kokonaispalkkaan, joka pitää sisällään kaikki lisät lauantain saunalisiä myöten. Miksi näin? Tietysti siksi, että tällainen vertailu on ay-liikkeen etujen mukaista..

Aika monessa tuon listan ammatissa on muuten päivittäinen väkivallan uhka.

Niin, paljonko sairaanhoitajalle pitäisi maksaa, että tuokin asia olisi ok? Selviääkö siitä rahalla? Jos selviää, niin riittääkö se 4 vaiko 5 tonnia?
 
Kyllä mulla aukesi silmät kuin pöllön pojalla, kun tuossa vuosia sitten sain eteeni A4-läpyskän, jossa paljastettiin, moniko viikonloppuna päivystykseen tullut loukkaantunut oli siellä viinan takia. Ja montako sairaskohtausta aiheutti viina. Montako huostaanottoa tehtiin päihteiden väärinkäytön vuoksi. Montako rattijuopon rullaamaa tulee hoitoon per vuosi. Paljonko A aiheuttaa moninaisia sosiaalisia ja terveydellisiä pitkän aikavälin ongelmia. Tuota rasitetta kokonaisuutena oli joku komitea arvioinut, ja kyllä siinä pojat puhuttiin karmeista hinnoista.

Taannoin taloyhtiöni pihamaalla vanhus sai luultavasti halvauskohtauksen. Soittaessani hätänumeroon päivystäjän ensimmäinen tilannearvio oli, että jalkojen pettäminen johtui päihteistä. Olin hämilläni ja meni hyvinkin pari minuuttia ennen kuin sain päivystäjän ensivaikutelman korjatuksi. Kertonee jotain siitä, millaiset syyt aiheuttavat tilastollisesti eniten työkuormaa.
 
Eli jäänne Neuvostoliiton ajoilta pitää alkoholihöyräkän päällä? Kannattaa juottaa kansaa, jotta se pysyy sopivan raukeana? Alkoholi on täysin kiistatta ehkä pahin suomalainen ongelma, ei siitä päästä mihinkään, sen aiheuttamat menot ovat hirmuisia, joskin tulotkin ovat sitä.

Kyllä mulla aukesi silmät kuin pöllön pojalla, kun tuossa vuosia sitten sain eteeni A4-läpyskän, jossa paljastettiin, moniko viikonloppuna päivystykseen tullut loukkaantunut oli siellä viinan takia. Ja montako sairaskohtausta aiheutti viina. Montako huostaanottoa tehtiin päihteiden väärinkäytön vuoksi. Montako rattijuopon rullaamaa tulee hoitoon per vuosi. Paljonko A aiheuttaa moninaisia sosiaalisia ja terveydellisiä pitkän aikavälin ongelmia. Tuota rasitetta kokonaisuutena oli joku komitea arvioinut, ja kyllä siinä pojat puhuttiin karmeista hinnoista.

Olen joskus sanonut uusille ensihoitajan aluille, että jos Suomi raitistuisi nyt taikaiskusta, meistä tuli työttömiä.
Ongelma on, ettei alkoholin ongelmia poisteta rajoittamalla se saatavuutta, tai nostamalla sen hintaa. Mikään perinteinen kielto, tai rajoitus ei yksin auta. Tarvitaan monia eri toimia ongelman ratkaisemiseksi, minulla ei kuitenkaan ole vastausta tuohon kysymykseen. Yksi esitetty näkemys on, että nyt on käynnissä viinan vapautumisen aiheuttama suurkulutus vaihe, jossa osa kansasta dokaa itsensä hengiltä. Tämän vaiheen jälkeen kulutus vähenee ja käyttö siirtyy sivistyneeseen kohtuu käyttöön. Uskoo ken haluaa, itse en ole kyllä vakuuttunut.

Edit. höpinää palkkauksesta.
Mitä tulee palkkoihin, on mielestäni inhimillistä olla tyytymätön palkkaansa. Kuitenkin tasapalkka ajatus on mahdoton, emme voi maksaa kaikille samaa palkaa. Joku saa enemmän kuin toinen, palkan maksajan arvostus työtäsi kohtaan on se joka määrittää palkkasi. Kun hakeuduin terveydenhuoltooppilaitokseen, tiesin hoitajan olevan huonosti palkattua hommaa miniin teknisiin töihin verrattuna, mutta menin silti. Koska en ole tuomittu nykyisiin hommiin voin vaihtaa alaa jos niin haluan. En kyllä vaihda, mutta voihan sitä haaveilla siitä helposta ja hyvästä hommasta josta maksetaan sikamaista palkkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin on ja niin pitääkin olla, jos eri ammattien keskimääräisiä tuloja verrataan.

Perinteisestihän se menee niin, että sen kuuluisan sairaanhoitaja - poliisi -pariskunnan peruspalkkoja verrataan paperimiehen kokonaispalkkaan, joka pitää sisällään kaikki lisät lauantain saunalisiä myöten. Miksi näin? Tietysti siksi, että tällainen vertailu on ay-liikkeen etujen mukaista..



Niin, paljonko sairaanhoitajalle pitäisi maksaa, että tuokin asia olisi ok? Selviääkö siitä rahalla? Jos selviää, niin riittääkö se 4 vaiko 5 tonnia?

Sairaanhoitajatkin pääsevät varsin ok palkoille varsinkin erikoistumisen ja vuorotyön avulla. Koulusta suoraan 3000 €:n ansioille pääsyä en pidä huonona. Tosin kaikki eivät tietenkään vuorotyötä tee.

Hoitotyössä turpiin saamisen uhkaa ei voi eliminoida, joten kai se on vähän naamasta kiinni mikä on sopiva "vaarallisen työn lisä". Ideana oli lähinnä huomattaa, että työpäivä eri aloilla voi sisiältää muitakin elementtejä, joiden sopisi näkyä palkassa kuin perinteisen 8-16 toimistolla.
 
Työttämältä voitaisiin vaatia työsuorituksia esim kunnan puhtaana pidossa. Nythän ongelma on, ettei työtöntä tarvita missään, joten on aikaa dokata. Tyhjänpanttina ollessa pään täyttävät synkän ajatukset ja pulloon on entistä helpompi tarttua, siitä se kierre alkaa. Mikä olisi se oikea suhde ja tapa sitä en osaa sanoa, mutta uskon jouten olon olevan osa ongelmaa.

Osa ihmisistä taas ei edes halua mennä töihin. Fulcrum on oikeassa kun sanoo, ettei kilpailua saa vääristää. Paljon työvoimaa vaativia hommia on toki olemassa, esimerkkinä nyt julkisten tilojen kevät siivous. Sitä toki ei ole kuin pieneksi ajaksi, mutta ehkä on olemassa firmoja jotka puhdistavat moottoriteiden pietareita. Ei helppo kysymys.

Passivoituminen on ilmanmuuta iso osa ongelmaa. Mutta on hankalaa keksiä sellaista työllistämistä joka sekä tuottaisi jotain, eikä vääristäisi yritysmarkkinoita. Puhtaanapidon hommia esimerkiksi kyllä riittää, mutta niitä pääsääntöisesti tekevät jo joko alan yritykset tai olemassaolevat julkisen sektorin työntekijät. Jotain työpajakokeilua vissiin joku aika sitten kokeiltiin, mutta taisi tulla aika kalliiksi. Tällaisissa systeemeissä on suuri riski että työllistäminen on sosialistishenkistä "maanantaina Ryhmä A kaivaa kuopan ja ryhmä B täyttää sen. Tiistaina...".

Tuntuisi luontevammalta että ihmisiä kannustaisiin työllistämään itse itsensä. Erilaista pikkuhommaa ja ansiomahdollisuutta löytyisi, mutta sitä ei kannata tehdä koska menettää tuet eikä sillä kuitenkaan elä. Sen sijaan meillä työttömät istuvat kotona ja Thaimaasta lennätetään porukkaa poimimaan marjoja. Ei tunnu järkevältä tämä yhtälö.
 
Missä peritään eläkemaksuja jotka eivät karruta eläkettä?

Nykyään tämä ongelma keskittyy lähinnä Suomessa työskenteleviin ulkomaisiin työntekijöihiin, sekä tietenkin pienemmässä mitassa ulkomailla työskenteleviin suomalaisiin. On runsaasti työntekijöitä, jotka on vakuutettu kahdessa maassa, mutta eläkettä he tulevat saamaan vain toisesta vakuutuksesta. Syynä murheisiin on erittäin epäselvä järjestelmä ja pahinta on se, että virheellisiä maksatuksia ei välttämättä pysty oikaisemaan, vaikka ne huomattaisiinkin. Koituuko ylijäämä lopulta Suomen vai esimerkiksi Viron eläkeläisten hyödyksi selviää vasta vuosien kuluttua.

Kotimaassahan homma on ollutvähemmän vinossa vuoden 2005 uudistuksen jälkeen, kun eläkettä on alkanut kertyä jo 18-vuotiaana. Aiemminhan ikäraja oli 23, mikä jätti monet työuran alkuvaiheessa ilman eläkekertymiä.
 
Back
Top